Miten äiteillä ei ole muka aikaa??
Olen itse neljän pienen lapsen äiti, ja kyllä mulla on aikaa pitää koti siistinä, tehdä ruokaa ja jopa leipoa, pidän itseni kunnossa ja laittaudun päivittäin. Kaikki tulee hoidettua ja enemmänkin, vielä helposti.
Musta tuntuu että monet äitit ei vaan osaa organisoida sitä arjen pyöritystä, ja ovat varmaan siihen lisäksi vaan laiskoja.
- Ruuanlaittoon menee 20-60min salatteineen, teet sen heti kun on mahdollista (mulla lapset antaa tehdä milloin vain, ovat rauhallisia eivätkä roiku jaloissa)
-Tyhjennät kaiken alakaapeista ja muualta mihin taapero yltää, ei ole sitten sitä koko ajan tavaroiden paikallaan laittamista
-Pyykit pesee kone! viskaa vaatteet aina suoraan koneeseen ja painat vaan napista! (en tajuu miten joillekkin kertyy se pyykkivuori, koska on pesukoneet!)
-Lenkille pääset milloin vaan, 2 pientä saa tuplavaunuihin, ja mulla 5v ajaa pyörällä mukana
-Jos et saa laittautumisrauhaa, herää vähän ennen lapsia laittautumaan. (itse herään monesti jo ennen miestäkin ja teen hälle eväät töihin, kauniin näköisenä jo klo.6)
-Imurointi ei kauan vie, kun vaan alkaa, otat isommat lapset tavaroiden keräämiseen mukaan. (itse imuroin välillä kahdestikkin päivään vaikkei ole edes lemmikkiä)
- Tiskit laitetaan heti koneeseen! ja ruuan valmistumista odotellessa siivotaan keittiö.
Siinä on jo joitain mitä olen ihmetellyt muista äiteistä, ja noi on niin helppo tehdä, en tajua mikä siinä on niin vaikeaa? mä saan valtavaa nautintoa, siitä että arki pyörii hyvin ja siististi.
Kertokaa miksi se on niin vaikeaa?
Kommentit (355)
Luulen, että kyse on d-kirjaimen käytöstä. Sinulle näyttää olevan epäselvää, että äiti -sanan monikko on äidit eikä äitit. Me d-kirjaimen kanssa sinut käymme töissä ja ansaitsemme siten paikkamme tässä yhteiskunnassa. Emme välttämättä ehdi vaunulenkille tämän tästä, mutta osaamme lajitella pyykkimme emmekä oleta, että lakanat ja lasten sukat pestään samassa koneellisessa.
Kiire on oman egon jatko jonka avulla päteä ja se on oman tärkeyden tunteen välikappale.
Hyvin ehtii käydä töissä ja huoltamaan perheensä, kun on mies on tasavertainen vanhempi, eikä mikään perheen varavanhempi ja lapset otetaan mukaan ikä tasonsa mukaan yhteiseen projektiin nimeltä perhe. Mutta edelleen saa lukea näistä pahinmista marttyyreistä sitten jeesuksen!
Olipas AP:lla liikuttava ylistyslaulu itsestään. Varmaan tulee kunniamerkki ens äitienpäivänä.
Vierailija kirjoitti:
Missä välissä käyt kaupassa?
kun mies tulee töistä kotiin tai vaunulenkin yhteydessä
Vierailija kirjoitti:
Kaikki äideistä eivät varmaan ole työttömiä?
Valitettavasti 2kk vauvaa ei voi vielä viedä hoitoon.
Perustele mulla miksi lakanoita ja lasten sukkia ei saisi pestä yhdessä?
Miksi teet tuossakin asiassa arjestasi hankalampaa, kun ne voi kyllä ihan pestä yhdessä. Olen minä käynyt töissäkin vaikka on lapsia ja lähden kun pienin täyttää 2v.
