Vauva vuodelle 2014 :)

Hei kaikki kuumeilijat!

Täällä uusi kuumeilija ilmoittautuu mukaan. Vähän olen lukenut alusta ja lopusta tätä keskustelua... Tsemppaukset myös täältä!

Meillä on esikoinen täyttänyt neljä vuotta tänä vuonna. Ja viimeisen vuoden ajan olen ajatellut, jos nyt loppu vuodesta uskaltaisin jättää pillerit pois (Cerazette). Mieskin on antanut "luvan" hiljattain ja kun lähes päivittäin jo ajattelen tulevaa pikkukakkosta, niin antaa palaa. Eli puolitoista liuskaa olisi vielä syötävä pillereitä...

Ootteko muut käyttäneet tuota merkkiä? Kuinka nopeasti ootte plussanneet pillereitten lopetuksen jälkeen. Oon kuullu, että merkeissä on eroja.

Mutta kerronpa vähän omasta tilanteestani: Ystäväpiirissäni on paljon pienellä ikäerolla tehtyjä lapsia. Miksi meillä sitten on lapsi jo "näin vanha". :) Kauan ajattelin vauva-ajan jälkeen, että tässä tämä oli, ei enempää lapsia meille. Numero yksi on hyvä :) Odotus-aika ja synnytys menivät kyllä ihan hyvin, mutta vauva-aika yllätti minut todellakin. Vaikka lapsi oli terve, hän nukkui todella huonosti (hän alkoi nukkua öitä putkeen vasta 3-vuotiaana..) söi huonosti ja roikkui koko ajan sylissä (ei viihtynyt vaunuissa). Tämä oli vain liian iso muutos entiselle elämälle ja tietyille luuloille tyyliin "kyllä vauvat hyvin nukkuu ja syö niinkuin meidänkin lapset "ym.  Olin aivan poikki...Imetin 11 kk ja olisin mieluusti lopettanut sen vaikka 3 kk jälkeen. Mutta vauva ei juonut mitään korviketta tai muutakaan pulloista. Tämä johti siihen, etten voinut jättää vauvaa isällekkään yöksi ja mennä mummilaan nukkumaan, kun vauvalle ei kelvannut muu kuin rinta.  Lyhykäisyydessä vauva-aika oli minulle kova koetus, eikä se loppunut taapero ikäänkään. Sitten vasta iltanukuttamisesta tuli rumba... päiväunet sentään saatiin taas kehiin, mutta silti....

Nyt on kuitenkin ollut todella mukavaa leikki-ikäisen lapsen kanssa ja aika alkaa kullata muistoja... Jos kuitenkin seuraavalla kerralla tekisin asioita toisin suurin muutos on kuitenkin jo takana, niin vauva-aika olisi hieman onnellisempaa? Toivon näin, sillä ymmärrän myös kuinka suuri rikkaus sisaruus on. Jos vaan luoja suo ja siittiöt ;) niin olisin valmis uuteen vauva-aikaan.

Voi olla kuitenkin niin, että käytännössä laskettu aika menee tuonne vuoden 2015 puolelle, mutta haluaisin silti kirjoittaa tälle ketjulle (kun koskaan ei tiedä).

Työpuolikin on hoidossa, vakituinen paikka antaisi mahdollisuuden olla kotona vauvan kanssa pidempään. Tosin tuo uusi lakiesitys kotihoidontuki puoliksi ei saa minulta ääntä. Meillä on sen verran konservatiivista, että mies ei töistä pois jäisi. Onko muuten kellään tietoa missä vaiheessa tuo lakiesitys on? Tuleeko se todella vai voiko se vielä muuttua? Olisi mukavaa pitää lapsi 3-vuotiaaksi kotona, niin että voisin itse olla hänen kanssa kotona ja esikoinen saisi käytyä rauhassa eskarin ja ekan luokan kotoa käsin (ilman päivähoitoa niin aamusta kuin iltapäivästäkin).

