Onko yliopistoissa tässä maassa oikeasti paljon eroa?

[quote author="Vierailija" time="14.11.2012 klo 22:53"]

Mutta niissäkin on eroja eri tiedekuntien välillä. Esim. lääkis on selvästi parhain Helsingissä, kun taas vaikkapa yht.kuntatieteet on Tampereella voitolla. Huonoin maine lienee Lapin ja Itä-Suomen yliopistoilla.

Teknilliseltä puolelta TKK (Aalto yo) on ylivoimainen ykkönen.

[/quote]

Tuo nyt on taas ihan bullshittiä. Helsingissä on kyllä lääkiksessä hyvin tutkimusorientoitunutta, ja koulutukseen käytetään n. kolminkertainen määrä rahaa muihin lääketieteellisiin tiedekuntiin nähden, mutta esim. kuopiolaiset kandit ovat tunnettuja erinomaisesta kliinisestä osaamisestaan.

Minulla on kokemusta Tampereen yliopistosta ja ainakin omalla oppialallani (kielet) muualta perusopintojen jälkeen sinne siirtyneet opiskelijat (lähinnä Joensuu ja Jyväskylä) olivat aika hukassa aineopinnoissa. Eivät siis osanneet esimerkiksi kieliopissa jäsentää virkettä pää- ja sivulauseisiin, saati erotella lausekkeita toisistaan, mikä nyt on aivan peruskauraa Tampereella. Ehkä he olivat sitten maantuntemuksessa parempia...

Helsingin ja Oulun väli on ainakin tähtitieteellinen. 

[quote author="Vierailija" time="14.11.2012 klo 22:14"]

tätyy todeta, että Jyväskylässä etenkin pakolliset kielet ja pakolliset viestintäopinnot ovat ihan läpihuutojuttuja ja suorastaan noloja!!

Ja monet kurssit valmisteltu tosi huonosti.

t. jyväskyläläinen joka kävi opiskelemassa toisen tutkintonsa Helsingissä ;)

[/quote]

Moumou?

Ei varmaan ole 71 moumou, koska moumou ei Helsingissä yliopistolle mennyt eikä mene, vei vaan opiskelupaikan sellaiselta, joka sitä oikeasti olisi halunnut. 

[quote author="Vierailija" time="09.01.2013 klo 08:21"]

on Suomen yliopistoista ainoa, joka keikkuu jotensakin mukana maailmanlaajuisessa top 100 -rankingissa. Muilla ei ole rahkeita edes hakea sijoitusta.

Eiköhän tämä fakta kerro kaiken olennaisen.

[/quote] Tarto on kuulunut maailmanlaajuisesti tarkasteltuna 5 % parhaimmistoon useina vuosina ja täällä kun pidetään oman maan koulutusta yleensä parempana ja vähätellään muita.

Yliopistojen kansainvälinen arviointi perustuu useisiin mittareihin, joissa jo yliopiston koko voi viedän sen "huipulle". Usein arvostetaan esim. julkaisujen määrää. Isommissa yliopistoissa, joissa tutkijoita voi olla jopa tuhat, julkaisuja tulee tosiaan enemmän kuin esim. Suomesta, joissa pienimmissä yliopistoissa tutkijoita voi olla alle sata. Julkaisut luetaan myös yleensä kansainvälisistä lehdistä, jolloin tutkimusta pitäisi tehdä englanniksi tai ainakin kääntää. Tämä ei ole monelle tutkijalle tarpeellista (esim. suomenkielen kirjallisuuden tutkijalle tai maamme lakeja tutkivalle oikeustieteilijälle) tai siihen ei ole aikaa.
Joissakin arvosteluissa painotetaan yliopiston henkilökunnan saamia tunnustuksia, joista suurin on tietenkin Nobel-palkinto. Nobel jaetaan vain harvoilla aloilla ja yleensä vasta uran lopussa. Nobelin saava tiedemies on usein työskennellyt useissa yliopistoista, mutta kunnian palkinnosta saa se yliopisto, jossa hän työskentelee palkinnon saantihetkellä.
Kansainvälinen yhteistyö lasketaan toisinaan merkittäväksi arvostelutekijäksi. Jokainen meistä ymmärtää, että köyhemmällä yliopistolla on vähemmän resursseja pistää perustutkimuksen lisäksi kansainväliseen toimintaan. Pelkkä internetyhteys ei riitä, vaan jonkun on aktiivisesti sovittava näiden yhteistöiden teosta. Lisäksi ihmiset pitää tuntea eli heitä on tavattava kansainvälisissä seminaareissa, jotta yhteistyöstä voitaisiin edes puhua.

