Voi saatana. Perintöasiaa.
Appiukko vaihtoi hiippakuntaa ja anoppi odottaa sairaalassa matkalippua samaanpaikkaan.
Asunto ja tavarat pitäis jakaa mieheni ja hänen siskonsa kesken. Tää on siis aivan kauheeta, mies kysy multa että olisko siellä meidän kotiin mitään kivaa mun mielestä ja mä sitten sanoin että olis siellä Sohvat, senkki, astiasto, valaisin ja se yksi taulu.
No Miehen sisko on sitten jo jaellut tavarat oman mielensä mukaan ja ottanut nuo kaikki mitä suunnittelin meille.
Ei siinä mitään mutta kaavaili meille kaikki sellaiset mitä me ei tarvita ja laski nämä samanarvoisiksi kun ne mitä itse otti.
Mies sanoi että me ei oteta niitä vaan ne menee myyntiin ja rahat jaetaan ja miehen siskon tavaroille katsotaan käypä arvo.
No nyt se sisko on minulle kiukkuinen kun ei suostuta ottaan tavaroita ja ne ei menekkään päikseen. Tuputtaa meille esim. keittiön pöytäryhmää mitä ei todella tarvita.
Huoh, olispa anoppi ja appi aikoinaan tuhlanneet kaikki ja kirjoittaneet testamenttiin että tavarat annetaan kodittomille. Näin aio n ainakin itse tehdä kun olen sivusta seurannut.
Kommentit (151)
haluamansa tavaran vuoronperään, kunnes jäljellä olevia ei kumpikaan halua. Toinen vaihtoehto on käydä huutokauppa ja katsoa, minkä summan kumpikin keräsi ja sitten huomioida se jakaessa rahoja. Musta yksinkertaisempaa olisi kuitenkin kahden jakaa kylmästi tavarat vuoronperään. Isäni kotona toimittiin näin. Isä sai valita ekana ja nappasi hopeisit kynttiläjalat, sitten veli valitsi seuraavana jotain, sisko otti mummun kultaisen rannerenkaan ja sitten oli taas isän vuoro jne.
se sisko lukee tätä palstaa, se osaa laskea yhteen yksi plus yksi, vaikka totuutta olisi vähän muunneltu esim. muuttamalla esineiden nimiä, koska muita yksityiskohtia tuli aika runsaasti: toinen appivanhemmista kuollut, toinen kuolemassa, sanailua siitä, kumpi sisaruksista saa mitäkin, erilliset omaisuudet syystä tai toisesta appivanhemmilla jne. Vaikka olisi muunneltu niinkin paljon, että miehen veljen vaimo on muutettu miehen siskoksi. En ihan oikeasti usko, että kukaan olisi niin hölmö, että ottaisi riskin jäädä kiinni tällaisesta kirjoittelusta.
perinnön jako tulossa ja pelottaa jo etukäteen kun sisko on aina ollut kovaluontoinen.
Äidillä on paljon sellaista tavaraa mitä minäkin haluaisin ja sisko on jo nyt ilmaissut halukkuutensa milloin mihinkäkin.
Ovatko miehesi ja hänen siskonsa kovissa riidoissa ja mitä luulet vaikuttaako tämä heidän väleihinsä?
Itse olen yrittänyt hakea tietoa miten perinnön jako olisi järkevintä tehdä ja tuo että arvot laitetaan ylös ja sitten vuorotellen otetaan kuulostaa hyvältä, mutta kuka tulee ja arvio "arvottomat" esineet kuten uuden kirjahyllyn, melko uuden sohvaryhmän jne.. en minä ainakaan tiedä mitä sellaisille pitäisi laittaa arvoksi, saatikka korut (kalevala) eihän niillä nyt sellaista arvoa ole kuin uutena.
hirvee into päästä haukkumaan ap:tä joillain...
Ap:n mies voisi kyllä yrittää ryhdistäytyä ja pyrkiä sopimaan asia siskonsa kanssa. Ja käskeä siskoa jättämään ap rauhaan.
luin koko ketjun ja en voi kun ihmetellä joidenkin mammojen aivosolujen vähyyttä.
Ja paras veto on lopuksi ruveta inttämään provoksi ja tarinan keksijäksi kun ap:lta on löytynyt oikeat vastausket ja mammoilla loppunut haukkumisen aiheet ja ovat huomanneet että ap on oikeassa:D
Siitäs saitte:D
se sisko lukee tätä palstaa, se osaa laskea yhteen yksi plus yksi, vaikka totuutta olisi vähän muunneltu esim. muuttamalla esineiden nimiä, koska muita yksityiskohtia tuli aika runsaasti: toinen appivanhemmista kuollut, toinen kuolemassa, sanailua siitä, kumpi sisaruksista saa mitäkin, erilliset omaisuudet syystä tai toisesta appivanhemmilla jne. Vaikka olisi muunneltu niinkin paljon, että miehen veljen vaimo on muutettu miehen siskoksi. En ihan oikeasti usko, että kukaan olisi niin hölmö, että ottaisi riskin jäädä kiinni tällaisesta kirjoittelusta.
MIKÄ TÄÄLLÄ PALSTALLA ON.