Voi Hummingbird :/  Sulla tuntuu olevan siellä nyt kaikkea ikävää :(  Ei voi muuta kuin toivottaa sulle jaksamista ja tsemppiä jatkossa! Tottahan se on ettei se vauvakuume täällä ainakaan laannu, ja kyllä itseäkin tuppaa aika ajoin ahdistamaan kun tuntuu että välillä niitä plussia satelee oikeen urakalla täällä, ja samaan aikaan itsellä tulee vaan kierto toisensa jälkeen aina ne pirun menkat eikä sitä plussaa kuulu :/  Välillä on tosi vaikee iloita muiden plussista.. Toivottavasti se oma vuoro vielä tulee! :) 

Toivotaan myös että saisit jonkun tolkun vihdoin noihin välivuotoihin, eihän toi nyt oo tosiaankaan mistään kotosin että jatkuvasti vuotaa jotain, joko välivuotoa tai sitten menkkoja :(  Tosi kurjaa! 

Tuut sitten taas takaisin kun siltä tuntuu, jookos? :) 

Lilja83:  Tervetuloa mukaan :) Mulla oli kans käytössä parisen vuotta nuo Cerazette-pillerit. Mulla ei nyt ole vastausta tuohon plussausasiaan, kun en ole plussannut :D mutta ekat menkat alkoi mulla 22 päivän jälkeen pillerien lopetuksesta, eli ihan normaalisti lähti kierto pyörimään, vaikka pillereitä söin kaikenkaikkiaan reilut 4 vuotta (2 eri merkkiä). 

Pinjaminsiemen: Tervetuloa palstalle! :) 

Kimallus-84  Kp 12/24-29  Yk 6.  Yritän olla tikuttamatta ovista tässä kierrossa. :D Ensi viikolla laskujen mukaan ovis, peittoja heilutellaan siis ahkerasti. Tällä mennään - taas kerran! 

Tähtään myös siihen, et kiikutan miehen makkariin ainakin tiistaina ja vaikka torstainakin :). 

Semmosta pientä ongelmaa, että meinaa pukata jotain bakteeritulehdusta :/. Mies käy kyllä suihkussa päivittäin ja ite pesen käsisuihkulla ainakin 2krt/pv. Taitaa johtua nyt sit siitä, että miehen emäksinen tavara pääsee neutraloimaan liikaa :(. Surkee juttu, pitää vaan ottaa puheeks asia, että tavarat sisälle vaan ovulaation aikaan. Mikä taas tekee koko hommaan lisää yrittämisen makua ja kun mies ei siitä tykkää. Ja just kun päästiin innostuun asiasta, että ei tartte miehen enää miettiä yli vuoteen, että milloin keskeyttää laukeamisen. 

Onks muilla ollut samoja vaivoja? 

kp 13/26-34. Yk2 

Tervetuloa minunkin puolestani uusille :)

Ruthless: Toivottavasti kaikki on kunnossa! Voimia <3

Hummingbird: Harmi :/ toivottavasti tauosta on apua!

Menhir: En ole kyllä itse törmännyt tuohon kuvailemaasi ongelmaan, toivottavasti on jotain ohimenevää!

Täällä vaivaa flunssa :/ ketutti niin paljon perjantaina, että tuli otettua vähän liian monta "siideriä". Lauantain yhdistelmä krapulaa ja kuumetta oli sellainen, jota toivon mukaan ei tarvi enää koskaan kokea... Elättelen suuresti toiveita, että tästä kierrosta tulisi plussa <3 Nyt siis kp 9.

Ompas täällä ollut viikonlopun aikana ikäviä tapahtumia tai oloja. :( Toivottavasti kuitenkin kaikkien osalta kaikki kääntyy parempaan.

Menhir: Mulla ei oo ollut koskaan tollasta tulehdusongelmaa, vaikka e-pillereiden kanssa ollaan harrastettukkin seksiä aktiivisesti ja loppuun asti sisälle. Kuulostaa tosi ikävältä. Toivottavasti menee ohitse.

