Lue keskustelun säännöt.
Miksi jotkut ihmiset on seurassa hiljaa?
04.01.2013 |
Minusta huonoa ja junttia käytöstä on, jos 6 hengen seurassa (kolme pariskuntaa, kaikki tuttuja vuosien takaa) yksi nainen on lähes tuppisuuna koko ajan. Ja tätä tapahtuu aina. Tulee ihan hassu olo, kun joutuu lypsämään häntä ja koko ajan kyselemään jotain, ettei olisi yksinpuhelua, jos jää kahdestaan joksikin aikaa.
Kommentit (178)
Miksi sitten sopia tapaaminen jos ei keskustella? Mikä on tapaamisen pointti?
No varsinkin jos ja kun jäämme kahdestaan, niin olen ainoa äänessä olija
Tai muuten vain hiljainen. Ymmärrän häntä hyvin, ei minäkään ole puhelias, puhun vain kun on jotain oikeasti sanottavaa. Miksei hän saa olla sellainen kuin on? Onhan teitä muita siinä lörpöttelemässä, eikö yksi saa olla vähän hiljaisempikin? Haittaako pieni hiljainen hetki jotain, täytyykö ääntä olla taukoamatta?
se vaan tuntuu niin tyhmältä kun saa yksin puhua eikä toinen puhu vaikka kuinka kannustaisi. ap. Olisi ihan kiva kuulla hänenkin kuulumisiaan.
Kunnioita hänen kantaansa, jos hän ei halua avautua kuulumisistaan, ei sinun tarvitse niitä udella. Voit aivan hyvin olla hiljaa sinäkin. Ei ihmisten ole mikään pakko puhua koko aikaa vaikka olisivatkin kahden kesken. Minäkin nuorena luulin että pitää, ja oli kiusallista kun en keksinyt mitään sanottavaa ja olin ujo ja hiljainen. Nyt olen hyväksynyt sen, hiljaisuus ei ole yhtään huonompi ominaisuus kuin puheliaisuuskaan. Turhaa pälpätystä on muutenkin liikaa. Oppikoot ne puheliaat nauttimaan joskus hiljaisuudesta, me hiljaiset ollaan jouduttu väkisin puhumisen kohteeksi liian usein.
Katsella kaukaisuuteen ja juoda kahvia ystävä vieressä? Hiljaa voi olla yksin. ap
että hiljaisetkin ihmiset tykkäävät joskus tavata muita ihmisiä. Ihan vaikka kuunnellakseen niiden juttuja, ja osallistuakseen omalla pienellä hiljaisella tavallaan keskusteluun. Ja jos ollaan pariskuntana liikkeellä, saattaa puoliso olla sosiaalisempi ja puheliaampi. Eikö sun mielestä hiljaisilla ihmisillä ole oikeutta liikkua kodin ulkopuolella? Miksi puheliaisuutta pidetään arvostetumpana ominaisuutena kuin hiljaisuutta, vaikka puhe olisi ihan diipadaapaa? Miksei voi nauttia hyvästä ruuasta, juomasta, tanssimisesta, ihmisten katselusta, kauniista ilmasta ihan ilman hölötystä joskus? Mikä sinua niin vaivaa siinä ettei joku ole puhelias?
ja jos en ole, niin ollaan hiljaa vaikka tunti. Sitten tapaamiset alkaa vähentyä, koska ei ole kivaa tavata ja olla itse se aloitteen tekevä ja puhelias, kun toinen ei yhtään tule vastaan. Ja näin on käynytkin muutamien ihmisten kanssa. On todella raskasta olla kahdestaan kaverin kanssa joka ei puhu ja tuijottelee kengänkärkiä kun vastaa jotain. Niin se vaan on. ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Että miksikö kaikki ei oo samanlaisia kuin sinä?? Onhan se tietty tosi kurjaa:D MItäpä jos opettelisit hieman kunnioittamaan niitäkin jotka eivät ole sellaisia kun sinä haluaisit? Voisi auttaa heitä osallistumaankin keskusteluun. Jotkut ovat ujoja ja vaikka itse en ole, jossakin päällepäsmäriseurassa tulee sellainen olo etten saa suutani auki. Joskus on tosi vaikea osallistua keskusteluun jos keskustelun aihe on kauhean asenteellinen tai negatiivinen enkä tunne ihmisiä niin hyvin että haluaisin avata jonkun kiivaan keskustelun. Hyvä tapa avata keskustelua on olla hienotunteisen kiinnostunut muista, ja sosiaaliseen älykkyyteen kuuluu se, että sen oman puheenpulputuksen sijaan osaa tunnustella millaisissa aihepiireissä se toinen ehkä liikustkelee. Samalla voi tutustua toiseen ihan oikeastikin. Kaikki eivät osaa tyhjänpäiväistä kälätystä. Taidat olla aika nuori...?
