Vauva vuodelle 2014 :)

Neeni: mä niin komppaan sua. pitkä kierto on perseestä. Tai siis tässä tapauksessa.

Omaa napaa (jälleen): no tein sitten tänään testin. Mikäpä muukaan kun nega. Mutta ei edelleenkään mitään merkkejä menkoista. Muutakun menkkatyylisiä kipuja mutta niitä on jatkunut jo sen viikon. Taas hajoo pää.... Yritin miehelle selittää miltä musta tuntuu. Ei ymmärtänyt. Siskopuoli totes että "no tehän ootte yritääny vasta vähän aikaan".  Eihän se olekkaan se pointti että kuinka kauan. Vaan se että mä en kestä tätä odottamista.  ugh!

Nyt on tosiaan menossa eka yritys, tavallisesti menkat säännöllisen epäsäännölliset (microlutionilla) ja tiputtelua, mutta nyt ei ole vielä menkkoja näkynyt, yleensä mennen parin viikon aikana olleet. Vatsaa vihloo varsinkin äkkinäisissä liikkeissä, rinnat ovat arat ja ajoittain sellaisia yökötyskohtauksia. Luultavammin liittyvät pillereiden lopetukseen ja pettymys tulee olemaan iso kun testiä teen ensi kuun alkupuolella jos ei mennoja näjy.

Ihmeellistä kuinka paljon sitä toivoo raskautta vaikka järki sanoo ettei yritys ole vasta kuin alussa.

Harrastuksista sen verran, että punttia intensiivisesti 4 krt vkossa, itsepuolustuslajia ja tankotanssahtelua.

Tuli eilen kaupassa vähän paniikkiolo koko asiasta. Siellä jos missään näkee aina lapsiperheitä ja tottakai nyt tässä tilanteessa (oikeestaan jo viimeset 2 vuotta) ollaan miehen kanssa vaivihkaa seurattu niitä. Nyt eilen sit maito-osastolla 3-4v tyttö alkoi riehua ja äiti siinä huusi vihaisena ruotsiksi sille. Isällä oli kärryissä vauva ja isä oli rauhallinen. Sit se tyttö alkoi juosta ja kirkua "kuin pieni sika" vielä enemmän käytävällä ja edelleen äiti alkoi vielä pahemmin huutaa ja kiroilla siinä. 

Tää vaan pistää niin paljon miettimään asioita. Lähes aina perheiden äidit ovat kaupassa vihaisia ja huutavat lapsilleen rumasti kun kieltävät "ei saa koskea siihen eikä siihen!, ei oteta sitä! yms." Isät tuntuvat olevan paljon rauhallisempia ja onnellisempia, kantavat olkapäiden päällä lapsiaan, hymyilevät yms. Harvemmin olen nähnyt huutavaa isää kaupassa. Johtuneeko sitten siitä, että isyysvapaat on niin lyhyitä ja äiti on se, joka on pääasiassa lasten kanssa 24/7 ja siinä sitten hermot palaa. 

Eli onko tässä nyt sitten edessä se, että mustakin tulee jossain vaiheessa väsynyt, kireä ja kilahteleva äiti. Näemmä ei ainakaan kannattaisi tehdä lapsia pienellä ikäerolla, koska etenkin niiden perheiden äidit on ihan väsyneitä. Etenkin, jos on jo nyt valmiiksi vähän väsynyt. 

Sekin siis pelottaa, että kun saa ekan lapsen niin vuoden päästä on taas uusi vauvakuume. Näin ainakin mun kaverille kävi. Hänen lapset ovat nyt 2v ja 2kk ja viimeks kun nähtiin niin hän sanoi miehelleen että haluisi ehkä vielä kolmannenkin. Mies sanoi siihen että taitaa suurin syy olla se et hän ei halua vaan palata takaisin töihin. Ja onko se syy oikeesti sitten se. Joutuisi palaamaan tylsään työhön kun olisi ihanampaa olla lapsien kanssa kotona. 

