Anopin ja miniän välissä, voi taivaan tähden!
Käydään paljon keskustelua siitä, miten miehet hoitaa parisuhdetta, kommunikoi, käyttäytyy jne.
Kun tässä yrittää vaimon (miniän) ja äidin (anopin) välissä elää, kiertää itsensä tuhannelle mutkalle, esittää samaan aikaan diplomaattia, tulkkia, erotuomaria ja ennustajaa, niin päällimmäiseksi jää kummittelemaan kysymys: Kuinka paljon naisilla on meille miehille lopultakaan ihmissuhteiden hoitamisessa opetettavaa?
Kommentit (57)
Vierailija kirjoitti:
Ei sinun siinä kuulu olla vaan vaimosi rinnalla.
Yritän ollakin. Mutta hiton vaikeaa yhtälöstä on äitiäänkään hävittää. On yhteisiä juhlia, lasten hoitoa ja kuljettelua, yhteiskäytössä oleva mökki jne. Ja kun oikein äitinsä suututtaa, voi perinnöllekin ilmaantua uusia kohteita. Joten todellakin helpommin sanottu kuin tehty.
Ap
Jos olisi pakko valita joko vaimo tai äiti, kumman valitsisit ja kumman hylkäisit? Toisen kanssa olisi pakko katkaista välit, jotta voisit olla tekemisissä toisen kanssa.
Tiedätkö itse mitä haluat? Miten täytyy olla tuhannen mutkalla, kun sulla on perhe vaimon kanssa? Äitiä toki tavataan, näin aikuisen pojan äitinä toivon, että useinkin. Mutta noissa tilanteissa on monesti kyse siitä, että se mies ei tiedä mitä haluaa, eikä aidosti kerro toiveitaan ei vaimolle, ei äidille eikä itselleen.
Esim. mies on sukurakas, ja on toki valmis rakastamaan/ sietämään puolisonsakin sukua. Sattuu vain valitsemaan puolison, joka ei ole. Mies ei ole siis ollut itselleen rehellinen, että hän haluaa tavata omaa lapsuudenperhettä - ja toki myös sitä puolison perhettä- viikottain. Puoliso haluaa vain kerran vuodessa. Siinä sitä on sitten kiermurtelemista matona puoleen jos toiseen.
Mistä on sun tapauksessa kyse? Missä asioissa olet välissä?
Sun tehtävä on vetää yhtä köyttä vaimosi kanssa ja blokata äitisi vaikutusyritykset ja sooloilut. Muuten toki voit äitiäsi esim. auttaa arjen asioissa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei sinun siinä kuulu olla vaan vaimosi rinnalla.
Yritän ollakin. Mutta hiton vaikeaa yhtälöstä on äitiäänkään hävittää. On yhteisiä juhlia, lasten hoitoa ja kuljettelua, yhteiskäytössä oleva mökki jne. Ja kun oikein äitinsä suututtaa, voi perinnöllekin ilmaantua uusia kohteita. Joten todellakin helpommin sanottu kuin tehty.
Ap
Katkaise se napanuora.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei sinun siinä kuulu olla vaan vaimosi rinnalla.
Yritän ollakin. Mutta hiton vaikeaa yhtälöstä on äitiäänkään hävittää. On yhteisiä juhlia, lasten hoitoa ja kuljettelua, yhteiskäytössä oleva mökki jne. Ja kun oikein äitinsä suututtaa, voi perinnöllekin ilmaantua uusia kohteita. Joten todellakin helpommin sanottu kuin tehty.
Ap
Teidän pitäisi itsenäistyä tuossa vaiheessa viimeistään, kun lapsetkin on kuvioissa. Koska jos olette riippuvaisia lapsuuden perheestä, niin helposti tulee ongelmia. Onnellisuuden salaisuus avioliitossa on se, että puolisot pitävät yhtä. Perheen ulkopuoliset ovat kuvioissa silloin, kuin kaikille sopii. Kaikkien osapuolien tulee kunnioittaa toisia ja isovanhempien ei kuulu päsmäröidä aikuisten lasten tai lastenlasten elämää. Jo iso kirja vanhassa viisaudessaan neuvoo miestä eroamaan vanhemmistaan ja liittymään vaimoonsa..
Vierailija kirjoitti:
Jos olisi pakko valita joko vaimo tai äiti, kumman valitsisit ja kumman hylkäisit? Toisen kanssa olisi pakko katkaista välit, jotta voisit olla tekemisissä toisen kanssa.
Joko äidistä tai vaimossa on jotain vikaa jos heidän välillään pitää valita. Molemmilla on paikka elämässä, mutta tietenkin täysin erilainen paikka.
Tietenkin olet vaimosi puolella. Äiti voi pysytellä pois elämästänne, jos meno ei miellytä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei sinun siinä kuulu olla vaan vaimosi rinnalla.
Yritän ollakin. Mutta hiton vaikeaa yhtälöstä on äitiäänkään hävittää. On yhteisiä juhlia, lasten hoitoa ja kuljettelua, yhteiskäytössä oleva mökki jne. Ja kun oikein äitinsä suututtaa, voi perinnöllekin ilmaantua uusia kohteita. Joten todellakin helpommin sanottu kuin tehty.