keskusteluun, niin ei ole onnistunut. Jos kysyn mitä kuuluu, niin onko se turhanpäiväistä kälätystä? Itse taidat olla nuori, jos et ole törmännyt erilaisiin ihmisiin tämän vertaa. Olen itse 42v. Enköhän osaa jo työni vuoksi small talkia ventovieraidenkin kanssa =) älä huoli
niin vaikeaa antaa toisen olla erilainen? TUskin hän sun kiusaksi on sellainen kuin on? Ja kaikki eivät nimenomaan ole smalltallkin ystäviä, vaan sellainen pinnallinen niitänäitäjutustelu ahdistaa. Muutama vuosikymmen sitten juuri kukaan suomessa ei halunnut/osannut small talkia.
Miksi vain yltiösosiaalisuutta pidetään hyvänä käytöksenä? onko se kohtelista että kaikki taistele puheenvuoroista tai puhuu toistensa päälle kun just mulla on niin tärkeetä asiaa!
Ja sitä paitsi ihmiset on erillaisia, kaikki ei halua suu vaahdossa puhua joutavia
Minusta huonoa ja junttia käytöstä on, jos 6 hengen seurassa (kolme pariskuntaa, kaikki tuttuja vuosien takaa) yksi nainen on lähes tuppisuuna koko ajan. Ja tätä tapahtuu aina. Tulee ihan hassu olo, kun joutuu lypsämään häntä ja koko ajan kyselemään jotain, ettei olisi yksinpuhelua, jos jää kahdestaan joksikin aikaa.
Että miksikö kaikki ei oo samanlaisia kuin sinä?? Onhan se tietty tosi kurjaa:D MItäpä jos opettelisit hieman kunnioittamaan niitäkin jotka eivät ole sellaisia kun sinä haluaisit? Voisi auttaa heitä osallistumaankin keskusteluun. Jotkut ovat ujoja ja vaikka itse en ole, jossakin päällepäsmäriseurassa tulee sellainen olo etten saa suutani auki. Joskus on tosi vaikea osallistua keskusteluun jos keskustelun aihe on kauhean asenteellinen tai negatiivinen enkä tunne ihmisiä niin hyvin että haluaisin avata jonkun kiivaan keskustelun. Hyvä tapa avata keskustelua on olla hienotunteisen kiinnostunut muista, ja sosiaaliseen älykkyyteen kuuluu se, että sen oman puheenpulputuksen sijaan osaa tunnustella millaisissa aihepiireissä se toinen ehkä liikustkelee. Samalla voi tutustua toiseen ihan oikeastikin. Kaikki eivät osaa tyhjänpäiväistä kälätystä. Taidat olla aika nuori...?
keskusteluun, niin ei ole onnistunut. Jos kysyn mitä kuuluu, niin onko se turhanpäiväistä kälätystä? Itse taidat olla nuori, jos et ole törmännyt erilaisiin ihmisiin tämän vertaa. Olen itse 42v. Enköhän osaa jo työni vuoksi small talkia ventovieraidenkin kanssa =) älä huoli
niin vaikeaa antaa toisen olla erilainen? TUskin hän sun kiusaksi on sellainen kuin on? Ja kaikki eivät nimenomaan ole smalltallkin ystäviä, vaan sellainen pinnallinen niitänäitäjutustelu ahdistaa. Muutama vuosikymmen sitten juuri kukaan suomessa ei halunnut/osannut small talkia.
äärimmäisen vaivaannuttavaa, isomassa porukassa hiljainen hukkuu porukkaan ja kukaan ei kiinnitä häneen mitään huomiota, mutta kahdestaan se on todella työlästä ja raskasta yksin olla se joka jotain puhuu. usko pois, sinulla ei ilmeisesti ole kokemusta? ap
Varsinkin jos kutsujat ovat hiljempaa eivätkä vain ole kutsuneet vieraita kuulemaan mitä kaikkea ihanaa nyt on meille tapahtunut...