Me saimme meidän "ongelman", että jaksaako käyttää tämän kierron kortsua vai ei päätökseen.. Pienessä hiprakassa viikonloppuna päätimme, että ratkaisemme asian uhkapelillä. :D Pelasimme sitten pokeria asiasta ja niin siinä kävi, että kaikki ehkäisy jää jo nyt. :D Olen aika innoissani!! Mutta tosiaan tarkoitus ei ole varsinaista yritystä aloittaa, vaan tulee jos on tullakseen. Toivottavasti tällä ajatuksella vältytään turhilta stresseiltä ja muulta.. vaikka omalta osalta voinkin sanoa, että kyllä se pieni stressi sieltä tulee, jollei mitään tapahdu muutamaan kuukauteen.

Kp 5/29? Yk 1

Lilja83: Minäkin söin Cerazetteja, varmaankin noin viiden vuoden ajan. Vaikka niiden aikana ei ollut kuukautisia lainkaan, niin minulla kierto normalisoitui heti pillereiden lopettmisen jälkeen. Joillakin ilmeisesti siinä kestää aikansa. Tuosta raskautumisesta en tosin tiedä, koska täällä nyt yk5 meneillään ja heti pillereiden lopetettua aloimme yrittämään.

Onneksi teidän 3-vuotias on jo rauhoittunut. Ei ihme, että olette odottaneet ennen toisen hankintaa. Itseä ja omaa jaksamista on kuitenkin kuunneltava. Se on tärkeintä.

Nyt vielä tämän kuukauden aikana joutuu jännäilemään pitkään tuloksia. Vasta kp4 meneillään.

Hummingbird: ikävää ku sulla on niin pahamieli..mäki jään kaipaamaan sua! Toivotaan että plussa tulee sulle kun saata ajatuksia muualle.<3 Ja ei kyllä kuulosta tollanen vuoto normaalilta eikä kylllä mukavaakaan ole. Tsemppiä sulle!

ruthless: mikä sun tilanne on? Toivottavasti kaikki on hyvin..

Tervetuloo uudet.:)

Täällä piinaillaan..vissiin kp 21..ostin jo siteitä, jotenki ajattelen että menkat kuitenki alkaa.:D:D Katotaan..en oo siis niitä teroluteja nyt ottanut..

Elämäni helvetilisimmät 5 päivää on takana. Kohdunulkoinen oli diagnoosi. Eilen sain stytosstaatti pistoksen ja nyt vaan odotellaan että alkio poistuu ja raskaushormonit laskee. En ole ikinä olut mistään näin surullinen, vihanen ja katkera. Vaikka kahdesta huonosta tämä ehkä kuitenkin oli henkisesti ajatellen parempi vaihtoehto. Raskaudella ei ollut mahdollisuuttakaan jatkua. Toisin kun jos ois ollut keskenmeno. Fyysisesti vointi ihan suht ok. Kipuja on edelleen vatsassa jonkin verran ja stytosstaatit aiheuttaa heikkoa ja pahaa oloa. Kuitenkin ne kestää kun tietää mistä johtuu. Itketty on ja paljon. Tuntuu niin väärältä. Tämän kokee 2% naisista. 2%!!!!!! Onneni on että selvisin näillä näkymin ilman leikkausta, jos vaan tuo lääkehoito tepsii. Vielä toissapäivänä oli sitä mieltä että en ikinä halua kokea tätä uudelleen. Mutta nyt suruni on muuttunut vihaksi ja enenmänkin on asenne että ÄKKIÄ yrittämään uudelleen. Vaikka toki aikaa menee nyt ennnkö siihen hommaan ees pystyy lähtemään. Mutta toivon että kroppa palaa normaaliksi mahdollisimman äkkiä.  Vaikka riski on nyt noussut että tämä toistuu, haluan yrittää uudelleen. 

Ehdottomasti surkein isänpäivä ikinä tulossa. keittiön pöydällä edelleen skumppapullo jossa lukee "paras iskä". Elämässä ei ole mitään oikeuden mukaisuutta....

