Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Kumpi kivempi kaupunki; Turku vai Tampere? Perustelut!
Kommentit (1978)
1701/1978
|
26.03.2018 |
Vastaa
Lainaa
Ilmoita asiattomaksi
Tampere on kivempi. Jo läänissä itsessään on järviä paljon, mielenkiintoista maastoa. Itse kaupungissa on mielenkiintoisia putiikkeja, ihmisiä ja käyntikohteita. Sisustukseen löytyy Ikeaa, kauppaa, messuja jne. Miehille omat harrastuspaikat, välineet ja kaupat. Jos muutamat käyttäytyvät ikävästi, kuten tuolla mainittiin, niin on mukaviakin ihmisiä. Näköalapaikkoja löytyy ja jokunen ranta. Saaste ja melu voi olla ongelma nykyään, mutta niin on Turussakin, sille voi tehdä jotain. Samoin vanhojen rakennusten tilalle uutta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kolme sanaa. Viiden tähden keskusta. Googlaappa tuo rajattu alue. Tilastoalueet on tehty maantieteelisten sijaintien ja suurempien kokonaisuuksien takia. Suuralueet ja tilastolliset alueet on tehty täysin virkamiesten tarpeiden mukaan. Onko tosiaan näin, että Tampereella on ainoat ihmiset, ketkä tätä eivät ymmärrä? No ei siltä vaikuta, sillä itse Tampereen kaupunki tämän tiedostaa. Mistä siis kiikastaa? Kauheaa kikkailua etsiä jotain tilastoalueita ja vedota niihin, sillä ne tilastoalueet ovat eri tavalla määriteltyjä jokaisessa kaupungissa. Miten näitä sitten voidaan vertailla? No ei mitenkään. Jokaisen kaupunkilaisen kuuluu tietää, missä on kaupungin keskusta ja missä on ydinkeskusta. Nämä ovat itsestään selviä asioita, joita varten ei tarvitse erikseen olla amatöörien räätälöityjä wikipedia sivuja. Muuttuuko itsestään selvyys faktaksi vasta kun joku(vaikka minä), tekee aiheesta wikipedia sivun? Turun keskusta muodostuu kaupunginosista I-IX. Näistä ei ole erikseen tehtyjä sivuja, mutta Turun kaupungin sivuilla mainitaan sulkeissa keskusta kaupunginosan perään, poikkeuksena kaupunginosat, joille on kehittynyt virallinen nimi. Nämä ovat muodossa II (Vartiovuori), IV (Martti), V(Itäranta), VIII(Port Arthur, IX(Länsiranta). Muut ovat I(Keskusta), III(Keskusta), VI(Keskusta, VII(Keskusta). Muiden kaupunginosien perässä ei ole keskusta merkkiä, vaikka samaan tilastoalueeseen tai suuralueeseen kuuluisivatkin. Totuus löytyy rivien välistä. Tämä alue oli itse Turun kaupunki 1930-luvulle asti. Kaupungin keskustaksi se tuli, kun kaupunkiin liitettiin keskustan rajoille muodostuneet esikaupungit. Miten tämä eroaa Tampereesta? Ei mitenkään. Tämän alueen erottaa paljaalla silmällä. Tilastoaluetta ei erota. Minulle se on yksi hailee, tietääkö jotkut tamperelaiset näitä asioita. Tietämättömyys ei ole perustelu oikealle tai väärälle. Ja tiedoksi sinulle, niin tiedän kyllä nämä tilastoalueet yms. postinumeronalueet. Tiedostan myös, niiden määrittelytavat ja tarkoituksen. Onko pakko vertailla omenoita ja appelsiineja? Jos verrataan tilastoalueita, niin sitten verrataan. Jos verrataan postialueita, niin verrataan. Tähän vertailuun on nyt tarjottu kaikki keskusta nimityksen omaavat tilasto yms. alueet ja onnistututtu näin kiertämään koko vertailu. Onko pakko voittaa? Minulle se on ihan itsestään selvyys, että Tampere on isompi kaupunki ja kaupunkiseutu. Siinä