Lue keskustelun säännöt.
Tunnetko ihmistä/ihmisiä joiden seurassa tulee selittämätön paha olo?
11.10.2015 |
Miten sen kuvailisi parhaiten, jonkilainen pahuus joka huokuu ihmisestä vaikka ulkokuori voi olla näennäisen ystävällinen. Tunnen tällaisen naisen ja aina kohdatessa hänet tulee tunne että haluan äkkiä pois tilanteesta. Voiko pahuuden aistia vai onko kyse ei yhteen sopivista kemioista?
Kommentit (257)
Vierailija kirjoitti:
Suomalaiset ovat aika uskiksia, vaikkeivat kaikki kirkkoon kuulukaan. Sen huomaa tästäkin ketjusta: kun ap käytti sanaa "paha", niin heti alkoi vääntö, onko pahaa "olemassa".
Unohtakaa jo demonit ja muut. Pahaa, ihan maallisessa mielessä, on todellakin olemassa, ja jotkut ihmiset todellakin huokuvat pahaa.
Ap:n kuvailemalla henkilöllä voi olla esim. persoonallisuushäiriö, joka tuo hänen habitukseensa painostavaa pahuutta. Ryhti, asento, katse, äänenkäyttö, elekieli... Jos ette ymmärrä, miettikää, miten te itse todennäköisesti huomaatte vaikkapa rauhallisesta koirasta, että se onkin peloissaan ja käy kohta kiinni, tai hiljaa leikkivästä taaperosta, että nyt on muuten raivari tulossa ihan just. Kehon, katseen ja ääneen ihan mikroviestejä, jotka sinä vastaanotat tuntemuksena, että nyt ei ole kaikki ihan hyvin.
Paha ihminen saa olemuksellaan toisen varuilleen. Siksi tuo toinen väsyy siihen tilanteeseen ja tule se tarve lähteä tilanteesta pois.
Tunnen ap:n kuvaileman ilmiön oikein hyvin, ja 100 prosentissa tapauksista noista pahuutta huokuvista ihmisistä on myöhemmin paljastunut jotakin, narsismi, rikollistausta tms. ja hyvin usein syvää katkeruutta, kateutta.
Jos ajatellaan pahaa niin sehän on vain sana.
Vastakohta on hyvä. Ihmisellä on tapana nähdä pahuus suhteessa omiin hyötyihin nähden.
Pahuus on siis vain ihmisen oma keino hallita rajallista todellisuuttaan.
Ei narsisti tai rikollinen ole paha. He vain syyllistyvät janalla niihin tekoihin, jotka menevät janan pahalle puolen että ymmärtäisimme janan hyvää puolta.
Jos hyvä olisi janan - puoli ja paha + puoli, niin kaikki lajille tapahtunut haitallinen voitaisi asettaa janalle ja todeta että Stalin on janan ääripäässä. Silti Stalin ei ole paha tai mitkään hänen tekonsa.
Koska pahuutta ei ole olemassakaan todellisuudessa.
On vain ihmisen näkövinkkelistä haitallisia asioita. Stalinin hirmuteot olivat itseasiassa hyödyllisiä eli hyviä asioita ruumiskuoriaisille ja niille, joille vapautui uusi työpaikka ja asema.
Asiat pyörivät ja pahuutta ei ole olemassakaan oikeasti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suomalaiset ovat aika uskiksia, vaikkeivat kaikki kirkkoon kuulukaan. Sen huomaa tästäkin ketjusta: kun ap käytti sanaa "paha", niin heti alkoi vääntö, onko pahaa "olemassa".
Unohtakaa jo demonit ja muut. Pahaa, ihan maallisessa mielessä, on todellakin olemassa, ja jotkut ihmiset todellakin huokuvat pahaa.
Ap:n kuvailemalla henkilöllä voi olla esim. persoonallisuushäiriö, joka tuo hänen habitukseensa painostavaa pahuutta. Ryhti, asento, katse, äänenkäyttö, elekieli... Jos ette ymmärrä, miettikää, miten te itse todennäköisesti huomaatte vaikkapa rauhallisesta koirasta, että se onkin peloissaan ja käy kohta kiinni, tai hiljaa leikkivästä taaperosta, että nyt on muuten raivari tulossa ihan just. Kehon, katseen ja ääneen ihan mikroviestejä, jotka sinä vastaanotat tuntemuksena, että nyt ei ole kaikki ihan hyvin.