Jättäydyn hieman taka-alalle nyt. Parantelemaan haavoja ja kroppaa. Kuuntelen (kerrankin) määräystä ja viikko lepoa. Tänään aijon kokeilla extreme urheulua ja lähteä käymään miehen kanssa kaupassa. Jos vaikka siitä selviäisi hengissä..itkemättä. Paino tippunut viikossa 2kg.... pitää vissiin yrittää syödäkin jotain. Palaan seuraanne myöhemmin..... :/

Ruthless: Olen todella pahoillani sun puolesta :( Varmasti tuntuu pahalta. Toivottavasti toivut pian kohdunulkoisesta. Itselläni raskaushormonin lasku kesti ku:n jälkeen monta kuukautta, mutta sehän on toki yksilöllistä ja joillakin se laskee parissa viikossa. Mua aluksi pelotti aloittaa uudestaan yritys, mutta nyt en enää pelkää uutta kohdunulkoista. Jaksamista!

Hummingbird: Harmi, että jättäydyt taka-alalle, mutta ymmärrän kyllä :( Tule sitten joskus kertomaan kuulumisia, jos haluat ja jaksat!

Ruthless: Todella ikävää kuultavaa. Sinulla on kaikki oikeus olla vihainen, katkera ja surullinen ja oikeus surua menetettyä lasta. Sitähän se oikeasti tarkoittaa ja mielestäni se on ollut lapsesi, vaikka vain hetkenkin aikaa. Ei tuollaista saisi tapahtua kenelläkään. Toivottavasti toivut pian, et joudu leikkaukseen ja voit jatkaa pian yrittämistä.

Täällä hankittiin ensimmäisen kerran ovistestejä. Nyt otetaan järeämmän keinot käyttöön :) Josko onnistuisi paremmin, kun ei tarvitsisi vain arvailla oviksen ajankohtaa. Aiemmin olen lähinnä ovislimojen perusteella huomannut, milloin luultu ovis on päättynyt, mutta en voi kyllä olla varma siitäkään ajankohdasta.

Ruthless: Olen pahoillani :( Elämä osaa välillä olla todella epäreilua. Tunteesi ovat täysin ymmärrettäviä.

Pinjaminsiemen: Minä kans aloitin ovistestien kokeilun. Eilen oli negatiivinen varmuudella, tänä aamuna ilmestyi viiva, mutta taisi silti olla negatiivinen kun ei aivan niin tumma ollut kuin kontrolliviiva. Jotain halppistestejä ne ovat, joten täysin varma ei voi olla. Meillä peittoja heilutellaan muutenkin vähintään joka toinen päivä, nuo testit halusin lähinnä siksi, että saisin selvyyden ovuloinko ylipäätään.

ON: Flunssa selätetty ja olo mitä energisin :) Mies oli ihana eilen kun mentiin nukkumaan: totesi riisuessaan "Ajattele, jos täällä on vuoden päästä vauva", ja katsoi ympärilleen. Tuli hyvä mieli taas <3 Olen jo miehelle puhunutkin, että pitäisi vierasmakkarin sohvalle keksiä uusi paikka, jos ja KUN siitä (toivottavasti pian) tulee lastenhuone <3

Ihanaa viikonloppua kaikille!

Ruthless: Paljon voimia jatkoon! Lohdutuksena, että ne on vain pienet pölvästit solut, jotka ei oikein osaa hommaansa. Eli kiinnittyä oikeaan kohtaan. Eiköhän ne seuraavat osaa oikealle paikalle :). 

Näin lohdutin itseäni keskenmenon jälkeen. Muna- ja siittiösolu alkaa jakautua ja sitte niillä meneeki koko homma persiilleen. Päättävät liueta paikalta mahdollisimman nopeasti :).

Aika myös parantaa haavat. 

ON: Sain mahdollisen tulehdukseni selätettyä maitohappobakteereilla. Pitänee useemmin käyttää sitten niitä nii ei pääse pH järkkymään. Ei mitää hajua missä meni ovulaatio. Jotenkin tuntuu, että se ois ollu jo viime vkl (kp11-12) koska ei tällä viikolla ollu oikeen haluja yms. ovislimoja. Voi toki johtua tuosta epämääräsestä tulehduksenalustakin. Mutta tällä hetkellä on rinnat kipeenä. Saa nähä mitä on tulossa :).

kp 17/26-34, yk2

Heippa! 

