Lue keskustelun säännöt.
Alue: Aihe vapaa
Eli kaikki paremmin toimeentulevat ostavat lapsille muutaman joululahjan?
16.12.2012 |
Ja vain köyhissä perheissä lahjoja on kasapäin?
Mä en usko!! Se on nyt vaan muotia sanoa kaikille että meillä ei olla materialisteja, meillä lapset arvostaa muita asioita.
Kivahan se on ostaa lapsille se muutama paketti jotka sisältää läppärin, tabletin ja iphonen. On myös mukavaa että nämä voi antaa lapsilleen jossain palmujen äärellä. Mukavaa myös on antaa lapsille aineettomia lahoja kuten matkusteluja, kielikursseja tms ja sitten halveksua toisten barbielinnaa.
Kaikilla ei ole varaa kalliisiin lahjoihin. Ja jos yhden paketin hinta pyörii siinä 10e ympärillä niin onko väärin että saa 10 pakettia kuin se että saisi yhden? Ja jos joku sanoo että sillä satasellakin saisi yhden ison lahjan niin MITÄ SILLÄ SAA? Ei ainkaan läppäreitä, tabletteja tai muuta sellaisia.
Ja sitäpäiatsi, jos jouluna köyhäkin haluaa antaa lapselleen kerrankin vähän enemmän niin heti tuomitaan sekin. Lapsi ei yhdestä päivästä vuodessa opi kerskakuluttajaksi.
Kommentit (196)
edes koskaan leikkimässä leluillaan,kun ne on aina omissa harrastuksissaan pois vanhempien jaloista. Sitäpaitsi miten äiti ja isi voisi tietää mitä pikkulapsi haluaa tai toivoo jos ei koskaan vietä aikaa hänen kanssaan? Valitettavasti tässä täytyy nyt nostaa hattua itselleni,joka tietää tasan tarkalleen mitä lapseni toivoo ja mistä tykkää. Minä ostin pikkutytölleni hänen toivomansa Hugo-toimintakoiran, lelu-terrierin, petshop figuureja ja hello kitty kylpyvaahtoa ja paljon muutakin samantyylistä.
Että rikkaat evitä vietä aikaa lastensa kanssa, lapset vaan harrastaa ja rikkaat ovat onnettomia. uskon kyllä, että tuolla tavoin ehkä sua ei hamrita niin paljon oma elämäsi, suotakoon se siis sinulle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Joten joulua voi viettää enemmänkin ruuasta ja seurasta nauttien. Jokunen ajanvietepeli (vanhakin) ja kirja sekä suklaata tuo mukavan joulumeiningin ja rauhoittaa kummasti. Ennen joulua kaupat täynnä stressaantuneita ihmisiä. Kartan sinne menemistä!!!
Noin keskimäärin, toki on aktiivisia työttömiä tai matala-alalla olevia tai kiireisiä uraisiä, mutta yleensä se keskiluokka ja etenkin ylempi sellainen on sitä porukkaa isistä joka viettää lastensa kanssa eniten aikaa ja on läsnä.
Jokainen on tehnyt töitä omien rahojensa eteen. Eikö ole ihan sama, mitä hän niillä rahoilla ostaa, kenelle ja milloin? Kenen persettä se rappaa, jos joku ostaa lapselleen 30 lahjaa ja toinen 5?
Itse olen pienituloinen yksinhuoltaja, ja lapseni saa yhden ostetun (70 e) lahjan, ja yhden itse tekemäni pehmolelun. Ei mulla ainakaan ole jouluna mitään suurta tarvetta ostaa kauheaa lahjapinoa, vaan yhdessäolo ja hyvä tunnelma on tärkeintä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ja lapsi saa meiltä vain yhden lahjan. Se on tosin kallis, Playstation, jota lapsi on toivonut pari vuotta. Syyt yhden lahjan taktiikkaan eivät ole ekologisia, vaan lähtevät siitä mitä lapsi toivoo ja "tarvitsee" ( vaikka eihän pleikkaa kukaan tarvitse oikeasti). En halua mitään turhaa tavaraa kotiin, ja sukulaisilta lapsi saa kuitenkin paketteja, lähinnä toiveissa kirjoja, leffoja. Me mietimme aina tarkkaan mitä hankimme, mutta silloin kun jotain hankitaan se voi olla vähän kalliimpaakin. Itse saan pari lahjaa, aina kirjan sekä ehkä lahjakortin hierontaan tms. Miehelle ostan uuden lumikolan :)
Mutta kun onni ei ole kiinni tavaroista. Jos tarvitsee pyöräillä, ostetaan polkypyörä. Jos on lomaa, matkustetaan johonkin, missä on kivaa, talvella laskettelemaan, kesällä ehkä kaupunkilomalle.