Noh, täl hetkellä on kyl edelleen se suunnitelma, että nyt yksi lapsi alkuun ja sitten jos vielä pystyy esim. 6 vuoden päästä (33-34v)  saamaan vielä toisen. Jotenkin kuulostaisi paljon turvallisemmalta ikäerolta sellanen 6 vuotta kuin 2 vuotta. Siinä ehtisi näkemään esikoisen uhmaiän ja punnitsemaan, että haluaako ja pystyykö vielä kasvattamaan toisen lapsen. 

Huii, tulipa pitkä vuodatus :). 

Ruthless: No voi harmi ku oli nega :/  Mut toisaalta kun menkkojakaan ei näy niin pidän vielä peukkuja sen plussan puolesta - jospa sittenkin.. ;)

Masu 1981: Sulle kans pitelen peukkuja! :) Kuulostaa ainakin lupaavalta.

Täällä kp 3/24-29. Ei mitään kummempaa, odottelen menkkojen loppumista jne.  Ehdin jo tilaamaan pari päivää sitten ison kasan lisää ovistestejä, mutta nyt olen tullut vähän toisiin ajatuksiin niiden suhteen..mietin että pitäsikö tää kierto mennä ihan ilman mitään oviksen tikuttamista. Koittaa ottaa rennommin ettei olis niin väkisin yrittämällä yrittämistä, päivien laskemista, jatkuvaa oviksen tikuttamista jne. (helppoa kuin heinän teko, eikö? :D ) Monethan on just kirjottanu näillä palstoilla että on tärpänny melkein heti kun on jättäny sen stressaamisen ja väkisin yrittämisen pois..että pitäisköhän sitä itsekkin kokeilla tätä metodia? Onnistuiskohan se? :D  Varsinkin nyt kun niitä testejä on tosiaan tulossa iso kasa vessan kaapin täytteeksi.. ihan varmasti tulee polttelemaan näpeissä ne testit, mutta jos sitä pystyis olee testaamatta tällä kertaa.. Pakko yrittää.

Menhir: Mä oon miettinyt tota jaksimis asiaa kanssa. Viimeksi tänä aamuna kun otin töissä asukkaan kanssa yhteen oikeen kunnolla kun aamtillisuus katosi ja huusin että nyt se pää kiinni. Pitäisi jaksaa vaan aina niellä kaikki, mutta ei pysty. Tosin hiljeni kun sanoin että jos nyt suu ei pysy kiinni niin lähen ja en auta yhtään ja aamun tupakatkin lähtee. Miten sitä väsyneenä jaksaa olla kilahtelematta lapselle. Ja mitä se tekee parisuhteelle. Kuitenkin mieskin jo 40 ja tekee kolmivuoro työtä. Minä 30 ja AINA yhtä väsynyt. Ja minä itse olen huutanut iloisesti 2 vuotiaaksi asti joka ikinen yö. Mitä jos lapsi onkin tullut äitiinsä (okei nykyään nukun milloin ja missä vain kuhan pääseen vaakatasoon.. no aina en tarvitse edes sitä). Ja mietin myös asiaa kun kummipoika kävi meillä (1v 3kk) ja iltaakohden vauhti lisäänty ja korvien olemassa olo väheni. Äitinsä lopulta jo kunnolla ärähti poitsulle että nyt loppu. Mä nyt jaksan riekkumista kun nähdään ehkä kerta viikkoon, mutta mietin että on se kyllä välillä rankkaa kun virtaa riittää loputtomasti mutta järki ei oikeen pelaa mukana. Siis leikkiä saa ja riehuakkin saa mutta meilläkään kun ei ole mikään lapsi turvattu koti. Kuuma takka, Lasisia kukkapylväitä, jne jne.... Oon myös miettinyt olisinko kuinka tiukka äiti. Töissä olen tosi tiukka. Asukkaat kutsuukin leikilläään (ainakin osittain) körmyksi ja hitleriksi. Myös koiran kanssa on tiukat säännöt mistä pidetään kiinni. Mutta sitten taas toisaalta annan periksi joissain asioissa asukkaille töissä ja myös koiralle hellyyttelen sitä millon milläkin ja se on mulle järjettömän tärkeä ja rakas. Itselläni on ollut rento mutsi ja aika vapaa kasvatus. Ja musta mun äiti on paras. Oisinko itse sitten liiankin tiukka? haluaisin omalle lapselle ja itselleni yhtä läheiset välit kun mulla ja mun äidillä on.....