Sattumalta tulin katselemaan mitä tänne ketjuun kuuluu ja vieläkö on samoja henkilöitä linjoilla. Silmiin osuikin sitten viesti missä toivottiin jo plussanneiden kuulumisia. :) 

tosiaan plussan sain vappuaattona. Nyt meneillään 33+0. :) niin se aika rientää. Mulla on kaikki menny tosi hyvin. Ainut on ollut matalat verenpaineet ja alhainen hemoglobiini ja ne on aiheuttanut aika paljon väsymystä, huimausta jne. Nyt oon myös viimeiset pari viikkoa vaan ollut kotona ja lepäillyt. Ollut aika huono ja voimaton olo. Supistuksia on ollut jo pidemmän aikaa, mutta viime su oli paljon enemmän kun koskaan ennen ja on ollut paineen tuntua kohdunsuulla. Tänään kävin lääkärintarkastuksessa ja kohdunsuu olikin pehmennyt. Nyt sitten viikko pitää olla levossa ja kun 34 viikkoa on täynnä voi taas jatkaa toimintaa omien tuntemusten mukaan. Silloin jos vauva päättää syntyä, niin saa syntyä. :) että vähän alkaa jännittää, koska sitä sitten h-hetki koittaa. La on tosiaan vasta 27.12. 

vauva on tosi aktiivinen ja liikkuu paljon. Nyt alkaa jopa välillä tehdä kipeää kun osuu kunnolla potkut kylkiin. Hän on masussa jo pää alaspäin. Maha mulla kasvaa alakäyrillä ja aiheuttaa välillä huolta mulle itselle. Mut onneks vauva liikkuu niin tuskin hätää on. Painokin on pysynyt tosi hyvin aisoissa vaikka en ookaan päässyt liikkumaan niin paljon kun haluisin.

kiva lukea teidän muidenkin juttuja taas, tämä oli kuitenkin aktiivinen ja tiivis ryhmä. :) 

toivottavasti muutama muukin jo plussannut tulee kertomaan kuulumisia. :)

tsemppiä ja onnea kaikille joille vielä ei plussaa ole tullut. Toivon sitä jokaiselle niin paljon! Ja ihanaa odotusta muille plussanneille. :)

Moikka!

Mymy: Kiva kuulla sinustakin! :) Sinäkin jo noin pitkällä raskautta, huh huh.. vastahan sinäkin plussasit, muistan kun täällä kerroit :) Minne se aika oikeen menee? Ihan älyttömän nopeesti on kyllä aika mennyt nyt kun ajattelee. Kaikki te plussanneet vasta saitte sen plussan testiin ja nyt meette jo siellä 30 viikoillla ja laskettu aika senkun lähenee! Tsemppiä sinullekkin Mymy loppuraskauteen, otahan iisisti ja lepäile ja keräile voimia :) 

Omaanapaa: Ovisviikko meneillään, tai oikeestaan jo takana.. Tässä kierrossa en tikuttanut ovista, kuten aiemmin kerroinkin, että aion olla tikuttamatta ja näin myös tein! :)  Laskujen mukaan ovis oli siis ehkä keskiviikkona.. Hyvin tullut hyödynnettyä, joten taas odotellan ja toivotaan. Mutta toisaalta mietin että mahtoiko mulla olla tässä kuussa ovista ollenkaan, tai siis että olikohan tää kierto taas tällanen että munasolu ei irronnut, koska mulla ei ole ollut nyt mitään ovisoireita, niitä kipuja mitä normaalisti oviksen aikaan..ei mitään tuntemuksia oviksesta.

