En käsitä, miksi synnytyssairaalassa joutuu itse vaihtamaan lakanat ja muutenkin sitä menoa

Tulehduskipu lääkkeet on vitsi. Oikeassa kivussa niitä saa syödä useita grammoja ilman vaikutuksia. Kodeiini ei tehoa mihinkään. Morfiinin sukuiset lääkkeet tehoaa mutta liian suurena määränä. Silloin ei enää tajua tästä maailmasta mitään. Joten silloin voi vaikka kuolla.

Tunnen useita hermosärkypotilaita ja migreeni potilaita. Yhdellekkään ei ole mitään lääkettä millä olisi mitään merkitystä. Ei mitään vaikutusta. Paitsi sitten kun vedetään taju pihalle, mutta siinä ei ole järkeä. Minulla itselläkin on migreeni. Voin syödä vaikka 5 grammaa eli 10 tablettia normaalia parasetamolia eikä mitään vaikutusta. Sen eneämpää muillakaan vastaavilla. Migreenilääkkeistä on vielä vähemmän hyötyä. Sama kuin sokeria söisi. Vasta kun ottaa lääkkeitä (mitä ei edes minulle suostuta määräämään vaikka olen käynyt niin yksityisellä kuin julkisella neurologilla) on lääkkeet mitä käytetään erittäin pahoihin selkäkipuihin. Mutta sen otettuani en tee mitään vuorokauteen

joihin ei lääkkeet auta. Sanotaanko, että itsesuggestiolla voi olla aika iso vaikutus. Yleensä näillä potilailla on muutenkin mt-ongelmia taustalla.

Tapaan työssäni jatkuvasti esim. migreenipotilaita. Vain harvaan migreenityyppiin ei esim. triptaanit auta. Suurin osa saa kuitenkin niistä avun.

Mieti, miksi sinulle ei jotain lääkkeitä määrätä. Kiputilasi eivät todennäköisesti ole todellisia tai saat jo riittävästi kipulääkettä, joka ei vain mielestäsi auta.

Mutta kuten itse sanoit, älä valita.

Mutta muista että sairaus tai vamma on eri asia kuin synnytys. Synnytys kuuluu naisen luonnolliseen toimintoon ja se on aina oma päätös.

Kipu kuuluu jokaisen elämään ja on täysin normaali asia. Löytyy myös lääkkeetöntä hoitoa, jos vain viitsii etsiä. Lisäksi kivun ennaltaehkäisy on tärkeää, esim. selkäkivut on hyvin usein seurausta omasta hölmöydestä ja se on aina oma päätös.

Mutta muista että sairaus tai vamma on eri asia kuin synnytys. Synnytys kuuluu naisen luonnolliseen toimintoon ja se on aina oma päätös.

Vaikka synnytys olisi päättynyt hätäsektioon tai pahaan repeämään ja lapsi olisi teho-osastolla, sekin on luonnollista. Oma valinta, ei siis hoidon tarvetta eikä lääkitystä.

Aivan varmasti varsinkin ensimmäisensä synnyttänyt mahdollisesti kipeä väsynyt äiti tarvitsisi nimenomaan tukea ja sitä että hoitajalla olisi aikaa tulla kysymään, että miten voit ja miten voitaisiin sua auttaa. Sehän on heidän työtä hyvänen aika! Muistetaanko siellä sairaalassa ollenkaan, että on paljon ensimmäisen lapsensa saaneita (minä muka lukien aikoinaan), jotka eivät ole, koskaan ikinä edes hoitaneet vauvoja, juuri ja juuri sylissä pitänyt.

Juuri tämän takia ei ole hyvä, että kätilöt hoitaisivat vastasyntynyttä koko ajan, jotta "äiti saa levätä". Sittenhän se vauvanhoitotilanne olisi edessä yksin kotona, ja siellä ei olisi ketään, jolta kysyä tai joka opettaisi.

toiseen huoneeseen ja annettiin lisämaitoa että sain nukkua. Se oli sitä aikaa se. Makuutettiin ja passattiin ja tuotiin vain vauva viereen imetettäväksi ja hoidettavaksi ja vietiin pois.

Kaikki meni esikoisen kanssa pieleen.Imetys ei onnistunut ja pelkäsin vauvaa ja vauva vain huusi kun mahalaukku oli venytetty lisämaidolla. Koko herkkyyskausi meinasi mennä ohi meiltä.

