Voisitteko miehet uskoa ettei se pelimiehen opas auta normaali-naisiin
Mä lähinnä vaan loukkaannun enkä halua puhua sille ihmiselle enää. Tai sitten suutun ja alan nälvimään tai sitten suutun erittäin pahasti...
Kommentit (656)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pelimies on yhtä aikaa nörtin fantasia, jollaiseksi tuleminen takaa loputtoman naisonnen, ja hyvä vihollinen, joka vie naiset, mutta nörtti itse on syytön kohtaloonsa ja voi moralisoida pelimiehiä ja pahoja hölmöjä pelimiehiin lankeava naisia - tuhansia viestejä aiheesta kirjoittamalla.
Kyllä. Ja naisille se on se täydellinen tumma viettelijä josta romanssikirjallisuudessa kerrotaan, ja samalla se hirveä, mutta samalla niin kiehtova syntipukki joka vei sydämen mutta ei jäänyt osaksi elämää.
Viha/rakkausssuhde molemmin päin.
En tunne yhtään ainoaa naista, joka lukisi romanssikirjallisuutta ja katsoisi romanttisia elokuvia eli kyllä tässä varmasti on kyse muustakin kuin pelkästään miehistä ja naisista yleensä. Tuollaisia ohjelmia ja kirjoja luetaan suurissa määrin maissa, jossa naisten koulutustaso on hyvin alhainen ja perinteisen sukupuoliroolit voimissaan. Silloin miehestä tulee syntipukki, kun tämä viettelee naisen, vaikka nainen olisi lähtenyt suhteeseen ihan omasta halustaan.
Mainitsin jo tuon naisen, jonka rakastuminen näyttäisi perustuvan enemmän vihaan kuin rakkauteen. Sukupuolesta riippumatta tällaisia ihmisiä on, mutta harvassa.
Et tunne ketään naista joka katsoisi romanttisisa elokuvia? -Jep, uskotaan...
Tuollaisia ohjelmia ja kirjoja luetaan suurissa määrin maissa, jossa naisten koulutustaso on hyvin alhainen ja perinteisen sukupuoliroolit voimissaan. Silloin miehestä tulee syntipukki, kun tämä viettelee naisen, vaikka nainen olisi lähtenyt suhteeseen ihan omasta halustaan. ---> Ja siksi meillä on Netflix. Eiku sori, sitä katsotaan vain meksikossa ja venetzuelassa, eiku venaa...
Miten Netflixin katsominen tähän liittyy? Minä olen katsonut Netflixistä paria scifisarjaa, Mustan Kuningattaren, Anne With an E, Orange Is The New Black ja Alias Grace ja animea, kuten Totoron ja Henkien kätkemä. Miten nämä nyt ovat vahvistaneet romanttista ihannetta viettelijämiehestä, joka ei jää osaksi elämää? Tai miten nämä muuten ovat vahvistaneet romanttisen kioskikirjallisuuden stereotyyppisiä sukupuolirooleja? ;)
Eihän tässä keskustella siitä mitä sinä katsot, vaan siitä että kirjoittaja väittää romanssikirjallisuuden ja elokuvien olevan suosittuja vain niissä maissa joissa naisten koulutstaso on alhainen.
Älä vääristele sanomisiani, kiitos. Keskustelu on muuten aika vaikeaa. En ole missään kirjoittanut, että romanttinen genre on suosittu vain niissä maissa, joissa naisten koulutustaso on alhainen. Kirjoitin, että ne ovat kaikkein suosituimpia maissa, joissa naisten koulutustaso on alhainen ja sukupuoliroolit perinteisiä. Intiassa, latinalaisessa amerikassa jne. tuo genre on valtava bisnes.
Mutta se ei ole valtava bisnes kehittyneissä maissa? Älä naurata...
Fifty Shades of Grey myi 125 miljoonaa kappletta kesäkuuhun 2015 mennessä, ja se oli kaikista nopeimmin myyty paperback Isossa Britanniassa kautta historian.
Joku kirjoitti, että romanttista kirjallisuutta myydään jokaisessa marketissa, siinäkin ehkä kulttuuriero, koska ei niissä marketeissa myydä, jossa itse käyn. Prismassa myydään niitä kirjoja, jotka ovat kaikkein suosituimpia, eivätkä ne Suomessa sijoitu romanttiseen genreen. Mutta kyllä sellaistakin kirjallisuutta joku lukee ja jos marketista löytyy niille hylly, niin alueella on niitä jotka lukevat. Best sellereitä ne eivät Suomessa ole.
No ei tietenkään myydä niissä missä sinä käyt, olethan ihan eri kastia niiden kanssa jotka moista hömppää lukevat. :-)
Todellisuudessa sitten taas suurinpiirtein jokaisessa marketissa löytyy pokkarihyllystä rivi Harlekiineja, joita myydään noin puoli miljoonaa Suomessa vuosittain ja sen aiemmin mainitun Fifty Shades of Grey - trilogian jokainen osa on killunut Suomen myydyimpien pokkareidenn listalla, näidenkin myynti lasketaan sadoissa tuhansissa.
Lähde? Kukaan ei ole väittänyt, etteikö noita kirjoja myydä, mutta koko harlekiinisarjan myyntilukujen yhteen laskeminen ei ole tapa millä kirjojen suosiota lasketaan. Kuten ei keltaisen kirjastonkaan myyntilukujen yhteismäärä. Kyllä ne lasketaan nimike kerrallaan.
Silloin kun pohditaan kuinka suuri menekki romanttisella kirjallisuudella Suomessa on niin tietysti lasketaan kaikkien romanttisten kirjojen myynti suhteessa kokonaismyyntiin, olipa niitä nimikkeitä sitten 100 vai 1000. Vähän valoja päälle nyt.
Lähdettä en saanut, mutta genrenä ei ole suosituimpien joukossa, vaikka noin laskettaisiin. Suosituimmat genret ovat dekkarit, elämäkerrat ja kestosuosikit kuten Mielensäpahoittaja, Hotakainen, Härkönen yms. eli humoristinen romaani.
Eiköhän se romanttisen kirjallisuuden osuus myynnistä ole Suomessa jossakin 20 pinnan paikkeilla kuten Euroopassa keskimäärin muutenkin. Jokatapauksessa merkittävä siivu, vaikka kuinka vänkäisit.
En tiedä prosentteja, koska en ole kiinnostunut ko. kirjallisuudesta ja seuraan vain noita eniten lainattujen ja ostettujen listoja Hesarista, voin siis olla väärässä. Oli miten oli, romanttisten romaanien miessankarista ei voi tehdä yleistyksiä kaikkiin naisiin, sehän tässä oli pointtina.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pelimies on yhtä aikaa nörtin fantasia, jollaiseksi tuleminen takaa loputtoman naisonnen, ja hyvä vihollinen, joka vie naiset, mutta nörtti itse on syytön kohtaloonsa ja voi moralisoida pelimiehiä ja pahoja hölmöjä pelimiehiin lankeava naisia - tuhansia viestejä aiheesta kirjoittamalla.
Kyllä. Ja naisille se on se täydellinen tumma viettelijä josta romanssikirjallisuudessa kerrotaan, ja samalla se hirveä, mutta samalla niin kiehtova syntipukki joka vei sydämen mutta ei jäänyt osaksi elämää.
Viha/rakkausssuhde molemmin päin.
En tunne yhtään ainoaa naista, joka lukisi romanssikirjallisuutta ja katsoisi romanttisia elokuvia eli kyllä tässä varmasti on kyse muustakin kuin pelkästään miehistä ja naisista yleensä. Tuollaisia ohjelmia ja kirjoja luetaan suurissa määrin maissa, jossa naisten koulutustaso on hyvin alhainen ja perinteisen sukupuoliroolit voimissaan. Silloin miehestä tulee syntipukki, kun tämä viettelee naisen, vaikka nainen olisi lähtenyt suhteeseen ihan omasta halustaan.
Mainitsin jo tuon naisen, jonka rakastuminen näyttäisi perustuvan enemmän vihaan kuin rakkauteen. Sukupuolesta riippumatta tällaisia ihmisiä on, mutta harvassa.
Et tunne ketään naista joka katsoisi romanttisisa elokuvia? -Jep, uskotaan...
Tuollaisia ohjelmia ja kirjoja luetaan suurissa määrin maissa, jossa naisten koulutustaso on hyvin alhainen ja perinteisen sukupuoliroolit voimissaan. Silloin miehestä tulee syntipukki, kun tämä viettelee naisen, vaikka nainen olisi lähtenyt suhteeseen ihan omasta halustaan. ---> Ja siksi meillä on Netflix. Eiku sori, sitä katsotaan vain meksikossa ja venetzuelassa, eiku venaa...
Miten Netflixin katsominen tähän liittyy? Minä olen katsonut Netflixistä paria scifisarjaa, Mustan Kuningattaren, Anne With an E, Orange Is The New Black ja Alias Grace ja animea, kuten Totoron ja Henkien kätkemä. Miten nämä nyt ovat vahvistaneet romanttista ihannetta viettelijämiehestä, joka ei jää osaksi elämää? Tai miten nämä muuten ovat vahvistaneet romanttisen kioskikirjallisuuden stereotyyppisiä sukupuolirooleja? ;)
Eihän tässä keskustella siitä mitä sinä katsot, vaan siitä että kirjoittaja väittää romanssikirjallisuuden ja elokuvien olevan suosittuja vain niissä maissa joissa naisten koulutstaso on alhainen.
Älä vääristele sanomisiani, kiitos. Keskustelu on muuten aika vaikeaa. En ole missään kirjoittanut, että romanttinen genre on suosittu vain niissä maissa, joissa naisten koulutustaso on alhainen. Kirjoitin, että ne ovat kaikkein suosituimpia maissa, joissa naisten koulutustaso on alhainen ja sukupuoliroolit perinteisiä. Intiassa, latinalaisessa amerikassa jne. tuo genre on valtava bisnes.
Mutta se ei ole valtava bisnes kehittyneissä maissa? Älä naurata...
Fifty Shades of Grey myi 125 miljoonaa kappletta kesäkuuhun 2015 mennessä, ja se oli kaikista nopeimmin myyty paperback Isossa Britanniassa kautta historian.
Joku kirjoitti, että romanttista kirjallisuutta myydään jokaisessa marketissa, siinäkin ehkä kulttuuriero, koska ei niissä marketeissa myydä, jossa itse käyn. Prismassa myydään niitä kirjoja, jotka ovat kaikkein suosituimpia, eivätkä ne Suomessa sijoitu romanttiseen genreen. Mutta kyllä sellaistakin kirjallisuutta joku lukee ja jos marketista löytyy niille hylly, niin alueella on niitä jotka lukevat. Best sellereitä ne eivät Suomessa ole.
No ei tietenkään myydä niissä missä sinä käyt, olethan ihan eri kastia niiden kanssa jotka moista hömppää lukevat. :-)
Todellisuudessa sitten taas suurinpiirtein jokaisessa marketissa löytyy pokkarihyllystä rivi Harlekiineja, joita myydään noin puoli miljoonaa Suomessa vuosittain ja sen aiemmin mainitun Fifty Shades of Grey - trilogian jokainen osa on killunut Suomen myydyimpien pokkareidenn listalla, näidenkin myynti lasketaan sadoissa tuhansissa.
