Uusi muotidiagnoosi: aistiyliherkkyys :D!

Minulle tuli kerran rakkulat jalkoihin uusista kävelykengistä ja ne tekivät kipeää. Siskoni määritteli sen autismiin liittyväksi aistiyliherkkyydeksi. Minulla on siis hänen mielestään autismihäiriö, koska uudet kävelykengät hiersivät pari päivää ennen kuin muovautuivat jalkoihini sopiviksi. Olen jotenkin alkanut inhoamaan siskoani tämän besserwisser-kyökkipsykiatrian takia. Pitää olla säälittävä pikku elämä, jos ajattelu pyörii tuollaisten asioiden ympärillä.

[quote author="Vierailija" time="26.12.2012 klo 19:35"]

on kuule muodikkuus kaukana, kun lapsi hakkaa päätään seinään koska ympäristön ärsykkeet aiheuttavat sisällä sietämättömän kaaoksen.

[/quote]

Sitten paikka on kyllä lasten psykiatrisella osastolla.

Koen silityksen kipuna. On jolteensakin veemäinen vaiva, kun mies yrittää helliä, paijata ja viritellä petipuuhiin, ja musta tuntuu siltä kuin hiekkapaperilla hierottaisiin ihoa. Lapsi kokee samoin lempeän kosketuksen kipuna. Minua (ja lasta) pitää kosketella napakasti ja jämäkästi, se ei satu. Mutta ah - ihanaa olla edes muodikas. 

Aistiyliherkyyden lisääntyminen on suorssa suhteessa kemiallisten lisäaineittein lisääntymiseen. Meillä ei ole enää puhdasta vettä, ilmaa, ruokaa, vaatteita, pesuaineita, rakennusmateriaaleja jne. Jokaisen tuotteen yksittäinen lisäainemäärä on "sallituissa" rajoissa mutta jo kahden "sallituisa" rajoissa olevan lisäaineen määrä voi ylittää sen. Diagnooseja on mukava ottaa ja antaa mutta kukaan ei välitä siitä että me olemme eläviä olentoja ja tarvitsemme ennen kaikkea myrkyttömän elinympäristön. Meidän ei tule enää alistua lisääntyviin "sallittuihin" myrkkymääriin sillä ihminen on paljon torakkaa heikompi elollinen.     

"Muotidiagnoosi" = aivovamman aiheuttama aistiyliherkkyys: kesäpäivät sisällä, ulkona vain aurinkolaseissa ja kuulosuojaimissa (myös talvella) Jatkuvaa pääkipua, toistuvaa pelkoa koirista, pienistä lapsista, mopoista, hälyytysajoneivoista, tms 'kovista äänistä. Paniikkihäiriöitä, lamannuttavia pääkipukohtauksia, niskahartia jumia,muistikatkoksia, oksennuskohtauksia, kasvojen lihasten lamaantumista, kroonista univajetta, ruokavalion tarkkailua.

On he#*etin trendikäs olo, invalidisoituneena päivät kotona viileässä, pimeässä ja hiljaisuudessa.

Minulla alkoi tuntoon ja kuuloon liittyvä aistiyliherkkyys ihan kuin salama kirkkaalta taivaalta ollessani noin 8-vuotias, kovien sytostaattihoitojen jälkeen. Sitä ennen olin ihan "normaali" lapsi ja sen aamun jälkeen en enää pystynyt pitämään muita kuin väljiä vaatteita, saumakohtia leikkelin sukista ym saksilla aina yliopistoon saakka. Onneksi aikuisiällä tuntoaistin osalta tuo yliherkkyys on lähes kadonnut, mutta kiusattiin minua koulussa niiden riippuvien vaatteitteni vuoksi kuitenkin sen seitsemän vuotta - että trendikkäältä tuntuu. Joitakin kuuloon liittyviä yliherkkyyksiä minulla on yhä, en kuitenkaan niistä missään kailota, tuntuu typerältä. Vain läheiseni (lapsuudenperhe ja mies) niistä tietävät. Muutoin yritän sitten sinnitellä.

jee, saatiin masennukselle ja kilpparivammoille kilpailija mielikuvitusmuotitauti-markkinoilla <3

Muodikasta keksiä diagnoosi, kun ei saa lasta kuriin!

Luin jostain, että suomalaisilla meluherkkyys on aika yleistä. Mua ainakin rasittaa äänet päivän päätteeksi, joskus on saatava olla ihan hiljaisuudessa. Yökerhot on kamalia. Toki introvertilla luonteenlaadullakin on vaikutusta tähän. Kirkkaasti valaistut levottomat marketit tekee joskus pahaa. Ei siinä sen kummempaa, sitä oppii luovimaan - mutta pahasti aistiherkille lapsille toivon onnea ja kaikkea hyvää!