Kolmea seuraavaa en päästänyt vierestäni kuin tutkimukseen. Nukuin heti vauva kainalossa ja imetin juuri silloin kun vauva halusi imeä.

Ei helpompia vauvoja ollut kotonakaan kuin nämä, joita en päästänyt eroon minusta synnytyksen jälkeen vaan nukuin vauva kainalossa symbioosissa.

Joten kaikki äidit ei kannata tätä vanhaa, että vauvat vauvalaan ja mammat nukkumaan yksin.

on törkeää, että äitien ei anneta ollenkaan levätä synnytyksen jälkeen. Heti pitää olla yksin hoitamassa vastasyntynytta vauvaa yksin vaikka se pelkästään kävisi raskaasta työstä. Meillä ainakin vauvat ovat olleet vaativaisia, nälkäisiä ja itkuisia synnytyksen jälkeen. Johtuneeko siitä, että olivat kummatkin yliaikaisia. Minusta pitäisi olla sääntö, että äiti saisi tarvittaessa nukkua ensimmäisen synnytyksen jälkeisen yön. Eli ottaisivat vauvan kansliaan ja toisivat imetettäväksi tarvittaessa. Jos äiti jaksaa hoitaa vauvaa niin sitten toki hoitaa itse, mutta jos on ollut vaikea synnytys tai muita ongelmia niin sitten pitäisi saada apua enemmän. Myös olisi tärkeää päästä suihkuun rauhassa sellaisen raskaan fyysisen ponnistuksen ja eritehässäköiden jälkeen. On myös törkeää jos sairaaloiden kesken homma vaihtelee eli jossain autetaan ja jossain ei.

Voisiko joku lähettää tästä viestiketjusta linkin synnytyssairaaloiden ylilääkäreille/hoitajille? Entä voisiko joku toimittaja tehdä aiheesta artikkelin? Tärkeeää olisi tuoda nämä epäkohdat julkisuuteen. Äidit barrikadeille!!

Juuri tämän takia ei ole hyvä, että kätilöt hoitaisivat vastasyntynyttä koko ajan, jotta "äiti saa levätä". Sittenhän se vauvanhoitotilanne olisi edessä yksin kotona, ja siellä ei olisi ketään, jolta kysyä tai joka opettaisi.

mistä olet katkera?

Joten kaikki äidit ei kannata tätä vanhaa, että vauvat vauvalaan ja mammat nukkumaan yksin.

Joku voi tarvitse lepohetken ensimmäisenä yönä, jos synnytys on kestänyt monta vuorokautta ja voimat ovat aivan loppu. Siinä tekee muutaman tunnin yöunikin ihmeitä. Onko sitten vain niin, että asioita voidaan tehdän VAIN yhdellä tavalla. Ilmeisesti.

että miten se voi olla aina ne samat äidit, joilla menee pieleen.

Eli samoilla ihmisillä oli vittumeinen neuvolantäti, joka ei ymmärtänyt ja antanut empatiaa.

Samoilla kamala synnytys ja veri roiskui ja sairaalassa ei kukaan auttanut ja kaikki oli tylyjä.

Kotona olo on kamalaa ja vauva on se vaativin ja hankalin ja yhteiskunta ei auta ja mummutkaan ei välitä ja anoppikin on vittumainen



Kun päästään puistoikään, voi heti arvata, että juuri näillä samoilla mammoilla on sielläkin kaikki huonosti. Heitä ei kukaan kuuntele ja kukaan ei huomioi ja he ei kyllä ikinä käy enää perhekerhoissa kun siellä ei kukaan ole kaveri ja anna huomiota ja ota heitä ystävällisesti vastaan.



Ja jessus kun päästään kouluikään..:) Opettajia käy jo etukäteen sääliksi.

mutta meitä on kyllä useampi täällä :)



Tämä oli siis eka kommenttini tähän aspektiin. Kommentoin kyllä aiempana yhden viestin verran synnytyksen kustannuksia tähän ketjuun.