Omaa napaa: ei menkkoja edelleenkään. Vasenta tyissiä vihloo. syynä voi olla eilinen treeni, mutta jotenkin toi kipu on enenminkin sellasta ei lihas kipua vaan.. jotain ihme juimintaa. Ostinpa lisää testejä. Huomenna taas pissin tikkuun. Ärsayttää kun elätän siitä plussasta edeleen toivoja vaikka nega jo tuli.

Nyt tulee tunteikas postaus sitten että varautukaa!

Oon miettinyt lähipäivinä paljon asioita liittyen vauvapuuhiin..Eilen illalla suunniteltiin miehen kanssa häitä, jotka haluttais pitää ensi joulu(-14)/tammikuussa(-15)..oli kiva suunnitella <3 Oon niin onnellinen kun mulla on niin ihana ja rakastava mies..parempaa en voisi ikinä toivoa.<3

No, juteltiin sitten myös vauvasta ja tästä yrityksestä...mä otan tän asian jotenkin tosi raskaasti ja stressaan, kun taas mies osaa ottaa vähän rennommin, vaikka kovasti myös toivoo plussaa joka kerta. Puhuttiin siitä, miten usein pariskunnat saatavat kääntyä ns. toisiaan vastaan kun yritys pitkittyy ja epäonnistuminen jatkuu..kamalaa, että sellainen asia mistä yhdessä on haaveiltu ja yritetty muuttuisi pahaksi asiaksi, joka voi jopa rikkkoa niiden kahden ihmisen rakastavan suhteen. En missään nimessä halua että meille kävisi niin.en haluaisi unohtaa miksi tähän on ryhdytty ja mikä se haave on. Toki meillä yritystä ei vielä ole kauaa takana, jos miettii lapsettomuutta ym. Mutta mietin silti näitä ajatuksia  ja jotenkin tuntuu pahalta kun on ollut välillä niin mieli maassa ym. Tänään kun oon ollut yksin kotona, oon miettinyt että nyt on alettava miettiä enemmän sitä, miten hyvin asiat on tälläkin hetkellä ja kuinka onnellinen olen mieheni kanssa, pari kk sitten kihlauduttu ja kaikkea. Ehkä meille suodaan se pienokainen, kunhan oikea aika on.

Ja suuri onni ja ilo on mulle, että mulla on teidät, kaikki ihanat naiset, jotka ymmärrätte ja tuette, jaatte vertaistukea!! Tää on ihan korvaamaton paikka!Moni varmasti haukkuu tälläsia sivuja ja nauraa jutuille, mutta meille tää on oikeesti paikka, jossa kaikki ymmärtää toisia ja tsemppaa!

Ja toivon myös koko sydämestäni, että te rakkaat jotka ootte yrittäneet lukuisia kuukausia, osa lähemmäs vuoden ja osa ylikin, että te sen plussan saisitte vihdoin ja kokisitte sen onnen, jonka aivan varmasti kaikki ansaitsette.!<3

Mulla menossa kp13, ei oo ainakaan vielä ovisplussaa näkynyt, masentaa jos en tosissaan ovuloi ollenkaan. Nyt pidän kuitenkin sen terolutittoman kierron, ja katsotaan onko oma kuukautistoiminta lähtenyt käyntiin, jos ei niin otan vielä yhden kuurin teroja ja sen jälkeen katson uudelleen josko menkat tulee luomusti...jos ei niin sitten soitto lääkärille ja saan lähetteen gynelle.Huoh. Kohta 5kk Nuvaringin lopetuksesta...

Tällainen tunteiden vuoristorata tänään!