Kun pääsee yli materialismista, tulee eri tavalla käsitys siitä, mitä tarvitsee. Jos lapsi saa 20 pakettia, niin hän luultavasti leikkii kuitenkin yhdellä tai kahdella lahjalla sen joulun, ja ne jää mieleen. Miksi siitä pitäisi mennä yli? Tavara ei lopu kaupasta ostamalla, eikä koti ole yhtään sen kivempi, vaikka jokainen nurkka pursuaisi roinaa.
Ymmärräthän, että hyvätuloisena voit sanoa noin. Koska (kuten heti seuraavassa lauseessa sanotkin) voit ostaa sen tarpeellisen tavaran koska haluat. Sikäli siis onni on useinkin kiinni tavasrast. Pienen koululaisen voi olla kurja mennä kouluun, jos on edellisenä päivänä ilmoitettu, että mukaan on otettava sukset, luistimet tai polkupyörä, joihin ei juuri sillä sekunnilla ole rahaa. Toivottavasti ymmärrät.
t, itsekin ihan hyvätuloinen
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mitä jos maksaisitte ne vuokrat tai velat ajoissa ja ostaisitte kunnon ruokaa kaappiin niiden romujen sijaan tänä jouluna.
ja lapset saa noin 3 lahjaa.
Miksi opettaa lapsille, että ilo ja onni tulee tavaroista?
Itse ostan ennemmin yhden hyvän ja laadukkaan lahjan kuin kymmenen halpaa krääsälahjaa.
Kauheaa kilpavarustelua koko joulu. Lapset eivät taida edes olla iloisia lahjoistaan kuin päivän kaksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
toki joukossa voi olla joku kalliimpikin lahja (mutta mitään mopoautoja tms. ei meillä joululahjoiksi osteta).
Jos ei lapsille ole mopoautoja sekä riittävästi tilaa takapihalla niillä ajella, ette yksinkertaisesti ole rikkaita.
Jokainen on tehnyt töitä omien rahojensa eteen. Eikö ole ihan sama, mitä hän niillä rahoilla ostaa, kenelle ja milloin? Kenen persettä se rappaa, jos joku ostaa lapselleen 30 lahjaa ja toinen 5?
Kaikki eivät tee töitä omien rahojensa eteen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
lahjaa lapselle ja heti perään sanoa että mummoilta ja kummeilta tulee sitten paketteja urakalla. On edelleen niitä perheitä, kuten omamme, joissa vanhemmat ostaa kaikki lahjat lapselle. Niitä ei tule mistään muualta. Ymmärrättekö?
ainakin yleisen määritelmän mukaan, vaikka itse pidän meidän tuloja tavallisina :)
Lapsi saa aika paljon lahjoja, mm. nämä...
- Huppari, 15€
- Sukkia, 8€
- Pörrösukat, 5€
- Yöpuku, 18€
- Pleikkaripeli, 15€ (lapsen toivoma peli löytyi vain käytettynä, siksi niin halpa)
- Lautapeli, 9€
- Kolme kirjaa, yht. 42€
- Herätyskello, 36€
- Kaksi lelua, 35€
- Suklaata, 5€
Eli vaikka lahjoja on suht paljon, niin ei mielestäni ole turha lahjakasa :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen keskituloisesta perheestä ja olemme nyt myös keskituloisia. Lahjoja on ollut runsaasti, noin 5-7 lasta kohden. Lisäksi vielä tapaninpäivänä sukulaisten lahjat n. 3-5 pakettia lisää.
En osta velaksi enkä tuhlaa seuraavan kuun ruokarahoja. Opin rahan ja tavaran arvon, en ole holtiton kuluttaja.
Jouluna en kuitenkaan pidä mitään salattua agendaa enkä yritä antaa lapselle opetusta. Jouluna meillä on monia perinteitä, yksi on se, että lapsi saa lahjoja. Joskus tuntuu, että niitä lahjoja on tullut liikaa, seuraavana vuonna mietin tarkemmin ja annan sukulaisillekin vinkkejä. Meillä ei osteta juuri mitään vaatteita ja ruokaa lukuunottamatta kesken vuoden. Ehkä jokin tarjouskirja mutta ei yleensä sitäkään. Joululahjoiksi tai synttärilahjoiksi tulevat myös urheiluvälineet, polkupyörät jne. Krääsästä ei ole kyse.
Toisaalta meidän lapsemme saa sen 10 pakettia jouluna, ja näistä 10:stä 6-7 on tarpeellista tavaraa esim. sukset, luistimet, kännykkä jne. Loput ovat lapsen toivomia leluja, pelejä ja kirjoja. JOssain toisessa perheessä lähes jokaiselta ostosreissulta tarttuu mukaan jotain. Se on heidän tapansa. JOka tapauksessa ne lastenhuoneet eivät täyty leluista, jollei joku niitä sinne hanki. En tiedä, onko jotenkin hyveellisempää laittaa (köyhemmät?) sukulaiset kustantamaan sen ekokatastrofin, jotta itse voi hyveellisesti ilmoittaa säästävänsä luontoa ja tekevänsä sen Thaimaan matkan tammikuussa, kun ei muuten tuhlaa luonnonvaroihin. Eivät ne lelut siellä lastenhuoneessa tyhjästä ilmesty, jokuhan ne sinne ostaa.