Ovislimoistakaan en voi mitään päätellä koska mulla ei kyllä limojen koostumus muutu oleellisesti kierron eri vaiheissa, joten niiden seuraamisesta ei ole mulle mitään apuja. No, joka tapauksessa peittoja on heiluteltu, oli ovis tai ei :)

Tänään tajusin myös sen, että tässähän on enää semmoset 4 kiertoa aikaa raskautua jos mielii saada vauvan vuodelle 2014! Muutoin se menee jo vuodelle 2015.. :/   Pitää kohta vissiin sitten perustaa ryhmä "Vauva vuodelle 2015" jonne voidaan siirtyä jatkamaan :D :/  No toivottavasti kenenkään ei tarvitsisi sinne siirtyä!

Oikein hyvää viikonloppua kaikille! :)

Kimallus-84  Kp 17/24-29  Yk 6.

Ruthless: Voimia! Joskus vihan tunne voi auttaa, siitä saa  voimia. Eikä lamaannu ja jää paikoilleen... tiedät varmasti mitä tarkoitan. Tule ihmeessä taas kirjoittelemaan kuulumisia, kun jaksat.

Tämä kuumeilija taas miettii ja miettii, että josko sittenkään kannattaa alkaa 2. lasta yrittämään... Nää on taas näitä päiviä, kun ainokainen on kipeenä (kunnon sairauskierre menossa pitkin syksyä..) ja on sellainen yksinhuoltaja olo. En tiedä...

Meillä on tämä ainokainen (4v.) alkanut kyselemään, että miksi ei ole veljiä tai siskoja? Siskon hän kuulemma haluaisi... Tämä on tietty hienoa, mutta mitä se sitten todellisuudessan on. Tulisikohan kovaa mustasukkaisuutta ja kuinka paljon se huomionsaaminen jää vähemmälle...kun kaikki hössöttävät vauvasta jne.

Olen tietty huomioinut sen, että tässä voi mennä jonkin aikaa, ennen kuin raskautuisi... Silloin ekalla kerralla olin jotenkin niin naiivi, etten edes ajatellut, että jotain voisi sattua tms. Jälkeenpäin olen ajatellut, että mulla on ollu tuuria... Mulla on kuitenkin suht pieni lantio ja niitä lapsivesiäkin kun odottelin (ajattelin, että se on se 1. merkki kun kuuluu lähteä sairaalaan..) ja lopputulos oli, että lapsivesi- kalvo piti puhkasta 20 min. ennen lapsen syntymää... Tuuria siis kerrakseen... Mulla kun lähti synnytys käynnistymään kohdun suun auettua niin, että sen merkkinä oli hirveen iso verinen vuoto... Siinä sit ajateltiin, että tässäkö tää oli.... No joo, tämmöstä tää oli . Ei oo tarkoitus ketään pelotella. Näitähän pitäis kai tuolla synnyttäjien ryhmässä kertoilla. Mutta jotenkin mua auttaa se kun voin kertoa näitä ajatuksia...

Mulla ei oo sit mitään hajua näistä ovulaatiotikuista sun muista ja nuo synnytysajan käsitteetkin oon hyvin unohtanut. Älkää naurako tuota lapsivesi -kalvoa... En muista enää sitä oikeeta nimeä. Mutta semmosen läpikuultavan kalvon kätilö mulle näytti, ennen kuin puhkas sen... Oikeesti se kalvo oli tosi kovaa ainesta mun kohdalla :)

Kimallus-84: tässä ei tosiaan tiedä kummalle vuodelle toive täyttyy, mutta kivaa ois, että sitten siirrytään saman porukan kesken vuoteen 2015, jos näin nakki käy.

Menhir: ja Pinjaminsiemen: Pidetään peukkuja!

Vauvaunelmia: Jospa ne siteet jäis nyt ens vuoteen ;)

Kiva on tosiaan lukea myös teistä, jotka odotatte ensi vuoden vauvaa.

Kimallus-84: Vaikea kyllä on tosiaan tietää, oliko ovista vai ei.  Pitää vaan toivoa parasta :) Mullakaan ei limojen koostumuksesta voi päätellä, milloin on ovis. Joskus ennen mulla kyllä tuli sitä ovislimaakin, mutta nyt ei oo tullu pitkään aikaan. Oon miettiny pitäskö tuohon asiaan jotenkin yrittää vaikuttaa, että jos se auttais raskautumisessa ku on siittiöille suotuisat limat.

