Eli kaikki paremmin toimeentulevat ostavat lapsille muutaman joululahjan?

vaivaa päätä silloin kun ajattelee, että lahja nimenomaan ostetaan, sitä ei anneta.

Kun joulupäivä koittaa aletaan laskea lahjojen lukumäärää, verrata ja ynnätä hintoja ja kerätä katkeruutta. Sillä ei ole mitään väliä onko lahja ajatuksella valittu ja ilolla annettu.

Ja vain köyhissä perheissä lahjoja on kasapäin?

Mä en usko!! Se on nyt vaan muotia sanoa kaikille että meillä ei olla materialisteja, meillä lapset arvostaa muita asioita.

Kivahan se on ostaa lapsille se muutama paketti jotka sisältää läppärin, tabletin ja iphonen. On myös mukavaa että nämä voi antaa lapsilleen jossain palmujen äärellä. Mukavaa myös on antaa lapsille aineettomia lahoja kuten matkusteluja, kielikursseja tms ja sitten halveksua toisten barbielinnaa.

Kaikilla ei ole varaa kalliisiin lahjoihin. Ja jos yhden paketin hinta pyörii siinä 10e ympärillä niin onko väärin että saa 10 pakettia kuin se että saisi yhden? Ja jos joku sanoo että sillä satasellakin saisi yhden ison lahjan niin MITÄ SILLÄ SAA? Ei ainkaan läppäreitä, tabletteja tai muuta sellaisia.

Ja sitäpäiatsi, jos jouluna köyhäkin haluaa antaa lapselleen kerrankin vähän enemmän niin heti tuomitaan sekin. Lapsi ei yhdestä päivästä vuodessa opi kerskakuluttajaksi.

Just katselin excel-taulukostani että molemmille lapsille on 10 lahjaa. Muutaman meinasin vielä hankkia, kunnon puuvärit ainakin. Sukulaisilta tulee ehkä 2 kummallekin.



Kalleimmat iso legopaketti, muuten dvd:itä, pyjamat, kirjoja, karkkirasia, lautapelejä. Molemmille noin 200 eurolla.



Kaikkia toiveita ei toteuteta, mutta hyvin harkitut toiveet kyllä. Kumpikaan ei kinua mitään ipadiä tai muuta erityisen kallista.



Paketteja pitää olla, ei mitään älytöntä krääsää. Lapsilla pitkä syyslukukausi takana, jouluna juhlitaan ja nautitaan.

meillä ole varaa laittaa lahjoihin isoja summia. Yleensä on ollut n 100€ per lapsi (4 lasta). Tänävuonna poikkeuksena vuoden aikana saatu "ylimääräinen" raha millä kustannamme kaikki lapset + miniän reissuun meidän kanssa.



Eli aikuiset lapset saa vain 1 paketin (n 20€) ja tuon viikon matkan. Nuorimmainen alakoululainen saa meiltä 2 n 20€ pakettia matkan lisäksi. Muita lahjoja hänelle tulee isoäidiltä ja kummeilta.

5-vuotias on saamassa:



*Ninjago-ukkelin (sellainen avaimenperä)

*Ninjago-dvd:n

*Kasan karkkia

*Pehmolelun

*Pyjamasetin

*Puuhakirjan+tussit

*Pari kirjaa (kirjaston poistoja)

ihan muutenkin, jouluna kuuluu saada jotain spesiaalimpaa ja siksi ihmettelenkin että te hyvätuloiset; ostatteko tosiaan pitkin vuotta, ihan siinä ruokaostotsten lomassa, lapsillenne esim. lego paloaseman joka maksaa yli 100e??



Koska ihan varmasti joka kodissa niitä legoja on ja lapset niistä tykkää. Meillä ostellaan pitkin vuotta just jotain pikkujuttuja esim. kirjoja mutta jouluksi hankitaan sitten esim. tänä vuonna se lego poliisiasema, hinta 109e



Sen lisäksi on kiva antaa myös muuta sellaista mitä ei pitkin vuotta saa. Ei meillä ostella mitään konsolipelejä huvikseen, teillä ilmeisesti ostellaan?



Mun mielestä on paljon kasvattavampaa lapselle se että lapsi toivoo jotakin mitä on halunnut jo pitkään, jaksaa odottaa sitä (tästäkin poliisiasemalegosta on puhuttu jo kesästä asti) ja voi sitä riemua kun se jouluna paketista paljastuu.



