Seuraa 
Liittynyt8.9.2015

Hei!



Me ollaan ostamassa uusi koti ja siinä pitäisi tehdä pintaremonttia. Nyt mietimmekin kannattaisko meidän asua eka kuukausi vuokralla ja käydä tekemässä remppaa vai onnistuisko samalla asuminen ja remppaaminen. Onko muilla kokemusta?



Lapset olis rempan aikaan 10 kk ja 2 v 3 kk. Jos me asutaan muualla remppaa vois tehdä vain viikonloppuisin ja mies mennä tekeen illalla töitten jälkeen. Jos me asuttais kämpässä remontoidessa minä voisin tehdä hommia päikkäreitten aikaan (lapset nukkuvat samaan aikaan 2-3h) ja me voitais tehdä illat yhdessä miehen kanssa. Remppa olis enimmäkseen maalailua ja lopuksi laitettais parketit lattioihin.







Kommentit (13)

Vierailija

Mutta siis. Ensinnäkin vuokra on kuitenkin maksettava ja se on mielestäni hukkaan heitettyä rahaa jos uusi koti on kuitenkin asumiskelpoinen.



Toisaalta taas pitemmän päälle kiristää hermoja jos mies on aina kaiken vapaa-aikansa muualla, on kivempi touhuilla yhdessä iltaisin lasten nukkuessa kuin odottaa miestä yksin kotiin.



Edellyttäen tietenkin että saatte kodin lasten kannalta turvalliseksi ja mahdolliseksi asua.

Vierailija

,laitettiin uudet tapetit,maalattiin,laatoitettiin,keittiön tasot vaihdettiin ja kylppäriin tuli uudet kalusteet (pönttö,allas).Niin ja lattiaan laitettiin laminaatti.



Asuimme remontin ajan edellisessä asunnossa,ja täytyy sanoa että ei olisi onnistunut muuten,vaikka meilläkin se aiheutti sen että remppaa tehtiin miehen töiden jälkeen ja juuri viikonloppuisin.Poika muuten oli puolitoistavuotias tuolloin.

Maalaaminen varmaan onnistuisi,ja lattian laittokin,mutta sitten toisen on oltava koko ajan vahtimassa lapsia haukansilmänä,koska ainakin meillä kaikenlaisia työkaluja,maalipönttöjä,irrotettuja lautoja ymsyms oli pakko säilyttää lattioilla ja muualla helposti saatavilla olevissa paikoissa.Samoin tarkkuutta vaativa tapetointi olisi ollut hankalaa lapsen läsnäolessa.



Mutta.Jos te siis vain maalaatte lattian laiton lisäksi,niin miksei se onnistuisi.Vaikka sitten huone kerrallaan,koska se katku on aikamoinen eikä lapsia voi päästää maalattuun tilaan tietenkään.Jos laitatte lattian,niin siksi aikaa on ehkä kannattava mennä lasten kanssa kyläilemään,se vaatii kovaäänistä sahaamista ja paukutusta (vaikka meilläkin lukkopontti),ja listojen laitto minkä varmaan teette myös,vaatii sirkkelin käyttöä.



Summa summarum,kyllä varmaan onnistuu lasten länsäollessa mutta itse suosittelisin asutelemaan vaikka vain viikon jossain muualla,ehtisi tehdä ne " pahimmat" duunit kunnolla.

Vierailija

Tehtiin remontti kesällä. Lapsia on kaksi, nyt 4v ja 1,5v. Remonttimme oli huomattavasti suurempi kuin teidän ja luonnollisesti asuimme muualla sen ajan. Tosin remontti jatkuu edelleen ja täällä asumme.



Pölyä, roskaa, maalinkatkua, meteliä ja siihen sekaan huonekalut, vaatteet, kaikki tavara ja pari pientä lasta - ei kuulosta hyvältä. Suosittelisin laittamaan ainakin olohuoneen, vessan ja keittiön kuntoon ennen muuttoa. Huoneet voi laittaa kuntoon yksi kerrallaan muuton jälkeen. Olohuoneen maalaus/tapetointi ja lattian laitto lasten pyöriessä jaloissa on mahdotonta. Paitsi tietenki, jos olohuoneessa on ovi, jonka saa suljettua. Säästäkää hermojanne ja asukaa vuokralla remontin ajan :) Noin vähän aikaa selviää kyllä ' yksinhuoltajana' lasten kanssa.



Onnea uuteen kotiin.



Vierailija

Suosittelen kk vuokralla. Maalaamisesta tulee kuitenkin niin kovaa hajua, että en suosittele nukkumaan saman katon alla.Täytyy muistaa kunnon tuuletus! Harvat seinämaalit kuivuu 2 h.Me teemme kans remonttia juuri nyt ja aika kattavaa sellaista ja poikamme on vajaa 2v, ja me emme vie poikaamme remontin keskelle muutakuin käymään, jos haetaan isiä pois. Seiniäkin kun maalaillaan niin meinaisi kerran jo takki likaantua, kun eihän noin pieni osaa varoa.

