En käsitä, miksi synnytyssairaalassa joutuu itse vaihtamaan lakanat ja muutenkin sitä menoa
En pystynyt vaihtamaan itse, kun olin niin huonossa kunnossa synnytyksestä ja pienikin liike pyörrytti (menetin paljon verta). Koen että olin ihan tuusan nuuskana, ja kipuja oli paljon. Kaikki aika meni omasta olosta selviämiseen ja vauvan imettämiseen ja hoitoon. Makasin sitten verisissä lakanoissa, koska en olisi kyennyt niitä itse vaihtamaan. Mies vaihtoi mulle aluslakanan jossain vaiheessa kun kyyhötin jossain sen aikaa.
Miksi synnyttäneitä äitejä kohdellaan niin huonosti Suomessa?? Paljon paremmassa kunnossa olevia potilaita passataan muilla osastoilla, mutta se että olet koko alapää tuusannuuskana, kovissa kivuissa, hormonit hurjana - itkettää ja ahdistaa, ja hemoglobiinit pohjalukemissa, ei ole mikään syy ilmeisesti äidin hoitoon. Vain vauvalla on väliä, kun sen on itsestään ulos saanut, viis siitä mitä jälkeä synnytys on saanut aikaan.
Kommentit (252)
sanoneet etteivät ole pystyneet nukkumaan potilashuoneessa vierustovereiden takia.Jos oma vauva on isänsä hoidossa.
Arvelen, että ei silloin ole kovin väsynyt, jos valot huoneessa tai vieruskaverin hiippailu pitää hereillä.
Miten joku voi olla noin urpo? Ei kaikki saa nukuttua vieraassa paikassa hormonihuuruissa noin vaan. Eikä kai oma vauva voi olla isänsä hoidossa yöllö jos ei ole perheosastolla? Häh?
Vaihdoin itse, vaikka sektio oli mullekin tehty. Sen takia, että pääsen mahdollisimman pian kuntoon ja kotiin vauvan kanssa. Ja toisena päivänä sektiosta hoitaja sanoikin, että haluaisitko kotiin kun olet niin hyvässä kunnossa. Kova synnytys kyllä, mutta ei makaaminen toipumista nopeuta...
jos ei ole isää paikalla, koska jokainen hoitaa vauvansa itse.
Jos oma vauva on isänsä hoidossa.
Arvelen, että ei silloin ole kovin väsynyt, jos valot huoneessa tai vieruskaverin hiippailu pitää hereillä.
Kyllä minä ainakin olin tosi väsynyt, mutta vaikea on saada unta kun vierustoveri pitää meteliä (on juuri tullut esim. salista) tai huoneessa on kirkkaat valot päällä. Muistan vieläkin esikoisen kanssa, kun en vauvan itkiessä heti tunnistanut oman lapseni ääntä ja hoitaja tuli kiukkuisena tökkimään ja huhuilemaan sukunimellä, että xxx vauva itkee ja kaipaa äitiä.
On varmaan tosi vaikeaa jollekin puusilmälle ymmärtää, että ihmisetkin ovat erilaisia. Jotkut nukkuvat ja nukahtavat helposti, toiset eivät jos on häiriötekijöitä. Itsekään en pystynyt sairaalassa lepäämään. Ei ollut perhehuonetta eikä meillä ainakaan päivällä saanut olla vieraita. Kansliaan en ole vauvaani ollut kertaakaan tuuppaamassa hoitajien vaivoiksi. Kotona sai sitten levätä vauvan nukkuessa ja muutenkin rentoutua.
juu, ottaisin katkarapucoctailin tähän alkupalaksi" ennen synnytystä Ponnistuksen jälkeen armottomassa nälässä "pippuripihvi mediumina, talon perunat ja punaviinikastike" Lykätkää minut ja vauva nyt vaan osastolle privaatti perhehuoneeseen, jossa taulu tv ja 300 kanavaa mistä ukko saa katsoa jalkapalloa ja saisko kunnon tömpsyt jotain synnytyksen kunniaksi? Kyllä tämä iloksi muuttuu kun tuotte vielä burana 5000. Hoitajaaaaa/ siiiivous henkilökuntaaaaa, kokit hohooiiiii
Ei tarvitse mennä äärimmäisyyksiin, ainoastaan inhimmillisyyden ja välittämisen perään tässä kuulutetaan.