ei ole mitään kiistämistä, kuten ei ole keskusta-alueen koon tai sen väkiluvussakaan. Ihme poru tästäkin syntyi, sillä mitä väliä sillä on, että Tampereen keskusta-alue on pienempTi? Mistä tarve jankata itsestään selvistä asioista? Kaikke hyvää vain teille ja koittakaa nyt päästä tästä yli. Ei joka asiassa voi olla isompi, eikä sen myöntäminen saa olla vaikeaa. Epämiellyttäviä asioita ei haluta myöntää luonnollisesti, mutta mitä epämiellyttävää tässä muka on, en ymmärrä.[/quote
Sekä appelsiinit että omenat ovat hyviä. Vastaus on siis sekä-ett ääni, ei niinkään joko-tai. Kun Tampereen virkamiehet korkeassa viisaudessaan ovat merkinneet keskustan alueeksi alueen Pispalasta Kissanmaalle, on siitä tullut virallinen totuus, josta on syytä valistaa tietämätöntä turkulaista. Tarvittaessa voit olla yhteydessä Tampereen kaupunkiin. He osaavat valistaa sinua paremmin ja auktoritatiivisemmin. Loppuvirkkeesi osalta olen samaa mieltä kanssasi mutta päinvastaista syistä. Tampereen keskusta on suurempi ja Tampereen läntisimmässä osassa paljon viehättäviä taloja urbaanin tiiviisti rinteessä. Mainitsemassasi lähteessä kerrotaan paljon kylläkin Tampereen ydinkeskustan mielenkiintoisista projekteista, jotka saavat kaverin pään huimaamaan.😀😀😀
Onhan noita virkamiehien rajaamia alueita tääläkin. Mikä oli siis pointtisi? Ero meissä taitaa olla, että minä tiedostan eri tilastoalueet toisistaan. Viiden tähden keskustaan ei rajattu virkamiesten keskustaa? Miksi? Ja urbanius ei lopu Turussakaan keskustan rajoihin. Pohjolassa on yhtä vanhaa puutalokantaa, kuin keskustassakin ja miljööltäänkin keskustan puutalo-alueiden kaltainen(Eikä se kuulu keskustan-suuralueeseen, kuten ei muutkaan Läntiset kaupunginosat vuoden 2016 muutoksen jälkeen). Lisäksi Kupittaasta on syntynyt uusi saumaton jatke keskustalle. Tilastoalueet muuttuvat. Keskusta ei. Virallisissa määritelmissä keskusta ei katsota ympäristönä, vaan tilastoina.
Hei kaveri, älä nyt pullaasi tukehdu, valitettava tosiasia vain on, ettei ajatushäkkyräsi kovin hyvin kestä todellisuuden ristipainetta. Kaikesta paistaa selvästi läpi silkka tarkoitushakuisuus. Kysymys on asetettu selvästi alun perin pelkästään vastaväitteenä siihen, ettei suunnilleen samankokoisella taajama-alueella sijaitseva Turku ole pysynyt Tampereen kyydissä mukana. Tai oikeastaan kysymys on sarjasta vastaväitteitä, jotka on etukäteen päätetty, ja "keskustelu" on pelkkää kiljumista itse keksittyjen totuuksien puolesta.
Huomaa selvästi, allin-keskusta-analyysinkin osalta nopeasti on siteerattu jotain myönteistä Turusta, mutta itse tutkimuksia ei ole jaksettu lukea olleenkaan. Johtopäätökset ovat selkeät: Tampereen ydinkeskustaa ei voi täysjärkisesti verrata Turun tekaistuun tilastosuurkeskustaan. Tampereeen vastaavaan alueeseen luetaan Pispala, Tahmela, Pyynikki, Kaleva, Kissanmaa, Uusikylä/Hakametsä, Petsamo, Lappi ym. Näin asiat on siis nähtävä jo tamperelaisen virkamiehen ehtymättömällä ymmärryksellä "kirkastettuna". Ydinkeskusta taas vastaa kilpailijan ydinkeskustaa. Ja sekin on selvä, että tamperelaiset virkamiehet pyyhkivät kaverilla pöytää täysin sata-nolla. Pyyhkis pyyhkis!