Lilja83: Hyvä vain, että kerrot tuntemuksiasi :) Varmasti kuuluu asiaan välillä myös miettiä, kannattaakohan sittenkään alkaa yrittämään lasta. Varsinkaan kun on jo oikeasti kokemus synnytyksestä ja realistisia kokemuksia siitä, millaista elämä voi joskus olla pelkästään jo yhdenkin lapsen kanssa.

Minäkin täällä vielä. Olen saanut välillä aika hyvin pidettyä ajatukset muualla kuin vauva-asioissa, mutta jotenkin kummasti loppukiertoa kohti alkoi taas oireiden kyylääminen. Nyt on kp 25/28-30. Tissit on olleet kipeät ja oikeassa munasarjassa tuikkailua. Testasin taas ihan liian aikaisin ja nega tuli tietenkin. Yritän kuitenkin pitää vielä toiveita yllä, menkathan eivät ole vielä alkaneet :) Menkkoja edeltävää tiputteluvuotoa ei oo ainakaan vielä ollut.

Vehnänalkioöljy + maca oli tosiaan käytössä tässä kierrossa. Ainakin olin huomaavinani enemmän oireilua mahdollisen oviksen tienoilla. Muuta eroa aiempiin kiertoihin en oo oikeastaan huomannut.

Kimallus-84: tärppionnea sinne :). Viikonlopun jälkeen sitä sitten näkee.

Mullakin oli niin epämääräinen ovis. Ei ainakaan ovulaskurin mukaisina päivinä ollut enää mitään oireita (kp 14-16). Olo oli kuin saharan autiomaalla. Muutenkin epätodellinen olo siitä, että ois näillä peitonheilutuksilla käynyt tärppi. Toivon todellakin, että se ovis oli kp 11-12 (la-su), kun heiluteltiin peittoa pe, la ja su. Seuraavalla viikolla vaan kerran eli just keskiviikkona :/. Oli molemmilla vähän halut tiessään, väsymystä ja koko homma tuntui vähän pakkopullalta...

6:tta päivää rinnat kipeenä kainaloiden puolelta ja valkovuotoa tulee. Mua niin ärsyttää tää vaihe. "Onkohan sieltä menkat vai raskaus tulossa". Argh...

Kävin noin kuukausi sitten kirjoittamassa koko keskustelupalstan ensimmäisen viestini tähän keskusteluun. Tuolloin kiertoni oli venynyt päivään 33, vaikka normaalisti se vakiintui johonkin 30 päivän tietämille. Testasin tuolloin varmaan viidellä eri raskaustestillä, mutta aina negatiivisen. Lopulta uskoin, että nyt on vaan jotain muuta vialla, vaikka olin jo kehitellyt itselleni jotain raskausoireiden kaltaisia tuntemuksia. Lopulta vuoto alkoi kiertopäivänä 39 ja en ole ehkä koskaan ollut niin helpottunut kyseisestä kuukausittaisesta tapahtumasta :) Olin nimittäin jo siinä uskossa että Ne jäävät kokonaan pois. Mietinkin jo, että voiko kroppani todella olla niin julma minulle, että heti kun yritän tulla raskaaksi, niin se päättää pistää pillit pussiin ja lakata toimimasta kunnolla. Onneksi näin ei kuitenkaan ollut. Jälkikäteen mitään muuta järkevää syytä kierron venymiselle ei ollut, kuin ilmeisesti töiden aiheuttama stressi. En tuntenut olevani kovin stressaantunut, mutta muutokset työssäni olivat niin suuria, että ilmeisesti tietämättäni olin. 