Samalla lailla se arki pitää pyörittää silloinkin, ilman tekosyitä. Työt alkoi mulla 6.30, heräsin klo.04.00. Kävin tunnin lenkillä, suihkussa ja laittauduin, sit lapset ylös ja liikkeelle. Ei se ole sen vaikeampaa. Ruuan huomiselle voi tehdä illalla jo kaappiin rauhassa kun lapset on nukkumassa. Ei ole sitten töitten jälkeen sitä ruuanlaittoa heti. Ap
Jokainen elää elämänsä miten haluaa. Itse toivoisin, että jokainen ihminen, riippumatta siitä, onko hänellä lapsia vai ei, käyttäisi aikaa myös siihen, mistä saa voimia, ei vain niihin asioihin jotka on pakko tehdä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Missä välissä käyt kaupassa?
kun mies tulee töistä kotiin tai vaunulenkin yhteydessä
Ei ollut tämä Ap: vastaus, vaan se että lasten kanssa tietysti! mikä siinäkin nyt on vaikeeta. Ja töissäkäyville vinkki, että ostokset voi tehdä vaikka sunnuntaina rauhassa koko viikoksi, ei sielä tartte joka päivä käydä. Suunnittelee viikon menuun, varaa niihin ainekset ja sit vaan tekee. Ap
Sulla oli tuossa alussa jo osviittaa antava lause. "Mulla lapset antavat tehdä rauhassa eivätkä roiku jaloissa." Niimpä, kaikilla ei ole näin :)
Vierailija kirjoitti:
Jokainen elää elämänsä miten haluaa. Itse toivoisin, että jokainen ihminen, riippumatta siitä, onko hänellä lapsia vai ei, käyttäisi aikaa myös siihen, mistä saa voimia, ei vain niihin asioihin jotka on pakko tehdä.
Niin, minä kun juuri saan voimani siitä että pidän elämän järjestyksessä. En tiedä mistä muut sit saa jos ei siitä.... jos koti on kaaoksessa tai vaikka kroppani, ni kyllä se vaikuttaa elämääni, aina kun siivoaa elämäänsä, taakkani kevenee. En oo kuullu vielä yhdenkään sanovan nauttivansa sotkusta. Ap
Kokemukseni mukaan jotain juttuja ehtii tehdä kuten aikana ennen lapsia, mutta ei kaikkia. Esim. itse mieluummin luen lehtiä ja oman alani kirjallisuutta kuin käytän aikaa vaikkapa meikkaamiseen arkipäivänä. Siivoankin vain välttämättömän. Joku toinen ompelee, leipoo tai sisustaa kotia. Olisi sellainen puuhastelu minustakin mukavaa, mutta ei niinmukavaa ja tärkeää kuin lukeminen. Valintojen maailma!
Vierailija kirjoitti:
Perustele mulla miksi lakanoita ja lasten sukkia ei saisi pestä yhdessä?
Miksi teet tuossakin asiassa arjestasi hankalampaa, kun ne voi kyllä ihan pestä yhdessä. Olen minä käynyt töissäkin vaikka on lapsia ja lähden kun pienin täyttää 2v.
Samalla lailla se arki pitää pyörittää silloinkin, ilman tekosyitä. Työt alkoi mulla 6.30, heräsin klo.04.00. Kävin tunnin lenkillä, suihkussa ja laittauduin, sit lapset ylös ja liikkeelle. Ei se ole sen vaikeampaa. Ruuan huomiselle voi tehdä illalla jo kaappiin rauhassa kun lapset on nukkumassa. Ei ole sitten töitten jälkeen sitä ruuanlaittoa heti. Ap
Missä välissä nukut?
Vierailija kirjoitti:
Sulla oli tuossa alussa jo osviittaa antava lause. "Mulla lapset antavat tehdä rauhassa eivätkä roiku jaloissa." Niimpä, kaikilla ei ole näin :)
Mutta miksi lapsesi on sellaisia? luulen että siihenkin äiti olisi voinut halutessaan vaikuttaa edes vähän. Mä oon alusta asti pyrkinyt siihen, että lapset on rauhallisia (en polttanut tai käyttänyt alkoa raskauden aikana, mikä voi tehdä lapsille vilkkautta) Ja kotona on kuri, on aika että saa hillua niin kovasti kuin lystää ja sit on aika kun rauhoitutaan, ja se pitää.
