Lue keskustelun säännöt.
Miksi nainen ei halua ottaa miehen sukunimeä?
16.10.2015 |
Olen seurustellut tyttöystäväni kanssa 4 vuotta ja avioliittoakin ollaan suunniteltu. Tyttis on kuitenkin sanonut ettei aijo muuttaa sukunimeään jos menemme naimisiin. Minulle tämä viestii, että hän ei ole aivan täysillä sitoutunut minuun eikä kunnioita minua. Mikä muu syy naisella olisi pitäityä omassa sukunimessä?
M28
Kommentit (28)
Jos haluat yhteisen sukunimen, niin miksi et ota vaimosi sukunimeä?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Uskon että hän on täysillä sitoutunu sinuun. Mutta ei ehkä tykkää sinun sukunimestä tai sitten se on hänen mielestään liian tavallinen verrattuna hänen omaan sukunimeen.
Teidän kannattaa jutella asiasta. Sillä lailla sinun ei tarvitse miettiä turhaan. Kannattaa jo suhteen tuossa vaiheessa opetella juttelemaan asiat selviksi, vältytte inhottavilta väärinkäsityksiltä.
Minä olen minä. Olen ollut tällä nimellä lapsesta saakka. Nimi on osa identiteettiäni. Avioliitto/parisuhde ei muuta minua muuksi, se on jotain mitä on minun lisäksi, osa elämää.
Jos tyttis menee naimisiin kanssasi, hän on sitoutunut. Minä olen 100% sitoutunut mieheeni ja perheeseeni, omalla nimelläni ja avoliitossa.
Mä olin tehnyt nimelläni uraa jo vuosia. Karmee riesahan se olisi ollut. Mies olisikin ollut superyllättynyt, jos olisin nimeni vaihtanut.
Syitä:
-hänet tunnetaan jo töissä/harrastuksissa/piireissä nimellä XX, on helpompaa, jos nimi ei muutu
-hänen mielestään hänen oma nimensä on kauniimpi (tai sinun sukunimesi vähemmän kaunis)
-pitää sukuaan arvossa ja sitä kautta sukunimi on tärkeä hänelle
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minäkään en vaihda mieheni sukunimeen, mutta omaa miestäni se ei liikuta yhtään. Miä väliä syilläkään?
Mä oon tehny uraa nimelläni, ja se on vielä harvinainen-jää paremmin mieleen. Miksi ottaisin miehen nimen, mä olen oma yksilöni, mies on oma, mies olisi varmaan aivan ihmeissään jos ottaisin hänen nimensä. Kunnioitusta meiltä ei puutu, ollaanhan molemmat fiksuja ja välittäviä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miksi sinä et voisi ottaa vaimosi sukunimeä?
Samalla logiikalla sinä et siis ole sitoutunut tyttöystävääsi etkä kunnioita häntä, jos et aio ottaa hänen nimeään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kannattaisko kysyä tyttikseltä mikä hänen syynsä on?
En jaksanut uusia kaikkia kortteja yhden nimen takia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miehelläni on tuikitavallinen massasukunimi, omani on harvinaisempi. Emme ole kylläkään päässeet naimisiinkaan kun en ole nimestäni suostunut luopumaan. Jospa tuo joskus taipuu. Lisäksi, mieheni nimi rimmaisi ihan hyvin oman sukunimeni kanssa, hän ei kuitenkaan voi sietää ajatusta että ottaisi minun nimeni. Lapsien nimet on suunniteltu niin että rimmaavat molempien sukunimien kanssa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Hänellä on varmaan samat syyt kuin sinullakin on olla vaihtamatta omaa nimeäsi tyttöystäväsi nimeen.
On ihan jäärkevää että kumpikin pitää oman sukunimensä.
-Siitä aiheutuu vaivaa kun vaihtaa.
-Puoliso (mies tai nainen) on luonut uran omalla nimellä.
-nainen ei ole miehen omaisuutta.
-nykypäivänä monet eroavat.
Ajatelkaa tätä asiaa tältä kantilta. Vaimo ottaa miehen sukunimen. Jonkin ajan päästä tulee ero. Entinen vaimo menee uusiin naimisiin ja pitää entisen miehen sukunimen. Pariskunnalle tulee jälkikasvua ja vaimo päättää että lapsille tulee hänellä oleva sukunimi. Miettikääpä olisiko hienoa, että lapsi joka ei olisi teille mitään biologista sukua, saisi saman sukunimen. Jo tuossa olisi riittävä syy pitää omat sukunimet.
No, mä en ottanut siksi, että mulla oli jo sukunimi.
Ehkäpä vain se, että tykkää enemmän omasta sukunimestään. Itse pidin oman nimeni, koska työssäni on kansainvälisiä yhteyksiä paljon, ja miehen vaikea, pitkä ääkkösiä sisältävä nimi olisi ollut hankala.
Miksi ihmeessä hänen pitäisi ruveta nimenmuuttorumbaan, joka on kallista, vaivalloista ja vaikeuttaa vanhojen tuttavien löytymistä? Sitä paitsi perinteinen tapa on oman nimen pitäminen, nimenvaihto on 1900-luvun kotkotusta.
Vierailija kirjoitti:
On ihan jäärkevää että kumpikin pitää oman sukunimensä.
-Siitä aiheutuu vaivaa kun vaihtaa.
-Puoliso (mies tai nainen) on luonut uran omalla nimellä.
-nainen ei ole miehen omaisuutta.
-nykypäivänä monet eroavat.
Ajatelkaa tätä asiaa tältä kantilta. Vaimo ottaa miehen sukunimen. Jonkin ajan päästä tulee ero. Entinen vaimo menee uusiin naimisiin ja pitää entisen miehen sukunimen. Pariskunnalle tulee jälkikasvua ja vaimo päättää että lapsille tulee hänellä oleva sukunimi. Miettikääpä olisiko hienoa, että lapsi joka ei olisi teille mitään biologista sukua, saisi saman sukunimen. Jo tuossa olisi riittävä syy pitää omat sukunimet.
No, minä vaihdoin sukunimeni enkä kyllä kokenut että siitä oli jotenkin erityistä vaivaa. Ajokortti oli ainoa, jonka jouduin niimen takia uusimaan. Passit, pankkikortit jne. joutuu jokatapauksessa uusimaan säännöllisin väliajoin, joten hoitui siinä samassa. Jossain plussa-kortissa taas ei ole mitään väliä mikä nimi siinä lukee.
Mitään varsinaista uraa ei ollut vielä alle 3-kymppisenä tehtynä.
En ole miehen omaisuutta, mutta en toisaalta isänikään. Meistä oli käytännöllistä, että koko perheellä oli sama nimi.
Emme menneet naimisiin ajatuksella että eroamme. Ja jos joskus eroamme, niin nimenmuutos on kyllä aika pientä kaikkien muiden erojärjestelyjen seassa.
Miksi pitäisi ottaa? Vanha patriarkaalinen tapa.
En minäkään ottanut mieheni sukunimeä vaan pidin omani, joka on paljon kauniimpi ja harvinaisempi kuin miehen.