Lähde? Kukaan ei ole väittänyt, etteikö noita kirjoja myydä, mutta koko harlekiinisarjan myyntilukujen yhteen laskeminen ei ole tapa millä kirjojen suosiota lasketaan. Kuten ei keltaisen kirjastonkaan myyntilukujen yhteismäärä. Kyllä ne lasketaan nimike kerrallaan.
Silloin kun pohditaan kuinka suuri menekki romanttisella kirjallisuudella Suomessa on niin tietysti lasketaan kaikkien romanttisten kirjojen myynti suhteessa kokonaismyyntiin, olipa niitä nimikkeitä sitten 100 vai 1000. Vähän valoja päälle nyt.
Lähdettä en saanut, mutta genrenä ei ole suosituimpien joukossa, vaikka noin laskettaisiin. Suosituimmat genret ovat dekkarit, elämäkerrat ja kestosuosikit kuten Mielensäpahoittaja, Hotakainen, Härkönen yms. eli humoristinen romaani.
Eiköhän se romanttisen kirjallisuuden osuus myynnistä ole Suomessa jossakin 20 pinnan paikkeilla kuten Euroopassa keskimäärin muutenkin. Jokatapauksessa merkittävä siivu, vaikka kuinka vänkäisit.
En tiedä prosentteja, koska en ole kiinnostunut ko. kirjallisuudesta ja seuraan vain noita eniten lainattujen ja ostettujen listoja Hesarista, voin siis olla väärässä. Oli miten oli, romanttisten romaanien miessankarista ei voi tehdä yleistyksiä kaikkiin naisiin, sehän tässä oli pointtina.
Neljän sivun jankkaamisen jälkeen palattiin sitten tähän.
Miten ois seuraavat neljä sivua? Löytyyks vapaaehtoisia?
Naurettavaa pelleilyä :)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pelimies on yhtä aikaa nörtin fantasia, jollaiseksi tuleminen takaa loputtoman naisonnen, ja hyvä vihollinen, joka vie naiset, mutta nörtti itse on syytön kohtaloonsa ja voi moralisoida pelimiehiä ja pahoja hölmöjä pelimiehiin lankeava naisia - tuhansia viestejä aiheesta kirjoittamalla.
Kyllä. Ja naisille se on se täydellinen tumma viettelijä josta romanssikirjallisuudessa kerrotaan, ja samalla se hirveä, mutta samalla niin kiehtova syntipukki joka vei sydämen mutta ei jäänyt osaksi elämää.
Viha/rakkausssuhde molemmin päin.
En tunne yhtään ainoaa naista, joka lukisi romanssikirjallisuutta ja katsoisi romanttisia elokuvia eli kyllä tässä varmasti on kyse muustakin kuin pelkästään miehistä ja naisista yleensä. Tuollaisia ohjelmia ja kirjoja luetaan suurissa määrin maissa, jossa naisten koulutustaso on hyvin alhainen ja perinteisen sukupuoliroolit voimissaan. Silloin miehestä tulee syntipukki, kun tämä viettelee naisen, vaikka nainen olisi lähtenyt suhteeseen ihan omasta halustaan.
Mainitsin jo tuon naisen, jonka rakastuminen näyttäisi perustuvan enemmän vihaan kuin rakkauteen. Sukupuolesta riippumatta tällaisia ihmisiä on, mutta harvassa.
Et tunne ketään naista joka katsoisi romanttisisa elokuvia? -Jep, uskotaan...
Tuollaisia ohjelmia ja kirjoja luetaan suurissa määrin maissa, jossa naisten koulutustaso on hyvin alhainen ja perinteisen sukupuoliroolit voimissaan. Silloin miehestä tulee syntipukki, kun tämä viettelee naisen, vaikka nainen olisi lähtenyt suhteeseen ihan omasta halustaan. ---> Ja siksi meillä on Netflix. Eiku sori, sitä katsotaan vain meksikossa ja venetzuelassa, eiku venaa...
Miten Netflixin katsominen tähän liittyy? Minä olen katsonut Netflixistä paria scifisarjaa, Mustan Kuningattaren, Anne With an E, Orange Is The New Black ja Alias Grace ja animea, kuten Totoron ja Henkien kätkemä. Miten nämä nyt ovat vahvistaneet romanttista ihannetta viettelijämiehestä, joka ei jää osaksi elämää? Tai miten nämä muuten ovat vahvistaneet romanttisen kioskikirjallisuuden stereotyyppisiä sukupuolirooleja? ;)
Eihän tässä keskustella siitä mitä sinä katsot, vaan siitä että kirjoittaja väittää romanssikirjallisuuden ja elokuvien olevan suosittuja vain niissä maissa joissa naisten koulutstaso on alhainen.
Älä vääristele sanomisiani, kiitos. Keskustelu on muuten aika vaikeaa. En ole missään kirjoittanut, että romanttinen genre on suosittu vain niissä maissa, joissa naisten koulutustaso on alhainen. Kirjoitin, että ne ovat kaikkein suosituimpia maissa, joissa naisten koulutustaso on alhainen ja sukupuoliroolit perinteisiä. Intiassa, latinalaisessa amerikassa jne. tuo genre on valtava bisnes.
Mutta se ei ole valtava bisnes kehittyneissä maissa? Älä naurata...
Fifty Shades of Grey myi 125 miljoonaa kappletta kesäkuuhun 2015 mennessä, ja se oli kaikista nopeimmin myyty paperback Isossa Britanniassa kautta historian.
Joku kirjoitti, että romanttista kirjallisuutta myydään jokaisessa marketissa, siinäkin ehkä kulttuuriero, koska ei niissä marketeissa myydä, jossa itse käyn. Prismassa myydään niitä kirjoja, jotka ovat kaikkein suosituimpia, eivätkä ne Suomessa sijoitu romanttiseen genreen. Mutta kyllä sellaistakin kirjallisuutta joku lukee ja jos marketista löytyy niille hylly, niin alueella on niitä jotka lukevat. Best sellereitä ne eivät Suomessa ole.
No ei tietenkään myydä niissä missä sinä käyt, olethan ihan eri kastia niiden kanssa jotka moista hömppää lukevat. :-)
Todellisuudessa sitten taas suurinpiirtein jokaisessa marketissa löytyy pokkarihyllystä rivi Harlekiineja, joita myydään noin puoli miljoonaa Suomessa vuosittain ja sen aiemmin mainitun Fifty Shades of Grey - trilogian jokainen osa on killunut Suomen myydyimpien pokkareidenn listalla, näidenkin myynti lasketaan sadoissa tuhansissa.
Voithan sinä piikitellä siitä, että erilaisia yhteiskuntaluokkia on olemassa, mutta ei se muuta sitä tosiasiaa, että elämäntavat ja kulutustottumukset ovat pitkälle eriytyneitä.
Koska olen myynti- ja markkinointialalla, niin mainitsen sen, mitä en aiemmin vielä ehtinytkään kommentoida, että yhteiskuntaluokka näkyy siinäkin, miten ihmisille asioita myydään. Tyrkyttäminen, pakottaminen ja päällekäyvyys eivät sovi Veholla, mutta Kamuxilla voi toimiakin. Pyrkimys saada kauppa aikaan epämukavuutta herättämällä on alkeellista ja lyhytjänteistä kaupantekoa.
Naiset eivät ole kuitenkaan autoja, vaikka molempia tykkäänkin ajella. Alimmista sosiaaliluokista ei juuri kokemusta ole, mutta tuo hienostunut maalailusi on aika epätotta. Kyse on enemmän persoonasta kuin mistään sosiaaliluokasta, että miten päällekäyvä tyyli on sopivin valinta. Pelinluku nyt ylipäätään on varmaan se tärkein ominaisuus, niin tekee oikeita temppuja oikealle henkilölle.
Mikä hienostunut maalailu? Tässä oli kyse pelimiestaktiikoista, joiden temppuvalikoiman toimivuudesta keskustellaan. Päällekäyvyys on keino herättää epämukavuutta, se ilmeisesti on pelimiestempuissa keskeistä, joten olen ollut suht oikeassa vieroksunnassani alun perin. Jälleen kerran asia on juuri sitä miltä se ensi kuulemalta kuulostaakin.
No jotain höpötit tuossa autokaupoista ja sosiaaliluokista. Enkä usko että epämukavuuden aiheuttaminen on mikään juttu myöskään. Naiset vaan ovat aika passiivisia ja välillä epävarmoja, ja silloin taivuttelu ja tungettelu voi toimia.
Nämä opit tuovat mieleen verkostomarkkinoinnin. Niissähän oletetaan, että ostaja ei halua ostaa tuotetta jo lähtökohtaisesti, joten häntä on manipuloitava hiukan voimakkaammin. Vehon myyjä taas luottaa siihen, että MB on arvostettu merkki. He voivat keskittyä luottamuksen rakentamiseen rauhassa ja lisäävät näin brändin arvoa.
Pelimiestemput rakentavat huonoa brändiä omasta liiketoiminnastaan ja pohjalla näyttää olevan ajatus siitä, etteivät naiset heitä kuitenkaan halua. Siksi naista on manipuloitava, painostettava ja tungeteltava. Se ei vain kuulu enää normaalin kanssakäymisen konventioihin ollenkaan, eikä se ole hyvä keino saada naisia. Ei edes yhdeksi yöksi. Eipä ihme, että herättää kritiikkiä.
Tai sitten se oikea pelimies on tässä se Vehon myyjä, joka tietää kauppaavansa hyvää tuotetta, mutta kokeneena myyjänä tietää myös että jos asiakkaan kanssa ei synny dialogia niin ei synny myöskään luottamusta, eikä kauppoja.
Juuri niin. En vastusta pelimiesoppeja, mutta tässä esille tuodut temput eivät mielestäni ole hyviä. Ne perustuvat siihen, ettei usko omaan tuotteeseen, mikä on tietysti loogista, kun lähtökohta on mies, joka ei naisia saa.
Joskus tarvitaan temppuja että syntyy dialogia. Sillä ei ole merkitystä kuinka hyvä tuote on, jos ei kukaan tiedä siitä eikä sitä osaa myydä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pelimies on yhtä aikaa nörtin fantasia, jollaiseksi tuleminen takaa loputtoman naisonnen, ja hyvä vihollinen, joka vie naiset, mutta nörtti itse on syytön kohtaloonsa ja voi moralisoida pelimiehiä ja pahoja hölmöjä pelimiehiin lankeava naisia - tuhansia viestejä aiheesta kirjoittamalla.
Kyllä. Ja naisille se on se täydellinen tumma viettelijä josta romanssikirjallisuudessa kerrotaan, ja samalla se hirveä, mutta samalla niin kiehtova syntipukki joka vei sydämen mutta ei jäänyt osaksi elämää.
Viha/rakkausssuhde molemmin päin.
En tunne yhtään ainoaa naista, joka lukisi romanssikirjallisuutta ja katsoisi romanttisia elokuvia eli kyllä tässä varmasti on kyse muustakin kuin pelkästään miehistä ja naisista yleensä. Tuollaisia ohjelmia ja kirjoja luetaan suurissa määrin maissa, jossa naisten koulutustaso on hyvin alhainen ja perinteisen sukupuoliroolit voimissaan. Silloin miehestä tulee syntipukki, kun tämä viettelee naisen, vaikka nainen olisi lähtenyt suhteeseen ihan omasta halustaan.