Turussa on liikaa tosikkoja ja paskantärkeitä pyrkyreitä. Tampere on homogeenisempi. Turussa ei huvita lähteä baariin, Tampereella on helppo poiketa illanviettoon ja läheltä löytyy aina meininkiä. Muutenkin Tampereella on panostettu enemmän tapahtumien järjestämiseen, vaikka Turku sai tuon kulttuuripääkaupunkitittelinkin jossain vaiheessa. Kesäisin kaikki kynnelle kykenevät suuntaavat pois Turusta paateillaan. Hyvät uimarannat puuttuu. Ruisrock on ainoa hyvä puoli Turussa ja sen lisäksi vasta kaupunkiin tulleelle historiallisten kohteiden vilkuilu. Kummassakaan en kuitenkaan halua asua pysyvästi.
Tamperelaisilla on vakava puhevika.
Vaikka yleisesti ottaen kannatan Tamperetta, niin juuri nyt varmaan Turku on parempi, kun Tampereella on koko keskusta-alue ja vähän enemmänkin ihan mullin mallin työmaiden takia. Rakennetaan ratikkaa, puretaan Hämeensilta ja kootaan uudelleen, sitten jotain Keskusareenaa ja tornitaloja, ja Ratinan kauppakeskus. Kaikki samaan aikaan.
Tietysti jos tykkää katsella työmaita niin sitten Tampere on jees, täällä ne näkee suoraan hotellihuoneensa ikkunasta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
On ollut puhetta viiden tähden keskustahankkeesta. Siitä selviääkin mitä kaikkea kivaa Tampereen ydinkeskustaan tai sen välittömään tuntumaan on vuoteen 2030 mennessä tulossa. Siinä onkin se kuuluisa villakoiran ydin.
- Turun Hansaa suurempi hieno ja upea kauppakeskus. Mikä periskooppi onkaan rakennuksen kulmassa! Muun muassa ruotsalainen Monki tulee sinne ennen Turkua. Näinhän kävi Henkkamaukankin kanssa 1990-luvulla.
- Kansiareena. Sen rakentaminen on varmistunut toisin kuin Turun hanke, joka on vasta kateellisten kuulopuheiden tasolla.
- Asemakeskus, joka jatkaisi ratapihan kattamista, jonne tulee uusia (ehkä) hienoja taloja.
- Särkäniemen kasvusuunnitelmat
- Ratikka, todella mannereurooppalainen ilmiö.
- Keskustaan mahdollisesti toteutettava uudistettava ja nykyaikainen Tammelan jalkapallostadion
- Jotain (korkea)kulttuuriakin: mahdollinen Tampereen taidemuseon laajennus uudisrakennuksessa.
- yli 250000 asukasta vuonna 2030.
- Hakametsän hallista mahdollisesti sisälajien areena. Muun muassa salibandyssa ja koripallossa onkin tullut viime vuosina sellaista menestystä, josta voi kehaista turkulaisellekin. Pääsihän myös Ilves pronssille viime jalkapallokaudella.
Vierailija kirjoitti:
Turussa on liikaa tosikkoja ja paskantärkeitä pyrkyreitä. Tampere on homogeenisempi. Turussa ei huvita lähteä baariin, Tampereella on helppo poiketa illanviettoon ja läheltä löytyy aina meininkiä. Muutenkin Tampereella on panostettu enemmän tapahtumien järjestämiseen, vaikka Turku sai tuon kulttuuripääkaupunkitittelinkin jossain vaiheessa. Kesäisin kaikki kynnelle kykenevät suuntaavat pois Turusta paateillaan. Hyvät uimarannat puuttuu. Ruisrock on ainoa hyvä puoli Turussa ja sen lisäksi vasta kaupunkiin tulleelle historiallisten kohteiden vilkuilu. Kummassakaan en kuitenkaan halua asua pysyvästi.
Sinäpä sen sanoit.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Taloustutkimuksen muuttohalukkuus 2018 -tutkimuksen mukaan Tampere on yhä muuttajien selkeä mielikuvasuosikki. 37 prosenttia voisi ajatella muuttavansa Tampereelle. Turku tuli toiseksi, sinne muuttoa uumoili 28 prosenttia kyselyyn vastanneista. Samaisen kyselyn mukaan Tampere sai myös parhaat arvosanat kokonaismielikuvien perusteella. Tampere sai arvosanan 8,17 ja Turku 7,77, kun kaikkien kaupunkien keskiarvo oli 6,92. Todellinen väkilukukehitys ja muuttoliike on tietysti tärkeämpää. Niissähän Tampere löi Turun viime vuonna selvästi - Todellisia Tampereelle halukkaita enemmän. Taloustutkimus sen tietää: Tampere ylivoimainen ykkönen.