Kyllä jos lapsille ei ole tiukka, arki on hankalaa.
Vierailija kirjoitti:
Perustele mulla miksi lakanoita ja lasten sukkia ei saisi pestä yhdessä?
Miksi teet tuossakin asiassa arjestasi hankalampaa, kun ne voi kyllä ihan pestä yhdessä. Olen minä käynyt töissäkin vaikka on lapsia ja lähden kun pienin täyttää 2v.
Samalla lailla se arki pitää pyörittää silloinkin, ilman tekosyitä. Työt alkoi mulla 6.30, heräsin klo.04.00. Kävin tunnin lenkillä, suihkussa ja laittauduin, sit lapset ylös ja liikkeelle. Ei se ole sen vaikeampaa. Ruuan huomiselle voi tehdä illalla jo kaappiin rauhassa kun lapset on nukkumassa. Ei ole sitten töitten jälkeen sitä ruuanlaittoa heti. Ap
Koska kun peset valkoiset lakanat ja punaiset sukat samassa, saat aikaan vaaleanpunaläikkäisiä lakanoita. Tai jos peset farkut ja valkoiset pitsimekot samassa, saat aikaan epämääräisensinisiä pitsimekkoja. Tai jos peset tummat collegehousut ja sinivalkoraitaisen t-paidan samassa, saat koneesta siniharmaaraitaisen t-paidan. Edes ne "värinkerääjät" eivät pysty mahdottomiin suorituksiin.
Vierailija kirjoitti:
Niin, minä kun juuri saan voimani siitä että pidän elämän järjestyksessä. En tiedä mistä muut sit saa jos ei siitä.... jos koti on kaaoksessa tai vaikka kroppani, ni kyllä se vaikuttaa elämääni, aina kun siivoaa elämäänsä, taakkani kevenee. En oo kuullu vielä yhdenkään sanovan nauttivansa sotkusta. Ap
Mutta monikaan ei saa elämäänsä sisältöä vain siivoamisesta ja ruoanlaitosta. Siis jos ajatellaan asioita lasten kasvatuksen ulkopuolella. Sinä satut nauttimaan noista em. asioista, joku toinen ehkä saa enemmän kiksejä vaikka työssäkäymisestä tai jostain harrastuksesta. Silloin ne pakolliset siivoukset ja muu kodinhoito tuntuu vain työltä vaikka sinulle ne ovatkin voiman lähteitä.
Vierailija kirjoitti:
Perustele mulla miksi lakanoita ja lasten sukkia ei saisi pestä yhdessä?
Miksi teet tuossakin asiassa arjestasi hankalampaa, kun ne voi kyllä ihan pestä yhdessä. Olen minä käynyt töissäkin vaikka on lapsia ja lähden kun pienin täyttää 2v.
Samalla lailla se arki pitää pyörittää silloinkin, ilman tekosyitä. Työt alkoi mulla 6.30, heräsin klo.04.00. Kävin tunnin lenkillä, suihkussa ja laittauduin, sit lapset ylös ja liikkeelle. Ei se ole sen vaikeampaa. Ruuan huomiselle voi tehdä illalla jo kaappiin rauhassa kun lapset on nukkumassa. Ei ole sitten töitten jälkeen sitä ruuanlaittoa heti. Ap
Tekeehän se sun mies sitten sulle eväät töihin, tekeehän? Jos ei tee, te olette onneton perhe ja tuhon oma. Me oikeat äitit tietämme kyllä.
Miehen provo! Vain mies ei tajua tota monikkoa.
Kaikki äideistä eivät varmaan ole työttömiä?