Paha ihminen saa olemuksellaan toisen varuilleen. Siksi tuo toinen väsyy siihen tilanteeseen ja tule se tarve lähteä tilanteesta pois.
Tunnen ap:n kuvaileman ilmiön oikein hyvin, ja 100 prosentissa tapauksista noista pahuutta huokuvista ihmisistä on myöhemmin paljastunut jotakin, narsismi, rikollistausta tms. ja hyvin usein syvää katkeruutta, kateutta.
Jos ajatellaan pahaa niin sehän on vain sana.
Vastakohta on hyvä. Ihmisellä on tapana nähdä pahuus suhteessa omiin hyötyihin nähden.
Pahuus on siis vain ihmisen oma keino hallita rajallista todellisuuttaan.
Ei narsisti tai rikollinen ole paha. He vain syyllistyvät janalla niihin tekoihin, jotka menevät janan pahalle puolen että ymmärtäisimme janan hyvää puolta.
Jos hyvä olisi janan - puoli ja paha + puoli, niin kaikki lajille tapahtunut haitallinen voitaisi asettaa janalle ja todeta että Stalin on janan ääripäässä. Silti Stalin ei ole paha tai mitkään hänen tekonsa.
Koska pahuutta ei ole olemassakaan todellisuudessa.
On vain ihmisen näkövinkkelistä haitallisia asioita. Stalinin hirmuteot olivat itseasiassa hyödyllisiä eli hyviä asioita ruumiskuoriaisille ja niille, joille vapautui uusi työpaikka ja asema.
Asiat pyörivät ja pahuutta ei ole olemassakaan oikeasti.
Näin on ystävä kallis, silti en menisi viisastelemaan holokaustin uhreille tuolla tyylin. Mene hoitoon.
Kerran tutustuin erääseen uuteen naapuriini, ja aistin hänestä heti "vaaran". Arvelin, että hän on taatusti ollut vankilassa tai vähintään poliisin kanssa tekemisissä. Ja myöhemmin sainkin selville, että henkilöllä on takana useita pahoinpitelyitä, joihin oli syyllistynyt.
Tämä aavistus oli osa kokonaisuutta, minkä yhden illan aikana näin tästä ihmisestä. Hän on "räväkkä" eli kertoo mielipiteensä suoraan (vaikka kyseessä olisi esim. hieman rasistiset ajatukset tai mielipiteet, jotka loukkaavat muita). Tyyppi oli lisäksi hieman tyhmän oloinen, kovaääninen ja näytti pitävän alkoholista.
Olen pitänyt kaikin tavoin "ystävällistä etäisyyttä" tähän naapuriin, koska vaistoan, ettei häntä kannata suututtaa.
En tunne, koska olen henkisesti tasapainoinen.
Toki on ihmisiä joitten seurassa tulee paha olo. He ovat usein ylemmyydentuntoisia ja muita vähätteleviä. Taustalla voi olla omaa pettymystä, katkeruutta, kateutta.
Tällaisia ihmisiä ei onneksi ole pakko tavata, tai jos on, niin mahdollisimman vähän.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suomalaiset ovat aika uskiksia, vaikkeivat kaikki kirkkoon kuulukaan. Sen huomaa tästäkin ketjusta: kun ap käytti sanaa "paha", niin heti alkoi vääntö, onko pahaa "olemassa".
Unohtakaa jo demonit ja muut. Pahaa, ihan maallisessa mielessä, on todellakin olemassa, ja jotkut ihmiset todellakin huokuvat pahaa.
Ap:n kuvailemalla henkilöllä voi olla esim. persoonallisuushäiriö, joka tuo hänen habitukseensa painostavaa pahuutta. Ryhti, asento, katse, äänenkäyttö, elekieli... Jos ette ymmärrä, miettikää, miten te itse todennäköisesti huomaatte vaikkapa rauhallisesta koirasta, että se onkin peloissaan ja käy kohta kiinni, tai hiljaa leikkivästä taaperosta, että nyt on muuten raivari tulossa ihan just. Kehon, katseen ja ääneen ihan mikroviestejä, jotka sinä vastaanotat tuntemuksena, että nyt ei ole kaikki ihan hyvin.
Paha ihminen saa olemuksellaan toisen varuilleen. Siksi tuo toinen väsyy siihen tilanteeseen ja tule se tarve lähteä tilanteesta pois.