En ole katkera, mutta besserwisser olen, ja osoitan hyvin mielelläni olevani oikeassa. Siksi varmaan viihdyn työssäni luonnontieteiden parissa, jossa tosiaan muilla ei ole nokan koputtamista siihen, kun osoitan olevani oikeassa. Turha argumentoida "mut silti..." :D



Entä sinä, kerro itsestäsi! Eihän jankkausta yksin synny, pitää olla vastapuolen jankkaaja myös :)

Aivan varmasti varsinkin ensimmäisensä synnyttänyt mahdollisesti kipeä väsynyt äiti tarvitsisi nimenomaan tukea ja sitä että hoitajalla olisi aikaa tulla kysymään, että miten voit ja miten voitaisiin sua auttaa. Sehän on heidän työtä hyvänen aika! Muistetaanko siellä sairaalassa ollenkaan, että on paljon ensimmäisen lapsensa saaneita (minä muka lukien aikoinaan), jotka eivät ole, koskaan ikinä edes hoitaneet vauvoja, juuri ja juuri sylissä pitänyt.

Juuri tämän takia ei ole hyvä, että kätilöt hoitaisivat vastasyntynyttä koko ajan, jotta "äiti saa levätä". Sittenhän se vauvanhoitotilanne olisi edessä yksin kotona, ja siellä ei olisi ketään, jolta kysyä tai joka opettaisi.

Vaan kyselemistä miten äiti voisi tukea ja auttaa. Auttaa voi vaikka se että vauva olisi yöllä vaikka 4 h vauvalassa jos äidin on mahdotonta nukkua ja on ihan loppu tai että äidin suihkun ja ruoan ajaksi saisi antaa vauvan hoitajalle jos on hereillä ja/tai itkuinen. Eihän se muutama tunti vuorokaudessa ole äidin puolesta kaiken tekemistä? Vaan autaa äitiä jaksamaan sen suurimman osan siitä vuorokaudesta hoitaa itse vauvaa.

Vaan kyselemistä miten äiti voisi tukea ja auttaa. Auttaa voi vaikka se että vauva olisi yöllä vaikka 4 h vauvalassa jos äidin on mahdotonta nukkua ja on ihan loppu tai että äidin suihkun ja ruoan ajaksi saisi antaa vauvan hoitajalle jos on hereillä ja/tai itkuinen. Eihän se muutama tunti vuorokaudessa ole äidin puolesta kaiken tekemistä? Vaan autaa äitiä jaksamaan sen suurimman osan siitä vuorokaudesta hoitaa itse vauvaa.

Tulehduskipu lääkkeet on vitsi. Oikeassa kivussa niitä saa syödä useita grammoja ilman vaikutuksia. Kodeiini ei tehoa mihinkään. Morfiinin sukuiset lääkkeet tehoaa mutta liian suurena määränä. Silloin ei enää tajua tästä maailmasta mitään. Joten silloin voi vaikka kuolla.

Tunnen useita hermosärkypotilaita ja migreeni potilaita. Yhdellekkään ei ole mitään lääkettä millä olisi mitään merkitystä. Ei mitään vaikutusta. Paitsi sitten kun vedetään taju pihalle, mutta siinä ei ole järkeä. Minulla itselläkin on migreeni. Voin syödä vaikka 5 grammaa eli 10 tablettia normaalia parasetamolia eikä mitään vaikutusta. Sen eneämpää muillakaan vastaavilla. Migreenilääkkeistä on vielä vähemmän hyötyä. Sama kuin sokeria söisi. Vasta kun ottaa lääkkeitä (mitä ei edes minulle suostuta määräämään vaikka olen käynyt niin yksityisellä kuin julkisella neurologilla) on lääkkeet mitä käytetään erittäin pahoihin selkäkipuihin. Mutta sen otettuani en tee mitään vuorokauteen

joihin ei lääkkeet auta. Sanotaanko, että itsesuggestiolla voi olla aika iso vaikutus. Yleensä näillä potilailla on muutenkin mt-ongelmia taustalla.

Tapaan työssäni jatkuvasti esim. migreenipotilaita. Vain harvaan migreenityyppiin ei esim. triptaanit auta. Suurin osa saa kuitenkin niistä avun.

Mieti, miksi sinulle ei jotain lääkkeitä määrätä. Kiputilasi eivät todennäköisesti ole todellisia tai saat jo riittävästi kipulääkettä, joka ei vain mielestäsi auta.

Mutta kuten itse sanoit, älä valita.

että migreeni potilaalle kuuluu kipu eikä sille mitään voi. Näin sanottiin Meilahden neurologisessa. Kipuni on tutkittu ja ne ovat täysin todelliset.