Sairaalan ei pidä välittää Sen tehtävänä on parantaa taudit ja viat ei huolehtia sinun haluistasi. Hoitajien ei tarvitse olla mukavia. Siitä ei niille makseta
että mielialalla on suuri vaikutus toipumiseen. Jos sairaalassa todella pyrittäsiin parantamaan taudit (eikä pelkästään pääsemään eroon potilaista) kiinnitettäisiin potilaiden kohteluun paremmin huomiota.
jos olet menettänyt verta niin paljon että pyörryt kun nouset seisomaan niin miten se ylösnousu nopeuttaa toipumista?
Vaihdoin itse, vaikka sektio oli mullekin tehty. Sen takia, että pääsen mahdollisimman pian kuntoon ja kotiin vauvan kanssa. Ja toisena päivänä sektiosta hoitaja sanoikin, että haluaisitko kotiin kun olet niin hyvässä kunnossa. Kova synnytys kyllä, mutta ei makaaminen toipumista nopeuta...
Vaihdoin itse, vaikka sektio oli mullekin tehty. Sen takia, että pääsen mahdollisimman pian kuntoon ja kotiin vauvan kanssa. Ja toisena päivänä sektiosta hoitaja sanoikin, että haluaisitko kotiin kun olet niin hyvässä kunnossa. Kova synnytys kyllä, mutta ei makaaminen toipumista nopeuta...
minäkin todella nopeasti ja menetystä verimäärästä ym. olin jalkeilla ilman kipulääkitystä. MUTTA, siltikin voin ymmärtää että kaikki eivät ole yhtä reippaita, hyväkuntoisia ja kaipaavat ehkä myös sitä että heidän tuntemuksensa otetaan huomioon. Etenkin, jos on ollut yhtään mutkia matkassa synnytyksen aikana. Tuskin kukaaan sinne synnärille on lepäämään mennyt ja olettanut, että täysihoidolla mennään sängyssä maaten viikon verran sillä aikaa kun kätilöt hoitavat vauvan...?
juu, ottaisin katkarapucoctailin tähän alkupalaksi" ennen synnytystä Ponnistuksen jälkeen armottomassa nälässä "pippuripihvi mediumina, talon perunat ja punaviinikastike" Lykätkää minut ja vauva nyt vaan osastolle privaatti perhehuoneeseen, jossa taulu tv ja 300 kanavaa mistä ukko saa katsoa jalkapalloa ja saisko kunnon tömpsyt jotain synnytyksen kunniaksi? Kyllä tämä iloksi muuttuu kun tuotte vielä burana 5000. Hoitajaaaaa/ siiiivous henkilökuntaaaaa, kokit hohooiiiii
Ei tarvitse mennä äärimmäisyyksiin, ainoastaan inhimmillisyyden ja välittämisen perään tässä kuulutetaan.
Sairaalan ei pidä välittää Sen tehtävänä on parantaa taudit ja viat ei huolehtia sinun haluistasi. Hoitajien ei tarvitse olla mukavia. Siitä ei niille makseta
että mielialalla on suuri vaikutus toipumiseen. Jos sairaalassa todella pyrittäsiin parantamaan taudit (eikä pelkästään pääsemään eroon potilaista) kiinnitettäisiin potilaiden kohteluun paremmin huomiota.
Osata kontrolloida tunteitaan ja halujaan. Tiedätkö että suurimman osan kivusta voi poistaa omassa mielessä.
Tosiasia on että jotkut valittaa koko ajan ja toiset ei koskaan ja kuitenkin heillä menee hyvin. Jos ihminen on niin heikko henkisesti niin siinähän kärsii
Vaihdoin itse, vaikka sektio oli mullekin tehty. Sen takia, että pääsen mahdollisimman pian kuntoon ja kotiin vauvan kanssa. Ja toisena päivänä sektiosta hoitaja sanoikin, että haluaisitko kotiin kun olet niin hyvässä kunnossa. Kova synnytys kyllä, mutta ei makaaminen toipumista nopeuta...
minäkin todella nopeasti ja menetystä verimäärästä ym. olin jalkeilla ilman kipulääkitystä. MUTTA, siltikin voin ymmärtää että kaikki eivät ole yhtä reippaita, hyväkuntoisia ja kaipaavat ehkä myös sitä että heidän tuntemuksensa otetaan huomioon. Etenkin, jos on ollut yhtään mutkia matkassa synnytyksen aikana. Tuskin kukaaan sinne synnärille on lepäämään mennyt ja olettanut, että täysihoidolla mennään sängyssä maaten viikon verran sillä aikaa kun kätilöt hoitavat vauvan...?