EPSI-ratingin osalta Tampereen kolmivuotinen johto asukastyytyväisyydessä on ohitse. Se taas liittyy asukastyytyväisyyden kysymiseen. Kauniainen ja Pirkkala olivat kärjessä, suurista kaupungeista Kuopio. Sekin on vain puhelinhaastattelututkimus loppupeleissä, joilla on rajansa. Turku oli niukasti esillä, mutta ei edes voittanut. Jollekulle Tampereen monivuotinen menestys ei merkitse mitään, mutta jos jonakin vuonna järjestys vaihtuu, niin sillä vasta huomattava merkitys kyseille hepulle heti olisikin. Melkoista huuhaata.
Silmiä hivelevä otsikko. Ei Turun panettelua vaan sitä itseään eli Tampereen hyvyyttä! Jahuu!
"Turun keskusta muodostuu kaupunginosista I-IX. Näistä ei ole erikseen tehtyjä sivuja, mutta Turun kaupungin sivuilla mainitaan sulkeissa keskusta kaupunginosan perään, poikkeuksena kaupunginosat, joille on kehittynyt virallinen nimi. Nämä ovat muodossa II (Vartiovuori), IV (Martti), V(Itäranta), VIII(Port Arthur, IX(Länsiranta). Muut ovat I(Keskusta), III(Keskusta), VI(Keskusta, VII(Keskusta)."
Kun täällä joku turkulainen taho tai mahdollisesti joitakin turkulaisia tahoja ovat kärkkäästi taittaneet peistä Turun keskustasta, jatkan omasta puolestani aiheesta. On totta, että asioihin pitää pystyä perehtymään Wikipedia-pikaklikkauksia perusteellisemmin ja perinpohjaisimmin. Huvittavinta kuitenkin, on ettei Turun keskustasta kärhämöivällä ole koko aikana ollut osoittaa mitään vakavaa lähdettä tukemaan jättikeskustasatuilua. Jo yliopistoissakin tieteenalasta riippumatta opetetaan vahvistamaan argumentointi lähteillä. Kaikenlaista toissijaista aihetodistetta ollaan esittävinään Tampereen keskustasta, mutta mitään ei pystytä Turusta kertomaan. Ja jos löytyy, kysymys on siitä tilastollisesta suuralueesta tai lähes samasata alueesta, ja senkin tasolla Turku on jatkuvasti pienempi. Joku väittää, ettei ydinkeskusta olisi muka mielekäs käsite, vaikka suunnilleen kaikki turkulaiset ja tamperelaiset arkipuheessaan keskustan juuri siksi käsittävät ja tarjoaa mielipuolisia keskustahirvityksiä Turun osalta aluerajaukselle eli heittäytyy melkoiseksi ajatusten eldoradoksi.
Mitäs perusteita sitä onkaan esitetty Turun suurentajan taholta?
Ruutukaava? Mitä tekemistä sillä on keskusta-alueen kanssa? Perusteellinen väärinkäsitys, kuvaa vanhojen kaupunkien kaavoitusta kauan sitten, aikana jolloin monista rajoittavista reunaehdoista johtuen kaupungit olivat sekä asukasluvultaan että varsinkin pinta-alaltaan hyvin pieniä. Se päti Turkuun ja muihinkin Suomen kaupunkeihin. Suosittelisin lämpimästi asiaan perehtymistä sen rakkaan kotikaupungin raukkojen rajojen tuolla puolen, jotta ymmärrys laventuisi. (ydin)keskustat ehkä sijaitsevat ruutukaava-aluleella, mutta siitä ei voi päätellä, että kaikki ruutukaava-alue olisi keskustaa.