Aika harvoin lääkärit ehdottavat diagnooseja noin niinkun sivulauseessa "Huomasin että teidän Nicopetteri on aistiyliherkkä"... Kyllä ne äidit ovat ne jotka lapsen raahaavat vastaanotolle ja vaativat selityksiä kun lapsi ei olekaan "mallilapsi".

[quote author="Vierailija" time="12.06.2013 klo 09:29"]

Voiko nykypäivänä olla enää näin tietämättömiä aikuisia ihmisiä? :-O Meillä kaksi pikkukeskosina syntynyttä lasta, toinen aistiyliherkkä ja toinen aistialiherkkä.

[/quote]

Jos sinulla on neurologisista ongelmista kärsivät keskoslapset, sinun tulisi olla huolestunut muotidiagnooseista sen sijaan, että yrittäisit vakuuttaa kaikki siitä, ettei mitään muodikkaita diagnooseja ole olemassakaan. Muotidiagnoosit nimittäin rapauttavat todellisten lääketieteellisten häiriöiden uskottavuutta.

Kun suuri joukko perusterveitä ihmisiä alkaa käyttämään esimerkiksi neurologisia ongelmia tavallisten elämisen ongelmien selityksinä, eli tekemään todellisista diagnooseista muotidiagnooseja, se trivialisoi todellisia ongelmia ja saattaa johtaa siihen, ettei niitä enää oteta vakavasti. Sen sijaan että suuttuisit muotidiagnooseja kritisoiville, sinun tulisi olla vihainen niille, jotka muuttavat todellisia sairauksia muotitaudeiksi, joita kukaan ei ota enää kohta vakavasti.

"Muotidiagnoosi" ei tarkoita välttämättä samaa kuin "tauti jota ei ole olemassa, mutta josta kaikki puhuvat". Se voi tarkoittaa myös "olemassa oleva tauti, jota terveet ovat alkaneet käyttämään muiden kuin lääketieteellisten ongelmien selityksenä". Psykiatriassa tunnetaan nk. somatisaatioilmiö, jolla viitataan mm. siihen, että erimuotoisia psykososiaalisia vaikeuksia rationalisoidaan antamalla niille lääketieteellisiä leimoja. Esimerkiksi työperäistä tai muista ympäristötekijöistä johtuvaa väsymystä ja stressiä saatetaan tulkita yhdeksi tietyksi oireyhtymäksi, koska ihmismielellä on tapana etsiä yhtä selkeämuotoista nimittäjää monimuotoisille ja vaikeaselkoisille ongelmakokonaisuuksille.

Usein kuulee sanottavan, "Vihdoinkin ongelmillani oli nimi!" Yhden selkeän lokeron löytyminen monimuotoiselle ongelmaryppäälle on mieltä huojentavaa, mutta se ei välttämättä tarkoita sitä, että ongelmat todella johtuisivat siitä nimetystä sairaudesta tai häiriöstä. Kyseessä saattaa toisin sanoen olla nk. muotidiagnoosi.

Tuntemani aistiyliherkät lapset tulevat juuri ongelmaperheistä. Eli juuri näistä, missä vanhemmuus on hukassa.

Kun vauva syntyy, heillä ei saa edes puhua, että se nukkuu. Ei imuroida, ei soi radio. Kylään ei voi tulla, kun vauvan rytmi häiriintyy.

Eli juuri perheistä, joissa aikuiset ihmiset mukaantuvat vauvantahtiseen elämään, eli lopettavat elämän kokonaan-

Yleensä näitä ei tule perheistä, joissa vauva on sopeutettu perheen elämään, eli siellä on juteltu kun vauva nukkuu ja annettu normaaliruokaa yms.

[quote author="Vierailija" time="12.06.2013 klo 14:30"]

Tuntemani aistiyliherkät lapset tulevat juuri ongelmaperheistä. Eli juuri näistä, missä vanhemmuus on hukassa.

Kun vauva syntyy, heillä ei saa edes puhua, että se nukkuu. Ei imuroida, ei soi radio. Kylään ei voi tulla, kun vauvan rytmi häiriintyy.

Eli juuri perheistä, joissa aikuiset ihmiset mukaantuvat vauvantahtiseen elämään, eli lopettavat elämän kokonaan-

Yleensä näitä ei tule perheistä, joissa vauva on sopeutettu perheen elämään, eli siellä on juteltu kun vauva nukkuu ja annettu normaaliruokaa yms.

[/quote]

Niin juuri. Kun tätä kritisoit ja kehut ns. normaaleja, perinteisiä kasvatusta niin olet joku psykopaatti, joka ei tiedä mistään. Sitten nämä diagnisoidut käyvät kimppuusi.