Vierailija

kun uutta rempattiin. Silloin oli vain yks lapsi 8kk ja kun käytiin lapsen kanssa tapetteja repimässä kahdestaan niin ei siitä oikein tullut mitään sai koko ajan vahtia, kun kiipesi ja käveli seiniä pitkin.

Kun muutimme uuteen kotiin silloin vielä oven karmit vaihdettiin niin siinäkin oli ihan tarpeeksi kun isin työkalut lähti koko ajan kävelemään :-)

joten kannatan vuokralla asumista, saanopeammin kuntoon

Vierailija

Alkusyksystä teimme pintaremonttia asuntoomme (maalaus+tapetointi), lapset 4v ja 2v.

Täytyy sanoa, että onneksi oli hienot ilmat silloin:) Minä asuin suurin piirtein lasten kanssa ulkona kaikki illat, että mies sai tehdä remppaa rauhassa. Muutaman kerra isompi lapsista oli iskän kanssa kotona ja se sujui kuulemma kohtalaisen hyvin. Lähinnä kuormitti tuhansilla kysymyksillään " mitä tällä työkalulla tehdään" jne...

Pienempi lähinnä pyöri aina edessä tai tuhosi kaiken, vei työkalut jne eli hänet piti pitää poissa " työmaalta" aina.

Myös asuminen keittiö+kylppäriremontin aikaan on koettu ja SITÄ EN SUOSITTELE KENELLEKÄÄN!!!! Ja silloin ei ollut apuja edes ilmoista, koko kesän satoi vettä...(pahimpaan purkuhommien aikaan olin evakossa lasten kanssa) No, onneksi siitä on jo puolitoista vuotta ja hengissä siitäkin silloin selvittiin, mutta uudestaan en siihen alkais niin pienten lasten kanssa.

Tsemppiä teidän remonttiin, päätitte sitten tehdä sen siinä asuessa tai muuten:)

Vierailija

Ehdottomasti! Me ostettiin kesällä uusi koti ja se rempattiin ennen kuin sinne muutettiin. Ei olisi tullut muuten yhtään mitään asumisesta saati remontista.

Vierailija

Tässä joitain asioita mitä tulee mieleen:



Muutto yhteen/kahteen kertaan. Onko kovin työlästä ensin muuttaa vuokralle? Mihin suurimman osan tavaroista saa? Tosin kuukaudeksi muuttoa varten ei varmaan tarvitse älytöntä määrää purkaa tavaraa. Yksi muuton kannalta mietittäviä asioita miten lapset reagoivat? Jokin lapsi voi olla kuin kotonaan heti muuton jälkeen, toiselle sopeutuminen voi viedä aikaa. Lapset saattavat siis vaatia omansa ja olla todella hankialiakin muuton jälkeen.



Remontin keskellä asuminen. Tuleeko paljon pölyä tai maalinkäryä ym.? Onko kaikki huoneet remontoitava ja voiko remonttia tehdä yksi huone kerrallaan (luulisi että asuminen onnistuu paremmin jos yksi huone kerrallaan on remontin alla ja muut tilat käytössä)? Kuinka iso remontti on?



Meillä melko varmaan muuttaisin suoraan ja remontoisimme samalla. Aikanaan muutimme puolivalmiiseen taloomme ja asuimme pitkän aikaa vaikka rakentaminen jatkui. Kivitalon pölyä tuntui olevan ja tulevan aina lisää, maalikäryt sitten eivät olleetkaan niin ongelma. Likaa siis meillä oli alkuun asumisen aikana, mutta me emme ole kovin tarkkoja niin tuon siisteyden suhteen (tässä yksi näkökanta tietenkin lasten sietokyky, eli meillä ei allergioita ja astmoja, mutta joillakin nämä estäisivät remontoinnin ja asumisen)... Lisäksi miehen rakennustyötä hidasti se ettei äänekkäitä hommia saatu tehdyksi kun lapset nukkuivat. Siitä huolimatta oli mukavaa että mies oli " meidän" kanssamme rakentaessa ja välissä viitsi tehdä pienenkin homman, kun oli valmiiksi jo kotona.

Vierailija

taloa nyt kolmen lapsen kanssa. En olisi ikinä ryhtynyt tähän, jos olisin tiennyt, mitä tämä on. Me olemme tehneet remonttia vähitellen, mutta pian on koko talo käyty läpi. En suosittele kenellekään yhtä lyhythermoiselle kuin minä, paitsi ehkä pinnankasvatusmielessä. Omiin kokemuksiini vedoten suosittelen minäkin remontointia ensin ja muuttoa vasta sitten.

