Kirkosta eronnut, miksi erosit?

Koska en tarvitse mitään verovaroja kuppaavaa järjestöä uskoakseni.

Erosin kun rupesivat suosimaan noita homohommia.

Erosin koska en hyväksynyt Askolan ja Mäkisen mädättämistä.

Minulle viimeinen niitti oli se, kun porilaisen seurakunnan työntekijät kävivät oikeudessa todistelemassa, miten hyvä ihminen murhasta syytetty (ja sittemmin tuomittu) nuori mies on. Rikos oli mediassakin varsin paljon esillä, sekin mainittiin että hän oli samoihin aikoihin srk-vaaleissa ehdokkaana (eli neljä vuotta sitten). Seurakunnan työntekijöiden aktiivisesta roolista oikeudessa ei tainnut mainita kuin paikallinen lehti. Miltä kuolleen naisen omaisista mahtoi tuntua?

Vierailija kirjoitti:

Minulle viimeinen niitti oli se, kun porilaisen seurakunnan työntekijät kävivät oikeudessa todistelemassa, miten hyvä ihminen murhasta syytetty (ja sittemmin tuomittu) nuori mies on. Rikos oli mediassakin varsin paljon esillä, sekin mainittiin että hän oli samoihin aikoihin srk-vaaleissa ehdokkaana (eli neljä vuotta sitten). Seurakunnan työntekijöiden aktiivisesta roolista oikeudessa ei tainnut mainita kuin paikallinen lehti. Miltä kuolleen naisen omaisista mahtoi tuntua?

Ko. muslimi puolusti vain kunniaansa sen jälkeen kun hänet jätettiin. Pään irtottaminen voi tuntua brutaalilta länsimaalaisen mielestä mutta on ikiaikainen perinne muslimeilla.

Vierailija kirjoitti:

Minulle viimeinen niitti oli se, kun porilaisen seurakunnan työntekijät kävivät oikeudessa todistelemassa, miten hyvä ihminen murhasta syytetty (ja sittemmin tuomittu) nuori mies on. Rikos oli mediassakin varsin paljon esillä, sekin mainittiin että hän oli samoihin aikoihin srk-vaaleissa ehdokkaana (eli neljä vuotta sitten). Seurakunnan työntekijöiden aktiivisesta roolista oikeudessa ei tainnut mainita kuin paikallinen lehti. Miltä kuolleen naisen omaisista mahtoi tuntua?

https://www.is.fi/kotimaa/art-2000006655274.html

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minulle viimeinen niitti oli se, kun porilaisen seurakunnan työntekijät kävivät oikeudessa todistelemassa, miten hyvä ihminen murhasta syytetty (ja sittemmin tuomittu) nuori mies on. Rikos oli mediassakin varsin paljon esillä, sekin mainittiin että hän oli samoihin aikoihin srk-vaaleissa ehdokkaana (eli neljä vuotta sitten). Seurakunnan työntekijöiden aktiivisesta roolista oikeudessa ei tainnut mainita kuin paikallinen lehti. Miltä kuolleen naisen omaisista mahtoi tuntua?

Ko. muslimi puolusti vain kunniaansa sen jälkeen kun hänet jätettiin. Pään irtottaminen voi tuntua brutaalilta länsimaalaisen mielestä mutta on ikiaikainen perinne muslimeilla.

Ongelma on siinä ettei suomalaisessa kulttuurissa ole kunnia käsitystä. Suomenkielinen wikipediakin on ihan hakoteillä. Jos käyttää google kääntäjää ja lukee arabian kielistä wikipediasta niin tulee aikamoinen ahaa elämys.

Suomessa kunniallisuutta pidetään jonain ikivanhana hedonistista elämäntapaa rajoittavana tekijänä.

"Rakkautta ei voi ostaa rahalla". Niin voiko sitä taivas paikkaakaan? Tuota mietin ja erosin kirkosta reilu 15v sitten.

Erosin koska en halunnut maksaa kirkollisveroa. Asiaan ei liittynyt mitään prosessia tai sen kummempaa pohdintaa.