Siis kenellä on oikeasti diagnosoitu aistiyliherkkyys? Minun tietääkseni se ei ole mikään oma diagnoosinsa, vaan esim. joihinkin neurologisiin häiriöihin tai oireyhtymiin liittyvää. Jos jollain on parempaa tietoa, niin kertokaa ihmeessä, mielellään myös mitä diagnoosikoodia käytetään.

[quote author="Vierailija" time="12.06.2013 klo 13:38"]

[quote author="Vierailija" time="12.06.2013 klo 09:32"]

Voi vit**** sä vedät tähän jonkun alle puolivuotiaan keskosen? :D Ei hitto

Kerroppa missä ovat kaikki 50-80 vuotiaat aistiyliherkät joille pitää ruoat eritellä lautasella tai joille pitää maksaa hupparin laittamisesta päälle?

[/quote]

Jos mainitaan murtuneella jalalla juokseva lapsi, niin kyse tuskin on alle puolivuotiaasta keskosesta. Sellaiset ei vielä juokse.

Ja 50 - 80-vuotiailla aistiyliherkillä on kertynyt siedätyshoitoa jo sen verran, että heidän yliherkkyytensä ei ole enää huomiota herättävää. Sen sijaan leikki- ja kouluikäisillä kyse on siitä, että aistijärjestelmän säätely ei ole kehittynyt normaalilla tavalla, vaan siltä osin ollaan kehityksestä jäljessä. Ja noin pienellä ihmisellä terapia ja normaalielämässä tuleva siedätys ei ole vielä ehtinyt kirimään kehitystä kiinni. Aikuiset / vanhukset ja lapset ovat kehityksessään hyvin erilaisissa vaiheissa, joten on tyhjänpäiväistä vertailla heitä keskenään.

[/quote]

Minäkin olen juossut murtuneella jalalla ja mulla ei ole mitään diagnoosia, ihan normaali ja terve ihminen olen ollut viimeiset 37v. Ehkä toisilla vana on korkeampi kipukynnys ja siihen ei tartte kenenkään diagnoosia?

[quote author="Vierailija" time="12.06.2013 klo 14:46"]

Siis kenellä on oikeasti diagnosoitu aistiyliherkkyys? Minun tietääkseni se ei ole mikään oma diagnoosinsa, vaan esim. joihinkin neurologisiin häiriöihin tai oireyhtymiin liittyvää. Jos jollain on parempaa tietoa, niin kertokaa ihmeessä, mielellään myös mitä diagnoosikoodia käytetään.

[/quote]

En minäkään tiedä. Sen tiedän, että ystävälläni on aspergerin oireyhtymä (ihan diagnosoitu siis) ja aistiyliherkkyyttä. En toki ole nähnyt mitään hänen papereita tai diagnooseja, mutta hän kärsii ihan eri tavalla äänistä, valoista ja hälystä kuin muut. Hän ei ole mikään tyhmä ja hullu kuten vuosia luultiin, vaan korkeakoutettu ja lahjakas mies. Hän sai pahoja fyysisiä oireita työssään juuri noiden oireiden takia ja oli ihan burn outin partaalla.

Onneksi hänellä on nykyään koulutus ja työ alalla, jota hän voi tehdä. Jos yleisesti ajateltaisiin, että tuollaisia oireyhtymiä ja herkkyyksiä ei ole olemassakaan ja lääketiede ei niitä tunnistaisi, hän olisi varmaan saanut eläkepaperit psyykkisistä syistä (ja yhteiskunta maksaa, jee...). Tai sitten hän olisi vaikka juonut itsensä tainnoksiin joka päivä. Kaiken ei tarvitse olla kuin kultaisella 70-luvulla jolloin tällaista ei ollut olemassakaan!

[quote author="Vierailija" time="12.06.2013 klo 10:04"]

 Onneksi ei alkanut kukaan diagnosoimaan, varmasti olisin sitten ollut niin herkkää niin herkkää ja alkanut erotella ruokia ja vaatimaan vaatteet päälle saumat nurinpäin.

[/quote]

Miksi olisit alkanut erottelemaan ruokia tai kääntämään vaatteet? Jos pystyit syömään ja pukemaan normaalisti, niin miksi ihmeessä olisit tehnyt asioista vaikempaa. Se menee kuule niin, että lapsi haluaa olla samanlainen kuin muutkin. Siitä tulee jo ihan tarpeeksi ilkkumista, jos ei pysty käymään uimahallissa äänimaailman vuoksi. Lapsi ei haluaisi itsellään olevan edes sitä yhtä erikoisuutta, puhumattakaan, että vapaaehtoisesti kehittelisi itselleen niitä vielä lisää. 