Vielä Rima84 sen verran, että mulla mennyt aluksi 3pv viimesestä terolutista että menkat alkaa, mutta nyt viime kierrossa meni vaan 1pv. Sulle toivon plussaa.<3 Ja helpotusta tunteisiin!

vauvaunelmia, kävin itkee kun luin sun kirjotuksen <3 mä oon aivan samaa mieltä. Mun paras kierto tähän mennessä oli se pitkä kierto mistä keskenmenokin tuli. Osasin sillon ottaa rennosti kun odottelin vaan millon alkaa menkat. Olin siis jo luovuttanut kun sitten olinkin raskaana. Tää kertoo vaan sen et pitäs osata jättää turha ajattelu ja paineet pois. Oon kertonut yhdelle kaverille et kirjotan tänne ja tuli vähän negatiivista. Tää mun kaveri on mun kaikista ihanin ystävä ja samassa elämäntilanteessa kun minä, siis lapsen teko alkaa sillä ensi kesänä. Muut kaverit ei ees seurustele. Mut joo ei ne kaikki ymmärrä. Jos tää pitää meijät järjissään niin musta tää on ok. Meilläkin on asiat kotona tosi hyvin :) ja oon aina välillä osannu nauttiakin. Onneksi mies osaa lohduttaa kun itken vauvajuttujen tähden.

täällä myöskin havaittavissa sellasta, että kattelee muita lapsia ja vanhempia ja kauhistelee. Tollanenko musta sitten tulee?! Välillä jopa mietin et lasten kasvattaminen on ihan hullun hommaa. Miksi pilata hyvää kaikkea tekemällä lapsen :D no joo onhan se vaan tehtävä, mut silti, mullakin aikaa olisi. 

Käykö teille usein niin että makaatte vaan sängyssä tai jossain ja huomaatte kuinka ajatus lähtee lentää. Ei aikaakaan haaveilette mitä vaatteita vauvalle voi laittaa vaikka ulos tai kuinka se nyt tuhisisi tossa sängyn vieressä pinniksessä. Nää on niin ihania ajatuksia mutta niin vaarallisia. Sit palaa todellisuuteen ja ei olekaan vielä raskaana. 

Mulla nukkuu tossa viereisessä huoneessa nyt reilu yksi vuotias ihana pikku tyttö :) ovat isänsä kanssa meillä yökylässä. Eipä paljon auta tämä tätä olotilaa. Nyt menossa kait kp22, dpo 5 ainakin on. Aioin tehdä testin 6.11. 11 päivää siis vielä odotettavaa. Toki siis jos menkat alkaa aiemmin ni sit alkaa. Mies on poissa sen viikon ja ei oo ketään tukemassa jos menkat alkaa. Saanpahan ainakin itkeä yksikseni jos ei muuta. Oireet olleet samaa mitä aina, olin raskaana tai en. Sattuu oikealle puolelle ja vihloo joka ilta. Tänään surukseni alkoi myös niin tuttu välivuoto tuhru :( maanataina lääkärin soittoaika ja kyselen voiko tää vuoto estää esim. Kiinnittymisen. Suurimman osan ajasta fiilikset on ahdistuneet ja pettyneet kun raskautta ei kuitenkaan ole tapahtunut. Päivä kerrallaan...

Kaikille oikein paljon onnea yrityksiinne :)

Vauvaunelmia: Sanokoot muut mitä sanoo, niin tämä ON terapeuttista. Koska näitä tunteita EI VOI YMMÄRTÄÄ jos ei itse ole tilanteessa. Ja olen huomannut että naiset joilla on jo isomipia lapsia ovat unohtaneet sen miltä tämä hetki tuntuu. Musta on ainakin kiva kun voi jutella omista tuntemuksista niin että mua ymmärretään eikä joko "rauhoitella" (älä stressaa) tai sitten ei vaan ymmärretä. 