Tunnen ap:n kuvaileman ilmiön oikein hyvin, ja 100 prosentissa tapauksista noista pahuutta huokuvista ihmisistä on myöhemmin paljastunut jotakin, narsismi, rikollistausta tms. ja hyvin usein syvää katkeruutta, kateutta.
Jos ajatellaan pahaa niin sehän on vain sana.
Vastakohta on hyvä. Ihmisellä on tapana nähdä pahuus suhteessa omiin hyötyihin nähden.
Pahuus on siis vain ihmisen oma keino hallita rajallista todellisuuttaan.
Ei narsisti tai rikollinen ole paha. He vain syyllistyvät janalla niihin tekoihin, jotka menevät janan pahalle puolen että ymmärtäisimme janan hyvää puolta.
Jos hyvä olisi janan - puoli ja paha + puoli, niin kaikki lajille tapahtunut haitallinen voitaisi asettaa janalle ja todeta että Stalin on janan ääripäässä. Silti Stalin ei ole paha tai mitkään hänen tekonsa.
Koska pahuutta ei ole olemassakaan todellisuudessa.
On vain ihmisen näkövinkkelistä haitallisia asioita. Stalinin hirmuteot olivat itseasiassa hyödyllisiä eli hyviä asioita ruumiskuoriaisille ja niille, joille vapautui uusi työpaikka ja asema.
Asiat pyörivät ja pahuutta ei ole olemassakaan oikeasti.
Näin on ystävä kallis, silti en menisi viisastelemaan holokaustin uhreille tuolla tyylin. Mene hoitoon.
Et selvästikään ole valmis pohdiskelemaan pahuutta. Ok, mä annan sulle aikaa vähän sulatella.
*en muuten hymyillyt, en*
heheee heheee
Suoranaista pahuutta en muista huomanneeni, sellaisena kuin pahuuden miellän. Mutta tunnen ihmisiä, joiden seurassa tulee outo olo. Ikään kuin sisäinen hälyytysjärjestelmä sanoisi,että ole varovainen tämän ihmisen kanssa. Uskon sen johtuvan tuosta mitä joku aiemmin kuvaili eli ihmisen puheet ja eleet, sanavalinnat ja toiminta ovat keskenään ristiriidassa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Paha olo tulee henkilön seurassa joka ei arvosta sinua yhtään. Näin se vain on. Sellaisen seurassa tuntee itsensä mitättömäksi ja vaivautuneeksi. Usein tälläinen henkilö myöskin välttelee katsekontaktia.
Vierailija kirjoitti:
Kerran tutustuin erääseen uuteen naapuriini, ja aistin hänestä heti "vaaran". Arvelin, että hän on taatusti ollut vankilassa tai vähintään poliisin kanssa tekemisissä. Ja myöhemmin sainkin selville, että henkilöllä on takana useita pahoinpitelyitä, joihin oli syyllistynyt.
Tämä aavistus oli osa kokonaisuutta, minkä yhden illan aikana näin tästä ihmisestä. Hän on "räväkkä" eli kertoo mielipiteensä suoraan (vaikka kyseessä olisi esim. hieman rasistiset ajatukset tai mielipiteet, jotka loukkaavat muita). Tyyppi oli lisäksi hieman tyhmän oloinen, kovaääninen ja näytti pitävän alkoholista.
Olen pitänyt kaikin tavoin "ystävällistä etäisyyttä" tähän naapuriin, koska vaistoan, ettei häntä kannata suututtaa.
Kyllä hän on aina oikeassa ja hän on aina viisain.
Tiedän näitä tapauksia.
En kyllä lähde väittämään vastaan, koska silloin minut pyyhittäisi pois historiasta.
Ja se olisi tavallaan ihan ok. Kyseessähän on valtataistelu ja olen tyytyväinen että olen väärässä ja tyhmä.
Maailmanhistoriassa on aina otettu selvää siitä kuka on kyvykkäin ja ne jotka jäävät henkiin ovat niitä.
Silloin minullakin on pieni mahdollisuus nauttia niistä viisauden ja oikeuden rippeistä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pahuutta ei pidä psykologisoida. Pahuus on pahuutta, ei sairautta.
Ei tuollaista pidä päästää ulos suustaan.
Et selvästikaan tiedä mitä pahuus on.
Tiedän mitä pahuus on.
- sama
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En ole koskaan tavannutkaan tuollaisia ihmisiä ja olen kuitenkin tähän ikään asti tavannut valtavasti ihmisiä.
Uskon että ihmiset ovat hyviä ja uskon hyvään.