On kohteliasta antaa vieraiden olla äänessä ja illan "tähtenä"
Nimenomaan se on kaikkien muiden ongelma =) ap ja kurja sellainen
Minusta kannattaisi niiden "puheriippuvaisten" opetella sietämään hiljaisuutta ja erilaisuutta. Siedämmehän me hiljaisetkin teidän pölötystänne, vaikka se usein kuulostaakin typerältä ja tyhjänpäiväiseltä.
Jos yleensä sovitaan tapaaminen niin onhan se aika outoa ja yksipuolista, että toinen kertoo kuulumisiaan ja toinen vaan kuuntelee. Eikö? Hiljaa voi olla yksin, sen takia ei tarvitse sopia tapaamista ystävän kanssa.
kutsuu luokseen, jonne tulee toinenkin pariskunta, eikö olisi juntimpaa olla menemättä? viittaan nyt aloitukseen - ohis seurasta voi silti nauttia, vaikka ei itse juttua väännä...
siis näin viimeksi uudenvuoden aattona
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minusta huonoa ja junttia käytöstä on, jos 6 hengen seurassa (kolme pariskuntaa, kaikki tuttuja vuosien takaa) yksi nainen on lähes tuppisuuna koko ajan.
Minusta on huonoa ja junttia käytöstä, että olet lyttäämässä niitä, jotka eivät ole eivätkä välttämättä osaa olla samanlaisia kuin Sinä.
Jos toinen tykkää kuunnella eikä kertakaikkiaan keksi mitään sanottavaa, niin lähde pois, jos tämä todellakin on Sinulle ongelma. Vai kuuntelisitko mieluummin vaivaannuttavan teennäistä on ilmoja pidellyt -tekokeskustelua? Entä joutavaa puheripulia, kun toinen suoltaa suuntäydeltä tyhjänpäiväisyyksiä vain sen vuoksi, että tulisi puhuttua?
Mieti jo hieman.
Miksi vain yltiösosiaalisuutta pidetään hyvänä käytöksenä? onko se kohtelista että kaikki taistele puheenvuoroista tai puhuu toistensa päälle kun just mulla on niin tärkeetä asiaa! Ja sitä paitsi ihmiset on erillaisia, kaikki ei halua suu vaahdossa puhua joutavia
Minusta huonoa ja junttia käytöstä on, jos 6 hengen seurassa (kolme pariskuntaa, kaikki tuttuja vuosien takaa) yksi nainen on lähes tuppisuuna koko ajan. Ja tätä tapahtuu aina. Tulee ihan hassu olo, kun joutuu lypsämään häntä ja koko ajan kyselemään jotain, ettei olisi yksinpuhelua, jos jää kahdestaan joksikin aikaa.
hyvää käytöstä. Eikä nyt ollut kyse puheenvuoroista taistelemisestakaan. Mutta täysin tuppisuunaoleminen ei vaan ole kovin mukavaa muille. ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miksi sitten sopia tapaaminen jos ei keskustella? Mikä on tapaamisen pointti?
No varsinkin jos ja kun jäämme kahdestaan, niin olen ainoa äänessä olija
Tai muuten vain hiljainen. Ymmärrän häntä hyvin, ei minäkään ole puhelias, puhun vain kun on jotain oikeasti sanottavaa. Miksei hän saa olla sellainen kuin on? Onhan teitä muita siinä lörpöttelemässä, eikö yksi saa olla vähän hiljaisempikin? Haittaako pieni hiljainen hetki jotain, täytyykö ääntä olla taukoamatta?
se vaan tuntuu niin tyhmältä kun saa yksin puhua eikä toinen puhu vaikka kuinka kannustaisi. ap. Olisi ihan kiva kuulla hänenkin kuulumisiaan.