"Tuskin kukaaan sinne synnärille on lepäämään mennyt ja olettanut, että täysihoidolla mennään sängyssä maaten viikon verran sillä aikaa kun kätilöt hoitavat vauvan...? "
Väärin. Juuri sitä monet odottaa. Että itse ei tarvitse sitä läskiä persettä nostaa ja hoitaa omaa lastaan. Kaikki pitäisi vielä muiden maksaa
jos ei ole isää paikalla, koska jokainen hoitaa vauvansa itse.
Jos oma vauva on isänsä hoidossa. Arvelen, että ei silloin ole kovin väsynyt, jos valot huoneessa tai vieruskaverin hiippailu pitää hereillä.
Kyllä minä ainakin olin tosi väsynyt, mutta vaikea on saada unta kun vierustoveri pitää meteliä (on juuri tullut esim. salista) tai huoneessa on kirkkaat valot päällä. Muistan vieläkin esikoisen kanssa, kun en vauvan itkiessä heti tunnistanut oman lapseni ääntä ja hoitaja tuli kiukkuisena tökkimään ja huhuilemaan sukunimellä, että xxx vauva itkee ja kaipaa äitiä. On varmaan tosi vaikeaa jollekin puusilmälle ymmärtää, että ihmisetkin ovat erilaisia. Jotkut nukkuvat ja nukahtavat helposti, toiset eivät jos on häiriötekijöitä. Itsekään en pystynyt sairaalassa lepäämään. Ei ollut perhehuonetta eikä meillä ainakaan päivällä saanut olla vieraita. Kansliaan en ole vauvaani ollut kertaakaan tuuppaamassa hoitajien vaivoiksi. Kotona sai sitten levätä vauvan nukkuessa ja muutenkin rentoutua.
Jos ei viitsi nukkua. Jos mitään ei kestä niin mitään ei ansaitsekkaan
Tärkein ennaltaehkäisy on nopea liikkeellelähtö leikkauksen jälkeen.
ainakin mies oli kotona esikoisen kanssa. Ja tulivat sitten yhtessä käymään sairaalassa jolloin esikoinenkin kaipasi äidin seuraa ja huomiota. En siinä tilanteessa olisi voinut sanoa, että häipykää vauvan kanssa, haluan nyt nukkua. Enkä luultavasti olisi saanut edes unta päivällä niissä hormonihöyryissä, kun olen muutenkin huono nukkuja. Porukkaa ramppasi huoneessa, vauvaa piti imettää ja oli ruoka-ajatkin joita piti noudattaa tai ei saanut yhtään mitään. Sanoin hoitajillekin etten halua tästä unettomuuskierrettä päälle ja kerroin taustastani, mutta hymähtelivät vaan. Ei heitä kiinnostanut. Hoidin sitten yksin huutavan vauvan öisin enkä nukkunut juuri mitään. Vähemmästäkin menee mieli maahan. Sekö sitten on yhteiskunnan etu? Paljonko maksaa masennuksen hoitaminen jälkikäteen?
Jos tuollaista et kestä niin et voi olla hyvä äiti.
Osata kontrolloida tunteitaan ja halujaan. Tiedätkö että suurimman osan kivusta voi poistaa omassa mielessä.Tosiasia on että jotkut valittaa koko ajan ja toiset ei koskaan ja kuitenkin heillä menee hyvin. Jos ihminen on niin heikko henkisesti niin siinähän kärsii
Aika ammattitaidoton ammattiauttaja sanoo potilaalle, jolla on kipuja tai muuten heikossa kunnossa, että pitää olla vahva ja poistaa kivut mielestä. Ihmiselämään kuuluu kärsimys, joten turhasta ei kannatta valittaa.
Kuntouttava ote on eri asia kuin jättää oman onnensa nojaan. Joku herätys noilla lapsivuodeosastoilla varmaan pitäisi tehdä, jos edes 20% kaikista synnyttäjistä kokee että heidän tuntemuksiaan on vähätelty. Luulen, että potilasvalituksia tulisi enemmän synnärreille, jos kyseessä ei olisi ns. positiivinen tapahtuma elämässä ja äitikin haluaa osastolta lähdettyään yleensä vain jatkaa eteenpäin ja unohtaa, niin synnytyskivut kuin saamansa palvelun.