Mainitsin jo tuon naisen, jonka rakastuminen näyttäisi perustuvan enemmän vihaan kuin rakkauteen. Sukupuolesta riippumatta tällaisia ihmisiä on, mutta harvassa.
Et tunne ketään naista joka katsoisi romanttisisa elokuvia? -Jep, uskotaan...
Tuollaisia ohjelmia ja kirjoja luetaan suurissa määrin maissa, jossa naisten koulutustaso on hyvin alhainen ja perinteisen sukupuoliroolit voimissaan. Silloin miehestä tulee syntipukki, kun tämä viettelee naisen, vaikka nainen olisi lähtenyt suhteeseen ihan omasta halustaan. ---> Ja siksi meillä on Netflix. Eiku sori, sitä katsotaan vain meksikossa ja venetzuelassa, eiku venaa...
Miten Netflixin katsominen tähän liittyy? Minä olen katsonut Netflixistä paria scifisarjaa, Mustan Kuningattaren, Anne With an E, Orange Is The New Black ja Alias Grace ja animea, kuten Totoron ja Henkien kätkemä. Miten nämä nyt ovat vahvistaneet romanttista ihannetta viettelijämiehestä, joka ei jää osaksi elämää? Tai miten nämä muuten ovat vahvistaneet romanttisen kioskikirjallisuuden stereotyyppisiä sukupuolirooleja? ;)
Eihän tässä keskustella siitä mitä sinä katsot, vaan siitä että kirjoittaja väittää romanssikirjallisuuden ja elokuvien olevan suosittuja vain niissä maissa joissa naisten koulutstaso on alhainen.
Älä vääristele sanomisiani, kiitos. Keskustelu on muuten aika vaikeaa. En ole missään kirjoittanut, että romanttinen genre on suosittu vain niissä maissa, joissa naisten koulutustaso on alhainen. Kirjoitin, että ne ovat kaikkein suosituimpia maissa, joissa naisten koulutustaso on alhainen ja sukupuoliroolit perinteisiä. Intiassa, latinalaisessa amerikassa jne. tuo genre on valtava bisnes.
Mutta se ei ole valtava bisnes kehittyneissä maissa? Älä naurata...
Fifty Shades of Grey myi 125 miljoonaa kappletta kesäkuuhun 2015 mennessä, ja se oli kaikista nopeimmin myyty paperback Isossa Britanniassa kautta historian.
Joku kirjoitti, että romanttista kirjallisuutta myydään jokaisessa marketissa, siinäkin ehkä kulttuuriero, koska ei niissä marketeissa myydä, jossa itse käyn. Prismassa myydään niitä kirjoja, jotka ovat kaikkein suosituimpia, eivätkä ne Suomessa sijoitu romanttiseen genreen. Mutta kyllä sellaistakin kirjallisuutta joku lukee ja jos marketista löytyy niille hylly, niin alueella on niitä jotka lukevat. Best sellereitä ne eivät Suomessa ole.
No ei tietenkään myydä niissä missä sinä käyt, olethan ihan eri kastia niiden kanssa jotka moista hömppää lukevat. :-)
Todellisuudessa sitten taas suurinpiirtein jokaisessa marketissa löytyy pokkarihyllystä rivi Harlekiineja, joita myydään noin puoli miljoonaa Suomessa vuosittain ja sen aiemmin mainitun Fifty Shades of Grey - trilogian jokainen osa on killunut Suomen myydyimpien pokkareidenn listalla, näidenkin myynti lasketaan sadoissa tuhansissa.
Lähde? Kukaan ei ole väittänyt, etteikö noita kirjoja myydä, mutta koko harlekiinisarjan myyntilukujen yhteen laskeminen ei ole tapa millä kirjojen suosiota lasketaan. Kuten ei keltaisen kirjastonkaan myyntilukujen yhteismäärä. Kyllä ne lasketaan nimike kerrallaan.
Silloin kun pohditaan kuinka suuri menekki romanttisella kirjallisuudella Suomessa on niin tietysti lasketaan kaikkien romanttisten kirjojen myynti suhteessa kokonaismyyntiin, olipa niitä nimikkeitä sitten 100 vai 1000. Vähän valoja päälle nyt.
Lähdettä en saanut, mutta genrenä ei ole suosituimpien joukossa, vaikka noin laskettaisiin. Suosituimmat genret ovat dekkarit, elämäkerrat ja kestosuosikit kuten Mielensäpahoittaja, Hotakainen, Härkönen yms. eli humoristinen romaani.
Eiköhän se romanttisen kirjallisuuden osuus myynnistä ole Suomessa jossakin 20 pinnan paikkeilla kuten Euroopassa keskimäärin muutenkin. Jokatapauksessa merkittävä siivu, vaikka kuinka vänkäisit.
En tiedä prosentteja, koska en ole kiinnostunut ko. kirjallisuudesta ja seuraan vain noita eniten lainattujen ja ostettujen listoja Hesarista, voin siis olla väärässä. Oli miten oli, romanttisten romaanien miessankarista ei voi tehdä yleistyksiä kaikkiin naisiin, sehän tässä oli pointtina.
Neljän sivun jankkaamisen jälkeen palattiin sitten tähän.
Miten ois seuraavat neljä sivua? Löytyyks vapaaehtoisia?
Naurettavaa pelleilyä :)
Ihan vapaaehtoista kuitenkin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pelimies on yhtä aikaa nörtin fantasia, jollaiseksi tuleminen takaa loputtoman naisonnen, ja hyvä vihollinen, joka vie naiset, mutta nörtti itse on syytön kohtaloonsa ja voi moralisoida pelimiehiä ja pahoja hölmöjä pelimiehiin lankeava naisia - tuhansia viestejä aiheesta kirjoittamalla.
Kyllä. Ja naisille se on se täydellinen tumma viettelijä josta romanssikirjallisuudessa kerrotaan, ja samalla se hirveä, mutta samalla niin kiehtova syntipukki joka vei sydämen mutta ei jäänyt osaksi elämää.
Viha/rakkausssuhde molemmin päin.
En tunne yhtään ainoaa naista, joka lukisi romanssikirjallisuutta ja katsoisi romanttisia elokuvia eli kyllä tässä varmasti on kyse muustakin kuin pelkästään miehistä ja naisista yleensä. Tuollaisia ohjelmia ja kirjoja luetaan suurissa määrin maissa, jossa naisten koulutustaso on hyvin alhainen ja perinteisen sukupuoliroolit voimissaan. Silloin miehestä tulee syntipukki, kun tämä viettelee naisen, vaikka nainen olisi lähtenyt suhteeseen ihan omasta halustaan.
Mainitsin jo tuon naisen, jonka rakastuminen näyttäisi perustuvan enemmän vihaan kuin rakkauteen. Sukupuolesta riippumatta tällaisia ihmisiä on, mutta harvassa.
Et tunne ketään naista joka katsoisi romanttisisa elokuvia? -Jep, uskotaan...
Tuollaisia ohjelmia ja kirjoja luetaan suurissa määrin maissa, jossa naisten koulutustaso on hyvin alhainen ja perinteisen sukupuoliroolit voimissaan. Silloin miehestä tulee syntipukki, kun tämä viettelee naisen, vaikka nainen olisi lähtenyt suhteeseen ihan omasta halustaan. ---> Ja siksi meillä on Netflix. Eiku sori, sitä katsotaan vain meksikossa ja venetzuelassa, eiku venaa...
Miten Netflixin katsominen tähän liittyy? Minä olen katsonut Netflixistä paria scifisarjaa, Mustan Kuningattaren, Anne With an E, Orange Is The New Black ja Alias Grace ja animea, kuten Totoron ja Henkien kätkemä. Miten nämä nyt ovat vahvistaneet romanttista ihannetta viettelijämiehestä, joka ei jää osaksi elämää? Tai miten nämä muuten ovat vahvistaneet romanttisen kioskikirjallisuuden stereotyyppisiä sukupuolirooleja? ;)
Eihän tässä keskustella siitä mitä sinä katsot, vaan siitä että kirjoittaja väittää romanssikirjallisuuden ja elokuvien olevan suosittuja vain niissä maissa joissa naisten koulutstaso on alhainen.
Älä vääristele sanomisiani, kiitos. Keskustelu on muuten aika vaikeaa. En ole missään kirjoittanut, että romanttinen genre on suosittu vain niissä maissa, joissa naisten koulutustaso on alhainen. Kirjoitin, että ne ovat kaikkein suosituimpia maissa, joissa naisten koulutustaso on alhainen ja sukupuoliroolit perinteisiä. Intiassa, latinalaisessa amerikassa jne. tuo genre on valtava bisnes.
Mutta se ei ole valtava bisnes kehittyneissä maissa? Älä naurata...
Fifty Shades of Grey myi 125 miljoonaa kappletta kesäkuuhun 2015 mennessä, ja se oli kaikista nopeimmin myyty paperback Isossa Britanniassa kautta historian.
Joku kirjoitti, että romanttista kirjallisuutta myydään jokaisessa marketissa, siinäkin ehkä kulttuuriero, koska ei niissä marketeissa myydä, jossa itse käyn. Prismassa myydään niitä kirjoja, jotka ovat kaikkein suosituimpia, eivätkä ne Suomessa sijoitu romanttiseen genreen. Mutta kyllä sellaistakin kirjallisuutta joku lukee ja jos marketista löytyy niille hylly, niin alueella on niitä jotka lukevat. Best sellereitä ne eivät Suomessa ole.
No ei tietenkään myydä niissä missä sinä käyt, olethan ihan eri kastia niiden kanssa jotka moista hömppää lukevat. :-)
Todellisuudessa sitten taas suurinpiirtein jokaisessa marketissa löytyy pokkarihyllystä rivi Harlekiineja, joita myydään noin puoli miljoonaa Suomessa vuosittain ja sen aiemmin mainitun Fifty Shades of Grey - trilogian jokainen osa on killunut Suomen myydyimpien pokkareidenn listalla, näidenkin myynti lasketaan sadoissa tuhansissa.
Voithan sinä piikitellä siitä, että erilaisia yhteiskuntaluokkia on olemassa, mutta ei se muuta sitä tosiasiaa, että elämäntavat ja kulutustottumukset ovat pitkälle eriytyneitä.
Koska olen myynti- ja markkinointialalla, niin mainitsen sen, mitä en aiemmin vielä ehtinytkään kommentoida, että yhteiskuntaluokka näkyy siinäkin, miten ihmisille asioita myydään. Tyrkyttäminen, pakottaminen ja päällekäyvyys eivät sovi Veholla, mutta Kamuxilla voi toimiakin. Pyrkimys saada kauppa aikaan epämukavuutta herättämällä on alkeellista ja lyhytjänteistä kaupantekoa.
Naiset eivät ole kuitenkaan autoja, vaikka molempia tykkäänkin ajella. Alimmista sosiaaliluokista ei juuri kokemusta ole, mutta tuo hienostunut maalailusi on aika epätotta. Kyse on enemmän persoonasta kuin mistään sosiaaliluokasta, että miten päällekäyvä tyyli on sopivin valinta. Pelinluku nyt ylipäätään on varmaan se tärkein ominaisuus, niin tekee oikeita temppuja oikealle henkilölle.
