Lue keskustelun säännöt.
Miten äiti ja isä VOI NAUTTIA 10päivän ulkomaanmatkasta jos vuoden ikänen sillä aikaa hoidossa?
11.01.2006 |
Kyllä mun mielestä sellasilla vanhemmilla on jotain häiriötä itsellään korvien välissä. Jos tuntuu HYVÄLTÄ ja NAUTINNOLLISELTA olla noin pitkään erossa noin pienestä. Että ehdoin tahdoin näin haluaa. Valitsee näin.
Ja parisuhteen hoitaminen on typerin perustelu tälläselle toiminnalle. On kyllä parisuhde valmis tunkiolle jos sen ylläpitämiseksi tai toimivuuden kannalta tarvitaan tälläsiä irtiottoja. Siis silloin kun lapset ihan pieniä.
Onko se joku itsellisyyden ja " makeen mutsin" merkki, että haluaa ja osaa olla erossa pienestä lapsesta noin pitkän aikaa.
Juu, ei siitä varmasti mitään pysyviä traumoja pienelle tule, mutta eikös sekin riitä, että on vaikka iltaisin paha mieli ja ikävöi?
Jotenkin vaan käsittämätöntä että vanhemmat on nykyaikana niin omaan napaan tuijottavia. Mit' ä minä haluan aina ensin.
Ottaa päähän.
Kommentit (86)
jamassa ja olemme tekemässä häämatkaa nyt 06 kesällä jolloin lapsi on 1v 1kk..Niin ja olemme menneet naimisiin viime kesänä!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
lapset pärjää, nykyajan vanhemmat ajattelevat, kun eivät viitsi kantaa vastuuta lapsistaan. Lapset jätetään yksin kotiin, pistetään kulkemaan päiväkotimatkoja yksin, jätetään hoitoon pitkäksi ajaksi ym. Mutta se, että lapsi osaa tehdä jonkun asian ja olla yksin tai erossa vanhemmistaan, ei tarkoita, että hän olisi tunne-elämältään kypsä siihen. Vanhemmat eivät ota vastuuta lapsistaan, eivätkä välitä siitä mitä heidän tekonsa vaikuttavat lasten tunne-elämään, empatiakykyyn ym. ollaan vain tyytyväisiä kun lapset " pärjäävät" . Käykääpäs kysymässä ala-asteiden opettajilta, mihin tämä suuntaus on johtanut....
aikuinen, kun jouduin 6kk ikaisena mummoni hoitoon mummolaan jossa mummoni hoiti yksin 15 paisen karjalauman yksin. Minua hoiti siis mummo, ukki, pappa, tatini, kaikki muut paitsi ei aitini. Ja kamalaa, isaani nain vasta 9vuotiaana. Voi ei, pitaisko nyt tilata kallonkutistaja?
että jos itella on ollut jonkunlaista lapsena , automaattisesti se olis myös ihan hyvä omalle lapselle. Esim se että näkee isän 9vuotiaana? Tulee mieleen et jos noin aattelee, haluaa kostaa jotain lapsuuden traumoja omille lapsille.
mummola voi olla sama paikka kuin koti ja parempikin! Mina rakastin olla mummolassa ja olin 6vuotiaasta asti 6 viikkoa mummolassa ja se oli ihanaa, lisaksi hiihtolomat ja joskus joululomat. Mulle tuli tooosi laheiset valit isovanhempiini ja vielakin surettaa, kun he kuolivat ollessani vain 15vuotias. Olen ikuisesti kiitollinen aidilleni etta han joutui antamaan minut hoitoon mummolle ja papalle, etta sain tuntea heidat. Asun nyt ulkomailla ja minun pienet lapseni jaavat vaikka tuota hoivaa ja rakkautta jota voi vain lapsenlapsi isovanhempiaan kohtaan tuntea. Odotan oikein tilaisuutta, etta voin jattaa lapseni pidemmaksi aikaa heille hoitoon. Mutta valimatkan takia se on mahdotonta:(
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Viestini pointti on se etta muunlaisetkin ihmiset ja elamat ovat normaaleja, ei vain Sinun elamasi ja elama jonka sina naet ymparillasi. Sorry honey. Minulla oli ja on maailman paras isapuoli, joka on minulle se ISA. Ei biologinen. Ja nythan tassa puhuttiin isovanhemmista, eiks vain.