Hummingbird: Mä olen haaveilun mestari. Huomaan kuinka suunnittelen ensikesän menoja kauniissa kesäsäässä kantaen vauvaa kantoliinassa. Lenkillä huomaan katsovani voisiko tästä lenkkeillä vaunujen kanssa. Nimi olisi valmiina  niin pojalle kuin tytöllekin. Mietin just viimeyönä töissä että sit jos on pikkuinen ja aika antaa nimi niin mä oon niin "ominut" jo nimen että entäs jos mies ei haluakkaan että nimet olisi ne jotka olen päässäni valinnut. Tänä aamuna nukahdin siihen ajatukseen kuinka kertoisin miehelle.....

Omaa napaa: tein testin nro 2. Oikeen kirkkaassa vessan valossa oikeen tarkkaan tuijottaen sain siihen näkymään haamun. Haaleaakin haaleamman haamun. Mutta haamun!!! Uskon edelleen uskon negaan, mutta sydäntä riistää kuitenkin toivo. Menkoista ei tietoakaan. Seuraava testi maanantaina. En kyllä tiedä miten kestän järissäni sinne asti........!!!! Ei muita oireita kun vatsan oudot tuntemukset mutta ne on olleet muissakin kierroissa, että niihin en luottaisi. 

Iltaa :)

Kiitos vauvaunelmia <3, kyllä tässä alkaa taas mieliala hiukan nousta... heittelee kyl ihan laidasta laitaan nää tuntemukset. Toi sun kirjotus oli kyllä just nappiin :) itsekin pitäis alkaa keskittyä juurikin niihin hyviin asioihin elämässä, eikä vain miettiä ja murehtia miksi tämä ei onnistu. Mä vasta haaveilen, että kihlauduttais jossakin vaiheessa, haaveilu on ihanaa ja aivan varmasti haaveiden suunnittelu kuten teillä ne häät, ihanaa :) toivotaan, että ovisplussa sieltä pian pärähtäis ja se toinenkin plussa tietenkin :)

hummingbird, täällä kans yks haaveilija, jolla mielikuvitus laukkaa melkosta vauhtia :) olen miettinyt lastenhuoneen sisustusta, olen suunnitellut tavaroiden hankintaa ja itse asiassa jo vertaillutkin niitä :) miettinyt minkälaisia äitiysvaatteita olis kiva ostella ja tietysti vauvanvaatteita... sit olen miettinyt käytännön asioita, kuinka lähden ulos vauvan ja koirien kans, missä järjestyksessä tekisin mitäkin ja mistä kautta kuljen (meillä siis kaksi uloskäyntiä) jajaja... tuntuu välillä et mitä tekeekään niin mietin kuinka vauvanhoito ja ihan yleisesti oleminen vauvan kanssa kyseisessä tilanteessa hoituu :D onhan se kivaa mietiskellä :)

ruthless,toivon, että haamu vahvistuu ja tulehan sit ilmoittamaan miten meni seuraava testaus, plussaonnea ja tsemppiä :)

ON: joo nyt tosiaan hieman parempi mieli ja levollisempi olo :) nyt kolmas teroton päivä, ei vielä mitään... tänään aloin jo hieman innostua, et jospa sitä oiski tärppi käynyt ja johan sitä löyty vaikka mitä oiretta; kuvotusta on ollut, lämmöt hitusen korkeemmalla, päänsärkyä jne... mutta realistisesti ajateltuna nuo ei viittaa mihkää.... pissatulehdus taitaa vain iskeä päälle, hiukka on siihen suuntaan oireita (ei mitään mukavia)... on mulla onneks lääkeet valmiina siihen, kun gyne kirjotti valmiiks kunnon satsin, jotta voin tarvittaessa syödä kuurin... täytyy huomen kattoa, jos nää pissatulehdus tuntemukset jatkuu huomennakin niin sit syön sen kuurin. Mut siis menkkoja ei ole vielä tullut ja kuten aikasemmin "sanoinkin" niin oon jo vähän innostunut, mut illasta alko vähän taas menkkakipuja, joten varmaa huomenna alkaa... eipä siinä, uuteen yritykseen sit vaan, ne ovistestit tuola kaapis viel odottaa, siis ne mitä niist on enää jäljellä :D tilasin valmiiks jo r.testejäki, pitäis huomen tulla postis.... jeps tällästä täällä tänään :)

Mukavaa alkavaa viikkoa teille kaikille ja oikein paljon plussatuulia ja tsemppiä <3

Rima kp 27/30-40 yk 10

Huomenta!