Mikä hienostunut maalailu? Tässä oli kyse pelimiestaktiikoista, joiden temppuvalikoiman toimivuudesta keskustellaan. Päällekäyvyys on keino herättää epämukavuutta, se ilmeisesti on pelimiestempuissa keskeistä, joten olen ollut suht oikeassa vieroksunnassani alun perin. Jälleen kerran asia on juuri sitä miltä se ensi kuulemalta kuulostaakin.
No jotain höpötit tuossa autokaupoista ja sosiaaliluokista. Enkä usko että epämukavuuden aiheuttaminen on mikään juttu myöskään. Naiset vaan ovat aika passiivisia ja välillä epävarmoja, ja silloin taivuttelu ja tungettelu voi toimia.
Nämä opit tuovat mieleen verkostomarkkinoinnin. Niissähän oletetaan, että ostaja ei halua ostaa tuotetta jo lähtökohtaisesti, joten häntä on manipuloitava hiukan voimakkaammin. Vehon myyjä taas luottaa siihen, että MB on arvostettu merkki. He voivat keskittyä luottamuksen rakentamiseen rauhassa ja lisäävät näin brändin arvoa.
Pelimiestemput rakentavat huonoa brändiä omasta liiketoiminnastaan ja pohjalla näyttää olevan ajatus siitä, etteivät naiset heitä kuitenkaan halua. Siksi naista on manipuloitava, painostettava ja tungeteltava. Se ei vain kuulu enää normaalin kanssakäymisen konventioihin ollenkaan, eikä se ole hyvä keino saada naisia. Ei edes yhdeksi yöksi. Eipä ihme, että herättää kritiikkiä.
Tai sitten se oikea pelimies on tässä se Vehon myyjä, joka tietää kauppaavansa hyvää tuotetta, mutta kokeneena myyjänä tietää myös että jos asiakkaan kanssa ei synny dialogia niin ei synny myöskään luottamusta, eikä kauppoja.
Juuri niin. En vastusta pelimiesoppeja, mutta tässä esille tuodut temput eivät mielestäni ole hyviä. Ne perustuvat siihen, ettei usko omaan tuotteeseen, mikä on tietysti loogista, kun lähtökohta on mies, joka ei naisia saa.
Joskus tarvitaan temppuja että syntyy dialogia. Sillä ei ole merkitystä kuinka hyvä tuote on, jos ei kukaan tiedä siitä eikä sitä osaa myydä.
Huonot temput laskevat tuotteen arvoa eli miehen kannalta väärä markkinointi voi olla aika tuhoisaa, jos tuote eli mies onkin parempi kuin markkinointi antaa olettaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pelimies on yhtä aikaa nörtin fantasia, jollaiseksi tuleminen takaa loputtoman naisonnen, ja hyvä vihollinen, joka vie naiset, mutta nörtti itse on syytön kohtaloonsa ja voi moralisoida pelimiehiä ja pahoja hölmöjä pelimiehiin lankeava naisia - tuhansia viestejä aiheesta kirjoittamalla.
Kyllä. Ja naisille se on se täydellinen tumma viettelijä josta romanssikirjallisuudessa kerrotaan, ja samalla se hirveä, mutta samalla niin kiehtova syntipukki joka vei sydämen mutta ei jäänyt osaksi elämää.
Viha/rakkausssuhde molemmin päin.
En tunne yhtään ainoaa naista, joka lukisi romanssikirjallisuutta ja katsoisi romanttisia elokuvia eli kyllä tässä varmasti on kyse muustakin kuin pelkästään miehistä ja naisista yleensä. Tuollaisia ohjelmia ja kirjoja luetaan suurissa määrin maissa, jossa naisten koulutustaso on hyvin alhainen ja perinteisen sukupuoliroolit voimissaan. Silloin miehestä tulee syntipukki, kun tämä viettelee naisen, vaikka nainen olisi lähtenyt suhteeseen ihan omasta halustaan.
Mainitsin jo tuon naisen, jonka rakastuminen näyttäisi perustuvan enemmän vihaan kuin rakkauteen. Sukupuolesta riippumatta tällaisia ihmisiä on, mutta harvassa.
Et tunne ketään naista joka katsoisi romanttisisa elokuvia? -Jep, uskotaan...
Tuollaisia ohjelmia ja kirjoja luetaan suurissa määrin maissa, jossa naisten koulutustaso on hyvin alhainen ja perinteisen sukupuoliroolit voimissaan. Silloin miehestä tulee syntipukki, kun tämä viettelee naisen, vaikka nainen olisi lähtenyt suhteeseen ihan omasta halustaan. ---> Ja siksi meillä on Netflix. Eiku sori, sitä katsotaan vain meksikossa ja venetzuelassa, eiku venaa...
Miten Netflixin katsominen tähän liittyy? Minä olen katsonut Netflixistä paria scifisarjaa, Mustan Kuningattaren, Anne With an E, Orange Is The New Black ja Alias Grace ja animea, kuten Totoron ja Henkien kätkemä. Miten nämä nyt ovat vahvistaneet romanttista ihannetta viettelijämiehestä, joka ei jää osaksi elämää? Tai miten nämä muuten ovat vahvistaneet romanttisen kioskikirjallisuuden stereotyyppisiä sukupuolirooleja? ;)
Eihän tässä keskustella siitä mitä sinä katsot, vaan siitä että kirjoittaja väittää romanssikirjallisuuden ja elokuvien olevan suosittuja vain niissä maissa joissa naisten koulutstaso on alhainen.
Älä vääristele sanomisiani, kiitos. Keskustelu on muuten aika vaikeaa. En ole missään kirjoittanut, että romanttinen genre on suosittu vain niissä maissa, joissa naisten koulutustaso on alhainen. Kirjoitin, että ne ovat kaikkein suosituimpia maissa, joissa naisten koulutustaso on alhainen ja sukupuoliroolit perinteisiä. Intiassa, latinalaisessa amerikassa jne. tuo genre on valtava bisnes.
Mutta se ei ole valtava bisnes kehittyneissä maissa? Älä naurata...
Fifty Shades of Grey myi 125 miljoonaa kappletta kesäkuuhun 2015 mennessä, ja se oli kaikista nopeimmin myyty paperback Isossa Britanniassa kautta historian.
Joku kirjoitti, että romanttista kirjallisuutta myydään jokaisessa marketissa, siinäkin ehkä kulttuuriero, koska ei niissä marketeissa myydä, jossa itse käyn. Prismassa myydään niitä kirjoja, jotka ovat kaikkein suosituimpia, eivätkä ne Suomessa sijoitu romanttiseen genreen. Mutta kyllä sellaistakin kirjallisuutta joku lukee ja jos marketista löytyy niille hylly, niin alueella on niitä jotka lukevat. Best sellereitä ne eivät Suomessa ole.
No ei tietenkään myydä niissä missä sinä käyt, olethan ihan eri kastia niiden kanssa jotka moista hömppää lukevat. :-)
Todellisuudessa sitten taas suurinpiirtein jokaisessa marketissa löytyy pokkarihyllystä rivi Harlekiineja, joita myydään noin puoli miljoonaa Suomessa vuosittain ja sen aiemmin mainitun Fifty Shades of Grey - trilogian jokainen osa on killunut Suomen myydyimpien pokkareidenn listalla, näidenkin myynti lasketaan sadoissa tuhansissa.
Voithan sinä piikitellä siitä, että erilaisia yhteiskuntaluokkia on olemassa, mutta ei se muuta sitä tosiasiaa, että elämäntavat ja kulutustottumukset ovat pitkälle eriytyneitä.
Koska olen myynti- ja markkinointialalla, niin mainitsen sen, mitä en aiemmin vielä ehtinytkään kommentoida, että yhteiskuntaluokka näkyy siinäkin, miten ihmisille asioita myydään. Tyrkyttäminen, pakottaminen ja päällekäyvyys eivät sovi Veholla, mutta Kamuxilla voi toimiakin. Pyrkimys saada kauppa aikaan epämukavuutta herättämällä on alkeellista ja lyhytjänteistä kaupantekoa.
Naiset eivät ole kuitenkaan autoja, vaikka molempia tykkäänkin ajella. Alimmista sosiaaliluokista ei juuri kokemusta ole, mutta tuo hienostunut maalailusi on aika epätotta. Kyse on enemmän persoonasta kuin mistään sosiaaliluokasta, että miten päällekäyvä tyyli on sopivin valinta. Pelinluku nyt ylipäätään on varmaan se tärkein ominaisuus, niin tekee oikeita temppuja oikealle henkilölle.
Mikä hienostunut maalailu? Tässä oli kyse pelimiestaktiikoista, joiden temppuvalikoiman toimivuudesta keskustellaan. Päällekäyvyys on keino herättää epämukavuutta, se ilmeisesti on pelimiestempuissa keskeistä, joten olen ollut suht oikeassa vieroksunnassani alun perin. Jälleen kerran asia on juuri sitä miltä se ensi kuulemalta kuulostaakin.
No jotain höpötit tuossa autokaupoista ja sosiaaliluokista. Enkä usko että epämukavuuden aiheuttaminen on mikään juttu myöskään. Naiset vaan ovat aika passiivisia ja välillä epävarmoja, ja silloin taivuttelu ja tungettelu voi toimia.
Nämä opit tuovat mieleen verkostomarkkinoinnin. Niissähän oletetaan, että ostaja ei halua ostaa tuotetta jo lähtökohtaisesti, joten häntä on manipuloitava hiukan voimakkaammin. Vehon myyjä taas luottaa siihen, että MB on arvostettu merkki. He voivat keskittyä luottamuksen rakentamiseen rauhassa ja lisäävät näin brändin arvoa.
Pelimiestemput rakentavat huonoa brändiä omasta liiketoiminnastaan ja pohjalla näyttää olevan ajatus siitä, etteivät naiset heitä kuitenkaan halua. Siksi naista on manipuloitava, painostettava ja tungeteltava. Se ei vain kuulu enää normaalin kanssakäymisen konventioihin ollenkaan, eikä se ole hyvä keino saada naisia. Ei edes yhdeksi yöksi. Eipä ihme, että herättää kritiikkiä.
Tai sitten se oikea pelimies on tässä se Vehon myyjä, joka tietää kauppaavansa hyvää tuotetta, mutta kokeneena myyjänä tietää myös että jos asiakkaan kanssa ei synny dialogia niin ei synny myöskään luottamusta, eikä kauppoja.
Juuri niin. En vastusta pelimiesoppeja, mutta tässä esille tuodut temput eivät mielestäni ole hyviä. Ne perustuvat siihen, ettei usko omaan tuotteeseen, mikä on tietysti loogista, kun lähtökohta on mies, joka ei naisia saa.
Joskus tarvitaan temppuja että syntyy dialogia. Sillä ei ole merkitystä kuinka hyvä tuote on, jos ei kukaan tiedä siitä eikä sitä osaa myydä.
Huonot temput laskevat tuotteen arvoa eli miehen kannalta väärä markkinointi voi olla aika tuhoisaa, jos tuote eli mies onkin parempi kuin markkinointi antaa olettaa.