on törkeää, että äitien ei anneta ollenkaan levätä synnytyksen jälkeen. Heti pitää olla yksin hoitamassa vastasyntynytta vauvaa yksin vaikka se pelkästään kävisi raskaasta työstä. Meillä ainakin vauvat ovat olleet vaativaisia, nälkäisiä ja itkuisia synnytyksen jälkeen. Johtuneeko siitä, että olivat kummatkin yliaikaisia. Minusta pitäisi olla sääntö, että äiti saisi tarvittaessa nukkua ensimmäisen synnytyksen jälkeisen yön. Eli ottaisivat vauvan kansliaan ja toisivat imetettäväksi tarvittaessa. Jos äiti jaksaa hoitaa vauvaa niin sitten toki hoitaa itse, mutta jos on ollut vaikea synnytys tai muita ongelmia niin sitten pitäisi saada apua enemmän. Myös olisi tärkeää päästä suihkuun rauhassa sellaisen raskaan fyysisen ponnistuksen ja eritehässäköiden jälkeen. On myös törkeää jos sairaaloiden kesken homma vaihtelee eli jossain autetaan ja jossain ei. Voisiko joku lähettää tästä viestiketjusta linkin synnytyssairaaloiden ylilääkäreille/hoitajille? Entä voisiko joku toimittaja tehdä aiheesta artikkelin? Tärkeeää olisi tuoda nämä epäkohdat julkisuuteen. Äidit barrikadeille!!
Kaikista kuluista mitä raskaus aiheuttaa synnytystä myöten
Jos ei viitsi nukkua. Jos mitään ei kestä niin mitään ei ansaitsekkaan
Toivotan sinulle (tai läheisellesi) mukavia kokemuksia terveydenhoitojärjestelmässä, etenkin sitten kun joku teistä on todella sairas ja heikossa hapessa. Toivottavasti saatte yhtä empaattista kohtelua ja ymmärrystä kuin itse tässä jakelet. Onnea matkaan!
Osata kontrolloida tunteitaan ja halujaan. Tiedätkö että suurimman osan kivusta voi poistaa omassa mielessä. Tosiasia on että jotkut valittaa koko ajan ja toiset ei koskaan ja kuitenkin heillä menee hyvin. Jos ihminen on niin heikko henkisesti niin siinähän kärsii
Aika ammattitaidoton ammattiauttaja sanoo potilaalle, jolla on kipuja tai muuten heikossa kunnossa, että pitää olla vahva ja poistaa kivut mielestä. Ihmiselämään kuuluu kärsimys, joten turhasta ei kannatta valittaa. Kuntouttava ote on eri asia kuin jättää oman onnensa nojaan. Joku herätys noilla lapsivuodeosastoilla varmaan pitäisi tehdä, jos edes 20% kaikista synnyttäjistä kokee että heidän tuntemuksiaan on vähätelty. Luulen, että potilasvalituksia tulisi enemmän synnärreille, jos kyseessä ei olisi ns. positiivinen tapahtuma elämässä ja äitikin haluaa osastolta lähdettyään yleensä vain jatkaa eteenpäin ja unohtaa, niin synnytyskivut kuin saamansa palvelun.
Aina ja joka paikassa ihmiset kokevat että he saavat vääryyttä ja juuri heidän asiansa on tärkein ja pahin. 20% on pieni määrä.
Moneen sairauteen ja vikkaan sanotaan että kestä vaan. Ei niitä lääkkeitä voida tunkea koko aikaa
on törkeää, että äitien ei anneta ollenkaan levätä synnytyksen jälkeen. Heti pitää olla yksin hoitamassa vastasyntynytta vauvaa yksin vaikka se pelkästään kävisi raskaasta työstä. Meillä ainakin vauvat ovat olleet vaativaisia, nälkäisiä ja itkuisia synnytyksen jälkeen. Johtuneeko siitä, että olivat kummatkin yliaikaisia. Minusta pitäisi olla sääntö, että äiti saisi tarvittaessa nukkua ensimmäisen synnytyksen jälkeisen yön. Eli ottaisivat vauvan kansliaan ja toisivat imetettäväksi tarvittaessa. Jos äiti jaksaa hoitaa vauvaa niin sitten toki hoitaa itse, mutta jos on ollut vaikea synnytys tai muita ongelmia niin sitten pitäisi saada apua enemmän. Myös olisi tärkeää päästä suihkuun rauhassa sellaisen raskaan fyysisen ponnistuksen ja eritehässäköiden jälkeen. On myös törkeää jos sairaaloiden kesken homma vaihtelee eli jossain autetaan ja jossain ei. Voisiko joku lähettää tästä viestiketjusta linkin synnytyssairaaloiden ylilääkäreille/hoitajille? Entä voisiko joku toimittaja tehdä aiheesta artikkelin? Tärkeeää olisi tuoda nämä epäkohdat julkisuuteen. Äidit barrikadeille!!
