Todellinen "Facebook-päivitys" jouluaatosta

Ei tarvinnut passata rasittavia sukulaisia kuten joskus aiemmin. Oltiin oman perheen kanssa. Ruuat ostin stokkalta. Nautimme niistä ja joimme miehen kanssa samppanjaa. Annettin lapsille pari lahjaa jo aamusta, loput iltapäivällä. Olivat tyytyväisiä. Minäkin olin. Parasta oli olla ilman rasittavaa appiukkoa. Jes.

Muuten perussettiä koko joulu.

päivällä kirkko, haudoilla käynti. Ruuag saatiin ajoissa valmiiksi, meille tuli koko lähisuku. Syötiin yhdessä, jaettiin lahjat, joita oli sopivasti... Joulua valmisteltiin miehen kanssa yhdessä.

Luulenpa että ilman pientä kireyttä anoppini kanssa meillä olisi oikeasti ollut kodinkuvalehti kelpoinen täydellinen, tunnelmallinen ja kaunis joulu!

Mutta eihän tätä tai edes mitään tämän tyyppistä voi laitta faceen, kun se olisi leuhkimista...

ja tehty asiat mielemme mukaisesti ilman mitään aikatauluja. Eipä ole sitten mitään minkä perään itkeskellä kun ei ymmärretä kuin oma kapea maailma.

Tämä joulu oli kaikista jouluista paras. Kotiäitinä oli aikaa tehdä kaikki jouluvalmistelut hyvissä ajoin etukäteen.

Pöytä oli kaunis, hopeat ja juhla-astiasto esillä, samoin valkoinen tähtipöytäliina kukat ja kynttilät olivat kauniit. Silmä lepäsi pöydässä.

Kinkku ei kuitenkaan onnistunut, koska olikin huono pala! Päältäpäin näytti hyvältä, mutta sisällä oli sellainen tummempi kohta, eli huono pala, vaikka ylikypsäksi tehtiin.

Paahtopaisti taas onnistui nappiin kuten muut tarjottavat (paitsi se kinkku).

Syötiin kyllä liikaa koko perhe. Nyt pitää sitten aloittaa joulun jälkeen kevyempi linja! Suklaatakin syöty erilaisia paljon.

Lapset tykkäsivät lahjoistaan. Esikoinen sanoi, että tänävuonna sai parhaimmat lahjat, vaikka ei saanutkaan IPadia vielä. Se ostetaan vasta kun palaan takaisin töihin.

Mies parin viinilasillisen jälkeen oli koko ajan pussailemassa ja puristeli pyllystä. Sillä alkoi tehdä mielli piparia:) No tänään sitten sai sitä piparia silläaikaa kun lapset olivat ulkona leikkimässä.

Anoppi vielä soitti tänään ja kiitti joulusta!

Mieli on kiitollinen. Onni voi olla niin särkyvää, joten pitää nauttia niistä onnenhetkistä. Eilen mietin kaikkia niitä perheitä, jotka eronneet ja viettävät ensimmäistä joulua, kun kuulin yhden tutun perheen juuri eronneen ennen joulua. Mielessäni toivoin voimia ja onnea kaikille niille, joiden asiat eivät ole hyvin.

Isommat lapset tulivat opiskelupaikkakunniltaan pe-ma, pienimmät menivät isälleen aatoksi. Käytiin aattona ex-anopilla kahvilla, sitten kotiin ja ruokaa ja sauna ja illalla pelattiin Aliasta, rakas miesystäväni oli myös meillä. Tiistaina pienimmät tulivat isältään iloisena ja aloitettiin joulun vietto kotona eli pidettiin jouluaatto joulupäivänä. Syötiin hyvin, lahjat olivat juuri hyviä, naurettiin ja pelattiin. Kaikilla oli kivaa.

olisi uskonut, että joulu voi meidän suvussa/perheessä olla näinkin rento ja huoleton. Olen ihan oikeasti nauttinut vapaasta eikä kertaakaan ole ahdistanut ja ehkä ensi joulukin voidaan viettää vielä näin.

Ihan ok joulu. Harmittaa kun ei saa enää sitä vanhaa joulun tunnelmaa itselleen mikä ollut lapsena ja nuorena.Tuli syötyä ihan sairaasti. Silti jotenkin pettynyt olo.