Minä tykkään tästä tyylistä enkä siitä että kun lapsi haluaa jotain, saa hän sen ihan tosta vaan, kauppaostosten lomassa. Jouluna tulee sitten villasukat ja puuhakirja. Todella spesiaalia...

Meidät voi varmaan nykyään lukea paremmin toimeentuleviksi. Ostetaan 1-2 kunnon lahjaa ja 1-2 pienempää lahjaa, joista toinen on usein esim. suklaata. Kahden lapsen lahjoihin menee yleensä noin 250 euroa eli vähän yli 100 e per lapsi.

En halveksi kenenkään antamia lahjoja, mutta siitä en pidä, että ostetaan lahjoja vain siksi, että on joulu ja paketteja pitää olla paljon. En voi ymmärtää millään, että jotkut antavat 50 pakettia lapsilleen, vaikka mukana oliskin jotkut villasukat ja luistimet. Vähäisemmälläkin määrällä taatusti pärjää. Lähinnä ajattelen niin, että joku raja on luonnonvarojenkin hukkaamisella. Itse ostan mieluummin pari laadukasta ja/tai mieleistä kuin 50 pikkujuttua.

tää luonnonvarat ajatus on musta mielenkiintoinen. Samoin jonkun toisen hyvätuloisen ajatus, että läppärit ja ipadit saa vasta, kun ne itse kodin ulkopuolella tienaa...

Haluaisin vähän laveammin ajatuksianne tulotasostanne. Siis jos olette hyvin tuottavassa työssä, se työ jo itsessään usein kuluttaa niitä luonnonvaroja (tuotetaan tavaraa, lennetään työmatkoilla, työpaikka käyttää valtavat määrät energiaa jne... you get the point? tai jos olet vaikka lääkäri, sinun koulutuksen ja työn kustantamiseen tarvitaan megamäärät tuottavaa teollisuustyötä, joka saastuttaa ihan helvetisti... niin missä niitä luonnonvaroja säästyy, jollei lapselle osta joululahjaa?

Ja tämä toinen, joka ei voi ostaa lapselleen mitään kallista, vaikka netto kk on 7000€: mihin te ne rahat sitten käytätte, jollei oma perhe ole hyvä kohde? Meneekö ne kaikki hyväntekeväisyyteen ja luonnonsuojeluun?

ja en kysy näitä nyt kettuillakseni, vaan mua kiinnostaa ihan tosi tämä ei-materialistinen maailmankuva jota haluatte välittää HYVISTÄ TULOISTA huolimatta? Kun mä olen aina mieltänyt hyvät tulot kuitenkin systeemin pyörittämiseen, siihen, että show must go on ja kasvun pitäisi olla noin 2-3% vuositasolla, jotta pyörä pyörii...

JUouluna siihen on varaa, muuten ei.

Lahjaksi vain villasukkia ja värikyniä, niin mistä ne lelut sinne lastenhuoneisiin tulee?

haaskaamiseen jos ostaa lapselle joululahjoja. Kuitenkin seuraavassa lauseessa kertoo ostavansa kaikenlaista pitkin vuotta. Miten se on ekologisempaa ostaa pitkin vuotta kuin se että ostaa kerralla?



Joillekkin joulu on sitä että silloin syödään parempaa ruokaa, annetaan lahjoja niille joita arvostaa; muistetaan omalääkäriä, postimiestä, yhteistyökumppaneita vaikkapa kukkasilla.



Lahjoja annetaan myös läheisille, ruokakassi ostetaan naapurin huonompituloiselle, toiselle naapurille viedään joulutorttuja ja kuivakakku. Herkkukori viedään lapsen koulukavrien vanhemmille jotka ovat antaneet joskus välipalaa omalle lapselle kun työpäivä on venynyt pitkäksi.



Omia läheisiä on myös mukava muistaa, vanhemmille viedään kirjoja, villasukkia tai sitä suklaata, ahkä kylpylälahjakorttia.



Ja sitten omille lapsille.. ei mitään. Ei ne mitään tarvitse! Oppikoot elämää, ei täällä mitään saa, ei edes jouluna.



Vai eiku... omille lapsille voidaan ostaa kauan toivomia ja odotettuja paketteja, vaikka vähän enemmän ja kalliimpaa, onhan sentään joulu. Jos ja kun tavaraa on paljon, voimme antaa sitä taas hyväntekeväisyyteen tai yläkerran vähävaraiselle perheelle.