 Ruthless: Toivottavasti tulee plussa!

Vauvaunelmia: Häden suunnittelu on kyllä ihanaa, itselläkin vielä tuoreessa muistissa. Ihanaa, kun on jotain mitä odottaa :) Me on miehen kanssa myös puhuttu aika paljon siitä, että jos vauvaa ei ala kuulumaan, niin miten meidän suhde kestää. Että tuleeko syyttelyä yms. Joka kerta asiasta puhuttaessa tullaan kuitenkin siihen tulokseen, että yhdessähän me tässä ollaan. Toisen syyttely pahentaisi kuitenkin vain omaa mieltä entisestään. Ja ollaan myös puhuttu siitä, että kyllä meille se lapsi varmasti joku päivä suodaan, tavalla tai toisella.

Täällä alkoi eilen menkat. Osasin toki niitä odottaa, mutta silti tuli tosi surullinen olo, kun ei raskaana ollutkaan. Laitoin saman tien tilaukseen ovistestit ja foolihapot. Toiveikkan mielin tähän kiertoon kuitenkin J

Hei kaikille! :) Eipä ole nyt hetkeen tullut täällä käytyä, joten ehkäpä aika päivitellä elämäntilannetta. :) 

Meillä mieheni kanssa siis toiveissa ensimmäinen raskaus ja yritys aloitettiin tuossa 3 kk sitten.. Elokuun lopussa minulla oli viimeiset kuukautiset, sen jälkeen kävin gynellä tarkastuksessa jossa löydettiin monirakkulaiset munasarjat (molemmissa munasarjoissa), lääkäri kertoi että puolivuotta-vuoden yrityksen jälkeen takaisin ja aloitetaan lääkehoito. Lääkäri kehotti sitten aloittamaan ovulaatiotestit että saisi vähän osviittaa siitä, milloin ovuloin. Tein työtä käskettyä ja aloitin tikuttamisen, ovulaatiota ei vaan kuulunut ja päivät kului, aloin luopua jo toivosta ja ajattelin että nyt on jossain pahasti vikaa että enkö ovuloi ollenkaan..? Noh.. vihdoin 26 päivän tikuttamisen jälkeen plussaa tuli ja siitäkös riemastuttiin, heti hommiin vaan ;) parin viikon päästä tästä tein positiivisen raskaustestin ja rv 9+3 tällä hetkellä meneillään. Keskiviikkona ensimmäinen neuvola käynti ja olemme mieheni kanssa todella innoissamme.
Tämä raskaus oli meille kyllä suuri ihme, koska molemmat olimme sillä mielentilalla että ei odoteta liikoja.. siihen voi mennä aikaa ennenkö tulen raskaaksi, ja miten kävikään. :)  Joten...  hurjasti tsemppiä kaikille plussaa odotteleville, se voi tulla silloin kun vähiten sitä odottaa! :)

Mukavaa alkavaa viikkoa! :) 

Ruthless: toivotaan haamun vahvistuvan.:)

Emilia90:onnea hurjasti odotukseen.<3 Sullaki ovis oli vasta noilla kp:lla, ehkä mullakin on sit vielä toivoa että sen saan testiin..

Nyt siis kai kp15 tai kotain( en oo niin tarkasti jaksanut miettiä) eikä vielä ovisplussaa, välillä testissä viiva tummempi ja välillä taas hailakampi..pitää käydä ostaas testejä lisää, koska ajattelin että testaan pitkälle tässä kierrossa, jos se mullaki sattuu oleen myöhemmin. Ainaki sit tietää missä mennään.