Kunnioita hänen kantaansa, jos hän ei halua avautua kuulumisistaan, ei sinun tarvitse niitä udella. Voit aivan hyvin olla hiljaa sinäkin. Ei ihmisten ole mikään pakko puhua koko aikaa vaikka olisivatkin kahden kesken. Minäkin nuorena luulin että pitää, ja oli kiusallista kun en keksinyt mitään sanottavaa ja olin ujo ja hiljainen. Nyt olen hyväksynyt sen, hiljaisuus ei ole yhtään huonompi ominaisuus kuin puheliaisuuskaan. Turhaa pälpätystä on muutenkin liikaa. Oppikoot ne puheliaat nauttimaan joskus hiljaisuudesta, me hiljaiset ollaan jouduttu väkisin puhumisen kohteeksi liian usein.
Katsella kaukaisuuteen ja juoda kahvia ystävä vieressä? Hiljaa voi olla yksin. ap
että hiljaisetkin ihmiset tykkäävät joskus tavata muita ihmisiä. Ihan vaikka kuunnellakseen niiden juttuja, ja osallistuakseen omalla pienellä hiljaisella tavallaan keskusteluun. Ja jos ollaan pariskuntana liikkeellä, saattaa puoliso olla sosiaalisempi ja puheliaampi. Eikö sun mielestä hiljaisilla ihmisillä ole oikeutta liikkua kodin ulkopuolella? Miksi puheliaisuutta pidetään arvostetumpana ominaisuutena kuin hiljaisuutta, vaikka puhe olisi ihan diipadaapaa? Miksei voi nauttia hyvästä ruuasta, juomasta, tanssimisesta, ihmisten katselusta, kauniista ilmasta ihan ilman hölötystä joskus? Mikä sinua niin vaivaa siinä ettei joku ole puhelias?
ja jos en ole, niin ollaan hiljaa vaikka tunti. Sitten tapaamiset alkaa vähentyä, koska ei ole kivaa tavata ja olla itse se aloitteen tekevä ja puhelias, kun toinen ei yhtään tule vastaan. Ja näin on käynytkin muutamien ihmisten kanssa. On todella raskasta olla kahdestaan kaverin kanssa joka ei puhu ja tuijottelee kengänkärkiä kun vastaa jotain. Niin se vaan on. ap
Voisi nousta esiin ihan mielenkiintoisiakin asioita. On olemassa ihmisiä jotka eivät kestä hiljaisuutta, vaan koko ajan on oltava joku näennäinen puuha ja puhe ja sitä on ylläpidettävä vaikka ei mitään asia oliskaan. Jotkut ovat parhaimmillaan vasta kun se pinnallinen, jatkuva puhe taukoaa ja voidaan ihan oikeasti ruveta keskustelemaan. Tiedän ihmisiä joilla on pakonomainen tarve peittää kaikki alleen sillä puheella, ja se on tosi raskasta ja hermostuttavaa (ja dominoivaa) Ehkä ap olet sellainen? Mistä olet päätellyt että juuri sun pitää hallita tilanteita ja määritellä ettei hiljaista saa olla? Samalla viet muilta- eri tavoin toimivilta tilaa. Mut noinhan käy usein juuri silloin kun ollaan tekemisissä ulkoisista syistä eikä mitään oikeaa yhteyttä edes haluta.
Minusta huonoa ja junttia käytöstä on, jos 6 hengen seurassa (kolme pariskuntaa, kaikki tuttuja vuosien takaa) yksi nainen on lähes tuppisuuna koko ajan.
Minusta on huonoa ja junttia käytöstä, että olet lyttäämässä niitä, jotka eivät ole eivätkä välttämättä osaa olla samanlaisia kuin Sinä. Jos toinen tykkää kuunnella eikä kertakaikkiaan keksi mitään sanottavaa, niin lähde pois, jos tämä todellakin on Sinulle ongelma. Vai kuuntelisitko mieluummin vaivaannuttavan teennäistä on ilmoja pidellyt -tekokeskustelua? Entä joutavaa puheripulia, kun toinen suoltaa suuntäydeltä tyhjänpäiväisyyksiä vain sen vuoksi, että tulisi puhuttua? Mieti jo hieman.