Vierailija kirjoitti:

Minulle viimeinen niitti oli se, kun porilaisen seurakunnan työntekijät kävivät oikeudessa todistelemassa, miten hyvä ihminen murhasta syytetty (ja sittemmin tuomittu) nuori mies on. Rikos oli mediassakin varsin paljon esillä, sekin mainittiin että hän oli samoihin aikoihin srk-vaaleissa ehdokkaana (eli neljä vuotta sitten). Seurakunnan työntekijöiden aktiivisesta roolista oikeudessa ei tainnut mainita kuin paikallinen lehti. Miltä kuolleen naisen omaisista mahtoi tuntua?

Eroni evankelisluterilaisesta kirkosta sinetöi vuonna 2015 alkaneet tapahtumat.

Tälloin kirkko valinnoillaan osoitti puolensa, ja nousi samalla avoimeen hyökkäykseen omaa maataan ja kansaansa vastaan.

Kirkosta tuli suomalaisten vihollinen.

Tämän jälkeen valinta oli helppo, en taatusti rahoita eurollakaan viholliseni toimintaa.

Jumalaa ei ole. Kenelläkään Raamattuja kirjoittaneista ja muokanneista miehistä ei ollut mitåän yhteyttä mihinkään yliluonnolliseen.

Olen aikuinen ja itsenäisesti ajatteleva. En kuulu mihinkään satukerhoihin, varsinkaan maksullisiin.

Vierailija kirjoitti:

Kommentin 152 kirjoittajana lisään vielä, että en myöskään todellakaan pidä näistä kristillisten kirkkojen helvetti-näkemyksistä. Ne ovat siellä taustalla niillä kaikilla, vaikka osa erilaisista herätysliikkeiden jäsenistä tuokin niitä vain raaemmin esille.

Tosiasia on, että näkemys iänkaikkisesta piinasta, johon kuoleman jälkeen päätyvät eri tavalla asioista ajattelevat ihmiset, on tullut kristinuskoon vasta siinä vaiheessa, kun kristinuskon eri lahkot erosivat toisistaan. Sitä käytettiin aseena toisin ajattelevia kristittyjä vastaan ja myöhemmin sitten yhtenä perusteluna ristiretkille. 

Sen taivas-lupauksen taustalla on aina tämä lohduton näkemys siitä, miten joku kosminen jumalolento määräisi osan ihmisistä lopulta iänkaikkisiin kärsimyksiin. Osalla kirkoista vielä ne pelastuvatkin ihmiset joutuvat ensin kärsimään kiirastulessa "puhdistuakseen". 

Olen vierestä nähnyt, mitä tällaiseen uskominen oikeasti aiheuttaa ns. hartaalle uskovaiselle esim. hänen oman äitinsä kuollessa, kun kaikkia hartaan ihmisen uskovaiselta vaatimia muotoseikkoja ei ollutkaan toteutettu vainajan elämässä. Jälki on todella pahaa. Oikeastaan vielä pahempaa olisi vain se, että toteaisi tyynenä kuin viilipytty joidenkin muiden tuntemieni ihmisten tavoin, että eipä tuota nyt sitten voi tietää, onko se läheinen ja rakas ihminen tällä hetkellä ikuisessa kadotuksessa vai miten mahtoi käydä.

Helvetti-pelottelu on niin olennainen osa jopa modernia ev.lut. kirkkoa, että yhdenkin papin julistuksesta siitä, miten kaikki pääsevät taivaaseen, nousi vielä parikymmentä vuotta sitten suuri kohu. Se, että luvataankin ihmisten pääsevän noin vain parempaan paikkaan kuoltuaan ilman, että olisivat edes kirkollisveroa maksaneet, oli ihan kestämätön ajatus kaikille muillekin kuin vanhoillisimmille herätysliikkeille.

MIettikääpä sitä sunnuntain kunniaksi.

Asiaan perehtyneenä varmaan ymmärrät että kadotusta ei voi välttää kirkosta eroamalla.