Tässä kierrossa muutenki oon onnellinen jos menkat alkaa, koska se tarkottais että oma kierto vihdoin toimisi, eikä tartis teroja popsia. Tietty plussa olis toivotumpi, mutta kuitenkin.:)

Salille pitäs kohta lompsia, flunssa selätetty.;)

seuraa pelkkää omaa napaa: <3 <3 <3 <3 <3 SE HAAMU VAHVISTUI <3 <3 <3 <3 <3 !!!!!!!!!! Edelleen on himmeämpi kun kontrolli mutta nyt aivan selkeä. ei tarvinnut miettiä onko viivaa vai ei. Huomenna tarkoitus tehdä vielä digitesti, mutta ollen kyllä nyt 99,9% varma että olen raskaana!!!!!!!! Mä oon vaan hymyillyt tyhmänä koko päivän. Mies ei vielä tiedä. Askartelen yöllä töissä sille skumppapullon jossa etiketti "paras iskä".  Saa sen huomenna kun tulee töistä kotiin. Perjantaina soittelen neuvolaan. Tää on uskomatonta! Ihanaa... MUTTA pelottavaa. Ja samalla vaikka olen iloinen (ja hämmentynyt) ja onnellinen niin heti heräsi se pelko että mitä jos meneekin kesken. Mitä jos tuo otus ei alakkaan kehittyä... Että johan sitä kauan osasi olla onnellinen. Pala kurkussa oli kun testin tein, mutta itku ei oo vielä tullu. ehkä se tulee sitten huomenna...  Jos kaikki menee hyvin musta tulee äiti!!!!!!!!!!!!

Ruthless: Paljon onnea!! :) Pidetään peukkuja, että pysyy matkassa. 

Me muut tullaan sitten perässä ;).

Ruthless voi ihana uutinen <3 onnea

Lääkärin soittoaika meni ja ei kuulema oo ongelma tuo vuoto. Ei ne ota koskaan mitään kantaa et mistä Se tulee. Sanoi vain että unohda nyt yritys äläkä tikuta :D Joo onpa helppoa. Tänään ei oo oikeen mitään oireita. Ruskea vuoto kyllä lisääntyi. Nyt siis kp25/32 dpo 8. Masentaa kun usko raskautumiseen on olematon. En tiiä miten tästä selvitään hengissä. Jos nyt ja ens kierto ei tärppää mä aioin pitää jouluna kuukauden palstahiljaisuutta. Sit en tikuta enkä käy täällä. Yritän olla laskematta päiviäkin. Milloin te yleensä ootte testannu, mikä dpo? Mä haluisin jo kokeilla mut Se nyt vaan on tyhmää :( aluksi ajattelin et testaan dpo 16 mut nyt haluisinkin jo dpo 12, onko tyhmää?

Ruthless: Todella paljon onnea! <3 Käythän kuitenkin vielä ilmoittelemassa kuulumisianne!

Hummingbird: Ei kai siinä testaamisessa mitään tyhmää ole. Itse en ole vielä testejä tehnyt kertaakaan, aina ollut sellainen tunne, etten kuitenkaan ole raskaana. Tässä kierrossa, jos oviksen saan tikutettua, tulee kyllä varmasti houkutus testata ennen kuin menkat edes ovat myöhässä.

Ruthless: onnea!!! Ihana uutinen.<3 Ja ihana suunnitelma kertoa miehelles.:) Mä en kyllä varmaan pystyis pidätteleen kertomista yhtään.:D Toivotaan että kaikki menee hyvin ja nyt nautit tästä ja yrität olla murehtimatta keskenmenoa.:) Tuu kertoon välillä kuulumisia.

Hummingbird: hyvä jos ne sanoi että tiputtelusta ei oo haittaa..mitä ne sanoi niistä teroluteista? Ymmärrän sun tunteita, itelläki sellanen fiilis että jos ei pian tärppää niin miten jaksaa..mutta mulle ainakin tuo toivoo että porukka alkaa täälläkin plussata, tuled tunne että oma vuorokin tulee vielä.:)

Sanoisin että älä liian aikasin testaa ettet pety liian varhain jos vielä muuttuu plussaksi.:)

Mulla ei vieläkään selvää merkkiä oviksesta, viime viikolla oli viivat vahvempia, mut ei yhtä vahvoja ku kontrolli, ja nyt sitten vain vaalentunu..tänään ihan olematon.:/ Whaat? Joko en ovuloi, tai sit se oli mutta ei näkyny noissa halvoissa

 selkeenä..tai sitten tulee myöhässä..tiedä ny sit.