ulos, koska heidän seura ei ole kovin houkuttelevaa muille. Enkä ole sanonut että pitää puhua jonnin joutavaa, kai sitä voi vastata mitä kuuluu, jos kysytään. Enkä ole vaatinut mitään puheripulia tai tyhjänpäiväisyyksiä, vaan ihan normaalia keskustelua. ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miksi vain yltiösosiaalisuutta pidetään hyvänä käytöksenä? onko se kohtelista että kaikki taistele puheenvuoroista tai puhuu toistensa päälle kun just mulla on niin tärkeetä asiaa! Ja sitä paitsi ihmiset on erillaisia, kaikki ei halua suu vaahdossa puhua joutavia
Minusta huonoa ja junttia käytöstä on, jos 6 hengen seurassa (kolme pariskuntaa, kaikki tuttuja vuosien takaa) yksi nainen on lähes tuppisuuna koko ajan. Ja tätä tapahtuu aina. Tulee ihan hassu olo, kun joutuu lypsämään häntä ja koko ajan kyselemään jotain, ettei olisi yksinpuhelua, jos jää kahdestaan joksikin aikaa.
hyvää käytöstä. Eikä nyt ollut kyse puheenvuoroista taistelemisestakaan. Mutta täysin tuppisuunaoleminen ei vaan ole kovin mukavaa muille. ap
hiljaisten pitää muuttaa käytöstään ollakseen mieliksi sinulle? Mutta sinun ei tarvitse hyväksyä heidän käytöstään? Sinun mielipiteesi on seurassa kaikkein tärkein, ja muiden pitää toimia niin ettei sinulle tule vaivaantunut olo?
Mahdat olla empaattinen ystävä.
Miksi sitten sopia tapaaminen jos ei keskustella? Mikä on tapaamisen pointti?
No varsinkin jos ja kun jäämme kahdestaan, niin olen ainoa äänessä olija
Tai muuten vain hiljainen. Ymmärrän häntä hyvin, ei minäkään ole puhelias, puhun vain kun on jotain oikeasti sanottavaa. Miksei hän saa olla sellainen kuin on? Onhan teitä muita siinä lörpöttelemässä, eikö yksi saa olla vähän hiljaisempikin? Haittaako pieni hiljainen hetki jotain, täytyykö ääntä olla taukoamatta?
se vaan tuntuu niin tyhmältä kun saa yksin puhua eikä toinen puhu vaikka kuinka kannustaisi. ap. Olisi ihan kiva kuulla hänenkin kuulumisiaan.
Kunnioita hänen kantaansa, jos hän ei halua avautua kuulumisistaan, ei sinun tarvitse niitä udella. Voit aivan hyvin olla hiljaa sinäkin. Ei ihmisten ole mikään pakko puhua koko aikaa vaikka olisivatkin kahden kesken. Minäkin nuorena luulin että pitää, ja oli kiusallista kun en keksinyt mitään sanottavaa ja olin ujo ja hiljainen. Nyt olen hyväksynyt sen, hiljaisuus ei ole yhtään huonompi ominaisuus kuin puheliaisuuskaan. Turhaa pälpätystä on muutenkin liikaa. Oppikoot ne puheliaat nauttimaan joskus hiljaisuudesta, me hiljaiset ollaan jouduttu väkisin puhumisen kohteeksi liian usein.
Katsella kaukaisuuteen ja juoda kahvia ystävä vieressä? Hiljaa voi olla yksin. ap
että hiljaisetkin ihmiset tykkäävät joskus tavata muita ihmisiä. Ihan vaikka kuunnellakseen niiden juttuja, ja osallistuakseen omalla pienellä hiljaisella tavallaan keskusteluun. Ja jos ollaan pariskuntana liikkeellä, saattaa puoliso olla sosiaalisempi ja puheliaampi. Eikö sun mielestä hiljaisilla ihmisillä ole oikeutta liikkua kodin ulkopuolella? Miksi puheliaisuutta pidetään arvostetumpana ominaisuutena kuin hiljaisuutta, vaikka puhe olisi ihan diipadaapaa? Miksei voi nauttia hyvästä ruuasta, juomasta, tanssimisesta, ihmisten katselusta, kauniista ilmasta ihan ilman hölötystä joskus? Mikä sinua niin vaivaa siinä ettei joku ole puhelias?