On ihananaa joulna muistaa ihmisiä, kaunis ajatus on että jokaisena päivänä heitä pitäisi muistaa mutta kuka todellisuudessa tekee näin? Jouluna on hyvä kiittää kaikkia ja kertoa miten tärkeitä he ovat. Ja kyllä, antaa pieni lahjakin, jokainen tulee lahjoista iloiseksi (kyllä tulee, äläkä sinä jörö viitsi vastata että minä en tule, tiedetään, sinua nyt ei ilahduta vaikka taivaalata sataisi kultaa).



Lahjat kuuluvat jouluun, se vain on niin, ainakin lasten mielestä. Pitäkää ekologinen vuotennen muuten, lopettakaa se lentokoneella lentäminen ja muu matkustelu nyt ensin ennenkuin kasvatumielessä ekologisuuten vedoten viette vielä lahjat lapsilta.

En oikein osaa toivoa itselleni lahjaksi mitään, kun hankin haluamani korut, laukut, taiteen ym. silloin, kun ne sopivasti tulevat eteen. Merkkipäivinä ja jouluna ei sitten tule mitään lahjatoiveita mieleen, enkä pidä aikuisten lahjoja tarpeellisena ollenkaan.



Luulenpa, että vähän isompien lasten kohdalla voi hyvin olla kysymys samasta ilmiöstä. Jos ovat vuoden varrella saaneet tarvitsemansa, eivätkä erityisesti mitään kaipaa, ei niitä joululahjojakaan tarvitse kasapäin olla antamassa.



Pienempiin ei toki tämä pure. Oma 5-vuotiaani ainakin keksii päivittäin lisää lahjatoiveita, vaikka tavaraa on jo ennestäänkin enemmän kuin tarpeeksi. Hänelle olen sanonut, että joulupukki tuo muutaman paketin per lapsi, ja kehottanut laittamaan lahjatoiveet tärkeysjärjestykseen.



Vaikka myönnänkin, että ihan liikaa tulee lapsille materiaa hankittua, yritän sentään heihin istuttaa jonkinlaista ymmärrystä siitä, ettei kaikkea haluamaansa voi, eikä pidäkään, saada.

lapset saavat tänä vuonna 5 henkilökohtaista pakettia ja 3 yhteistä pakettia.



Paketeissa on mm. kirjoja, tablettitietokoneita, legoja, leluja ja pelejä.



Toivottavasti isovanhemmat osaavat pysyä kohtuudessa eivätkä vedä taas överiksi (niinkuin yleensä). Ollaan sovittu että ostaisivat kullekin lapselle vain yhden lahjan.

ihan muutenkin, jouluna kuuluu saada jotain spesiaalimpaa ja siksi ihmettelenkin että te hyvätuloiset; ostatteko tosiaan pitkin vuotta, ihan siinä ruokaostotsten lomassa, lapsillenne esim. lego paloaseman joka maksaa yli 100e?? Koska ihan varmasti joka kodissa niitä legoja on ja lapset niistä tykkää. Meillä ostellaan pitkin vuotta just jotain pikkujuttuja esim. kirjoja mutta jouluksi hankitaan sitten esim. tänä vuonna se lego poliisiasema, hinta 109e Sen lisäksi on kiva antaa myös muuta sellaista mitä ei pitkin vuotta saa. Ei meillä ostella mitään konsolipelejä huvikseen, teillä ilmeisesti ostellaan? Mun mielestä on paljon kasvattavampaa lapselle se että lapsi toivoo jotakin mitä on halunnut jo pitkään, jaksaa odottaa sitä (tästäkin poliisiasemalegosta on puhuttu jo kesästä asti) ja voi sitä riemua kun se jouluna paketista paljastuu. Minä tykkään tästä tyylistä enkä siitä että kun lapsi haluaa jotain, saa hän sen ihan tosta vaan, kauppaostosten lomassa. Jouluna tulee sitten villasukat ja puuhakirja. Todella spesiaalia...

ostellaan pitkin vuotta ihan kaikenlaisia. Myös niitä legopaketteja ostosten lomassa :)

Värikynät ja vihkot ostetaan myöskin ihan muuten vaan.

Lahjat valitaan lähinnä lasten toiveiden perusteella.

Yritetään pysyä kohtuudessa, mutta aina ei onnistuta niin hyvin kuin haluttaisiin.

tämä joku gallup?