Kruunuaan voi kiillottaa monella tapaa mutta tekopyhintä on julistaa, että ostaa lapselle sen yhden lahjan, kun haluaa säästää luonnonvaroja ja jatkaa sen jälkeen, että lastenhuoneet ovat pullollaan tavaraa. Ketä se yhden lahjan ostaminen palvelee? Onko lapsesta mukavampaa saada se yksi ja loput suvulta? Onko suvusta mukavampaa kustantaa ne joululahjat lapsellenne? Kuka tässä kuviossa hyötyy?
En pidä ihmisistä, jotka huutelevat muiden ostotavoista ja tavaramääristä kuin julistaisivat jotain totuutta, ylentävät itseään ja silti väittävät, että lapsilla on runsaasti leluja, jotka he maksattavat muilla. Ei ihme, että ovat rikkaita.
Jokaisella perheellä saa olla omia tapoja mutta meidän joulun tapoihin ei kuulu se, että itse pääsen helpolla ja ostatan lahjat muilla. Korostan lapsillenikin, että jouluna on tarkoitus ilahduttaa. Sen ilahduttamisen voi tehdä monella tapaa eikä sen tarvitse olla mitään materiaa. Mutta ilahduttamiseen ei kuulu se, että ratasastetaan toisten tekemisillä.
paaaljon lahjoja jouluna :) Se on kivaa kerran vuodessa. Muuten ei synttäreitä lukuunottamatta lahjoja ostella, eli yritetään elellä ekologisesti sitten.
Mutta meillä joulupukki on runsaskätinen jouluna, lapset tietävät sen ja se on hauska juttu. Ja on meille tärkeää se tunnalmakin, rauha ja hiljaisuus sekä hyvä ruoka ja seura. Ennen kuin nyt joku riemastuu haukkumaan sivitymättömäksi materialistiksi :)
mutta emme katso niitä tarpeellisiksi. Ei se, että on rahaa, todellakaan tarkoita, että kaikki mahdollinen olisi pakko ostaa!
Jos lapset haluavat mopoautot, saavat tienata itse ainakin puolet rahoita. Työntekoon saavat oppia myös, se on arvokas oppi.
toki joukossa voi olla joku kalliimpikin lahja (mutta mitään mopoautoja tms. ei meillä joululahjoiksi osteta).
Jos ei lapsille ole mopoautoja sekä riittävästi tilaa takapihalla niillä ajella, ette yksinkertaisesti ole rikkaita.
4-vuotias tyttö saa pyjaman, kirjan, palapelin ja hama-helmiä. Isovanhemmilta saa kaksi pakettia,tädiltä yhden ja enolta yhden. Ja hyvätuloisia ollaan.
ei ostella lapsille ympäri vuotta tavaraa (niinkuin monet saa lelun,pelit tms monta kertaa vuodessa) vaan lapset saavat jouluna uudet leluta,kirjat,vaatteet ym.Toki syntymäpäivänä saa lahjan,muttei sitten muulloin.
Ei ole valittanut vaan korvannut vaikkapa ninjaukkelin saman värisellä pikkuautolla. Tyypillä on muutenkin tosi hyvä mielikuvitus ja verbaliikka, suosittu leikkikaveri hoidossakin. Toki sellaisen ukkelin saa nyt jouluna, mutta en tiedä leikkiikö sillä oikeasti sitten.
Alue: Aihe vapaa
aikaa lastemme kanssa. Olen itse ollut kotiäitinä koko sen ajan, kun lapset olivat alle kouluikäisiä. Nyt teen töitä puolipäiväisesti, kun lapset ovat kouluiässä. Lapset eivät myöskään ole "aina" harrastuksissa, paitsi vanhin poika, joka treenaa tiettyä urheilulajia tosissaan (on maajoukkuevalmennuksessa).
Myös mies tekee töitä ihan normaaleja tuntimääriä. Mm. sähköasentajana työskentelevä veljeni on poissa kotoa huomattavasti enemmän kuin oma erittäin hyvätuloinen mieheni.
Tulot meillä tulevat ansiotulojen lisäksi sijoitusvarallisuudesta, jota meillä on molemmilla ihan mukavasti.
Lapsille meillä on ostettu lahjoja n. viisi jokaiselle lapselle/ joulu. Mielestäni ihan normaali määrä - toki joukossa voi olla joku kalliimpikin lahja (mutta mitään mopoautoja tms. ei meillä joululahjoiksi osteta).