Harry Potter -kirjojen epäloogisuudet

Vierailija kirjoitti:

Mitä mieltä te olette muuten Dracosta: oliko hän loppujen lopuksi niin paha ja ilkeä kuin miltä ulospäin vaikutti, vai rasistisen ja suvaitsemattoman kasvatuksen tulos, joka yritti kovasti olla mieliksi vanhemmilleen?

Ai niinkun vasemmistolainen kasvatus, pelkkään vihaamiseen kasvattaminen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mitä mieltä te olette muuten Dracosta: oliko hän loppujen lopuksi niin paha ja ilkeä kuin miltä ulospäin vaikutti, vai rasistisen ja suvaitsemattoman kasvatuksen tulos, joka yritti kovasti olla mieliksi vanhemmilleen?

Ai niinkun vasemmistolainen kasvatus, pelkkään vihaamiseen kasvattaminen.

Tarkoitti varmaan sitä, että Dracon vanhemmat olivat rasistisia ja suvaitsemattomia köyhiä, jästisyntyisiä (ja ehkä myös puoliverisiä) kohtaan.

Vierailija kirjoitti:

Mitä mieltä te olette muuten Dracosta: oliko hän loppujen lopuksi niin paha ja ilkeä kuin miltä ulospäin vaikutti, vai rasistisen ja suvaitsemattoman kasvatuksen tulos, joka yritti kovasti olla mieliksi vanhemmilleen?

Oma mielipide on, että kasvatuksen tulos, joka toisteli papukaijana mitä mieltä hänen isänsä oli asioista.

Mietin, että siinä kohdassa, kun Dracon piti tunnistaa Harry ja muut siellä kartanossa, niin olisiko hän toisessa tilanteessa antanut ilmi.

Siis jos Volde ei olisi pyörinyt siellä nurkissa pelottelemassa ja pomottamassa, vaan Malfoyt olisivat saaneet kultaa ja kunniaa, eivätkä lymyilisi säikkyinä kartanossaan.

Vierailija kirjoitti:

Miksi kukaan pahis ei koskaan sniikkaa salaa kenenkään selän taakse kiljaisemaan avada kedavra tai kiroa kuin tarkka-ampuja poterostaan? Aina pitää ensin patsastella nenäkkäin.

Dramaatisempaa? Mutta vielä parempi olisi opetella villin lännen tyylinen pikaveto ja hommata ase. Kukaan ei ehtisi sanoa kuin av...pum! se siitä kedavrasta. kedarat suoraksi pahikselta!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Se on jännä miten Voldemort uskoi Narcissaa eikä alkanut lukea tämän ajatuksia että varmasti puhui totta. Oliko sielu liian heikko siinä vaiheessa moiseen?

Ehkä hän oli jo niin voitonriemuinen. Tai sitten hän uskoi Narcissan pelkäävän häntä niin paljon, ettei tämä uskaltaisi valehdella.

Kyllähän nuo voltsun liepeillä touhuavat oppi luultavasti kätkemään vääränlaiset ajatukset jos meinasi jatkaa pystyssä kävelemistä. Paras esimerkki varmaan kalkaros mutta selvästihän muillakin oli paikoin skeptistä asennetta sen suhteen että kannattaisiko lähteä nostelemaan koko porukasta. Muutama lähtikin kirjojen mittaan kuten vaikka se durmstrangin rehtorina toiminut jonka nimeä en muista. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Se on jännä miten Voldemort uskoi Narcissaa eikä alkanut lukea tämän ajatuksia että varmasti puhui totta. Oliko sielu liian heikko siinä vaiheessa moiseen?

Ehkä hän oli jo niin voitonriemuinen. Tai sitten hän uskoi Narcissan pelkäävän häntä niin paljon, ettei tämä uskaltaisi valehdella.