Meillä on yksi päiväkoti-ikäinen ja hänelle on ostettu 4 lahjaa. Mihin ryhmään me kuulumme, rikkaisiin vai köyhiin?

Mielestäni nämä ovat perusjuttuja, jotka kaapista pitää löytyä ilman lahjomista. Lapsillamme on urheilu- ja puuvillakerrastot, sukat yms. taatsti kaapissa odottamassa käyttäjäänsä, eikä kukaan heistä saa niitä LAHJAKSI! Luistimetkin ovat siinä rajalla, voiko niitä lahjaksi antaa...



Olen muovikrääsää (Fisch...) ja elektroonisia pelejä vastaan. Niitä tai DVD:tä ei lapsemme kyllä paketeistaan löydä, mutta on niin paljon muuta, esim. kirjat, cd:t, sarjakuvat, värit, legot, puiset leikkikauppaartikkelit, nuket, nuken vaatteet yms..



Muu perusvarustelu; urheiluvälineet, vaatteet, kengät yms. eivät kuulu pakettiin. Muuten lapset saisivat joka joulu (laskettelu)sukset, luistimet tms..

haaskaamiseen jos ostaa lapselle joululahjoja. Kuitenkin seuraavassa lauseessa kertoo ostavansa kaikenlaista pitkin vuotta. Miten se on ekologisempaa ostaa pitkin vuotta kuin se että ostaa kerralla?

Joillekkin joulu on sitä että silloin syödään parempaa ruokaa, annetaan lahjoja niille joita arvostaa; muistetaan omalääkäriä, postimiestä, yhteistyökumppaneita vaikkapa kukkasilla.

Lahjoja annetaan myös läheisille, ruokakassi ostetaan naapurin huonompituloiselle, toiselle naapurille viedään joulutorttuja ja kuivakakku. Herkkukori viedään lapsen koulukavrien vanhemmille jotka ovat antaneet joskus välipalaa omalle lapselle kun työpäivä on venynyt pitkäksi.

Omia läheisiä on myös mukava muistaa, vanhemmille viedään kirjoja, villasukkia tai sitä suklaata, ahkä kylpylälahjakorttia.

Ja sitten omille lapsille.. ei mitään. Ei ne mitään tarvitse! Oppikoot elämää, ei täällä mitään saa, ei edes jouluna.

Vai eiku... omille lapsille voidaan ostaa kauan toivomia ja odotettuja paketteja, vaikka vähän enemmän ja kalliimpaa, onhan sentään joulu. Jos ja kun tavaraa on paljon, voimme antaa sitä taas hyväntekeväisyyteen tai yläkerran vähävaraiselle perheelle.

On ihananaa joulna muistaa ihmisiä, kaunis ajatus on että jokaisena päivänä heitä pitäisi muistaa mutta kuka todellisuudessa tekee näin? Jouluna on hyvä kiittää kaikkia ja kertoa miten tärkeitä he ovat. Ja kyllä, antaa pieni lahjakin, jokainen tulee lahjoista iloiseksi (kyllä tulee, äläkä sinä jörö viitsi vastata että minä en tule, tiedetään, sinua nyt ei ilahduta vaikka taivaalata sataisi kultaa).

Lahjat kuuluvat jouluun, se vain on niin, ainakin lasten mielestä. Pitäkää ekologinen vuotennen muuten, lopettakaa se lentokoneella lentäminen ja muu matkustelu nyt ensin ennenkuin kasvatumielessä ekologisuuten vedoten viette vielä lahjat lapsilta.

Lisäksi joululahjat kasvattavat lasta kärsivällisyyteen ja syy-seuraus-suhdetta. Jos on ollut vuoden suhteellisen kiltisti, auttanut kotitöissä ja jaksaa kärsivällisesti odottaa, saattaa aattona paketista tosiaan ilmestyä se kauan odotettu hieman parempi lahja.

Meillä tosin asustaa vanha suomalainen kotitonttu, joka juoruilee Korvatunturin serkkujensa kanssa ympäri vuoden. ;)

on ostettu itse tytölle vain 2-5 lahjaa. Tänä vuonna saa meiltä vanhemmilta kännykän (entinen on ihan rikki) kirjan ja karkkia. Tyttö saa sukulaisilta sen verran paljon lahjoja, että ei nähdä järkeväksi meidän enää ostaa sen enempää. Ihan sama mitä muut ajattelee ja onko lahjat kalliita vai halpoja. Kunhan ovat mieluisia :)

Me emme ole hyvätuloisia, vaan keskiluokkaa ja jopa sen alle. Emme matkustele perheen kesken vielä pariin vuoteen, keväällä ollaan lähdössä kaksistaan kaupunkilomalle. Auto on vanha, siitä ei ole lainaa. Kulutusluottoja ei ole, eikä tule. Säästöjä on, ainoa laina on asuntolaina, joka on mitoitettu tuloilemme sopivaksi. Menomme ovat normaalit lapsiperheen menot, ruokaa, vaatteita, vanhempien harrastuksia.