ja jos en ole, niin ollaan hiljaa vaikka tunti. Sitten tapaamiset alkaa vähentyä, koska ei ole kivaa tavata ja olla itse se aloitteen tekevä ja puhelias, kun toinen ei yhtään tule vastaan. Ja näin on käynytkin muutamien ihmisten kanssa. On todella raskasta olla kahdestaan kaverin kanssa joka ei puhu ja tuijottelee kengänkärkiä kun vastaa jotain. Niin se vaan on. ap
Voisi nousta esiin ihan mielenkiintoisiakin asioita. On olemassa ihmisiä jotka eivät kestä hiljaisuutta, vaan koko ajan on oltava joku näennäinen puuha ja puhe ja sitä on ylläpidettävä vaikka ei mitään asia oliskaan. Jotkut ovat parhaimmillaan vasta kun se pinnallinen, jatkuva puhe taukoaa ja voidaan ihan oikeasti ruveta keskustelemaan. Tiedän ihmisiä joilla on pakonomainen tarve peittää kaikki alleen sillä puheella, ja se on tosi raskasta ja hermostuttavaa (ja dominoivaa) Ehkä ap olet sellainen? Mistä olet päätellyt että juuri sun pitää hallita tilanteita ja määritellä ettei hiljaista saa olla? Samalla viet muilta- eri tavoin toimivilta tilaa. Mut noinhan käy usein juuri silloin kun ollaan tekemisissä ulkoisista syistä eikä mitään oikeaa yhteyttä edes haluta.
totaalisen tuppisuita. Osaan olla hiljaa ja annan tilaa, mutta kun jotkut eivät milloinkaan puhu mitään. Se ei ole kivaa, ei sellaisen ihmisen kanssa kovin kauaa jaksa istua kahvilla. ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miksi vain yltiösosiaalisuutta pidetään hyvänä käytöksenä? onko se kohtelista että kaikki taistele puheenvuoroista tai puhuu toistensa päälle kun just mulla on niin tärkeetä asiaa! Ja sitä paitsi ihmiset on erillaisia, kaikki ei halua suu vaahdossa puhua joutavia
Minusta huonoa ja junttia käytöstä on, jos 6 hengen seurassa (kolme pariskuntaa, kaikki tuttuja vuosien takaa) yksi nainen on lähes tuppisuuna koko ajan. Ja tätä tapahtuu aina. Tulee ihan hassu olo, kun joutuu lypsämään häntä ja koko ajan kyselemään jotain, ettei olisi yksinpuhelua, jos jää kahdestaan joksikin aikaa.
hyvää käytöstä. Eikä nyt ollut kyse puheenvuoroista taistelemisestakaan. Mutta täysin tuppisuunaoleminen ei vaan ole kovin mukavaa muille. ap
hiljaisten pitää muuttaa käytöstään ollakseen mieliksi sinulle? Mutta sinun ei tarvitse hyväksyä heidän käytöstään? Sinun mielipiteesi on seurassa kaikkein tärkein, ja muiden pitää toimia niin ettei sinulle tule vaivaantunut olo? Mahdat olla empaattinen ystävä.
ei heidän tarvitse muuttaa käytöstään minun takia, vaan heidän itsensä. Kyllä minä kestän sen, että porukassa ovat hiljaa, mutta tapaamiset kahden kesken jää lähes olemattomiin tämän takia. Uskon, että heillä on se vaivaantunut olo seurassa =) ap
Siksi on vaikeaa antaa olla hiljainen, koska seurassa se on äärimmäisen vaivaannuttavaa, isomassa porukassa hiljainen hukkuu porukkaan ja kukaan ei kiinnitä häneen mitään huomiota, mutta kahdestaan se on todella työlästä ja raskasta yksin olla se joka jotain puhuu. usko pois, sinulla ei ilmeisesti ole kokemusta? ap
Ja miksi sinun pitää puhua, jos olet jonkun kanssa kahden? Itse olen hiljaisempaa sorttia ja minä taas koen sen hyvin vaivaannuttavaksi, kun toinen alkaa väkisin harjoittamaan pakkopuhumista.
Hiljaisuus olisi kelvannut mainiosti, mutta nyt tuo toinen vaativa persoona pilasi sen ja avasi keskustelun, jonka ainut funktio vaatia minulta osallistumista turhaan lässytykseen, joka ei tosiasiassa kiinnosta kumpakaan, mutta kiinnostunutta pitäisi silti näytellä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
kutsuuko joku sinut kahville kahden kesken eikä siellä puhu mitään? Onhan se nyt liikaa vaadittu, että itsen pitäisi koko ajan pitää toiselle seuraa, mutta toisen ei tarvitse tehdä mitään. Isommassa porukassa on taas ihan ymmärrettävää, jos joku ei uskalla puhua/keksi sanottavaa. Mutta jos joku varta vasten kutsuu jonnekin kahville niin mikä oikeus hänellä on vaatia toista toimimaan viihdyttäjänä, tuskin se toinenkaan haluaa, että molemmat istuu vaan hiljaa tunnin?