Olen kokenut paljon hyvää ja näen päivittäin paljon hyvää.
En oikein usko teitä.
No oletkin ETUOIKEUTETTU ja pumpulissa elänyt. Kun olet tavannut vain hyviä ihmisiä luulet että kaikki on samanlaisia. Ei ole.
T. Se jonka oma isä hakannut 18 vuoden ajan ja melkein nirrin pois lapseltaan ottanut
Isäsi on sairas. Ei sairaus tarkoita pahaa.
Hän tarkoitti vain hyvää. Maailmassa on paljon hyvää tarkoittavia asioita, jotka aiheuttavat ympäristössä vain toista kuin alun perin tarkoitettiin.
Voit rauhassa jatkaa elämääsi ja kääntää uuden sivun kirjassasi. Isäsi oli hyvä mies.
Älä takerru menneisyyteen vaan huomenna kääntyy uusi sivu.
Olen kokenut elämässäni paljon kovempia asioita ja olen ottanut koko maailman tuskat harteilleni ja kärsinyt ne ja sovittanut ne. Paljon helpompi antaa periksi ja antaa anteeksi.
Maailma on täynnä pelkkää hyvää, se pitää tuntea.
Unohdat, että ON olemassa ihmisiä, jotka haluavat pahaa ja tekevät pahaa. Ilmeisesti sinulta on jäänyt lukematta esim. vankilapsykiatrin haastatteluja.
Vaikka kuinka toivomme, että kaikki haluavat vain hyvää, niin se ei siltikään muutu tosiasiaksi.
Todellisuus ei toimi yksin.
Eli tuo mekaniikka käynnistyy asioiden yhteisvaikutuksesta ja koko elämän erilaisista kohtaamisista.
Ei silloin voida puhua mistään yksittäisestä pahasta.
Tuollainen ajattelu on yksinkertaista ja oikoo polkuja.
Muistuttaa uskovien jumalakäsitystä.
Niin näiden henkilöiden mielestä pahuus on joku mystinen irrallinen asia joka tapahtuu tahallaan ja aiheuttaa tahallaan jotain pahaa.
Se on mielestäni taikauskoista.
Pahuutta on pohdittu maailmanhistoriassa pitkään.
Minä olen itse pohtinut pahuutta jo kaksi vuotta, joka päivä 3 minuuttia kerrallaan.
Olen tullut siihen näkemykseen ettei pahuutta ole olemassakaan.
Paha jonka sellaisena koen on hyvä toisaalla ja ennen kaikkea pahuus on aina menneisyydessä. Pahuutta ei ole tulevaisuudessa.
Ajattelin vähän auttaa teitä koska olen älykäs henkilö ja antaa vähän pontta tähän pahuuskeskusteluun.
Ei sellaista ihmistä vain ole olemassa joka aiheuttaisi pahan yksinään.
Te olette osallisia tapahtumaan ja monet muut tekijät joita ei ehkä koskaan kyetä rekisteröimään.
Sinä et tiedä elämästä mitään. Ole hyvä äläkä sekaannu tähän keskusteluun.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suomalaiset ovat aika uskiksia, vaikkeivat kaikki kirkkoon kuulukaan. Sen huomaa tästäkin ketjusta: kun ap käytti sanaa "paha", niin heti alkoi vääntö, onko pahaa "olemassa".
Unohtakaa jo demonit ja muut. Pahaa, ihan maallisessa mielessä, on todellakin olemassa, ja jotkut ihmiset todellakin huokuvat pahaa.
Ap:n kuvailemalla henkilöllä voi olla esim. persoonallisuushäiriö, joka tuo hänen habitukseensa painostavaa pahuutta. Ryhti, asento, katse, äänenkäyttö, elekieli... Jos ette ymmärrä, miettikää, miten te itse todennäköisesti huomaatte vaikkapa rauhallisesta koirasta, että se onkin peloissaan ja käy kohta kiinni, tai hiljaa leikkivästä taaperosta, että nyt on muuten raivari tulossa ihan just. Kehon, katseen ja ääneen ihan mikroviestejä, jotka sinä vastaanotat tuntemuksena, että nyt ei ole kaikki ihan hyvin.
Paha ihminen saa olemuksellaan toisen varuilleen. Siksi tuo toinen väsyy siihen tilanteeseen ja tule se tarve lähteä tilanteesta pois.
Tunnen ap:n kuvaileman ilmiön oikein hyvin, ja 100 prosentissa tapauksista noista pahuutta huokuvista ihmisistä on myöhemmin paljastunut jotakin, narsismi, rikollistausta tms. ja hyvin usein syvää katkeruutta, kateutta.