Jos on kipua niin kipulääke ei tehoa. Jos lääke mitenkään heikentää ihmisen aisteja tai tekemistä niin ne ovat hyödyttömiä. Koko lääkkeen idea on että ihminen pääsee normaali tilaan jatkamaan elämäänsä.

Minut on jopa tutkinut neurologian tohtori. Hän itse sanoi että migreeni lääkkeistä ei ole juurikaan hyötyä.

Itsesuggestiolla ei saa olla mitään vaikutusta. Jos sillä on niin silloin lääke on hyödytön. Itse kyllä kestän kipua ei siinä mitään. Kunnon lääke vaikuttaa vaikka potilas ei uskoisi siihen pätkääkään.

Suurin osa ei saa apua lääkkeistä. Tunnen paljon ihmisiä joilla on kipuja. Kenelläkään lääkkeet eivät tehoa. Joten ne lääkkeesi ei kovin tehokkaita ole.

että miten se voi olla aina ne samat äidit, joilla menee pieleen.

Eli samoilla ihmisillä oli vittumeinen neuvolantäti, joka ei ymmärtänyt ja antanut empatiaa.

Samoilla kamala synnytys ja veri roiskui ja sairaalassa ei kukaan auttanut ja kaikki oli tylyjä.

Kotona olo on kamalaa ja vauva on se vaativin ja hankalin ja yhteiskunta ei auta ja mummutkaan ei välitä ja anoppikin on vittumainen

Kun päästään puistoikään, voi heti arvata, että juuri näillä samoilla mammoilla on sielläkin kaikki huonosti. Heitä ei kukaan kuuntele ja kukaan ei huomioi ja he ei kyllä ikinä käy enää perhekerhoissa kun siellä ei kukaan ole kaveri ja anna huomiota ja ota heitä ystävällisesti vastaan.

Ja jessus kun päästään kouluikään..:) Opettajia käy jo etukäteen sääliksi.

Yleensä samat ihmiset vinkuu joka asiasta. Nykyään vain näitä on enemmän ja enemmän

mutta meitä on kyllä useampi täällä :)

Tämä oli siis eka kommenttini tähän aspektiin. Kommentoin kyllä aiempana yhden viestin verran synnytyksen kustannuksia tähän ketjuun.

En ole katkera, mutta besserwisser olen, ja osoitan hyvin mielelläni olevani oikeassa. Siksi varmaan viihdyn työssäni luonnontieteiden parissa, jossa tosiaan muilla ei ole nokan koputtamista siihen, kun osoitan olevani oikeassa. Turha argumentoida "mut silti..." :D

Entä sinä, kerro itsestäsi! Eihän jankkausta yksin synny, pitää olla vastapuolen jankkaaja myös :)

jos olet noin fiksu, niin varmasti ymmärrät että tässä asiassa ei ole kyse absoluuttisesta oikeasta. On kyse synnytyksestä ja kuinka erilaisia kokemuksia äideillä voi olla. Joillakin menee synnytys nappiin: helppo ja/tai hyvä kokemus. Toisilla tulee komplikaatiotia ja jotkut jopa vammautuvat tai kärsivät synnytyksen jälkeen pitkäänkin erilaisist vaivoista. Eikä ole kyse edes siitä kuuluisasta mutusta. Tai siitä, että joillekin vain kasaantuu ongelmia ja toiset ovat niin vahvoja, ettei heitä heilauta mikään eikä kukaan.

t. x+y=z eli sen verran elämää jo nähnyt, ettei viitsi olla besserwisser

että migreeni potilaalle kuuluu kipu eikä sille mitään voi. Näin sanottiin Meilahden neurologisessa. Kipuni on tutkittu ja ne ovat täysin todelliset.

Jos on kipua niin kipulääke ei tehoa. Jos lääke mitenkään heikentää ihmisen aisteja tai tekemistä niin ne ovat hyödyttömiä. Koko lääkkeen idea on että ihminen pääsee normaali tilaan jatkamaan elämäänsä.

Minut on jopa tutkinut neurologian tohtori. Hän itse sanoi että migreeni lääkkeistä ei ole juurikaan hyötyä.

Itsesuggestiolla ei saa olla mitään vaikutusta. Jos sillä on niin silloin lääke on hyödytön. Itse kyllä kestän kipua ei siinä mitään. Kunnon lääke vaikuttaa vaikka potilas ei uskoisi siihen pätkääkään.