Ap
Meillä on anoppini kanssa yhteiskäytössä oleva mökki. Mieheni käy siellä joskus lasten kanssa. Minä en.
Lapset on saatu hoidettua ilman anoppia jo pitkään.
Jos pitää sopia jotain meidän perheen ja mieheni vanhempien välillä, sen hoitaa meidän osalta mies. Anoppi haluaisi sopia minun kanssani "naisten kesken", mutta koska siitä tulee aina riita, mies hoitaa sen osuuden. Minä hoitelen omat sukulaiseni.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos olisi pakko valita joko vaimo tai äiti, kumman valitsisit ja kumman hylkäisit? Toisen kanssa olisi pakko katkaista välit, jotta voisit olla tekemisissä toisen kanssa.
Joko äidistä tai vaimossa on jotain vikaa jos heidän välillään pitää valita. Molemmilla on paikka elämässä, mutta tietenkin täysin erilainen paikka.
Ei ole. Kyllä se miehen paikka on vaimonsa rinnalla sen jälkeen kun on naimisiin mennyt.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei sinun siinä kuulu olla vaan vaimosi rinnalla.
Yritän ollakin. Mutta hiton vaikeaa yhtälöstä on äitiäänkään hävittää. On yhteisiä juhlia, lasten hoitoa ja kuljettelua, yhteiskäytössä oleva mökki jne. Ja kun oikein äitinsä suututtaa, voi perinnöllekin ilmaantua uusia kohteita. Joten todellakin helpommin sanottu kuin tehty.
Ap
Vain typerys istuu vapaaehtoisesti avannossa ja valittaa, että vesi on kylmää.
Vierailija kirjoitti:
Jos olisi pakko valita joko vaimo tai äiti, kumman valitsisit ja kumman hylkäisit? Toisen kanssa olisi pakko katkaista välit, jotta voisit olla tekemisissä toisen kanssa.
Ei sitä voi kategorisesti päättää. Useimmissa tapauksissa varmaan sitten oman vanhemman kanssa, mutta joutuuhan siinäkin tekemään järkyttäviä uhrauksia, vaikkapa sitten kun äiti on vanha ja hauras ja tarvitsee apua kaikessa.
Siihen avaus tähtäsikin, että olisi kaikilta osin win-win tai jopa win-win-win, kunhan anopit ja miniät koittaisivat edes jollakin tavalla elää sovussa ja sietää toisiaan. Pelinappulana on ihan järkyttävän raskasta olla.
Ap
Se on nyt vaan niin, että jos ne isovanhemmat hoitaa lasta, kuskaa harrastuksiin, ottaa lomille mukaan jne, niin he hoitavat aika pitkälle omilla säännöillä. Jotkut isovanhemmat panostavat esim. terveelliseen syömiseen, toiset herkkuihin. Toki tämä on ongelma, jos lasta kuskataan, hyvästä sydämestä toki, monta kertaa viikossa ja joka kerta lapsi tungetaan karkkia maha täyteen.
Millaisista asioista tulee hankauksia?
Vierailija kirjoitti:
Jos olisi pakko valita joko vaimo tai äiti, kumman valitsisit ja kumman hylkäisit? Toisen kanssa olisi pakko katkaista välit, jotta voisit olla tekemisissä toisen kanssa.
Valitsisin sen joka ei tällaista idiotismia vaadi. Jos kumpikin vaatii, niin jääkööt molemmat.
Onneksi äitini on persaukinenpiruhuora, ei tarvitse mökin ja perinnön takia roikkua äidin helmoissa.😂
Käykää vähemmän niitä keskusteluja ja tehkää enempi jotain muuta.
Joskus on vain hyväksyttävä että ei tulla toimeen, usein luonnehäiriö toisella tai molemmilla. Kärsimyksen välttämiseksi kannattaa ottaa etäisyyttä. Voit käydä yksin lasten kanssa mummolassa, saapahan mummo huseerata. Mökille vuorotellen. Anoppi juhliin vain vieraaksi, ei päsmäröimään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos olisi pakko valita joko vaimo tai äiti, kumman valitsisit ja kumman hylkäisit? Toisen kanssa olisi pakko katkaista välit, jotta voisit olla tekemisissä toisen kanssa.
Joko äidistä tai vaimossa on jotain vikaa jos heidän välillään pitää valita. Molemmilla on paikka elämässä, mutta tietenkin täysin erilainen paikka.
Ei ole. Kyllä se miehen paikka on vaimonsa rinnalla sen jälkeen kun on naimisiin mennyt.
Jos äiti ja vaimo ovat molemmat tolkun ihmisiä niin mies voi olla vaimonsa rinnalla ja silti hyvissä väleissä äitinsä kanssa.
Sinun tehtävä on laittaa äidillesi rajat ja tehdä selväksi, että olet vaimosi puolella ja äidilläsi ei ole mitään sanan valtaa teidän asioihinne tai päätöksiiin. Jos se olisi äidillesi ongelma, niin tuskin sillä olisi väliä jos välit menisikin?
Ei sinun siinä kuulu olla vaan vaimosi rinnalla.