Siksi on vaikeaa antaa olla hiljainen, koska seurassa se on äärimmäisen vaivaannuttavaa, isomassa porukassa hiljainen hukkuu porukkaan ja kukaan ei kiinnitä häneen mitään huomiota, mutta kahdestaan se on todella työlästä ja raskasta yksin olla se joka jotain puhuu. usko pois, sinulla ei ilmeisesti ole kokemusta? ap
Ja miksi sinun pitää puhua, jos olet jonkun kanssa kahden? Itse olen hiljaisempaa sorttia ja minä taas koen sen hyvin vaivaannuttavaksi, kun toinen alkaa väkisin harjoittamaan pakkopuhumista. Hiljaisuus olisi kelvannut mainiosti, mutta nyt tuo toinen vaativa persoona pilasi sen ja avasi keskustelun, jonka ainut funktio vaatia minulta osallistumista turhaan lässytykseen, joka ei tosiasiassa kiinnosta kumpakaan, mutta kiinnostunutta pitäisi silti näytellä.
En ymmärrä sellaisen tapaamisen tarkoitusta, valitettavasti. ap
Hän nauttii hiljaisuudesta, ilmeisesti myös seurassa. Sinä ilmeisesti nautit puhumisesta.
Puhu muiden kanssa ja ole hänen seurassaan hiljaa.
Tenttaajat ovat muuten ärsyttäviä.
Itse varon puhumasta heidän seurassaan mitään omia asioita, ihan vaan siitä syystä että se tenttaaminen on ärsyttävää. Jos heidän seurassaan sanoo jotain itsestään niin he alkavat ihan varmasti jossakin vaiheessa tenttaamaan asiasta ihan tosissaan.
kutsuuko joku sinut kahville kahden kesken eikä siellä puhu mitään? Onhan se nyt liikaa vaadittu, että itsen pitäisi koko ajan pitää toiselle seuraa, mutta toisen ei tarvitse tehdä mitään. Isommassa porukassa on taas ihan ymmärrettävää, jos joku ei uskalla puhua/keksi sanottavaa. Mutta jos joku varta vasten kutsuu jonnekin kahville niin mikä oikeus hänellä on vaatia toista toimimaan viihdyttäjänä, tuskin se toinenkaan haluaa, että molemmat istuu vaan hiljaa tunnin?
koska kirjoittaminen onnistuu. Kun sitten tulee tapaaminen, niin hiljaista on... ap
Hän nauttii hiljaisuudesta, ilmeisesti myös seurassa. Sinä ilmeisesti nautit puhumisesta. Puhu muiden kanssa ja ole hänen seurassaan hiljaa. Tenttaajat ovat muuten ärsyttäviä. Itse varon puhumasta heidän seurassaan mitään omia asioita, ihan vaan siitä syystä että se tenttaaminen on ärsyttävää. Jos heidän seurassaan sanoo jotain itsestään niin he alkavat ihan varmasti jossakin vaiheessa tenttaamaan asiasta ihan tosissaan.
jestas teitä. En minä mitään tenttaa, yritän vaan saada jotain toisen suusta ulos, mutta turhaan... Yleinen vastaus mitä kuuluu kysymykseen on "ei kai mitään" ja sitten ollaan hiljaa taas. ap
ei heidän tarvitse muuttaa käytöstään minun takia, vaan heidän itsensä.
Heidän itsensä takia? Siis jos hiljainen yksilä on sujunut luonteensa kanssa ja kokee luonnolliseksi olla hiljaa, niin mikä tää "heidän itsensä takia"-juttu on?
Ja mitä tää "normaali" keskustelu on? Että pitäisi vastata, kun sinä utelet toisten asioita? Että heidän pitäisi kysellä sinun asioitasi ja kuunnella, kun lässytät tylsästä elämästäsi?
Samasta syystä minäkin annan muiden hoitaa puhumisen.