Tottakai noi tavaratkin on keksittyjä ja ehkä sisarussuhdekkin. Appi ja Anopppi voi vaihtaa paikkaa sekä tää on voinut tapahtua jo ajat sitten.
Vaikka kuinka yritän lukea ja ymmärtää, niin en.
Te vaikutatte olevan asian kanssa hyvin joustavia, joten antakaa siskon ottaa ne tavarat mitkä otti. Te viette omat tavaranne sinne kierrätyskeskukseen, kuten oli aikomus, ja saatte niistä rahaa. Jos saatte rahaa enemmän kuin mitä on siskon ottamien tavaroiden arvo, niin annatte yli menevästä osuudesta puolet siskolle. Jos saatte vähemmän kuin siskon ottamien tavaroiden arvo, niin pidätte ne rahat mitä saitte ja tyydytte siihen, kun ette halua penneistä alkaa riitelemään.
Jos siskolle ei tämä järjestely kelpaa, niin ei voi minkään. Ei hän kuitenkaan voi pakottaa teitä ottamaan kotiinne sellaista tavaraa mitä ette halua. Tai näennäisestihän te otatte ne tavarat mitä sisko jätti, mutta käytännössä ette vie niitä kotiinne, vaan sinne kierrätyskeskukeen, kuten oli suunnitelmanne.
Huoh, olispa anoppi ja appi aikoinaan tuhlanneet kaikki ja kirjoittaneet testamenttiin että tavarat annetaan kodittomille. Näin aio n ainakin itse tehdä kun olen sivusta seurannut.
...vaikka roinat olis menneet kodittomille, niin anna siskon ottaa ja olkaa te ilman. Eikös?
Voittehan nytkin antaa hyväntekeväisyyteen ne tavarat joita kumpikaan sisaruksista ei halua. Ja jakakaa ne halutut tavarat sulle-mulle-meiningillä, kumpikin valitsee vuorotellen mitä haluaa.
no jos sulle on ihan sama
Vierailija - 30.01.13 04:11 (ID 16365385)
Huoh, olispa anoppi ja appi aikoinaan tuhlanneet kaikki ja kirjoittaneet testamenttiin että tavarat annetaan kodittomille. Näin aio n ainakin itse tehdä kun olen sivusta seurannut.
...vaikka roinat olis menneet kodittomille, niin anna siskon ottaa ja olkaa te ilman. Eikös?
Kyse kun on hänen vanhemmistaan. Onko illan provo polkaistu käyntiin? En mä innostu :´(
kaikki osalliset ovat kuolleet. Mutta ihan käytännön vinkkinä miehellesi: hommatkaa ulkopuolinen pesänselvittäjäksi ja tekemään perukirja. Vältytte monelta riidalta. Se maksaa, mutta jos pesällä on rahaa se ihan oikeasti kannattaa.
Sitten mentte ja teette perunkirjoituksen. Vasta sen jälkeen voi tavaroita jakaa. Sen teette vuorotellen. Yksi ottaa jotain, sitten seuraava, sitten taas toinen.
Kukaan ei voi yksinään tehdä jakoa, varsinkaan kun omistaja on hielä elossa.
Ensin tavaroiden hinnoittelu yhdessä. Sitten mies ja sisko saavat vuorotellen ottaa yhden tavaran. Ja jos rahaa jää, niillä tasataan lopuksi.
muuta kuin siten että sanon ettei meille tule ylimääräistä roinaa mitä en halua.
Tavarat ovat siis jo kuolleen henkilön eli appiukon samoin asunto.
Miehen sisko on jo ottanut itselleen nämä tavarat ja miehelle sopi että niille lasketaan arvo ja mies ottaa nämä sitten rahana mutta sisko haluaa että mies ottaa ne tavaroina että saa yhtä paljon rahaa.
Ja tästä sisko on siis nyt suuttunut minulle kun en huoli niitä tavaroita vaikka meillä on yksi huone tyhjillään ja sinne mahtuisi:)
noin rumasti puhut appivanhemmistasi ja toinen ei ole edes kuollut vielä ja koti menee jo jakoon.
Eihän kukaan ole noin törkeä, eihän? Ehkä porvoossa joku..
noin rumasti puhut appivanhemmistasi ja toinen ei ole edes kuollut vielä ja koti menee jo jakoon.
Eihän kukaan ole noin törkeä, eihän? Ehkä porvoossa joku..
Molemmat ovat/olivat tosi ihania ihmisiä vanhuuteen kuoli ja anopilla on alzheimer eikä ole tunnistanut meitä enää vuosiin.
Appiukko tapasi itse usein sanoa että joutaisi jo vaihtaa hiippakuntaa, siksi tuo jäi mieleeni.
Mitäänhän ei saa viedä ennen perunkirjoitusta. Ei siis oikeasti saa, se on rikos.
Mitäänhän ei saa viedä ennen perunkirjoitusta. Ei siis oikeasti saa, se on rikos.
ja mies on suostunut siihen että sisko saa tavarat mutta ei siihen että ne kuitataan tavaroilla.
ap
niin muunnan totuutta jonkin verran ja ei tässä nyt mitää tunnistettavaa lue tai ainakaan mun silmiin ei osunut.