Kiitos kaikille onnitteluista!!!

Tänään Clearbluen digi ja se näytti 2-3. Eli kaikkien laskelmieni mukaan nyt mennään 4+5, eli viidennellä viikolla mennään!!!!! Miehelle kerrottu. Askartelin sen skumppa pullon viime yönä ja lisäksi kerroin kirjeessä että meidän pikku ihme on nyt n. 1mm kokoinen ja mennään viidennellä viikolla ja laskettu aika on Heinäkuun alussa. Eli masussa matkustaa "Heinähattu" <3! Kävin myös seppälästä ostamassa (muistin siellä nähneeni) I <3 my daddy bodyn. Ja digi testi viereen. Uskomaton fiilis. Samaan aikaan olen ihan järettömän onnellinen ja samaan aikaan peloissani.  Enkä ihan vieläkään meinaa uskoa. Mutta pääasiasa olen vaan yhtä hymyä. Mies haluaa että pidämme asian salassa joulukkulle jolloin saadaan eka ultra. Muuten hyvä mutta mun kaverit on jo lähes kaikki arvanneet!!! Enkä sit voinut olla myöntämättä kun kysyivät suoraan.. Ja näkeehän sen naamasta! Vannotin kaikki arvanneita pysymään vaiti =D ettei vaan mies kuule että mun pikku fase kommentista ystävät luki rivien välistä (... !!!!....!!!!!! HENGITÄ!!! <- oli statukseni.. siitä ymmärsivät =D  oliko toi niiin läpinäkyvä???) Äitinikin tais arvata mutta mieheltä sain luvan huomenna kertoa "virallisesti". Appivanhemmilleni kuulemma kerrotaan vasta jouluna. Siis olettaen että kaikki menee hyvin. Töissä olen niiiin kuutamolla, että paljastun kohta jo täälläkin. Aina yleensä niin naama norsun vitulla oleva pessimisti yökkö painelee käytäviä laulellen "on tänään onnen päivä, ei murheesta häivä, on  tänään onnen päivä ja onnellinen oon, en iloisempi koskaan, en koskaan, en koskaan, en iloisempi koskaan kun tänään olla vois" (Alfred j Kwak) XD.

Toivotan kaikille plussatuulia ja meillekaikille jarrusukkia matkaan mukaan! Roikun täällä kyllä vielä :P

Ruthless olipa ihana viesti:) tulin oikein hyvälle tuulelle:) mitä se mies

nyt sit sanoi? :) vitsi mä niin rukoilen et olisin viikon päästä samassa tilanteessa. Olit jo aika pitkällä kun digikin näytti noin:)

vauvaunelmia, lääkäri sanoi ettei pidä alottaa teroja jos ei kierto oo pitkä. Jos menee yli 35pv sit voin ottaa. Eli nyt epäuskoisena jatkan normaalisti. Vuotoa tulee nyt jo enemmän :/ ota tästä nyt selvää. Viikko vielä jos jaksan odottaa. Josko sun ovia sit meni jo eikä tullu selkeää viivaa :/ ? Ootte varmaan kuitenki talletellu :) tsemppiä venailuun.

Mä oon seonnu ihan täysin nyt. Mä hipelöin tissejäni koko ajan ja tuijottelen nännien kokoa. Huudan välillä jopa miehen kattoo onko ne nännin isommat :D mä sekoon kohta tähän odotteluun. Mietin jo et alan kohta ottaa nännikuvia et voin vertailla :D voi apua. Siis keskenmenon aikoihin mun nännit kasvoi selvästi. Sitä odotellessa taas.