paremmin eron kuin toinen. Mutta tasantarkkaan kumpikaan eiILAMAN MITÄÄN REAKTIOTA siitä selviä, vaikkei ikävä tai suru näkyis ulospäin. Ei voi kukaan olla niin tyhmä etteikö tätä tajuais.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
aikas ironista, kun kirjoitit, että ette ole ollenkaan meneviä, ja tekstisi alkoi, että käytte KERRAN KUUSSA juhlimassa kaksi päivää ja yhden yön...
voi herraisä!!!
arvostella aikuisten ihmisten omia paatoksia jattaa lapset isovanhemmilleen. Kun ette kerta tunne niita lapsia jotka " yksin jatetaan" . Ja jos lapsella on lammin ja laheinen suhde, lapsi ei varmasti karsi kivusta ja henkisista karsimyksista vanhempien lomaillessa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
-kyllä ennenkin on tehyt näin ja näin ja ihan fiksuja meistä on tullu - no on tosiaan! määrittele mulle fiksu
-sanonta vetää herne nenään - voi että on kulunut
-sanonta hanki elämä, ja kaikki tämä paska että mitäs muita kyttäät - te kaikki muutko teette ainoastaan niin järkeviä ja olennaisia asioita elämässänne. teillä ei varmaan ole telkkaria ym koska teillä on oma elämä. ja puolisoidenne kanssa puhutaan vaan haudanvakavista asioista. ei jumalauta ole ihme että ne parisuhteet on ihan perseellään!
-lapsi tarvitsee muita aikuisia ja turvallisia suhteita. no joo niin tarvii mutta nekö saadaan vaan sillä että se penska jätetään 1-vuotiaana - ihan vauvana - 10 päiväksi hoitoon.
puolustelkaa itseänne ihan niin paljon kun huvittaa ja korjailkaa sitä parisuhdetta, eipä ole minun lapseni kyseessä, onneksi!
meillä paeisuhde on loistokunnossa, osaksi varmaan juuri siksi että puhutaan paskaa ja niitä näitä, välillä arvostellaan myös muita ja hekotellaan toisten tekosille. ehkä epäkypsää mutta tästä ei ole haittaa ei sitten kenellekään ja on minusta tuhat kertaa parempi tapa pitää parisuhde kunnossa kuin se että jättää lapsen ties kuinka pitkäksi aikaa mummolle hoitoon. ja kyllä, meidänkin lapsillamme on läheiset välit isovanhempiin ja näiden kyläilyjä ja meidän sielläpäin käymisiä odottavat kaikki todella innolla. olemme olleet myös kahdestaan ulkona mutta edelleen korostan että on siinä vissi ero onko lapsi viikon hoidossa vai yhden illan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Nautinnollisia ulkomaan matkoja takana parin lapsen kanssa jo useampia. Lapset nyt 3 v ja 5v
Vierailija:
Jossain perheessä parisuhde on vuosikausia jätetty tosi kurjaan jamaan ja jos siinä tilanteessa päästään ilman lapsia paikkaamaan tilannetta ja sillä vältetään esim. avioero, sitoudutaan jatkossaa paremmin huolehtimaan toisesta/perheestä jne. niin kyllä taatusti kannattaa lähteä lomalle ilman niitä lapsia.
Näin mun veljeni ja ex-vaimo ajattelivat. Totuus oli kuitenkin se, ettei yksi eikä useampikaan " hurvitteluloma" enää pelasta, jos vuosikausia on menty metsään.
Tietysti joskus siitä voi ollakin iloa, mutta veljeni tapauksessa lomat vain ehkä hieman siirsivät lopputulosta, joka oli arvattavissa.
Ennemmin siis viikko erossa lapsista ja sitten loppuvuosi onnelliset vanhemmat kuin koko ajan lasten kanssa ja ilmapiiri kaikkea muuta kuin rakastava, jos nyt kärjistetään.
Täähän olis ideaalitilanne. Mä ajattelisin, että niitä parisuhteen hoitotoimia pitää kyllä tehdä koko ajan, ei vain kerran vuodessa.
Hän myös kertoi, että 30-luvulla naapurin äiti piti nuorinta lapsistaan päivät koiranliekassa pihalla, ettei karkaa sillä aikaa kun hän ja miehensä olivat töissä...