Suurin osa ei saa apua lääkkeistä. Tunnen paljon ihmisiä joilla on kipuja. Kenelläkään lääkkeet eivät tehoa. Joten ne lääkkeesi ei kovin tehokkaita ole.

Joo, kipu kuuluu migreenipotilaalle, mutta suurin osa heistä saa apua migreenin kohtauslääkkeistä tai estolääkkeistä. Vain hyvin pieni osa migreenikoista ei saa apua lääkkeistä.

Jos on kipuja, niin kipulääke tehoaa. Poikkeuksen tekevät vaikeat, hermostoperäiset kiputilat, joihin voi joutua etsimään oikeaa lääkitystä vuositolkullakin.

En usko, että neurologian tohtori on sanonut noin. Korkeintaan hän on voinut sanoa, että niistä ei ole hyötyä sinulle. Veikkaan, että oikeasti et sairasta migreeniä, vaan ongelma on muualla. Äsken vaivanasi oli muuten selkäkivut. Mutta näinhän se monilla "vaikeasti hoidettavilla" on, että ne kivut mystisesti vaihtavat paikkaa.

Itsesuggestion vaikutus on suuri ja se on todettu monissa tutkimuksissa. Esim. saliini auttaa postoperatiivisessa kivussa jopa 30 % potilaista, kun sanotaan heille, että kyseessä on voimakas kivunlievittäjä.

Suurin osa saa apua lääkkeistä, mutta pelkät lääkkeet eivät aina riitä. Vaaditaan myös elämäntapamuutoksia. Ja joillakin ei ole ns. lääkitys kohdillaan.

Joo joo, tunnet ja tunnet. Minä hoidan tällaisia ihmisiä, joilla on kiputiloja. Joten eiköhän minun näkemykseni asiasta ole pikkasen kattavampi kuin sinun suppea, oletettu tuttavapiirisi. Joka ikisessä ketjussa aina satut "tuntemaan" tietynlaisia ihmisiä. Ihme, että pystyt ylläpitämään sosiaalisia suhteita, vaikka olet aina täällä päivystämässä.

Kyllä ne lääkkeet vaan ovat tehokkaita.

ja vihaisena selittää kokemiaan epäoikeudenmukaisuuksiaan. Kuukauden päästä ne synnytysrepeämät oli jo kahta kauheampia ja kätilölläkin kasvoi jo myrkkysyylä leuasta.

Kukaan ei saa suunvuoroa ja jos joku yrittää kertoa hyviä kokemusia, tämä mielensäpahoittaja-raivoajatar katsoo kylmästi ulos tämän vastustajan,

Vanhempainillassa tämä on juuri se äiti, joka nousee seisomaan ja selittää kun hänen Nico-Petterillä on huono opettaja, joka pärstäkertoimen mukaan antaa numerot, vaikka ansaitsisi matikasta kympin. Ja kuinka hänen Nico-Petteri joutui olemaan koulustakin pois kun koulun rehtori oli pakottanut väkisin syömään pinaattikeittoa.

Tunnette kyllä tyypin. Jutut pahenee aina jokaisen kerronnan jälkeen

että miten se voi olla aina ne samat äidit, joilla menee pieleen.

Eli samoilla ihmisillä oli vittumeinen neuvolantäti, joka ei ymmärtänyt ja antanut empatiaa.

Samoilla kamala synnytys ja veri roiskui ja sairaalassa ei kukaan auttanut ja kaikki oli tylyjä.

Kotona olo on kamalaa ja vauva on se vaativin ja hankalin ja yhteiskunta ei auta ja mummutkaan ei välitä ja anoppikin on vittumainen

Kun päästään puistoikään, voi heti arvata, että juuri näillä samoilla mammoilla on sielläkin kaikki huonosti. Heitä ei kukaan kuuntele ja kukaan ei huomioi ja he ei kyllä ikinä käy enää perhekerhoissa kun siellä ei kukaan ole kaveri ja anna huomiota ja ota heitä ystävällisesti vastaan.

Ja jessus kun päästään kouluikään..:) Opettajia käy jo etukäteen sääliksi.

Yleensä samat ihmiset vinkuu joka asiasta. Nykyään vain näitä on enemmän ja enemmän

oma ketju, kiitos! Tämä ketju koskee lakanoiden vaihtoa ynnä muuta meininkiä synnytyssairaalassa!

että migreeni potilaalle kuuluu kipu eikä sille mitään voi. Näin sanottiin Meilahden neurologisessa. Kipuni on tutkittu ja ne ovat täysin todelliset.