Lapsillemme luemme paljon, käymme paljon ulkona leikkimässä eri paikoissa. Liikumme, näemme ystäviä, pian pääsemme jo elokuviin isomman kanssa, ja teatteriin! Käymme välillä uimassa, välillä Hoplopissa. Olemme ihan tavallisia ihmisiä.



Mutta lahjoja lapset eivät montaa saa, ei jouluna eikä synttäreinä. Heillä on jo nyt kertynyt Duploja, Brion junarataa, iso kasa leikkiruokaa- ja astioita, Brion puuhella, pikkuautoja ja parkkitalo, ja kaikkea sekalaista kuten tytöllä nukke ja sen vaatteita ja pojalla työkaluja. Lisäksi on muovailuvahaa, vesi- ja sormivärejä, puuvärejä, palapelejä ja kohta lautapelejäkin. Kertokaa miksi ostaisimme lapsillemme 20 lelua lisää tämän kaiken päälle?



Lapsella kuuluu olla leluja, mutta ei niin, että osalla ei koskaan edes leikitä. Lapsen kuuluu myös tylsistyä joskus! Ja miettiä, että mitä leikkisin ja millä. Tätä eivät kaiken maailman halpa krääsä ja hilavitkuttimet jotka leikkivät lapsen puolesta, tue.



Ymmärrän kyllä, että on hienoa joistain jos kuusen alla on iso kasa lahjoja. Ehkä se tuo illuusioita jostain, että lapsi saa silloin kaiken mitä tarvitsee. Mutta saako tukea, rakkautta ja rajojakin? Saako käyttää mielikuvitustaan, saako tylsistyä? Saako olla oma itsensä, saako lukea, olla vaikka nörtti?



Niinpä!



ps. Minusta tarvittavat urheiluvälineet kuten sukset, luistimet, jalkapallot ym. nyt vaan kuuluu olla, joten ne ei ole mitään lahjoja. Ne ostetaan tarvittaessa. Sama vaatteilla, kasvava lapsi tarvitsee vaatteita joten en paketoi niitä paperiin jotta lahjoja olisi enemmän. Lahjan tulee olla jotain toivottua, jotain extraa ;)

Onpa vaikeaa, kun ei tule mieleen mitään "isompaa" lahjaa, mitä lapsi haluaisi ja mitä itse haluaisinä hänelle ostaa - mitään pleikkareita kun en aio ostaa tytölle, kun ei nykyiselläkään kuulemma ehdi leikkiä tarpeeksi. Leikkikaluja meillä taitaa olla jo riittävästi, legojakin on osteltu milloin on tarjouksessa tullut tarpeellisia tai houkuttelevia vastaan.



Mitä mä keksin eläinrakkaalle ekaluokkalaiselle?! Oikea eläin eikä pehmot eivät tule kuuloonkaan:)

edes koskaan leikkimässä leluillaan,kun ne on aina omissa harrastuksissaan pois vanhempien jaloista.



Sitäpaitsi miten äiti ja isi voisi tietää mitä pikkulapsi haluaa tai toivoo jos ei koskaan vietä aikaa hänen kanssaan?





Valitettavasti tässä täytyy nyt nostaa hattua itselleni,joka tietää tasan tarkalleen mitä lapseni toivoo ja mistä tykkää.



Minä ostin pikkutytölleni hänen toivomansa



Hugo-toimintakoiran, lelu-terrierin, petshop figuureja ja hello kitty kylpyvaahtoa ja paljon muutakin samantyylistä.

lahjoja pitäsisi kasapäin jouluna ostaa. Lapset repivät vaan lahjat kääreestä ja lahjoista jää yhtä lukuunottamatta unholaan. Me ostetaan pitkin vuotta leluja ja jouluna saa vanhemmiltaan 2 lahjaa. Joulukalenteriin olen ostanut yleensä yhden isomman Lego jutun joka valmistuu jouluksi. Elikkä 3 lahjaa