Tähän liittyen tiedoksi, että myöskään roomalaisnumeroiden käyttöön ei liity sellaisia maagisia ulottuvuuksia, joiden perusteella voisi lähteä heittämään, että alueet I-IX olisivat jotain itsestään selvää keskustaa. Edellisen kirjoittajan heitto, jonka hän esittää, jää siksikin ilmaan riippumaan. Jos hän ei pysty lähteitä esittämään väitteensä tueksi lähteitä, silloin vain anonyymi palstamaakari on lasketellut luikuria keskustelupalstalle eikä pysty todistamaan mitään asiasta. Liioin se, että 1930-luvulle asti molemmat kaupungit olivat pinta-alaltaan tai yhdyskuntarakenteeltaan varsin kompakteja, ei oikeute myöskään keskustojen jälkikäteisiin jättisuurentamisiin. Eli kuten yllä olevasta voi heti sanoa, Port Arthur, Vartiovuori tai Martti tai Itäranta eivät ole Turun keskustaa, eikä kukaan vakavasti sellaista missään esitäkään. Joku vain satuilee netissä. Yllä oleva turkulaislähteen rustaaja tulee vähän kuin vahingossa itsekin luetelleeksi, että hänen keinotekoisen aluerajauksensa sisällä on sitä oikeaa Turun keskustaa. Nuo ja eräät vastaavat muutkin alueet Turun satamaa myöten kuuluvat Turun tilastolliseen suuralueeseen, joka kuitenkin Tampereen vastaavaa aluetta pienempi. Vastaavasti Tampereen jättikeskustaan kuuluvat Pispala, Tahmela, Pyynikki, Kaleva, Järvensivu, Kissanmaa ja Hakametsä/Uusikylä, Lappi ja Petsamo. (vuodatus jatkuu...)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
(....vuodatus jatkuu)
Suur-Turku Raisio-Turku-Kaarina? Näiden keskustojen välimatkaa mittaamalla voisi pikaklikkaaja taas olla pääsevinään itseään kovin kutkuttaviin päätelmiin, jotta nekin osoittautuvat virheellisiksi ainakin kahdella tapaa. Ensinnäkään kaikki edellä lueteltujen kuntien asukkaat eivät asu kuvitellulla valta-akselilla (!), vaan Turun keskusta-alue huomioitunakin vain pieni vähemmistö. Toiseksi siihen liittyy se virhepäätelmä , että yksinkertaistetaan asia paikasta A paikkaan B mittaamiseksi. Jos paikka B onkin Turusta 8 kilometrin päässä ja vaikkapa 13 km Tampereen ja Ylöjärven välillä, mitä tästä todella voidaan sanoa? Alueiden väliin jää kokonaisia Ylöjärven puolella olevia kaupunginosia tuhansine asukkaineen, jotka ovat Tamperetta selvästi lähempänä kuin sen keskusta (Soppenmäki-kirkonseutu). Toisaalta aivan kaikki raisiolaiset ja kaarinalaiset eivät asu keskustassa vaan ne ovat hyvin pieniä ja vaatimattomia. Sama ilmiö pätee toki Tampereenkin naapurikuntiin, ei siinä mitään. Vertailut tehdään aina yhtenäisillä kriteereillä, ja tässä tapauksessa taajamavertailu kertoo parhaan vastauksen, ja sen Turku häviää täysin. Jos siis koolla on väliä, peli on aivan selvä.
Olen saanut näistä Turun vilunkiveijareista, jotka mm. tätä ketjua ovat mieluusti täyttäneet suuruusharhoillaan, vain hyvät naurut. Joko kysymys on pelkästä valehtelusta tai sitten vain siitä itsestään eli kivikovasta tyhmyydestä. Asiasta paistaa selvä tarkoitushakuisuus: turvotetaan Turkua miten halutaan, ja sen jälkeen ruvetaan esittämään järjettömiä keskustaväitteitä, joka sekin jää hämäräksi, mitä sillä ollaan tarkoittavinaan. Toisaalta nämä pikaklikkaajat mieluusti näkevät samalla Tampereen keskustan vain ydinkeskustan laajuisena. Siis vimmainen pyrkimys nähdä Turku edes jollakin höpöhopötasolla suurempana on ottanut sellaisen vimmaisen yliotteen veijarista, että mopo on jo karannut hallinnasta. Näitä samojen kynäniekkojen hengentuotteita on tullut vuosien varrella useita vastaan, ja roskaksi ne aina ovat osoittautuneet ja vieläpä melkoisen nopeasti.
Saattaa pitää paikkansa, että muutaman kilometrin säteellä Turun keskipisteestä asuu enemmän populaa vain ja ainoastaan Tampereen suurten järvien ja osin harjujen takia, mutta se ei kelpaa edes osittaiseksi vasta-argumentiksi suuruuskysymykseen, joka täällä joitakuita liikuttaa. Se juna meni jo. Voi vetää vain sen johtopäätöksen, että kovin raskasta asian hyväksyminen tuntuu olevan, katkeraa kalkkia nieltäväksi.