Niin siis saatiin se yk 2 päättymään ja uusi alkamaan. Tilasin tätä kiertoa varten ovulaatiotikkuja, koska edellisen kierron perusteella ajankohdan määrittäminen oli niin hankalaa ja halusin varmistua, että kaikki todella on kuten pitää. Ensimmäisen tikutuksen tein kp 11 ja sain haalean viivan. Samaa jatkui muutaman päivän, kunnes kp 15 iltana testiviiva helahti aivan tulipunaiseksi heti dippauksen jälkeen. Olin tästä aika ihmeissäni, koska mielestäni aiempien päivien viivoissa ei juurikaan ollut havaittavissa vahvistumista, vaan plussa tuli ns. puun takaa. Olin kuitenkin tyytyväinen, sillä ovulaation paikka enteili normaalia kierron pituutta. Viime kuussa olin niin supertarkka päivien kanssa, että aloitin ensimmäisen raskaustestillä testailun heti kun se vaan piti olla mahdollista. Tällä kertaa rupesin aamulla katselemaan päivämääriä ja totesin että nythän ollaan jo kp 31, eli varmaan voisi testailla. Davidin ovulaatiotestien mukana oli tullut ilmaisia raskaustestejäkin, joten otin sellaisen käyttöön. Tuijotin testiä, kun väriaine kiersi testiliuska läpi ja jätti jälkeensä testiviivan ja alkoi kasautumaan hieman myös toisen viivan paikalle. Olin ovulaatiotestien kanssa niin tottunut tuollaisiin haaleahkoihin viivoihin, että oli vaikea tajuta, että raskaustestissä se haaleakin viiva tarkoittaa plussaa. Ja kyseessä ei todellakaan ollut mikään haamu, mutta viiva ei vaan ollut läheskään yhtä vahva kuin testiviiva. Hain äkkiä Clearbluen digitaalinäytöllisen testin, jota olin säästellyt tällaista "hätätilannetta" varten ja dippasin samaan kippoon. Tiimalasi alkoi pyörimään ja jo minuutin jälkeen ilmestyi teksti "raskaana". Viikkoja sai odotella sinne kolmeen minuuttiin asti ja testin mukaan niitä olisi 2-3. On niin vaikea ymmärtää mitä tämä oikeasti tarkoittaa. Soitin miehelleni töihin ja hänkin sanoi että yritä nyt pärjätä siellä. Itse olin ihan tyyni, koska toistaiseksi en osaa ajatella muuta kuin että minulla on kaksi raskaustestiä, joista toisessa on kaksi viivaa ja toisessa teksti "raskaana". Se mitä se oikeasti tarkoittaa ei ole todellakaan vielä iskeytynyt tajuntaani. 

Anteeksi tekstiryöppyni, mutta johonkin oli pakko päästä purkamaan tämä kaikki. En tiedä, että oliko se sitten se greippimehu, raskausvitamiinit vai ovulaatiotikut, mutta nyt olen raskaana. Oikeasti raskaana. Uskomatonta.

Hei,

Täällä myös yksi haaveilija. Takana keskenmeno viikolla 12+ ja oireet tästä jatkuvat edelleen. Kulunut on jo uudet 12 viikkoa ja vieläkin selvitellään mitä kohdussani tapahtuu. Kroppa ei vain ole vieläkään entisensä ja uusi yritys ei ole päässyt alkamaan.

Aloin kirjoittamaan aiheesta blogia ja haluasin löytää muiden kuumeilijoiden blogeja, joissa voisi myös keskustella.

Toivottavasti plussia alkaa pian ilmestymään kaikille <3

http://aamualkoisuudelmilla.blogspot.fi

Mä täällä aika harvakseltaa pääsen mitään kirjottelemaan, mutta aina välillä.

Meillä lopetettiin siis ehkäisy elokuun puolessa välissä, sitten tuli tyhjennys vuoto, (normaali kierto oli 29) sitten meni seuraaviin menkkoihin et ne tuli vasta kp 38. Ja nyt on menossa kp 48 eikä menkkoja näy. Testin tein perjantaina ja negaa näytti. Ja nyt sellanen fiilis että ei edes jaksais testata vaikka tänään kävin testipaketin (2 testiä) ostamassa, kun on sellanen tunne että ei siihen tule muuta kun se iän ikuinen yks viiva.