Todellinen "Facebook-päivitys" jouluaatosta

Voi kun saisi itse valita kaikki lasten lahjat, niin paljon taas turhaa sälää muilta. Muuten onnistunut joulu, paitsi ikävä esikoista. Onneksi tänään tulee kotiin isältään

Voi kun saisi itse valita kaikki lasten lahjat, niin paljon taas turhaa sälää muilta. Muuten onnistunut joulu, paitsi ikävä esikoista. Onneksi tänään tulee kotiin isältään

ja höselsivät. Vitutti kun exä änkesi jouluaterialle. Siskon kanssa oli hervottoman hauskaa. Oli ihanaa kun lapset meni nukkumaan ja vieraat lähti ja sai vain olla rauhassa ja tirauttaa pienet jouluitkut :)

Meidän lapset luulee varmaan olleensa maailman kilteimmät lapsukaiset ton tavaramäärän keskellä jonka saivat...

Meidän lapset luulee varmaan olleensa maailman kilteimmät lapsukaiset ton tavaramäärän keskellä jonka saivat...

Tää on hyvä..

olisihan ilman tuotakin rojua pärjännyt, mutta antaja on tainnut sitä lahjaa kuitenkin miettiä yhtä hartaasti kuin minä omia antamiani ja toivonut, että olisi edes vähän mieleen. Ihanaa, että haluavat meitä muistaa ja ovat olemassa.



Äh, unohtui hankkia ja laittaa sitä ja tätä joulupöytään, mutta onko se lopulta tärkeintä?



Tuossa nuo leikkivät lahjoillaan, minun rakkaani. Jälkiruoka jäi tekemättä ja juustotarjotinkin unohtui laittaa tarjolle illan tunteina. Silti on hyvä ja lämmin olla.



Toivottavasti ne kynttilät vielä palavat jäälyhdyissä.

ja itse olisin halunut vaan nukkua. Onneksi töistä on vapaata..

Tein ehkä maailman parasta lanttulaatikkoa!

mä olin ainoa joka ei saanut yhtään pakettia, ei yhtäkään. Onneksi lapset eivät sitä touhultaan huomanneet.

väsytti kuten aina, luuserifiilis kuten aina. Yksinäinen olo ja rakkautta kaipaan. Mutta hienosti feikkasin, jei!

ja meidän muiden pitää vältellä osaa kämpästä ettei lapset näe miten veri roiskuu.

Olen kuin vieras omassa kodissani. Miksi en opi pitämään näistä ihmisostä, jotka tahtovat meille pelkkää hyvää? Ei se, mitään, tehdään tämä joulu nyt miehen tavalla ja joku muu päivä sitten minun mieleni mukaan.

Riideltiin miehen kanssa koko aattoaamu, uhkasin avioerolla ja hän haukkui minua "saatanan huoraksi". Sukulaisten tultua meno muuttui mukavammaksi ellei hienovaraista vittuilua joulupöydässä lasketa. Iltaa kohden joulumieli valtasi koko porukan. Ensi vuonna uudestaan!

Leppoisaa oli, ruoka oli hyvää, lapsi oli kuitenkin tyytyväinen lahjoihinsa (vaikka mua suretti "huonot" lahjat), nukahdin liian aikaisin. Ikävä äitiä ja isää.

Joulu meni ihanasti, mutta oikeasti meillä ei olisi varaa koko jouluun. Ja olisi kiva joskus ostaa aikuisillekin jotain, ettei kaikki rahat menisi lasten lahjoihin ja ruokiin. Suuret kiitokset siskolle, joka antoi meille lahjakortin markettiin ennen joulua, pelasti meidän joulun.



Niin ja ihanaa, että vuoden alusta työmarkkinatuki muuttuu niin, että puolison tulot ei enää vaikuta. En ymmärrä miksi tähänkään asti on vaikuttanut.

minusta tulee nuori mummi ja siinä menikin aatto iloitessa. Ja toki lapsen jouluiloa katsellessa ja omien vanhempiani hemmottelemisessa.



Tällä kerta ei ollut mitään huonoa. Ennen oli ollut AHDISTUS.

minusta tulee nuori mummi ja siinä menikin aatto iloitessa. Ja toki lapsen jouluiloa katsellessa ja omien vanhempiani hemmottelemisessa.

Tällä kerta ei ollut mitään huonoa. Ennen oli ollut AHDISTUS.

niin paljon, että olisin voinut itkeä. Mies ei tehnyt mitään, ei auttanut eleelläkään vaikka pyysin nätisti. Käytti tarmonsa kiukutteluun. Lapsilla oli tosi hauskaa ja lahjat onnistuneita.

Kunpa joku olisi pätkäissyt meidän nettiyhteyden aatoksi. Mies istui koko päivän koneella pelaamassa ja minä hoidin tarjoilut. No, oli se sentään pelaamatta, kun käytiin haudalla ja jaettiin lahjat. Lahjan jaon aikana tosin pyysin, että ei pelaisi kännykällä...

mutta silti ruoka ei maistunut mielestäni yhtään miltään ja jotenkin mielessä oli alakulo vaikka kaikki on hyvin. Ehkä stressasin joulua kuitenkin pikkuisen liikaa ja ikävöin esikoista, joka on vaihtarina Jenkeissä :´)