Filosofian maisteri Martti Wilhelms on suorittanut ns. elinvoimamittauksia Suomen kaupunkien keskustoista:
Tampere Turku
Launantaisin auki olevat liikkeet 631 578
La auki olevat ravintolat/kahvilat 330 256
Lauantaisin auki olevat yht. 961 834
Arkiyritykset 440 466
Tyhjät liikkeet 96 120
Remontissa ym. 26 18
Kaikki liiketilat yht. 1523 1438
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Yllä esitetyt liiketilojen luvut ovat siis helposti kaikkien tarkistettavissa, koska ne löytyvät netistä. Mitä niistä voidaan päätellä? Tampereella on suuremman kaupungin kaupallisesti voimakkaampi keskusta. Turku jää vertailussa selvästi hopealle, tai suomalaiskaupungeista yleensä pronssille. Näiden viime keväisten lukujen valossa Tampereella on enemmän varsinkin lauantaisinkin auki olevia liikkeitä ja Tampereen keskustan ravintola- ja kahvilamaailma on toimialalla olevien liikkeiden lukumäärien valossa selvästi Turkua suurempi ja monipuolisempi. Tässä turkulaisella taitaa olla tässäkin nieleksimistä sikäläisten ravitsemusliikkeiden hypetyksen näkökulmasta. Turun pienemmässä liikekeskustassa on myös viime keväänä ollut enemmän tyhjiä liiketiloja kuin suuremman Tampereen keskustassa. Tarvittaisiin toki täydentäviä tietoja kaupunkien keskustojen liike-elämästä, kuten tietoja mm. yritysten liikevaihdosta. Wilhelmsinkin luvut tuovat silti osaltaan sen tosiasian ilmi, että kaupalliselta vetovoimaltaan Tampere ja kaupungin keskusta voittaa lounaisen kilpakumppaninsa.
"Tampere on kasvanut Suomen kakkoskaupungiksi. Meillä on kova meno päällä."
- Kalervo "Kale" Kummola, entinen turkulainen ja nykyinen tamperelainen
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Onneksi Tampereelle rakennetaan uusi kansi ja areena. Komeat toimistotilat ja kapasiteetti hallissa 13 000 joten voidaan järjestää isojakin tapahtumia. https://www.kansiareena.fi
Joku meni täällä kyseenalaistamaan turkulaisten sivistymättömyyden vedoten pääkirjaston lainaus määriin. Juuuu uh. Onko tähän syynä ehkäpä kirjastojen määrä ja miten tiheästi ne ovat? Tuli vain tämmöinen mieleen kun vertailua tehdään täällä tosi yksipuolisesti, että ihan ärsyttää. Esim. Ruissi vetää enemmän ihmisiä, mutta Tampereella on isoja festivaaleja enemmän. Jokainen huutaa omaa totuuttaan ja lyttää toisten mielipiteet. Onko se silloin edes vertailua, jos kyseenalaistetaan jatkuvasti kaikki? Täällä on saanut vaikutelman, että Tampere ja Turku ovat kuin yö ja päivä. No ei todellakaan ole. Suomalaiset kaupungit eroavat todella vähän toisistaan. Pääpiirteet ovat identtiset ja muut tapahtumat yms. on vain ekstraa. Mukavia ihmisiä molemmissa ja ihan yhtä hyvin tulee toimeen kaikkien kanssa. Ei ole ylireippaiden sosiaalisten junttiveikkojen kaupunkia, kuten ei ole ylimielisten überhipsteri sisäpiiriläistenkään. Näistä stereotypioista kiinni pitäminen on todellista idiotismia. Ketään täysijärkinen ei oikeasti usko niihin.