Kyllähän nuo voltsun liepeillä touhuavat oppi luultavasti kätkemään vääränlaiset ajatukset jos meinasi jatkaa pystyssä kävelemistä. Paras esimerkki varmaan kalkaros mutta selvästihän muillakin oli paikoin skeptistä asennetta sen suhteen että kannattaisiko lähteä nostelemaan koko porukasta. Muutama lähtikin kirjojen mittaan kuten vaikka se durmstrangin rehtorina toiminut jonka nimeä en muista. 

Mitenköhän Voldemort ylipäätään sai niin paljon kannattajia itselleen? Olivatko monet nuoremmista kuolonsyöjistä hänen koulukavereidensa jälkeläisiä, jotka oli opetettu pienestä pitäen kannattamaan häntä ja hänen arvomaailmaansa?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Se on jännä miten Voldemort uskoi Narcissaa eikä alkanut lukea tämän ajatuksia että varmasti puhui totta. Oliko sielu liian heikko siinä vaiheessa moiseen?

Ehkä hän oli jo niin voitonriemuinen. Tai sitten hän uskoi Narcissan pelkäävän häntä niin paljon, ettei tämä uskaltaisi valehdella.

Kyllähän nuo voltsun liepeillä touhuavat oppi luultavasti kätkemään vääränlaiset ajatukset jos meinasi jatkaa pystyssä kävelemistä. Paras esimerkki varmaan kalkaros mutta selvästihän muillakin oli paikoin skeptistä asennetta sen suhteen että kannattaisiko lähteä nostelemaan koko porukasta. Muutama lähtikin kirjojen mittaan kuten vaikka se durmstrangin rehtorina toiminut jonka nimeä en muista. 

Mitenköhän Voldemort ylipäätään sai niin paljon kannattajia itselleen? Olivatko monet nuoremmista kuolonsyöjistä hänen koulukavereidensa jälkeläisiä, jotka oli opetettu pienestä pitäen kannattamaan häntä ja hänen arvomaailmaansa?

Voldehan oli hyvin älykäs, karismaattinen ja halutessaan myös hurmaava. Monikin piti hänestä ja kannatti häntä, kunnes hän paljasti todellisen luonteensa ja sen, kuinka pitkälle hän oli valmis menemään saadakseen itselleen valtaa.

Vierailija kirjoitti:

Mitä mieltä te olette muuten Dracosta: oliko hän loppujen lopuksi niin paha ja ilkeä kuin miltä ulospäin vaikutti, vai rasistisen ja suvaitsemattoman kasvatuksen tulos, joka yritti kovasti olla mieliksi vanhemmilleen?

Juurikin niin että ylimielinen ja kypsymätön kakara jolle tosipaikan tullen (dumppehomma) valkeni moraali. Vähän myös pelkuri, mutta ottaen huomioon sen että ei ollut tunnistavinaan silloin Harrya niin pelkästään pelko ei sanellut käytöstä.

Sille on ollut syynsä!

Onko velhomaailman politiikassa puolueita jotka kisaavat keskenään? Kuinka valitaan taikaministeri?

Vierailija kirjoitti:

Oliko Kalkaroksella ikinä naista (tai miestä), jos ei parisuhdetta niin edes yhden illan juttua ikinä kenenkään kanssa? Vai oliko Lilylle uskollinen neitsyt kuolemaan saakka? Jossain kirjassa/lähteessä sanottiin että kieltäytyi sen yhden naisopettajan seurasta kyllä. Mua ärsyttää paljon se kuolema, tän hahmon ympärille olisi saanut vaikka jonkun lyhyen (2-6 jaksoa) spin offin tehtyä.

Missä oli se tanssiaiskohtaus, olisiko ollut liekehtivä pikari? Näytetään ainakin kahdessa kohdassa joku mustiin pukeutunut nainen jota en tunnistanut. Kalkkero seisoo kädet selän takana kun muut menee tanssimaan ja se nainen neppailee siinä vieressä, olisko sitten ollut seuralainen? Aika törppö saa olla jos ei vie omaa deittiä tanssimaan edes yhden biisin ajaksi. Olen huomannut aiemmin sen naisen 1 kohdassa mutta viime kerralla kun tuli telkkarista, niin katsoin kohtauksen ihan sillä silmällä, ja ainakin 2 kertaa näkyi.