Niin, täytyy koittaa löytää ne oikeat temput. Jos ei markkinoi ollenkaan, häviää joka tapauksessa eli riskejä on otettava ellei aio luovuttaa jo alkuunsa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pelimies on yhtä aikaa nörtin fantasia, jollaiseksi tuleminen takaa loputtoman naisonnen, ja hyvä vihollinen, joka vie naiset, mutta nörtti itse on syytön kohtaloonsa ja voi moralisoida pelimiehiä ja pahoja hölmöjä pelimiehiin lankeava naisia - tuhansia viestejä aiheesta kirjoittamalla.
Kyllä. Ja naisille se on se täydellinen tumma viettelijä josta romanssikirjallisuudessa kerrotaan, ja samalla se hirveä, mutta samalla niin kiehtova syntipukki joka vei sydämen mutta ei jäänyt osaksi elämää.
Viha/rakkausssuhde molemmin päin.
En tunne yhtään ainoaa naista, joka lukisi romanssikirjallisuutta ja katsoisi romanttisia elokuvia eli kyllä tässä varmasti on kyse muustakin kuin pelkästään miehistä ja naisista yleensä. Tuollaisia ohjelmia ja kirjoja luetaan suurissa määrin maissa, jossa naisten koulutustaso on hyvin alhainen ja perinteisen sukupuoliroolit voimissaan. Silloin miehestä tulee syntipukki, kun tämä viettelee naisen, vaikka nainen olisi lähtenyt suhteeseen ihan omasta halustaan.
Mainitsin jo tuon naisen, jonka rakastuminen näyttäisi perustuvan enemmän vihaan kuin rakkauteen. Sukupuolesta riippumatta tällaisia ihmisiä on, mutta harvassa.
Et tunne ketään naista joka katsoisi romanttisisa elokuvia? -Jep, uskotaan...
Tuollaisia ohjelmia ja kirjoja luetaan suurissa määrin maissa, jossa naisten koulutustaso on hyvin alhainen ja perinteisen sukupuoliroolit voimissaan. Silloin miehestä tulee syntipukki, kun tämä viettelee naisen, vaikka nainen olisi lähtenyt suhteeseen ihan omasta halustaan. ---> Ja siksi meillä on Netflix. Eiku sori, sitä katsotaan vain meksikossa ja venetzuelassa, eiku venaa...
Miten Netflixin katsominen tähän liittyy? Minä olen katsonut Netflixistä paria scifisarjaa, Mustan Kuningattaren, Anne With an E, Orange Is The New Black ja Alias Grace ja animea, kuten Totoron ja Henkien kätkemä. Miten nämä nyt ovat vahvistaneet romanttista ihannetta viettelijämiehestä, joka ei jää osaksi elämää? Tai miten nämä muuten ovat vahvistaneet romanttisen kioskikirjallisuuden stereotyyppisiä sukupuolirooleja? ;)
Eihän tässä keskustella siitä mitä sinä katsot, vaan siitä että kirjoittaja väittää romanssikirjallisuuden ja elokuvien olevan suosittuja vain niissä maissa joissa naisten koulutstaso on alhainen.
Älä vääristele sanomisiani, kiitos. Keskustelu on muuten aika vaikeaa. En ole missään kirjoittanut, että romanttinen genre on suosittu vain niissä maissa, joissa naisten koulutustaso on alhainen. Kirjoitin, että ne ovat kaikkein suosituimpia maissa, joissa naisten koulutustaso on alhainen ja sukupuoliroolit perinteisiä. Intiassa, latinalaisessa amerikassa jne. tuo genre on valtava bisnes.
Mutta se ei ole valtava bisnes kehittyneissä maissa? Älä naurata...
Fifty Shades of Grey myi 125 miljoonaa kappletta kesäkuuhun 2015 mennessä, ja se oli kaikista nopeimmin myyty paperback Isossa Britanniassa kautta historian.
Joku kirjoitti, että romanttista kirjallisuutta myydään jokaisessa marketissa, siinäkin ehkä kulttuuriero, koska ei niissä marketeissa myydä, jossa itse käyn. Prismassa myydään niitä kirjoja, jotka ovat kaikkein suosituimpia, eivätkä ne Suomessa sijoitu romanttiseen genreen. Mutta kyllä sellaistakin kirjallisuutta joku lukee ja jos marketista löytyy niille hylly, niin alueella on niitä jotka lukevat. Best sellereitä ne eivät Suomessa ole.
No ei tietenkään myydä niissä missä sinä käyt, olethan ihan eri kastia niiden kanssa jotka moista hömppää lukevat. :-)
Todellisuudessa sitten taas suurinpiirtein jokaisessa marketissa löytyy pokkarihyllystä rivi Harlekiineja, joita myydään noin puoli miljoonaa Suomessa vuosittain ja sen aiemmin mainitun Fifty Shades of Grey - trilogian jokainen osa on killunut Suomen myydyimpien pokkareidenn listalla, näidenkin myynti lasketaan sadoissa tuhansissa.
Voithan sinä piikitellä siitä, että erilaisia yhteiskuntaluokkia on olemassa, mutta ei se muuta sitä tosiasiaa, että elämäntavat ja kulutustottumukset ovat pitkälle eriytyneitä.
Koska olen myynti- ja markkinointialalla, niin mainitsen sen, mitä en aiemmin vielä ehtinytkään kommentoida, että yhteiskuntaluokka näkyy siinäkin, miten ihmisille asioita myydään. Tyrkyttäminen, pakottaminen ja päällekäyvyys eivät sovi Veholla, mutta Kamuxilla voi toimiakin. Pyrkimys saada kauppa aikaan epämukavuutta herättämällä on alkeellista ja lyhytjänteistä kaupantekoa.
Naiset eivät ole kuitenkaan autoja, vaikka molempia tykkäänkin ajella. Alimmista sosiaaliluokista ei juuri kokemusta ole, mutta tuo hienostunut maalailusi on aika epätotta. Kyse on enemmän persoonasta kuin mistään sosiaaliluokasta, että miten päällekäyvä tyyli on sopivin valinta. Pelinluku nyt ylipäätään on varmaan se tärkein ominaisuus, niin tekee oikeita temppuja oikealle henkilölle.
Mikä hienostunut maalailu? Tässä oli kyse pelimiestaktiikoista, joiden temppuvalikoiman toimivuudesta keskustellaan. Päällekäyvyys on keino herättää epämukavuutta, se ilmeisesti on pelimiestempuissa keskeistä, joten olen ollut suht oikeassa vieroksunnassani alun perin. Jälleen kerran asia on juuri sitä miltä se ensi kuulemalta kuulostaakin.
No jotain höpötit tuossa autokaupoista ja sosiaaliluokista. Enkä usko että epämukavuuden aiheuttaminen on mikään juttu myöskään. Naiset vaan ovat aika passiivisia ja välillä epävarmoja, ja silloin taivuttelu ja tungettelu voi toimia.
Nämä opit tuovat mieleen verkostomarkkinoinnin. Niissähän oletetaan, että ostaja ei halua ostaa tuotetta jo lähtökohtaisesti, joten häntä on manipuloitava hiukan voimakkaammin. Vehon myyjä taas luottaa siihen, että MB on arvostettu merkki. He voivat keskittyä luottamuksen rakentamiseen rauhassa ja lisäävät näin brändin arvoa.
Pelimiestemput rakentavat huonoa brändiä omasta liiketoiminnastaan ja pohjalla näyttää olevan ajatus siitä, etteivät naiset heitä kuitenkaan halua. Siksi naista on manipuloitava, painostettava ja tungeteltava. Se ei vain kuulu enää normaalin kanssakäymisen konventioihin ollenkaan, eikä se ole hyvä keino saada naisia. Ei edes yhdeksi yöksi. Eipä ihme, että herättää kritiikkiä.
Tai sitten se oikea pelimies on tässä se Vehon myyjä, joka tietää kauppaavansa hyvää tuotetta, mutta kokeneena myyjänä tietää myös että jos asiakkaan kanssa ei synny dialogia niin ei synny myöskään luottamusta, eikä kauppoja.
Juuri niin. En vastusta pelimiesoppeja, mutta tässä esille tuodut temput eivät mielestäni ole hyviä. Ne perustuvat siihen, ettei usko omaan tuotteeseen, mikä on tietysti loogista, kun lähtökohta on mies, joka ei naisia saa.
Itseasiassa en liene kovin väärässä jos väitän että suurin osa ns. pelimiesopeista lähtee kylläkin nimenomaan siitä että tuote,ns "inner game" pitää olla kunnossa, tai niillä tempuillakaan ei ole mitään virkaa.
No onko ne tiktok tytöt normaaleja
Mitä ne pelimiestemput ovat? Olen aina ajatellut, että jos mies puhuu ikävästi, hän ei pidä minusta tai jos ajoittain unohtaa tai on välinpitämätön, ei ole kiinnostunut. Sitten unohdan sellaisen miehen joka mielessä eikä se mahdollisuus koskaan enää aukea. Joko kemiaa on tai ei ole. Kaikki temppuilu on rasittavaa enkä halua selvittää mistä on kyse. Haluan rehdin ja reilun miehen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Näistä viesteistä saa sellaisen kuvan, että monilla miehillä ei ole hajuakaan millainen keskivertonainen oikeasti on. Ilmeisesti naiskuva perustuu elokuviin/pornoon/miesasiamiesfoorumeihin. Esimerkiksi tämä jatkuva "jokainen nainen haluaa pahan pojan joka kohtelee häntä huonosti" on niin irtaantunut oikeasta elämästä. Suurin osa ihmisistä on ihan tavallisessa parisuhteessa. Ovat ehkä tavanneet ystävien kautta/opiskelijabileissä/netissä. Kummallakin on ihan tavallinen duuni ja tavallisia harrastuksia.
Kyllä, usein tuntuu kuin olisi olemassa joku täysin toinen rinnakkaismaailma jossa nämä ihmiset elävät. Se jossa ei ole muuta kuin pintaliitoyökerhojen tanssilattia tai tinderin suosituimmat tyypit.
Jos mietin miten omat parisuhteeni ovat syntyneet niin siinä ei ole lopulta tapahtunut mitään kauhean erikoista. Jotenkin se mukavalta vaikuttava tyyppi on sattunut siihen lähelle. On juteltu ja huomattu että ajatukset käyvät yllättävän hyvin yksiin ja juttu luistaa. Siitä sitten edetty jotenkin kohtuullisen luontevasti lähemmäs toisiamme. Ei siinä ole oikein mitään ihmeellisiä tekniikoita ollut kellään mukana.
Siinä hypoteettisessa tilanteessa että olisikin onnistuneesti käytetty jotain tekniikoita nin tuollainen kuvahan sinulle siitäkin jäisi.
Kyse onkin, että mitä tekniikoita. Suurimmalle osalle ne "tekniikat" ovat sujuva sosiaalisuus, keskustelutaidot, flirtti ja sopivassa kohdin joku kohteliaisuus. Tämä yhdistettynä tietenkin siihen, että synkkaa molemminpuolin ja on vetovoimaa ja kiinnostusta kummankin taholta. Silloin ei ole käytetty pelimiestekniikoita, kuten vaikka ketjussa käsiteltyä negaamista. Flirttikin on muuten taitolaji, ja toisaalta sen haastavuus tuleekin siitä, että eri ihmisiin toimii erilainen flirtti. Tosin jos kumpikin on korviaan myöten ihastunut, silloin toimii kyllä se kömpelömpikin flirtti.