Ihme muuten ettei kuristunut!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
arjen sietokykyä. Eli arjessa ei osata hoitaa suhdetta ja nauttia pienistä asioista. suhde pysyy hyvänä vain ulkomaanmatkoilla. Tulee mieleen kuva pariskunnasta, joka kohta roikkuu kristallikruunussa karibialla hieromasauva perseessä, että olisi tarpeeksi elämystä ja parisuhde pelastuu. Mutta kun on kyse tavallisesta mäenlaskusta lasten kanssa, se koetaan ikäväksi velvollisuudeksi ja tapellaan, kumpi joutuu sinne lähtemään.
Minusta tervein parisuhde on sellainen, missä huomataan ne arjen pienet ihanat hetket. Parisuhdetta pitää hoitaa päivittäin kunnioittamalla toista, halaamalla ja kiittämällä toista pienistä teoista. Itse koen rakkauden osoitukseksi sen, että mies aina huoltaa auton kuntoon kun olen lähdössä lasten kanssa mummolaan. Hän rakastaa meitä niin paljon, että on huolissaan turvallisuudestamme.
Hän taas kiittelee siitä, että olen lämmittänyt saunan valmiiksi ja liottanut vastan hänelle kun hän tulee raskaasta iltavuorosta. Hieron selkää kun hänellä sitä särkee.
Ei liittoa pelasta kerran vuodessa tapahtuva loma ilman lapsia. Lasten pitäisi olla yhdistävä tekijä, eikä erottava.
pitääkö sitten vain todeta, että nyt tuli valittua vääränlainen mies isäksi?
joka kerta on samanlaista taistelua, jos miehen haluaa osallistumaan lasten arkeen. hänellä kun on niin monta rautaa tulessa -omassa päässään.
ja kun sitten pyörittää kotia ja lapsia yksin, niin loma voi tulla tarpeeseen. sille pyörittäjälle.
huono arki..enemmän tarvetta lomaan? perhe kuitenkin pysyy kasassa.
Lastenhoito on myös työtä, joskin erilaista kuin yleisesti ymmärretty palkkatyö. Ja lasten kanssa olemiseenkin saattaa välillä väsyä ja kaipaa omia hetkiä, omaa lomaa. Minä ymmärrän täysin vanhempia, jotka käyvät lomalla myös ilman lapsia, mielestäni se on jopa suotavaa! 1-vuotias pärjää varmasti yhtä hyvin kuin 3- tai 6-vuotiaskin. Ja vanhemmat ovat lomalta palatessaan virkistäytyneitä ja jaksavat entistä paremmin huomioida lapsensa ja hoitaa heitä ja kotia esim.
Lasten koti on vanhempien suhde -joten eikö sitä ole tärkeä pyrkiä hoitamaan!? Siihen tarvitaan joskus muunkinlaista ympäristöä kuin koti lasten ympäröimänä.
En tarkoita, että ulkomaanmatkoilla ainoastaan voisi parisuhdetta hoitaa, mielestäni siihen on panostettava koko ajan. Mutta joskus tarvitsee irrottautua kokonaan niistä arkiympyröistä päästäkseen todella irti työ- ym. kuvioista -ja mikäs sen järkevämpää kuin irrottautua niistä yhdessä elämänkumppaninsa kanssa :)
Nautin työstäni ja siksi lapseni meni päiväkotiin 9 kuukauden iässä. Työ on kuitenkin raskasta, joten lapsi on mummolassa paljon viikonloppuisin. Minulla on myös oikeus levätä. Käymme mieheni kanssa parisuhdelomilla pari kertaa vuodessa ilman lapsia.
Parisuhde on lapsen koti. Lapselle parempi olla päiväkodissa ja mummolassa kuin väsyneen äidin kanssa.
Taidatte olla kateellisia.
Siis sehän on vain hyvä, jos vanhemmilla on aikaa ja mahdollisuutta nauttia elämästä sekä lasten kanssa että ilman heitä - mutta jos oikein saivarrellaan, niin vanhemmuus taitaa kuitenkin enemmän kallistua noiden velvollisuuksien kuin oikeuksien puolelle.
Ottamatta nyt kantaa ap tapaukseen.
Kyllä vanhempien pitää kahdenkin saada olla, ja jos parisuhde ja avioliitto sillä pelastuu erolta, olkoon vaikka kaksi viikkoa.
Olen kade että jotkut puolisot vielä HALUAA olla vaan kahden niin pitkän aikaa. Me miehen kanssa ei kestettäisi pelkästään toisiamme edes kahta päivää.