[quote author="Vierailija" time="12.06.2013 klo 10:08"]

Periytyvä tila? :-D Mistäköhän sä puhut? Neurologinen vamma aivojen kehittymättömyydestä ja ennenaikaisesta syntymästä periytyvä tila? :-DDDD No nytpä me saatiin palstalle uusi ja pätevä kyökkitohtori. Olisko sulla jotakin itse päivittämääsi wikipediaa parempaa, lääketieteellisesti pätevää tutkimustietoa väitteesi pohjaksi? Vai kuulutkohan siihen samaan jengiin, jonka mielestä astmakin on psyykkinen ongelma edelleen, koska sellaiseksi se luokiteltiin vielä muutama vuosikymmen sitten? :-D Ei herranjestas, mistä näitä idiootteja kumpuaa?

[/quote]

Millähän pätevyydellä sinä siten tulet haukkumaan toisia idiooteiksi, kun totuushan on, että aistiherkkyys on myös osin periytyvää. Sitä en tiedä periytyykö suoraan vai periytyvätkö jotkin tietyt jutut, jotka altistavat aistiherkkyydelle. Silloin kun viimeksi aiheesta luin, niin tuosta ei ollut tietoa.

Ja kun kuitenkin huudat lähteiden perään, niin lue vaikka kirja "Tahatonta tohellusta", jos olisi ollut siinä, en todella muista missä kirjassa mikäkin lause oli, mutta viisaana ihmisenä osannet itsekin lukea kirjat, jolloin tieto tulee sinua vastaan.

[quote author="Vierailija" time="12.06.2013 klo 10:08"]

Periytyvä tila? :-D Mistäköhän sä puhut? Neurologinen vamma aivojen kehittymättömyydestä ja ennenaikaisesta syntymästä periytyvä tila? :-DDDD No nytpä me saatiin palstalle uusi ja pätevä kyökkitohtori. Olisko sulla jotakin itse päivittämääsi wikipediaa parempaa, lääketieteellisesti pätevää tutkimustietoa väitteesi pohjaksi? Vai kuulutkohan siihen samaan jengiin, jonka mielestä astmakin on psyykkinen ongelma edelleen, koska sellaiseksi se luokiteltiin vielä muutama vuosikymmen sitten? :-D Ei herranjestas, mistä näitä idiootteja kumpuaa?

[/quote]

Millähän pätevyydellä sinä siten tulet haukkumaan toisia idiooteiksi, kun totuushan on, että aistiherkkyys on myös osin periytyvää. Sitä en tiedä periytyykö suoraan vai periytyvätkö jotkin tietyt jutut, jotka altistavat aistiherkkyydelle. Silloin kun viimeksi aiheesta luin, niin tuosta ei ollut tietoa.

Ja kun kuitenkin huudat lähteiden perään, niin lue vaikka kirja "Tahatonta tohellusta", jos olisi ollut siinä, en todella muista missä kirjassa mikäkin lause oli, mutta viisaana ihmisenä osannet itsekin lukea kirjat, jolloin tieto tulee sinua vastaan.

[quote author="Vierailija" time="12.06.2013 klo 16:25"]

[quote author="Vierailija" time="12.06.2013 klo 10:08"]

Periytyvä tila? :-D Mistäköhän sä puhut? Neurologinen vamma aivojen kehittymättömyydestä ja ennenaikaisesta syntymästä periytyvä tila? :-DDDD No nytpä me saatiin palstalle uusi ja pätevä kyökkitohtori. Olisko sulla jotakin itse päivittämääsi wikipediaa parempaa, lääketieteellisesti pätevää tutkimustietoa väitteesi pohjaksi? Vai kuulutkohan siihen samaan jengiin, jonka mielestä astmakin on psyykkinen ongelma edelleen, koska sellaiseksi se luokiteltiin vielä muutama vuosikymmen sitten? :-D Ei herranjestas, mistä näitä idiootteja kumpuaa?

[/quote]

Millähän pätevyydellä sinä siten tulet haukkumaan toisia idiooteiksi, kun totuushan on, että aistiherkkyys on myös osin periytyvää. Sitä en tiedä periytyykö suoraan vai periytyvätkö jotkin tietyt jutut, jotka altistavat aistiherkkyydelle. Silloin kun viimeksi aiheesta luin, niin tuosta ei ollut tietoa.

Ja kun kuitenkin huudat lähteiden perään, niin lue vaikka kirja "Tahatonta tohellusta", jos olisi ollut siinä, en todella muista missä kirjassa mikäkin lause oli, mutta viisaana ihmisenä osannet itsekin lukea kirjat, jolloin tieto tulee sinua vastaan.

[/quote]

Puurot ja hillot menneet tuossa sekaisin. Yhden lapsilla on neurologisia häiriöitä ennenaikaisen syntymän takia, jollain toisilla taas etupäässä perinnöllisistä syistä.