Saatan erota lähitulevaisuudessa. Nykyinen valtionkirkko on optimoitu verotulojen imuroimiseen, eikä ole enää Raamatun mukainen. Ja miten voisi ollakaan, kun joutuu mielistelemään suuren yleisön ateisteja, että eivät vain eroaisi ja vähentäisi verotuloja.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kommentin 152 kirjoittajana lisään vielä, että en myöskään todellakaan pidä näistä kristillisten kirkkojen helvetti-näkemyksistä. Ne ovat siellä taustalla niillä kaikilla, vaikka osa erilaisista herätysliikkeiden jäsenistä tuokin niitä vain raaemmin esille.

Tosiasia on, että näkemys iänkaikkisesta piinasta, johon kuoleman jälkeen päätyvät eri tavalla asioista ajattelevat ihmiset, on tullut kristinuskoon vasta siinä vaiheessa, kun kristinuskon eri lahkot erosivat toisistaan. Sitä käytettiin aseena toisin ajattelevia kristittyjä vastaan ja myöhemmin sitten yhtenä perusteluna ristiretkille. 

Sen taivas-lupauksen taustalla on aina tämä lohduton näkemys siitä, miten joku kosminen jumalolento määräisi osan ihmisistä lopulta iänkaikkisiin kärsimyksiin. Osalla kirkoista vielä ne pelastuvatkin ihmiset joutuvat ensin kärsimään kiirastulessa "puhdistuakseen". 

Olen vierestä nähnyt, mitä tällaiseen uskominen oikeasti aiheuttaa ns. hartaalle uskovaiselle esim. hänen oman äitinsä kuollessa, kun kaikkia hartaan ihmisen uskovaiselta vaatimia muotoseikkoja ei ollutkaan toteutettu vainajan elämässä. Jälki on todella pahaa. Oikeastaan vielä pahempaa olisi vain se, että toteaisi tyynenä kuin viilipytty joidenkin muiden tuntemieni ihmisten tavoin, että eipä tuota nyt sitten voi tietää, onko se läheinen ja rakas ihminen tällä hetkellä ikuisessa kadotuksessa vai miten mahtoi käydä.

Helvetti-pelottelu on niin olennainen osa jopa modernia ev.lut. kirkkoa, että yhdenkin papin julistuksesta siitä, miten kaikki pääsevät taivaaseen, nousi vielä parikymmentä vuotta sitten suuri kohu. Se, että luvataankin ihmisten pääsevän noin vain parempaan paikkaan kuoltuaan ilman, että olisivat edes kirkollisveroa maksaneet, oli ihan kestämätön ajatus kaikille muillekin kuin vanhoillisimmille herätysliikkeille.

MIettikääpä sitä sunnuntain kunniaksi.

Asiaan perehtyneenä varmaan ymmärrät että kadotusta ei voi välttää kirkosta eroamalla.

En ala ajatella asioista omantuntoni vastaisesti vain siksi, että joku kristillinen taho pelottelee minua kostonhimoisella jumalalla, joka muuten tuomitsee minut kadotukseen. Tästä juuri väänsin minulle soitelleelle hihhulisukulaiselleni monta kertaa: Minä en ryhdy tinkimään esimerkiksi ihmisten tasa-arvoisesta ja hyvästä kohtelusta vain siksi, että saisin sillä muka jotain kuviteltuja etuja itselleni. Sellainen olisi äärimmäisen itsekästä.

Uskoa voi ilman kirkkoa ja toinen syy rahallinen.

Uskon kyllä Jumalaan, mutta en sen uskon tueksi tarvitse mitään kirkkoja ja leipäpappeja.

Viimeinen niitti mulle oli arkkipiispatar Irja Askolan kännääminen ja Teemu Laajasalon hulppeat ökymiljoonakämpät.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kommentin 152 kirjoittajana lisään vielä, että en myöskään todellakaan pidä näistä kristillisten kirkkojen helvetti-näkemyksistä. Ne ovat siellä taustalla niillä kaikilla, vaikka osa erilaisista herätysliikkeiden jäsenistä tuokin niitä vain raaemmin esille.

Tosiasia on, että näkemys iänkaikkisesta piinasta, johon kuoleman jälkeen päätyvät eri tavalla asioista ajattelevat ihmiset, on tullut kristinuskoon vasta siinä vaiheessa, kun kristinuskon eri lahkot erosivat toisistaan. Sitä käytettiin aseena toisin ajattelevia kristittyjä vastaan ja myöhemmin sitten yhtenä perusteluna ristiretkille. 