Jos on kipua niin kipulääke ei tehoa. Jos lääke mitenkään heikentää ihmisen aisteja tai tekemistä niin ne ovat hyödyttömiä. Koko lääkkeen idea on että ihminen pääsee normaali tilaan jatkamaan elämäänsä.

Minut on jopa tutkinut neurologian tohtori. Hän itse sanoi että migreeni lääkkeistä ei ole juurikaan hyötyä.

Itsesuggestiolla ei saa olla mitään vaikutusta. Jos sillä on niin silloin lääke on hyödytön. Itse kyllä kestän kipua ei siinä mitään. Kunnon lääke vaikuttaa vaikka potilas ei uskoisi siihen pätkääkään.

Suurin osa ei saa apua lääkkeistä. Tunnen paljon ihmisiä joilla on kipuja. Kenelläkään lääkkeet eivät tehoa. Joten ne lääkkeesi ei kovin tehokkaita ole.

Joo, kipu kuuluu migreenipotilaalle, mutta suurin osa heistä saa apua migreenin kohtauslääkkeistä tai estolääkkeistä. Vain hyvin pieni osa migreenikoista ei saa apua lääkkeistä.

Jos on kipuja, niin kipulääke tehoaa. Poikkeuksen tekevät vaikeat, hermostoperäiset kiputilat, joihin voi joutua etsimään oikeaa lääkitystä vuositolkullakin.

En usko, että neurologian tohtori on sanonut noin. Korkeintaan hän on voinut sanoa, että niistä ei ole hyötyä sinulle. Veikkaan, että oikeasti et sairasta migreeniä, vaan ongelma on muualla. Äsken vaivanasi oli muuten selkäkivut. Mutta näinhän se monilla "vaikeasti hoidettavilla" on, että ne kivut mystisesti vaihtavat paikkaa.

Itsesuggestion vaikutus on suuri ja se on todettu monissa tutkimuksissa. Esim. saliini auttaa postoperatiivisessa kivussa jopa 30 % potilaista, kun sanotaan heille, että kyseessä on voimakas kivunlievittäjä.

Suurin osa saa apua lääkkeistä, mutta pelkät lääkkeet eivät aina riitä. Vaaditaan myös elämäntapamuutoksia. Ja joillakin ei ole ns. lääkitys kohdillaan.

Joo joo, tunnet ja tunnet. Minä hoidan tällaisia ihmisiä, joilla on kiputiloja. Joten eiköhän minun näkemykseni asiasta ole pikkasen kattavampi kuin sinun suppea, oletettu tuttavapiirisi. Joka ikisessä ketjussa aina satut "tuntemaan" tietynlaisia ihmisiä. Ihme, että pystyt ylläpitämään sosiaalisia suhteita, vaikka olet aina täällä päivystämässä.

Kyllä ne lääkkeet vaan ovat tehokkaita.

Vaan ystävälläni joilta lääkkeet sain.

Jos lääkkeet toimii niin mitään kipuja ei ole ollenkaan.

Jokaisen ihmisen pitäisi pystyä kontrolloimaan mieltään niin että aina on jo saanut suggestion vaikutuksen. Tieteen yksi perusperiaate on se että jos joku asia toimii niin se toimii vaikka siihen ei uskoisikaan.

Joten lääke joka ei toimi ilman suggestiota ei toimi sillä silloin ihminen saa sen itse aikaan.

Jos lääkkeet toimisivat niin miksi sairaalat ja kodit on täynnä kivusta kärsiviä ihmisiä? Miksi migreeni potilaat ovat edelleen sairaana migreenin takia jos lääke toimii? Jos lääke ei poista kipuja niin lääke ei toimi.

Lääkkeet ei toimi muuallakaan. Edelleen nykypäivänä diabetikoilta (synnynnäiseltä) joudutaan yleensä leikkaamaan jalat irti jossain vaiheessa elämää, kun jalat rupeavat menemään kuolioon. Missä on ne ihme lääkkeet? Missä on sydäntautisten ihmelääkkeet? Vaikka lääkkeitä syö niin kuitenkaan ei voi jatkaa normaalia elämää vaikka se olisi miten terveellistä tahansa.

Miksi syöpäpotilaat kärsii kivusta jos lääkkeet on niin tehokkaita?