Kyllä nuo voivat olla "pelimiestekniikoita" ihan yhtä lailla. Esimerkiksi flirttailu on ihan keskeinen juttu. Tässä ketjussa on jo monta kertaa tuotu esille, että "negaaminen" on täysin marginaalinen tekniikka eikä edustava esimerkki siitä, miten mies voi hyvin tietoisesti pyrkiä saamaan naisen kanssaan sänkyyn.
Eli kutsutaanko tässä nyt pelimiehiksi kaikkia, joilla on hyvät sosiaaliset taidot?
Tosin ei ne kovin hyvät voi olla, jos kuvitellaan, että "naisen saa sänkyyn" jollain yksittäisillä repliikeillä tai edes pelkällä flirtillä. Pääsääntöisesti naisen saa sänkyyn, jos nainen itse haluaa sänkyyn juuri kyseisen miehen kanssa. Ja se sitten vaihtelee tapauskohtaisesti, mistä syystä nainen haluaa sänkyyn. Itselläni se syy olisi se, jos on molemminpuolista seksuaalista vetovoimaa, ja tunnen miehen ja tiedän hänet mukavaksi, hyväksi tyypiksi.
Vierailija kirjoitti:
Mitä ne pelimiestemput ovat? Olen aina ajatellut, että jos mies puhuu ikävästi, hän ei pidä minusta tai jos ajoittain unohtaa tai on välinpitämätön, ei ole kiinnostunut. Sitten unohdan sellaisen miehen joka mielessä eikä se mahdollisuus koskaan enää aukea. Joko kemiaa on tai ei ole. Kaikki temppuilu on rasittavaa enkä halua selvittää mistä on kyse. Haluan rehdin ja reilun miehen.
En jaksanut lukea koko ketjua (joka tietysti on pahimmanlaatuinen virhe)
Onkohan tuosta negaamisesta tehty joku pelimiestekniikan suurin kulmakivi. Eiköhän tuo ollut tarkoitettu lähinnä niille seurueen kuningattarille. Eli hän siinä naisseurueessa, joka on kokoajan äänessä ja koko muu porukka on lähinnä kamarineitejä. Naiset täällä varmaan tietävät ihmistyypin.
Eli kun menet joltakulta muulta seurueen jäseneltä kysymään jotain, niin tämä "puhenainen" vastaa ja kertoo mitä "ME olemme tekemässä".
Ei tällekkään aleta negailemaan vaan jätetään huomiotta. Sekös sitten harmittaa kun HÄNEEN, illan keskipisteeseen, ei kiinnitetä huomiota ja kohta julistetaan ryhmän puolesta "täällä on tylsää, nyt vaihdetaan baaria"
Itsellä Straussin kirja on hyllyssä, mutta lukemisesta on jo kymmenisen vuotta, joten sisältöä en enää muista, enkä ole tarvinnut ko. opuksen opetuksia. Se on jäänyt mieleen, ettei tuo negaaminen ole tarkoituksena kuin tietyissä tilanteissa tietyntyyppisiä naisia kohtaan. Siis sellaisia, jotka luulevat olevansa "jotain", eli negauksen tarkoitus on saada toinen osapuoli ihmettelemään, etteikö "minun kaikenkattava lumousvoimani toimi".
Niin tai näin, kyseessä on ihmistyyppityyppi, jota en sietäisi edes kolmen minuutin "pikaisten" vertaa, joten eipä tarvitse negailla.
Vastauksia kysymyksiin, perustuen tuntemiini pelimiehiin. Nyt ei siis puhuta wannabe-pelimehistä jotka eivät saa naista ja yrittävät negata tai uhota omaisuudella (jota ei ole). Puhutaan miehistä joilla on ollut satoja seksikumppaneita, nuorista ja kauniista julkkisnaisiin.
Mikä pelimiehen motiivi on?
Selkeästi jonkinlainen hyväksynnän ja toisaalta voittamisen tarve. Pelimies nauttii siitä kun voittaa naisen ja saa tämän ihastumaan itseensä. Ensin pelimies on tavoittelija, sitten nainen. Ja siinä vaiheessa pelimies otaa hatkat koska jahdin jännitys on ohi.
Miten pelimies toimii?
Negaaminen on oikeasti lähinnä myytti. Röyhkeys vetoaa moniin nuoriin naisiin, mutta yleensä kyseessä on komea nuori mies joka vetoaisi naisiin kohtuullisesti muutenkin, mutta ei saisi naisia ilman komeaa ulkonäköä. Kunnon pelimiehet osaavat lukea ja peilata naista, he muuttuvat sellaiseksi mitä nainen etsii. Tuntemani miehet toistavat keskustelussa naisen käyttämiä sanoja ja jopa alkavat puhumaan naisen murteella. Hyvin pian harrastetaan pikku koskettelua, hipaistaan käsivartta ja "ohjataan" naista suojelevasti raflassa.
Mitkä pelimiesvinkit ovat hyviä?
Esimerkiksi että pitää lähestyä koko naisporukkaa, ei kannata yrittää iskeä naisia liian alkuillasta mutta ei myöskään viime hetkillä. Myös teoria jännittävyyden ja luotettavuuden tasapainosta on hyvä. Tavismies on yleensä luotettava mutta ei riittävän jännittävä. Liian luottetava on naisen silmissä koiranpentumainen mies josta ei ole vastusta, ja jonka käytös on alitajuinen vinkki ettei mies saisi halutessaan naista kovinkaan helposti. Myös ajatukset miehen sosiaalisesta asemasta ovat hyviä, ts. miten kannattaa asettautua porukassa ja lähestyessä naista.
Voiko pelimies sitoutua?
Kyllä, mutta se harvemmin kestää. Kaikilla tuntemillani pelimiehillä on lapsia. Useamman kuin yhden naisen kanssa.
Pokataanko kaikkia naisia samalla tavalla?
Ei. Erittäin kauniita harvemmin kannattaa kehua liian vuolaasti koska he ovat tottuneet siihen, tärkeintä on ettei itsevarmuus säröile. Kaikkein parhaiten kehuminen toimii ulkonäöllisesti vaatimattomiin ja epävarmoihin. Negaaminen toimii parhaiten naisin jotka ovat keskivertoa seksikkäämpiä mutta eivät todellisessa kärkiporukassa.
Saako pelimies kenet tahansa?
Ei saa. Toinen tuntemani pelimies saa pakit ja naurut "business"-tyylisiltä älykkäiltä naisilta koska ei ole ruudinkeksijä ja hölmöt New Age-rakkaushöpinät eivät mene läpi. Toinen ei pärjää ollenkaan poikatyttöjen ja vahvojen naisten kanssa, koska on todella perinteisen maskuliininen ajattelutavaltaan, vaikka julksesti vetääkin tasa-arvoisen nykymiehen roolia. On myös naisia jotka suhtautuvat epäilevästi liian aloitteellisiin miehiin, ja jopa naisia jotka haluavat saalistaa itse (harvinaista).
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Näistä viesteistä saa sellaisen kuvan, että monilla miehillä ei ole hajuakaan millainen keskivertonainen oikeasti on. Ilmeisesti naiskuva perustuu elokuviin/pornoon/miesasiamiesfoorumeihin. Esimerkiksi tämä jatkuva "jokainen nainen haluaa pahan pojan joka kohtelee häntä huonosti" on niin irtaantunut oikeasta elämästä. Suurin osa ihmisistä on ihan tavallisessa parisuhteessa. Ovat ehkä tavanneet ystävien kautta/opiskelijabileissä/netissä. Kummallakin on ihan tavallinen duuni ja tavallisia harrastuksia.
Kyllä, usein tuntuu kuin olisi olemassa joku täysin toinen rinnakkaismaailma jossa nämä ihmiset elävät. Se jossa ei ole muuta kuin pintaliitoyökerhojen tanssilattia tai tinderin suosituimmat tyypit.
Jos mietin miten omat parisuhteeni ovat syntyneet niin siinä ei ole lopulta tapahtunut mitään kauhean erikoista. Jotenkin se mukavalta vaikuttava tyyppi on sattunut siihen lähelle. On juteltu ja huomattu että ajatukset käyvät yllättävän hyvin yksiin ja juttu luistaa. Siitä sitten edetty jotenkin kohtuullisen luontevasti lähemmäs toisiamme. Ei siinä ole oikein mitään ihmeellisiä tekniikoita ollut kellään mukana.
Siinä hypoteettisessa tilanteessa että olisikin onnistuneesti käytetty jotain tekniikoita nin tuollainen kuvahan sinulle siitäkin jäisi.
No jos hyvin avoin ja luonteva puhuminen on joku erityinen taktiikka niin se puree kyllä minuun hyvin. Sen kyllä tuntuu halitsevan aika moni mies joka ei ole yhtään opasta koskaan lukenutkaan.
On ne sinun miehesikin saattaneet aika lailla etukäteen ottaa oppia yrittämisen ja erehtymisen kautta; toisaalta osanneet tulkita ja lukea sinua, ja mahdollisesti osanneet vielä sanoa sellaisia asioita mitkä haluat kuulla lopputuleman varmistamiseksi. Ei sellainen ole mitenkään kovin tavatonta. Jokainen taktikoi, toiset vain paremmista lähtökohdista kuin toiset.
Millä lailla pelimiestaktiikka sitten eroaa normaalista sosiaalisesta kanssakäymisestä kohteliaisuussääntöineen? Vai onko niin, että ihmiset, jotka eivät oikeasti osaa toimia ihmisten kanssa, harjoittelevat ulkoa jotain tietynlaisia keskusteluja, ja kokeilevat sitten niitä käytännössä - ja samaan aikaan muut toimivat ihan luontevasti muiden ihmisten kanssa ja hallitsevat nämä asiat opettelematta?
Tunnistavatko naiset pelimiehen?
Eivät tunnista. Muutama harva "pelinainen" voi tunnistaakin. Pelinaisia on kuitenkin vähän, koska yleensä nainen saa seksiä ilman että on opetellut pelaamaan. Naiset pitävät pelimiehinä vain miehiä jotka ovat huonoja pelaamisessa ja epäonnistuvat.
Uhoaako pelimies panoillaan?
Ei koskaan siten että naiset kuulisivat tai saisivat tietää asiasta. Ei myöskään kavereilleen tavalla jota yleensä pidetään uhoamisena. Kiusaus kertoa kavereille kyllä voittaa, mutta yleensä kerrotaan innoissaan nykyisestä saaliista. Ei uhota kaikkien aikojan kaatojen määrällä. Tuntemani pelimiehet ovat erittäin tarkkoja julkisuuskuvastaan, eivätkä halua mainetta pelimiehinä. Jos mies uhoaa panojensa määrällä tai millään seksiin liittyvällä yhdenkään naisen kuullen, kyse on wannabe-pelimiehestä.
Ovatko pelimiehet komeita ja rikkaita?
Eivät välttämättä ole. Taitavimmat pelimiehet eivät yleensä ole kumpaakaan.
Onko pelaaminen opittua vai synnynnäistä?
Molempia. Mielestäni pohjalla on palava halu saada kokeilla monia naisia, se ajaa yrittämään ja oppimaan.
Voiko kuka tahansa oppia taitavaksi pelimieheksi?
Ei voi. Pitää olla luontaisesti lahjakas tai äärimmäisen motivoitunut. Tai mielellään molempia.