Tänä päivänä torstaina 9.7.2018 keväinen aurinko hymyilee Tampereelle ja sen keskustalle. Nimittäin kauppakeskus Ratina on avattu Tampereelle vahvistamaan entisestäänkin kaupungin kaupallista vetovoimaa. Tampereen ja Turun välillä käytävässä (yleensä) leikkimielisessä kisailussa tärkeää on, että niin kauppakeskusten suuruuden kuin määränkin suhteen valtikka on jatkossa selvästi Tampereella. Kauppakeskus Ratina on Tampereen suurin kauppakeskus, siinä on näet liiketilaa 53000 neliömetriä. Turun ylpeydessä Hansassa myyntinelilöitä on vähemmän. Hansan myyntineliöihin ja myyntimääriin vaikuttaa lisäksi sen yhteydessä oleva tavaratalo Stockmann, joka on Varsinais-Suomen myynniltään suurin tavaratalo. Tampereella Stockmann sijaitsee erikseen Hämeenkadulla. Kauppakeskus Ratinan erityiseksi ansioksi voi lukea sen, että sen ansiosta kaupunkiin on saatu sellaisia vaatemerkkimyymälöitä, joita kaupungissa ei ollut entuudestaan. Jatkossa Suomen kauppakeskusyhdistyksen kriteerit täyttäviä kauppakeskuksia on Tampereella viisi, Turussa vain kaksi. Liikekeskustan tasolla taas voi sanoa, että Tampereella liiketiloja on enemmän kuin Turussa. Siis Tampereen keskusta-alue on kaupallisessa mielessä vahvempi kuin Turun. Voittoja liukuhihnalta Tampereelle: Tampere on Suomen toinen kaupunki, Turku kolmas. Juhuu!
Vierailija kirjoitti:
Tänä päivänä torstaina 9.7.2018 keväinen aurinko hymyilee Tampereelle ja sen keskustalle. Nimittäin kauppakeskus Ratina on avattu Tampereelle vahvistamaan entisestäänkin kaupungin kaupallista vetovoimaa. Tampereen ja Turun välillä käytävässä (yleensä) leikkimielisessä kisailussa tärkeää on, että niin kauppakeskusten suuruuden kuin määränkin suhteen valtikka on jatkossa selvästi Tampereella. Kauppakeskus Ratina on Tampereen suurin kauppakeskus, siinä on näet liiketilaa 53000 neliömetriä. Turun ylpeydessä Hansassa myyntinelilöitä on vähemmän. Hansan myyntineliöihin ja myyntimääriin vaikuttaa lisäksi sen yhteydessä oleva tavaratalo Stockmann, joka on Varsinais-Suomen myynniltään suurin tavaratalo. Tampereella Stockmann sijaitsee erikseen Hämeenkadulla. Kauppakeskus Ratinan erityiseksi ansioksi voi lukea sen, että sen ansiosta kaupunkiin on saatu sellaisia vaatemerkkimyymälöitä, joita kaupungissa ei ollut entuudestaan. Jatkossa Suomen kauppakeskusyhdistyksen kriteerit täyttäviä kauppakeskuksia on Tampereella viisi, Turussa vain kaksi. Liikekeskustan tasolla taas voi sanoa, että Tampereella liiketiloja on enemmän kuin Turussa. Siis Tampereen keskusta-alue on kaupallisessa mielessä vahvempi kuin Turun. Voittoja liukuhihnalta Tampereelle: Tampere on Suomen toinen kaupunki, Turku kolmas. Juhuu!
Oikea päivämäärä on kuitenkin 19.4.2018. Tuli nojattua näppäimistöön oudossa kulmassa, kun väärä päivämäärä lipsahti.
Tampereen Ratinan kauppakeskuksen periskoopinmalliseen torniosaan avautui ravintoloitsija Arto Rastaan Periscope-ravintola. Sieltä avautuvine hienoine ja upeine maisemineen ravintolatila on hänen mukaansa ainutlaatuinen Suomen, ehkä Pohjoismaidenkin mittakaavassa. Kesällä kauppakeskuksen katolla on myös 300-paikkainen terassi, joka onkin aivan ylivertainen joihinkin kesälaivapaikkoihin verrattuna. Samalla voi seurata mahdollisia Ratinan stadionin tapahtumia "ilmaiseksi". Ravintola Näsinneulassa, Tampereen tornihotellin kattobaarin ja nyt Periscope näyttävät mallia turkulaisille siitä, kuinka uudisrakentamisella avautuu uusia mahdollisuuksia kotikaupungin maisemista nauttimiseen. Tuomiokirkon torni edustaa tässä suhteessa hyvin vanhanaikaista ajattelua.
Tampere, koska se on paljon kaupunkimaisempi kuin turku.
Alue: Aihe vapaa