Jos ajatellaan pahaa niin sehän on vain sana.
Vastakohta on hyvä. Ihmisellä on tapana nähdä pahuus suhteessa omiin hyötyihin nähden.
Pahuus on siis vain ihmisen oma keino hallita rajallista todellisuuttaan.
Ei narsisti tai rikollinen ole paha. He vain syyllistyvät janalla niihin tekoihin, jotka menevät janan pahalle puolen että ymmärtäisimme janan hyvää puolta.
Jos hyvä olisi janan - puoli ja paha + puoli, niin kaikki lajille tapahtunut haitallinen voitaisi asettaa janalle ja todeta että Stalin on janan ääripäässä. Silti Stalin ei ole paha tai mitkään hänen tekonsa.
Koska pahuutta ei ole olemassakaan todellisuudessa.
On vain ihmisen näkövinkkelistä haitallisia asioita. Stalinin hirmuteot olivat itseasiassa hyödyllisiä eli hyviä asioita ruumiskuoriaisille ja niille, joille vapautui uusi työpaikka ja asema.
Asiat pyörivät ja pahuutta ei ole olemassakaan oikeasti.
Menisit hoitoon hyvä ihminen.
Jotkut ihmiset niinku "saastuttaa" meikäläisen omilla energioillaan. Monesti tulee joku mielikuva ylihallinnanhaluisesta manipulaattorista jonka mielestä nyt vaa pitäs hengittää oikeella tavalla... Ja joo, en oo sillee kiltteilijä.
Joskus tulee tosi väsy olo jostain rönsyilijästä. Itsekin sellainen olen, toki.
Pahuutta olen nähnyt ja. Ikävää sellainen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Sinä et tiedä elämästä mitään. Ole hyvä äläkä sekaannu tähän keskusteluun.
Ole sinä hyvä ja syö ymmärrys hyvästä ja pahasta.
Syö se tajuntaasi ja hylkää se harhana.
Sitähän se on, kun pyörität molempia tarpeeksi niin se muuttuu sotkuksi. Siltä se näyttää hämähäkin silmissä ja koppakuoriaiset, jotka vaeltelee vainajien vaatteiden kätkössä näkee asiat samoin.
Ei heille asiat näyttäydy koskaan yksioikoisesti.
Tilanne elää ja pahuus muuttuu hyväksi ja hyvä pahaksi.
Se on osa tanssia.
Siksi sinun pitää rakastaa pahuutta.
Tunnen , valitettavasti.
Nykyisen miesystäväni ...
Perhetuttava. Aina kun hän oli meillä, hän käveli ikävystyneen näköisenä pihassa, kuin olisi odottanut jotain.
Siitä tuli inhottava olo.
Töissä on muutama ja jotkut vielä haluaa kaveerata näiden kanssa. Huh.
Luin vain aloituskommentin ja pari muuta alusta, joten voi tulla toistoa. En tunne pahuutta, mutta kaksi energiasyöppöä tunnen. Toinen on töissä ja valittaa paljon. Koko ajan pitäisi myös jaksaa kommentoida hänen esittämiään asioita. Laittaa myös sanoja toisten suuhun ja käyttää hyvin tietoisesti erilaisia argumentointikeinoja. Joskus ihan listaan mielessän: ensin vetosi tunteisiin, sitten auktoriteettiin ja lopuksi vielä yleiseen mielipiteeseen. Yritän pysytellä mahdollisimman paljon pois samoista työtiloista, ja usein se onnistuukin.
Mestarini opetti minulle sen että pahuus on hyvyyden opettaja. Ilman häntä olisin ollut lähinnä kumipallo eli gummbollar. Siksi on hyvä että viattomat kärsii.
Pahuuden ymmärtäminen väärin voi aiheuttaa sääliä ja
sääli on sairautta. Säälillä ei myöskään asioita muuteta.
Joten ei saa jäädä tuleen makaamaan.
Miehet ei itke kuten naiset ja lapset tekevät.
Miehuuteen kuuluu ymmärtää että paha ja hyvä on hänellä käsissään. Mies on päättää kumpaa tulee.
Tästä syystä miehet hallitsijoina usein tekevät muiden näkökulmista pahoja asioita.
Naiset ja lapset eivät.
Gökman Tanis. Tuntuu kuin saisin lyijyä sisuksiini.