Vierailija

Mutta meillä on aina tehty remonttia lasten (4 kpl, vanhin 9 v) kanssa, myös silloin kun perheessä on vauvaikäisiä. Remonttia tehdään huone kerrallaan ja maalinkäryt jää sinne huoneeseen pääosin. Meillä myös lapset saavat osallistua remonttiin, kykyjensä mukaan. Maalit yms valitaan sen mukaan... eli liuotinmaaleja meillä nähdään tosi harvoin. Kaikkein käryisimmät työt jätetään kesäaikaan, jolloin tuuletuksen saa paremmaksi (eli lähinnä jos välttämättä tarvitaan liuotinmaaleja) tai tehdään juuri ennen reissua, jolloin katkut saavat haihtua muutaman päivän ihan rauhassa.



Tässä pari esimerkkiä remonteista, joita meillä on tehty lasten kanssa:

-parketin asennus

-seinien purkaminen ja rakentaminen

-maalaus

-keittiöremontti kaapistoasennuksineen ja laatoituksineen

-tapetointi

-lattian laatoitus



Tulossa on vielä mm. sauna -ja pesuhuoneremontteja eikä tulisi mieleenkään muuttaa muualle siksi aikaa. Tilanne olisi toinen, jos remontoisimme asunnon ainoata pesu- tai wc-tilaa, silloin mies todennäköisesti tekisi hommaa viikonloppuna ja minä karkaisin kriittisimmäksi ajaksi lasten kanssa muualle.



Jos emme pystyisi/haluaisi/voisi asua asunnossa remontin aikana, niin silloin varmaankin harkitsisimme remonttireiskan palkkaamista ainakin osiin töistä.



Väliaikaisesta muutostakin on kokemuksia, sen perusteella sanoisin, että silloin on pakkaamista harkittava tosi tarkkaan ja huomioitava, että myös se muuttaminen maksaa. Ennemmin yrittäisin pitää vanhaa asuntoa hieman pidempään kuin että muuttaisin kuukaudeksi jonnekin. Jos tavaroita varastoi uuteen asuntoon niin silloin niitä pitää siirrellä remontin edetessä ja aika todennäköisesti ne tavarat hidastavat remontin tekoa.

Vierailija


¿ täysin keskeneräisen remontin keskellä ja jos nyt saisin valita niin en ikinä, koskaan enää lähtisi samaan ¿asun rempan keskellä¿-alämään!



Aloitimme ok-talomme remontin kahtena aikuisena ja kun se päättyi, meitä olikin kolme. Koko kevään suunnittelimme kuinka remontoisimme kahdestaan kotiamme ja asuisimme samaan aikaan kellarissa. Kyllä se onnistuu, sanoin miehelleni koko ajan. Puretaan kaikki ennen kesää, vietetään kesäloma ja tehdään kaikki valmiiksi jouluksi. Vaan toisin kävi.



Heinäkuussa sain meidän kaikkien yllätykseksi kuulla, että olin raskaana ja samaan aikaan kodin yläkerta oli purettuna. Koska raskaus oli toivottu (kaksi keskenmenoa ennen tätä) emme halunneet riskeerata mitään ja siksi osallistuin niin vähän kuin mahdollista remonttiin. No arvatkaa vaan tuliko valmista? Ei toden totta.



Siinä kun toiset äidit valitsivat vauvanhuoneeseen kalusteita ja verhoja ¿ minulla ei ollut vielä koko vauvanhuonetta! Lapsi syntyi maaliskuun lopulla keisarinleikkauksella, joka meni niin pieleen kuin olla ja voi. Jouduin itse Töölöön sairaalaan kuukaudeksi ja mieheni joutui itse hoitamaan lasta yksin kotona hänen ensimmäisen elinkuukautensa.



Asuttiin edelleen talomme alakerrassa, kellarissa ja anoppi itki kun lapsi joutuu olemaan ¿sellaisessa loukossa¿.



Huhtikuun lopussa pääsin sairaalasta kotiin ja vaikka puitteet olivatkin aivan kamalat, niin olin iloinen siitä, että sain olla kotona perheeni kanssa - vihdoinkin. Ystäväni olivat yrittäneet käydä auttamassa, että mieheni saisi remonttia ja sen loppusiivousta tehtyä. Päivisin vanha anoppi istui vauvan vieressä kellarissa ja valvoi pienen unta. Kun tuli aika syöttää hän köpötteli yläkertaan mieheni luokse ja pyysi tämän hoitamaan vauvaa. Anoppi oli sananmukaisesti ¿elävä itkuhälytin¿.



Pikkuhiljaa pääsimme asettumaan takaisin yläkertaan mutta vieläkään remontti ei ole aivan loppuun saakka valmis. Kun itse tekee ja voimat loppuu, loppuu mielenkiinto jne.



Jos nyt saisin valita, en ikinä, en koskaan alkaisi itse tekemään remonttia ja siten, että itse asun siellä kaiken remontoinnin keskellä. Onhan näitä tarinoita missä isotkin perheet ovat asuneet milloin missäkin ja vanhemmat itse remontoineet ja rakentaneet mutta ei se kyllä herkkua ole!



Poiminnat

Suosituimmat

Uusimmat

Latest

Suosituimmat