Miten toi kohtaus menee kirjassa?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Oliko Kalkaroksella ikinä naista (tai miestä), jos ei parisuhdetta niin edes yhden illan juttua ikinä kenenkään kanssa? Vai oliko Lilylle uskollinen neitsyt kuolemaan saakka? Jossain kirjassa/lähteessä sanottiin että kieltäytyi sen yhden naisopettajan seurasta kyllä. Mua ärsyttää paljon se kuolema, tän hahmon ympärille olisi saanut vaikka jonkun lyhyen (2-6 jaksoa) spin offin tehtyä.

Missä oli se tanssiaiskohtaus, olisiko ollut liekehtivä pikari? Näytetään ainakin kahdessa kohdassa joku mustiin pukeutunut nainen jota en tunnistanut. Kalkkero seisoo kädet selän takana kun muut menee tanssimaan ja se nainen neppailee siinä vieressä, olisko sitten ollut seuralainen? Aika törppö saa olla jos ei vie omaa deittiä tanssimaan edes yhden biisin ajaksi. Olen huomannut aiemmin sen naisen 1 kohdassa mutta viime kerralla kun tuli telkkarista, niin katsoin kohtauksen ihan sillä silmällä, ja ainakin 2 kertaa näkyi.

Miten toi kohtaus menee kirjassa?

Ei kai sillä kirjassa mitään heilaa ollut.

Millä logiikalla Pottereissa päätetään, käytetäänkö henkilöstä etu- vai sukunimeä? 

Vierailija kirjoitti:

Millä logiikalla Pottereissa päätetään, käytetäänkö henkilöstä etu- vai sukunimeä? 

Englannissa opettajat yleensä puhuttelevat oppilaita sukunimellä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Oliko Kalkaroksella ikinä naista (tai miestä), jos ei parisuhdetta niin edes yhden illan juttua ikinä kenenkään kanssa? Vai oliko Lilylle uskollinen neitsyt kuolemaan saakka? Jossain kirjassa/lähteessä sanottiin että kieltäytyi sen yhden naisopettajan seurasta kyllä. Mua ärsyttää paljon se kuolema, tän hahmon ympärille olisi saanut vaikka jonkun lyhyen (2-6 jaksoa) spin offin tehtyä.

Missä oli se tanssiaiskohtaus, olisiko ollut liekehtivä pikari? Näytetään ainakin kahdessa kohdassa joku mustiin pukeutunut nainen jota en tunnistanut. Kalkkero seisoo kädet selän takana kun muut menee tanssimaan ja se nainen neppailee siinä vieressä, olisko sitten ollut seuralainen? Aika törppö saa olla jos ei vie omaa deittiä tanssimaan edes yhden biisin ajaksi. Olen huomannut aiemmin sen naisen 1 kohdassa mutta viime kerralla kun tuli telkkarista, niin katsoin kohtauksen ihan sillä silmällä, ja ainakin 2 kertaa näkyi.

Miten toi kohtaus menee kirjassa?

Ei kai sillä kirjassa mitään heilaa ollut.

Jos edes olen lukenut kyseisen kirjan, niin siitä on varmasti yli 15v aikaa joten ei ihan tuoreessa muistissa mutta ei mullakaan mitään sellaista ole jäänyt mieleen.

Kuinkahan tarina olis muuttunut jos harry olis ollut tyttö:D ihana lukea noita ficejä jossa harrysta tehty tyttö (harriet)

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Se on jännä miten Voldemort uskoi Narcissaa eikä alkanut lukea tämän ajatuksia että varmasti puhui totta. Oliko sielu liian heikko siinä vaiheessa moiseen?