Minä olen itse ollut sairaalassa työssä on kymmenen vuotta. Itse en ole lääkäri enkä sairaanhoitaja, mutta puoli sukuani on eri tehtävissä sairaalassa töissä.

Joka paikassa on sama juttu: oli sitten kyse syövästä, sydämmestä tai vaikka onnettomuudesta: kivusta ne huutaa koko ajan. Miksi niitä ei paranneta? Antaisi sitä supertehokasta lääkettä.

Vaan ystävälläni joilta lääkkeet sain.

Jos lääkkeet toimii niin mitään kipuja ei ole ollenkaan.

Jokaisen ihmisen pitäisi pystyä kontrolloimaan mieltään niin että aina on jo saanut suggestion vaikutuksen. Tieteen yksi perusperiaate on se että jos joku asia toimii niin se toimii vaikka siihen ei uskoisikaan.

Joten lääke joka ei toimi ilman suggestiota ei toimi sillä silloin ihminen saa sen itse aikaan.

Jos lääkkeet toimisivat niin miksi sairaalat ja kodit on täynnä kivusta kärsiviä ihmisiä? Miksi migreeni potilaat ovat edelleen sairaana migreenin takia jos lääke toimii? Jos lääke ei poista kipuja niin lääke ei toimi.

Lääkkeet ei toimi muuallakaan. Edelleen nykypäivänä diabetikoilta (synnynnäiseltä) joudutaan yleensä leikkaamaan jalat irti jossain vaiheessa elämää, kun jalat rupeavat menemään kuolioon. Missä on ne ihme lääkkeet? Missä on sydäntautisten ihmelääkkeet? Vaikka lääkkeitä syö niin kuitenkaan ei voi jatkaa normaalia elämää vaikka se olisi miten terveellistä tahansa.

Miksi syöpäpotilaat kärsii kivusta jos lääkkeet on niin tehokkaita?

Minä olen itse ollut sairaalassa työssä on kymmenen vuotta. Itse en ole lääkäri enkä sairaanhoitaja, mutta puoli sukuani on eri tehtävissä sairaalassa töissä.

Joka paikassa on sama juttu: oli sitten kyse syövästä, sydämmestä tai vaikka onnettomuudesta: kivusta ne huutaa koko ajan. Miksi niitä ei paranneta? Antaisi sitä supertehokasta lääkettä.

Äsken väitit, että itsesuggestio ei toimi. Nytkö se toimiikin? Lääketiede ei vain ole eksaktia tiedettä, joten itsesuggestiollakin voi päästä pitkälle. Lumevaikutus voi olla joskus todella tehokas.

Nyt pitää erottaa toisistaan ne lääkkeet, jotka parantavat ja ne lääkkeet, jotka lisäävät elämänlaatua. Monia sairauksia ei pystytä parantamaan, mutta potilaan vointia voidaan parantaa.

Migreeni ei ole parannettavissa. Kohtaus kuitenkin hoituu kohtauslääkkeillä tai vaikeissa tapauksissa voidaan käyttää estolääkitystä, jolloin kohtauksia tulee harvemmin. Lääkkeet kuitenkin tehoavat. Lääkkeetön hoito on kuitenkin tärkeää, esim. säännölliset elintavat, triggereiden välttäminen.

No mitäs kävisi sille diabeetikolle, jos hän lopettaisi insuliinin käytön? Jalkavaivat johtuvat hyvin usein huonosta jalkojen hoidosta, eli lääkkeetön hoito on jälleen lääkehoidon ohella tärkeää. Mitä kävisi sydänpotilaille, jos lopettaisi sydänlääkkeiden käytön? Usein se lääkitys on loppuelämäksi, ei kannata olla noin naiivi ja kuvitella, että tulisi jotain ihmelääkkeitä, jotka parantaisivat kaiken.

Eli olit joku siivooja tai vahtimestari ja nyt tiedät kaiken sairauksista ja niiden hoidosta. Huvittavaa.

Tayssissa synnytin. 2001 ja 2004. Ensimmäinen kokemus oli hyvä ja toinen karsea. Onneksi kolmatta kertaa ei tarvi enää mennä. Vaihdevuodet kolkuttaa ovella. Suuntaukset aina muuttuu ja saa nähdä miten toimitaan 20v. päästä. Äitiys on sitä, että pitää jaksaa vaikka pää olisi poikki. Nyt kun pojat on isoja ja saan jo nukkua miten haluan ja nautin jo äitiydestä.