Ovatko pelimiehet narsisteja?
Tuntemani pelimiehet ovat, mutta varmasti on muunkinlaisia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Näistä viesteistä saa sellaisen kuvan, että monilla miehillä ei ole hajuakaan millainen keskivertonainen oikeasti on. Ilmeisesti naiskuva perustuu elokuviin/pornoon/miesasiamiesfoorumeihin. Esimerkiksi tämä jatkuva "jokainen nainen haluaa pahan pojan joka kohtelee häntä huonosti" on niin irtaantunut oikeasta elämästä. Suurin osa ihmisistä on ihan tavallisessa parisuhteessa. Ovat ehkä tavanneet ystävien kautta/opiskelijabileissä/netissä. Kummallakin on ihan tavallinen duuni ja tavallisia harrastuksia.
Kyllä, usein tuntuu kuin olisi olemassa joku täysin toinen rinnakkaismaailma jossa nämä ihmiset elävät. Se jossa ei ole muuta kuin pintaliitoyökerhojen tanssilattia tai tinderin suosituimmat tyypit.
Jos mietin miten omat parisuhteeni ovat syntyneet niin siinä ei ole lopulta tapahtunut mitään kauhean erikoista. Jotenkin se mukavalta vaikuttava tyyppi on sattunut siihen lähelle. On juteltu ja huomattu että ajatukset käyvät yllättävän hyvin yksiin ja juttu luistaa. Siitä sitten edetty jotenkin kohtuullisen luontevasti lähemmäs toisiamme. Ei siinä ole oikein mitään ihmeellisiä tekniikoita ollut kellään mukana.
Siinä hypoteettisessa tilanteessa että olisikin onnistuneesti käytetty jotain tekniikoita nin tuollainen kuvahan sinulle siitäkin jäisi.
No jos hyvin avoin ja luonteva puhuminen on joku erityinen taktiikka niin se puree kyllä minuun hyvin. Sen kyllä tuntuu halitsevan aika moni mies joka ei ole yhtään opasta koskaan lukenutkaan.
On ne sinun miehesikin saattaneet aika lailla etukäteen ottaa oppia yrittämisen ja erehtymisen kautta; toisaalta osanneet tulkita ja lukea sinua, ja mahdollisesti osanneet vielä sanoa sellaisia asioita mitkä haluat kuulla lopputuleman varmistamiseksi. Ei sellainen ole mitenkään kovin tavatonta. Jokainen taktikoi, toiset vain paremmista lähtökohdista kuin toiset.
Millä lailla pelimiestaktiikka sitten eroaa normaalista sosiaalisesta kanssakäymisestä kohteliaisuussääntöineen? Vai onko niin, että ihmiset, jotka eivät oikeasti osaa toimia ihmisten kanssa, harjoittelevat ulkoa jotain tietynlaisia keskusteluja, ja kokeilevat sitten niitä käytännössä - ja samaan aikaan muut toimivat ihan luontevasti muiden ihmisten kanssa ja hallitsevat nämä asiat opettelematta?
No ainakin siten että normaalissa kanssakäymisessä ei muututa mieheksi jollaista vaistotaan naisen etsivän, tai edetä muka viattomaan kosketteluun tavallisten sosiaalisten tilanteiden turvin.
Vierailija kirjoitti:
Vastauksia kysymyksiin, perustuen tuntemiini pelimiehiin. Nyt ei siis puhuta wannabe-pelimehistä jotka eivät saa naista ja yrittävät negata tai uhota omaisuudella (jota ei ole). Puhutaan miehistä joilla on ollut satoja seksikumppaneita, nuorista ja kauniista julkkisnaisiin.
Mikä pelimiehen motiivi on?
Selkeästi jonkinlainen hyväksynnän ja toisaalta voittamisen tarve. Pelimies nauttii siitä kun voittaa naisen ja saa tämän ihastumaan itseensä. Ensin pelimies on tavoittelija, sitten nainen. Ja siinä vaiheessa pelimies otaa hatkat koska jahdin jännitys on ohi.Miten pelimies toimii?
Negaaminen on oikeasti lähinnä myytti. Röyhkeys vetoaa moniin nuoriin naisiin, mutta yleensä kyseessä on komea nuori mies joka vetoaisi naisiin kohtuullisesti muutenkin, mutta ei saisi naisia ilman komeaa ulkonäköä. Kunnon pelimiehet osaavat lukea ja peilata naista, he muuttuvat sellaiseksi mitä nainen etsii. Tuntemani miehet toistavat keskustelussa naisen käyttämiä sanoja ja jopa alkavat puhumaan naisen murteella. Hyvin pian harrastetaan pikku koskettelua, hipaistaan käsivartta ja "ohjataan" naista suojelevasti raflassa.Mitkä pelimiesvinkit ovat hyviä?
Esimerkiksi että pitää lähestyä koko naisporukkaa, ei kannata yrittää iskeä naisia liian alkuillasta mutta ei myöskään viime hetkillä. Myös teoria jännittävyyden ja luotettavuuden tasapainosta on hyvä. Tavismies on yleensä luotettava mutta ei riittävän jännittävä. Liian luottetava on naisen silmissä koiranpentumainen mies josta ei ole vastusta, ja jonka käytös on alitajuinen vinkki ettei mies saisi halutessaan naista kovinkaan helposti. Myös ajatukset miehen sosiaalisesta asemasta ovat hyviä, ts. miten kannattaa asettautua porukassa ja lähestyessä naista.Voiko pelimies sitoutua?
Kyllä, mutta se harvemmin kestää. Kaikilla tuntemillani pelimiehillä on lapsia. Useamman kuin yhden naisen kanssa.Pokataanko kaikkia naisia samalla tavalla?
Ei. Erittäin kauniita harvemmin kannattaa kehua liian vuolaasti koska he ovat tottuneet siihen, tärkeintä on ettei itsevarmuus säröile. Kaikkein parhaiten kehuminen toimii ulkonäöllisesti vaatimattomiin ja epävarmoihin. Negaaminen toimii parhaiten naisin jotka ovat keskivertoa seksikkäämpiä mutta eivät todellisessa kärkiporukassa.Saako pelimies kenet tahansa?
Ei saa. Toinen tuntemani pelimies saa pakit ja naurut "business"-tyylisiltä älykkäiltä naisilta koska ei ole ruudinkeksijä ja hölmöt New Age-rakkaushöpinät eivät mene läpi. Toinen ei pärjää ollenkaan poikatyttöjen ja vahvojen naisten kanssa, koska on todella perinteisen maskuliininen ajattelutavaltaan, vaikka julksesti vetääkin tasa-arvoisen nykymiehen roolia. On myös naisia jotka suhtautuvat epäilevästi liian aloitteellisiin miehiin, ja jopa naisia jotka haluavat saalistaa itse (harvinaista).
Pakko kommentoida tätä kohtaa: "Tuntemani miehet toistavat keskustelussa naisen käyttämiä sanoja ja jopa alkavat puhumaan naisen murteella. Hyvin pian harrastetaan pikku koskettelua, hipaistaan käsivartta ja "ohjataan" naista suojelevasti raflassa."
- Tuollainen käyttämieni sanojen toistelu kuulostaisi minusta vittuilulta ja riidanhaastolta. Kyllä sen huomaa, jos toinen alkaa apinoida. Jos esim. naisella on tapana aloittaa lause tietyllä lailla (kuten ihmisillä joskus on), vaikka "totanoin joo", niin ei tuota tarvitse kuin pari kertaa toistaa, kun nainen ottaisi sen samanlaisena vinoiluna kuin yläasteella, kun luokan koulukiusaaja etsi juuri tuollaisia piirteitä ihmisestä nälviäkseen. Sillä erotuksella tosin, että aikuiseen tuo ei vaikuta kuten teiniin, vaan normaalilla aikuisella saisi aikaan sellaisen "voi h*lvetti mikä törppö!!"
- Ja mitä tuohon kosketteluun tulee, niin sehän on juuri epämiellyttävää lääppimistä. Jos kerran on vasta tavattu, niin todella harva haluaa, että toinen alkaa tuolla lailla kosketella, saati ohjaamaan hänen kulkuaan haluamaansa suuntaan. Itse nimenomaan VIHAAN sitä, että joku mies änkeää juttelemaan, ja alkaa pikkuhiljaa hivuttautua lähemmäs ja yrittää koskettaa.
Ja mitä tulee "liikaan luotettavuuteen", niin tuntematon mies ei koskaan voi olla "liian luotettava". Joten veikkaanpa kuulkaa, että pelkoa koiranpentumaisesta vaikutelmasta ei tule.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Näistä viesteistä saa sellaisen kuvan, että monilla miehillä ei ole hajuakaan millainen keskivertonainen oikeasti on. Ilmeisesti naiskuva perustuu elokuviin/pornoon/miesasiamiesfoorumeihin. Esimerkiksi tämä jatkuva "jokainen nainen haluaa pahan pojan joka kohtelee häntä huonosti" on niin irtaantunut oikeasta elämästä. Suurin osa ihmisistä on ihan tavallisessa parisuhteessa. Ovat ehkä tavanneet ystävien kautta/opiskelijabileissä/netissä. Kummallakin on ihan tavallinen duuni ja tavallisia harrastuksia.
Kyllä, usein tuntuu kuin olisi olemassa joku täysin toinen rinnakkaismaailma jossa nämä ihmiset elävät. Se jossa ei ole muuta kuin pintaliitoyökerhojen tanssilattia tai tinderin suosituimmat tyypit.
Jos mietin miten omat parisuhteeni ovat syntyneet niin siinä ei ole lopulta tapahtunut mitään kauhean erikoista. Jotenkin se mukavalta vaikuttava tyyppi on sattunut siihen lähelle. On juteltu ja huomattu että ajatukset käyvät yllättävän hyvin yksiin ja juttu luistaa. Siitä sitten edetty jotenkin kohtuullisen luontevasti lähemmäs toisiamme. Ei siinä ole oikein mitään ihmeellisiä tekniikoita ollut kellään mukana.
Siinä hypoteettisessa tilanteessa että olisikin onnistuneesti käytetty jotain tekniikoita nin tuollainen kuvahan sinulle siitäkin jäisi.
No jos hyvin avoin ja luonteva puhuminen on joku erityinen taktiikka niin se puree kyllä minuun hyvin. Sen kyllä tuntuu halitsevan aika moni mies joka ei ole yhtään opasta koskaan lukenutkaan.
On ne sinun miehesikin saattaneet aika lailla etukäteen ottaa oppia yrittämisen ja erehtymisen kautta; toisaalta osanneet tulkita ja lukea sinua, ja mahdollisesti osanneet vielä sanoa sellaisia asioita mitkä haluat kuulla lopputuleman varmistamiseksi. Ei sellainen ole mitenkään kovin tavatonta. Jokainen taktikoi, toiset vain paremmista lähtökohdista kuin toiset.
Millä lailla pelimiestaktiikka sitten eroaa normaalista sosiaalisesta kanssakäymisestä kohteliaisuussääntöineen? Vai onko niin, että ihmiset, jotka eivät oikeasti osaa toimia ihmisten kanssa, harjoittelevat ulkoa jotain tietynlaisia keskusteluja, ja kokeilevat sitten niitä käytännössä - ja samaan aikaan muut toimivat ihan luontevasti muiden ihmisten kanssa ja hallitsevat nämä asiat opettelematta?