Kaikista kuluista mitä raskaus aiheuttaa synnytystä myöten
on törkeää, että äitien ei anneta ollenkaan levätä synnytyksen jälkeen. Heti pitää olla yksin hoitamassa vastasyntynytta vauvaa yksin vaikka se pelkästään kävisi raskaasta työstä. Meillä ainakin vauvat ovat olleet vaativaisia, nälkäisiä ja itkuisia synnytyksen jälkeen. Johtuneeko siitä, että olivat kummatkin yliaikaisia. Minusta pitäisi olla sääntö, että äiti saisi tarvittaessa nukkua ensimmäisen synnytyksen jälkeisen yön. Eli ottaisivat vauvan kansliaan ja toisivat imetettäväksi tarvittaessa. Jos äiti jaksaa hoitaa vauvaa niin sitten toki hoitaa itse, mutta jos on ollut vaikea synnytys tai muita ongelmia niin sitten pitäisi saada apua enemmän. Myös olisi tärkeää päästä suihkuun rauhassa sellaisen raskaan fyysisen ponnistuksen ja eritehässäköiden jälkeen. On myös törkeää jos sairaaloiden kesken homma vaihtelee eli jossain autetaan ja jossain ei. Voisiko joku lähettää tästä viestiketjusta linkin synnytyssairaaloiden ylilääkäreille/hoitajille? Entä voisiko joku toimittaja tehdä aiheesta artikkelin? Tärkeeää olisi tuoda nämä epäkohdat julkisuuteen. Äidit barrikadeille!!
Kaikista kuluista mitä raskaus aiheuttaa synnytystä myöten
Isä on ihan yhtä lailla vastuussa raskaudesta. Sitä paitsi äidit maksavat veroja siinä missä muutkin, joten heilläkin on oikeus käyttää verovaroin ylläpidettyjä palveluita. Kuten sinäkin käytät avohuollon mielenterveyspalveluita.
Aina ja joka paikassa ihmiset kokevat että he saavat vääryyttä ja juuri heidän asiansa on tärkein ja pahin. 20% on pieni määrä.
Moneen sairauteen ja vikkaan sanotaan että kestä vaan. Ei niitä lääkkeitä voida tunkea koko aikaa
Hyvin harvaan sairauteen tai vaivaan ei ole olemassa lääkitystä.
Raskaus taas valitaan. Josta seuraa synnytys. Synnytykseen kuuluu aina kipu ja pahoinvointi. Pitäisi olla itse valmis maksamaan siitä kaikki siitä aiheutuvat kulut.
Jos Suomessa olisi mahdollista synnyttää yksityissairaalassa itse kaikki viulut maksaen, sopisi se vaihtoehto ainakin minulle mainiosta. Mutta kun ei voi ja ainoa vaihtoehto on mennä yleiseen sairaalaan, jossa et tiedä kuka lääkäri sinua hoitaa ja millä tuulella vuorossa oleva kätilö mahtaa olla.
Se on oikeudenmukaista. Että olisi yksityissairaaloita tähänkin tapaukseen. Ilman mitään Kelan tukia tietysti.
Kaikki pitäisi vielä muiden maksaa
Olen varmasti maksanut oman osuuteni moninkertaisesti verorahoina mitä tulee niihin kahteen synnytykseen. Sinä taas tuskin olet vastaavia numeroita nähnyt edes unissasi (vastauksiesi tasosta päätellen ;).
ainakin mies oli kotona esikoisen kanssa. Ja tulivat sitten yhtessä käymään sairaalassa jolloin esikoinenkin kaipasi äidin seuraa ja huomiota. En siinä tilanteessa olisi voinut sanoa, että häipykää vauvan kanssa, haluan nyt nukkua. Enkä luultavasti olisi saanut edes unta päivällä niissä hormonihöyryissä, kun olen muutenkin huono nukkuja. Porukkaa ramppasi huoneessa, vauvaa piti imettää ja oli ruoka-ajatkin joita piti noudattaa tai ei saanut yhtään mitään. Sanoin hoitajillekin etten halua tästä unettomuuskierrettä päälle ja kerroin taustastani, mutta hymähtelivät vaan. Ei heitä kiinnostanut. Hoidin sitten yksin huutavan vauvan öisin enkä nukkunut juuri mitään. Vähemmästäkin menee mieli maahan. Sekö sitten on yhteiskunnan etu? Paljonko maksaa masennuksen hoitaminen jälkikäteen?