Ehkä hän oli jo niin voitonriemuinen. Tai sitten hän uskoi Narcissan pelkäävän häntä niin paljon, ettei tämä uskaltaisi valehdella.

Kyllähän nuo voltsun liepeillä touhuavat oppi luultavasti kätkemään vääränlaiset ajatukset jos meinasi jatkaa pystyssä kävelemistä. Paras esimerkki varmaan kalkaros mutta selvästihän muillakin oli paikoin skeptistä asennetta sen suhteen että kannattaisiko lähteä nostelemaan koko porukasta. Muutama lähtikin kirjojen mittaan kuten vaikka se durmstrangin rehtorina toiminut jonka nimeä en muista. 

Mitenköhän Voldemort ylipäätään sai niin paljon kannattajia itselleen? Olivatko monet nuoremmista kuolonsyöjistä hänen koulukavereidensa jälkeläisiä, jotka oli opetettu pienestä pitäen kannattamaan häntä ja hänen arvomaailmaansa?

Siriuksen vanhemmatkin kannattivat Voldemortia, vaikka eivät kuolonsyöjiksi lähteneetkään.

Vierailija kirjoitti:

Millä logiikalla Pottereissa päätetään, käytetäänkö henkilöstä etu- vai sukunimeä? 

Periaatteessa sillä kuinka läheinen henkilö on puhuttelijalle ja arvoasemasta. Riippuu myös tilanteesta, joissain tilanteissa pidetään enemmän kiinni muodollisuuksista esim. koulussa. Herra Potter on kohteliaampi muoto kuin Potter. Esim. Malfoy ei kutsuisi Harrya ikinä muuksi kuin Potteriksi ja Ron taas ei ikinä kutsuisi Harrya Potteriksi , paitsi jos ovat pahasti riidoissa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Millä logiikalla Pottereissa päätetään, käytetäänkö henkilöstä etu- vai sukunimeä? 

Periaatteessa sillä kuinka läheinen henkilö on puhuttelijalle ja arvoasemasta. Riippuu myös tilanteesta, joissain tilanteissa pidetään enemmän kiinni muodollisuuksista esim. koulussa. Herra Potter on kohteliaampi muoto kuin Potter. Esim. Malfoy ei kutsuisi Harrya ikinä muuksi kuin Potteriksi ja Ron taas ei ikinä kutsuisi Harrya Potteriksi , paitsi jos ovat pahasti riidoissa.

Jopa Pimento käytti "herra"-muotoa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Se on jännä miten Voldemort uskoi Narcissaa eikä alkanut lukea tämän ajatuksia että varmasti puhui totta. Oliko sielu liian heikko siinä vaiheessa moiseen?

Ehkä hän oli jo niin voitonriemuinen. Tai sitten hän uskoi Narcissan pelkäävän häntä niin paljon, ettei tämä uskaltaisi valehdella.

Kyllähän nuo voltsun liepeillä touhuavat oppi luultavasti kätkemään vääränlaiset ajatukset jos meinasi jatkaa pystyssä kävelemistä. Paras esimerkki varmaan kalkaros mutta selvästihän muillakin oli paikoin skeptistä asennetta sen suhteen että kannattaisiko lähteä nostelemaan koko porukasta. Muutama lähtikin kirjojen mittaan kuten vaikka se durmstrangin rehtorina toiminut jonka nimeä en muista. 

Mitenköhän Voldemort ylipäätään sai niin paljon kannattajia itselleen? Olivatko monet nuoremmista kuolonsyöjistä hänen koulukavereidensa jälkeläisiä, jotka oli opetettu pienestä pitäen kannattamaan häntä ja hänen arvomaailmaansa?

Siriuksen vanhemmatkin kannattivat Voldemortia, vaikka eivät kuolonsyöjiksi lähteneetkään.

Huomasinpa tässä juuri, että Siriuksen äiti on syntynyt 1925 ja isä 1929, eli he ovat itse asiassa olleet Volden kanssa samaan aikaan koulussa (tosin eri vuosikursseilla).