No ainakin siten että normaalissa kanssakäymisessä ei muututa mieheksi jollaista vaistotaan naisen etsivän, tai edetä muka viattomaan kosketteluun tavallisten sosiaalisten tilanteiden turvin.
Miten muututaan mieheksi, jota nainen etsii? Jos minä vaikka etsin taiteellista, pitkätukkaista ja vähän rock-henkistä miestä, niin miten kauluspaitainsinööri siilitukassaan muuttuu haluamakseni? Tai jos etsin ihan vaan miestä, jonka kanssa synkkaa, niin miten sellainen mies muuttuu tällaiseksi, jonka kanssa minulla ei synkkaa?
On totta, että normaalissa kanssakäymisessä ei todellakaan yritetä vaivihkaa päästä koskettelemaan ja lääppimään ihmistä, joka ei kyseistä kosketusta halua. Se on vastenmielistä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä ne pelimiestemput ovat? Olen aina ajatellut, että jos mies puhuu ikävästi, hän ei pidä minusta tai jos ajoittain unohtaa tai on välinpitämätön, ei ole kiinnostunut. Sitten unohdan sellaisen miehen joka mielessä eikä se mahdollisuus koskaan enää aukea. Joko kemiaa on tai ei ole. Kaikki temppuilu on rasittavaa enkä halua selvittää mistä on kyse. Haluan rehdin ja reilun miehen.
En jaksanut lukea koko ketjua (joka tietysti on pahimmanlaatuinen virhe)
Onkohan tuosta negaamisesta tehty joku pelimiestekniikan suurin kulmakivi. Eiköhän tuo ollut tarkoitettu lähinnä niille seurueen kuningattarille. Eli hän siinä naisseurueessa, joka on kokoajan äänessä ja koko muu porukka on lähinnä kamarineitejä. Naiset täällä varmaan tietävät ihmistyypin.
Eli kun menet joltakulta muulta seurueen jäseneltä kysymään jotain, niin tämä "puhenainen" vastaa ja kertoo mitä "ME olemme tekemässä".
Ei tällekkään aleta negailemaan vaan jätetään huomiotta. Sekös sitten harmittaa kun HÄNEEN, illan keskipisteeseen, ei kiinnitetä huomiota ja kohta julistetaan ryhmän puolesta "täällä on tylsää, nyt vaihdetaan baaria"
Itsellä Straussin kirja on hyllyssä, mutta lukemisesta on jo kymmenisen vuotta, joten sisältöä en enää muista, enkä ole tarvinnut ko. opuksen opetuksia. Se on jäänyt mieleen, ettei tuo negaaminen ole tarkoituksena kuin tietyissä tilanteissa tietyntyyppisiä naisia kohtaan. Siis sellaisia, jotka luulevat olevansa "jotain", eli negauksen tarkoitus on saada toinen osapuoli ihmettelemään, etteikö "minun kaikenkattava lumousvoimani toimi".
Niin tai näin, kyseessä on ihmistyyppityyppi, jota en sietäisi edes kolmen minuutin "pikaisten" vertaa, joten eipä tarvitse negailla.
Miksi ajatellaan, että porukan äänekkäintä ja kenties parhaimman näköisintä naista häiritsee, jos joku pöytäseurueeseen ängennyt random juttelee hänen kaverinsa kanssa? Pitää muistaa, että tosielämä ei ole mikään amerikkalainen ö-luokan komediaelokuva. Voisi ajatella, että porukan äänekkäin ja parhaimman näköinen saa elämässään niin paljon huomiota, tilaa ja tietää olevansa hyvännäköinen, että hänen ei tarvitse pönkittää itsetuntoaan jonkun yksittäisen baarirandomin huomionosoituksilla.
Ja toisaalta tuossa sinun esimerkissäsihän se pelimies epäonnistui, jos kerran sai porukan johtohahmon vaatimaan baarinvaihtoa. Jos kerran tavoite oli saada naisia, niin mitä järkeä on käyttää taktiikkaa, joka saa koko pöytäkunnan naisia siirtymään naapuriraflaan?
Toisaalta jos nainen arvelee jonkun vaatimattoman näköisen kaverinsa saattavan olla kiinnostunut pöytään ängenneestä miehestä, niin kyllä minä ainakin siinä tilanteessa antaisin heidän jutella ihan rauhassa keskenään. Luulisi, että jos kauniin naisen rumalla bestikselläkin joskus on vipinää, olisi se kauniimpi osapuoli ihan iloinen kaverinsa puolesta. Niin ainakin minun kuplassani toimitaan. Se on toki sitten eri asia, jos pöytään tunkenut random on kaikkien mielestä yhtä rasittava ja ei-toivottu, silloin täytyy jonkun naisista ehdottaa pöydän tai baarin vaihtoa, jos ei takiainen muuten häivy.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vastauksia kysymyksiin, perustuen tuntemiini pelimiehiin. Nyt ei siis puhuta wannabe-pelimehistä jotka eivät saa naista ja yrittävät negata tai uhota omaisuudella (jota ei ole). Puhutaan miehistä joilla on ollut satoja seksikumppaneita, nuorista ja kauniista julkkisnaisiin.
Mikä pelimiehen motiivi on?
Selkeästi jonkinlainen hyväksynnän ja toisaalta voittamisen tarve. Pelimies nauttii siitä kun voittaa naisen ja saa tämän ihastumaan itseensä. Ensin pelimies on tavoittelija, sitten nainen. Ja siinä vaiheessa pelimies otaa hatkat koska jahdin jännitys on ohi.Miten pelimies toimii?
Negaaminen on oikeasti lähinnä myytti. Röyhkeys vetoaa moniin nuoriin naisiin, mutta yleensä kyseessä on komea nuori mies joka vetoaisi naisiin kohtuullisesti muutenkin, mutta ei saisi naisia ilman komeaa ulkonäköä. Kunnon pelimiehet osaavat lukea ja peilata naista, he muuttuvat sellaiseksi mitä nainen etsii. Tuntemani miehet toistavat keskustelussa naisen käyttämiä sanoja ja jopa alkavat puhumaan naisen murteella. Hyvin pian harrastetaan pikku koskettelua, hipaistaan käsivartta ja "ohjataan" naista suojelevasti raflassa.Mitkä pelimiesvinkit ovat hyviä?
Esimerkiksi että pitää lähestyä koko naisporukkaa, ei kannata yrittää iskeä naisia liian alkuillasta mutta ei myöskään viime hetkillä. Myös teoria jännittävyyden ja luotettavuuden tasapainosta on hyvä. Tavismies on yleensä luotettava mutta ei riittävän jännittävä. Liian luottetava on naisen silmissä koiranpentumainen mies josta ei ole vastusta, ja jonka käytös on alitajuinen vinkki ettei mies saisi halutessaan naista kovinkaan helposti. Myös ajatukset miehen sosiaalisesta asemasta ovat hyviä, ts. miten kannattaa asettautua porukassa ja lähestyessä naista.Voiko pelimies sitoutua?
Kyllä, mutta se harvemmin kestää. Kaikilla tuntemillani pelimiehillä on lapsia. Useamman kuin yhden naisen kanssa.Pokataanko kaikkia naisia samalla tavalla?
Ei. Erittäin kauniita harvemmin kannattaa kehua liian vuolaasti koska he ovat tottuneet siihen, tärkeintä on ettei itsevarmuus säröile. Kaikkein parhaiten kehuminen toimii ulkonäöllisesti vaatimattomiin ja epävarmoihin. Negaaminen toimii parhaiten naisin jotka ovat keskivertoa seksikkäämpiä mutta eivät todellisessa kärkiporukassa.Saako pelimies kenet tahansa?
Ei saa. Toinen tuntemani pelimies saa pakit ja naurut "business"-tyylisiltä älykkäiltä naisilta koska ei ole ruudinkeksijä ja hölmöt New Age-rakkaushöpinät eivät mene läpi. Toinen ei pärjää ollenkaan poikatyttöjen ja vahvojen naisten kanssa, koska on todella perinteisen maskuliininen ajattelutavaltaan, vaikka julksesti vetääkin tasa-arvoisen nykymiehen roolia. On myös naisia jotka suhtautuvat epäilevästi liian aloitteellisiin miehiin, ja jopa naisia jotka haluavat saalistaa itse (harvinaista).
Pakko kommentoida tätä kohtaa: "Tuntemani miehet toistavat keskustelussa naisen käyttämiä sanoja ja jopa alkavat puhumaan naisen murteella. Hyvin pian harrastetaan pikku koskettelua, hipaistaan käsivartta ja "ohjataan" naista suojelevasti raflassa."
- Tuollainen käyttämieni sanojen toistelu kuulostaisi minusta vittuilulta ja riidanhaastolta. Kyllä sen huomaa, jos toinen alkaa apinoida. Jos esim. naisella on tapana aloittaa lause tietyllä lailla (kuten ihmisillä joskus on), vaikka "totanoin joo", niin ei tuota tarvitse kuin pari kertaa toistaa, kun nainen ottaisi sen samanlaisena vinoiluna kuin yläasteella, kun luokan koulukiusaaja etsi juuri tuollaisia piirteitä ihmisestä nälviäkseen. Sillä erotuksella tosin, että aikuiseen tuo ei vaikuta kuten teiniin, vaan normaalilla aikuisella saisi aikaan sellaisen "voi h*lvetti mikä törppö!!"
- Ja mitä tuohon kosketteluun tulee, niin sehän on juuri epämiellyttävää lääppimistä. Jos kerran on vasta tavattu, niin todella harva haluaa, että toinen alkaa tuolla lailla kosketella, saati ohjaamaan hänen kulkuaan haluamaansa suuntaan. Itse nimenomaan VIHAAN sitä, että joku mies änkeää juttelemaan, ja alkaa pikkuhiljaa hivuttautua lähemmäs ja yrittää koskettaa.
Ja mitä tulee "liikaan luotettavuuteen", niin tuntematon mies ei koskaan voi olla "liian luotettava". Joten veikkaanpa kuulkaa, että pelkoa koiranpentumaisesta vaikutelmasta ei tule.
Omat kokemukseni ovat toisenlaiset.
<30v iässä 99% todennäköisyydellä olet liian varovainen, 1% todennäköisyydellä liian päällekäyvä.
Vanhempana tilanne muuttuu kun kuvioihin astuu känniset lääppijät ja alkoholisoituneet bilemiehet, ja toisaalta naiset alkavat arvostamaan luotettavuutta enemmän.
Naisena ajattelet tietysti että liika päällekäyvyys on negatiivinen kokemus, ja niinhän se onkin silloin kun mies ei ole kiinnostava. Mutta unohdat että sillä epämiellyttävällä miehellä voi käydä flaksi jonkun muun naisen kanssa...kun taas sillä varovaisella miehellä ei käy kenenkään kanssa, koska hän on kaikille naisille seksuaalisesti näkymätön.
Juuri niin. En vastusta pelimiesoppeja, mutta tässä esille tuodut temput eivät mielestäni ole hyviä. Ne perustuvat siihen, ettei usko omaan tuotteeseen, mikä on tietysti loogista, kun lähtökohta on mies, joka ei naisia saa.