Sen taivas-lupauksen taustalla on aina tämä lohduton näkemys siitä, miten joku kosminen jumalolento määräisi osan ihmisistä lopulta iänkaikkisiin kärsimyksiin. Osalla kirkoista vielä ne pelastuvatkin ihmiset joutuvat ensin kärsimään kiirastulessa "puhdistuakseen". 

Olen vierestä nähnyt, mitä tällaiseen uskominen oikeasti aiheuttaa ns. hartaalle uskovaiselle esim. hänen oman äitinsä kuollessa, kun kaikkia hartaan ihmisen uskovaiselta vaatimia muotoseikkoja ei ollutkaan toteutettu vainajan elämässä. Jälki on todella pahaa. Oikeastaan vielä pahempaa olisi vain se, että toteaisi tyynenä kuin viilipytty joidenkin muiden tuntemieni ihmisten tavoin, että eipä tuota nyt sitten voi tietää, onko se läheinen ja rakas ihminen tällä hetkellä ikuisessa kadotuksessa vai miten mahtoi käydä.

Helvetti-pelottelu on niin olennainen osa jopa modernia ev.lut. kirkkoa, että yhdenkin papin julistuksesta siitä, miten kaikki pääsevät taivaaseen, nousi vielä parikymmentä vuotta sitten suuri kohu. Se, että luvataankin ihmisten pääsevän noin vain parempaan paikkaan kuoltuaan ilman, että olisivat edes kirkollisveroa maksaneet, oli ihan kestämätön ajatus kaikille muillekin kuin vanhoillisimmille herätysliikkeille.

MIettikääpä sitä sunnuntain kunniaksi.

Asiaan perehtyneenä varmaan ymmärrät että kadotusta ei voi välttää kirkosta eroamalla.

Enkä myöskään suostu alistumaan henkisesti väkivaltaisten ihmisten meuhaamiseen helvetistä yms. asioista. Elän tämän elämäni mahdollisimman täydesti ja henkistä hyvinvointia turvaavalla tavalla. Liiallinen uskonnollisuus mitä ilmeisimminkin järkyttää ihmisten psyykeä ja tuottaa ikäviä ongelmia sukulaisuussuhteissa, kun sen takia ei ole mitään käsitystä siitä, mitä toisille ihmisille oikeasti voi sanoa ja tehdä.

Kirkollisveron vuoksi ja olin jo kirkkohäät viettänyt. Enää ei ollut mitään syytä kirkkoon kuulua. Se ei liity mitenkään uskoon.

Vierailija kirjoitti:

Te ateistit olette kylmiä ja sieluttomia "ihmisiä"!

Jos kylmällä tarkoitat sitä että en kunnioita teistien uskomuksia, niin joo, olen sillä tavalla kylmä, että en kunnioita niitä. En kunnioita muutakaan huuhaata, kuten tiedevastaisuutta tai Kremlin propagandaa. Minulle se ei ole ainoastaan arvokysymys, vaan myös itsesuojelua. Suojaan itseäni ja läheisiäni uskomalla mahdollisimman tosiin asioihin ja väheksymällä vähemmän tosia. Kylmän tosikkomaista, mutta toimii.

Myös sieluttomuus pitää paikkansa siinä mielessä, että en usko itselläni tai millään elävällä olennolla olevan sellaista sielua, joka voi tuntea (ja/tai ajatella) ja elää ruumiin kuoltua. "Sielulla" voidaan tarkoittaa myös itse kustakin säteilevää luonnetta ja asennetta, mutta suosin itse niille eri termejä.

Se, että itse ateistina allekirjoitan sekä kylmyyden (tarkoin rajauksin) että sieluttomuuden (terminologisin varauksin) ei tarkoita että hyväksyisin sen yleistettäväksi kaikkiin ateisteihin. Ateismi tarkoittaa vain sitä, ettei usko jumaliin. Kaikilta muilta osin ateistit ovat ihmisiä muiden joukossa ja erilaisia keskenään.