Opiskelijan näkökulmasta tärkeintä olisi tutkia tilastoa valmistumisista ja oppiaineen painotuksista kuin siitä, onko yliopisto kansainvälisesti arvostettu. Jos tutkijaksi tähtää, voi yliopistoa vaihtaa uransa aikana useastikin.
Suomi on sen verran pieni ja tarkasti kontrolloitu maa, ettei täällä ihan kuraa voi yliopistoissa opettaa. Paljon on kiinni tietenkin itse opiskelijasta, sillä yliopisto ei ole enää koulu, jossa käydään kahdeksasta neljään kuuntelemassa lehtorien luentoja ja koulupäivän päälle tehdään läksyt yliopiston kirjastossa. Sitä haluavien kannattaa suunnata AMKiin. Toki kaikkialla henkilökohtaiset ominaisuudet korostuvat, eivät kaikki luennoitsijat halua opiskelijoidensa olevan vastahankaisia eikä ohjaus ole kaikkialla priimaa. Mutta se on ihmisestä, ei yliopistosta riippuvaa. Kun yliopistoon haetaan esim. uutta lehtoria, ei kriteerinä ole, että tää on tosi innokas auttamaan opiskelijoita edistymään tai tosi mukava tyyppi. Yliopisto on tutkija"koulu" ja sinne etsitään tutkijoita.

[quote author="Vierailija" time="09.01.2013 klo 17:45"]

Sinnehän houkutellaan ulkomaalaisia koko ajan meidän verorahoilla opiskelemaan sen vuoksi jotta opettajilla riittäisi töitä. Englanninkieliseltä linjalta valmistunut ei saa töitä Suomesta, kun ei osaa tämän maan kieltä. Ihan hukkakoulutusta!!

[/quote] Tämä on täysin totta. Tyystin tämän yhteiskunnan rahojen väärinkäyttöä. Englanninkielellä eei täällä pärjää, paitsi IT-alalla joissakin firmoissa. Opettajat pitävät kuin haukat kiinni työpaikoistaan. Väliäkö muulla.

Oulusta Turkuun siirtynyt (perusopinnot tehnyt) opiskelija joutuu tekemään kaikki opinnot uudelleen, eli mitään ei saa luettua hyväksi. Erot vaatimustasossa ovat niin suuret.

Olen myös lukenut (tutkijana ollessani) Oululaisten graduja ja väitöskirjoja, ja sitä voi vaan ihmetellä, että oikeinko todellako sellainen p***a menee läpi.

Eli ainakin se kannattaa huomioida, että jos toiveena on aloittaa opinnot Oulussa, ja siirtyä sitten parempaan yliopistoon, niin ei kannata hukata tähän yhtä vuotta. Ennemmin lukee sen vuoden entistä kovemmin niihin pääsykokeisiin, ja hakee suoraan Turkuun tai Helsinkiin.

Turussa vanhat yliopisto-perinteet, ja tasoa vaalitaan erityisen tarkasti myös siksi.

Up

Totta kai on eroja, mutta aika harvat tyypit oikeasti pyrkivät opiskelemaan sen mukaan mikä on yliopisto on paras. Ihmiset enemmänkin valitsevat opiskelupaikan paikkakunnan vetävyyden peusteella, ja sen kuinka kaukana se on kotikaupungista.

Eikä niillä eroilla ole sinänsä merkitystä, työnantajat kun perustavat valintansa enemmän työkokemuksen ja persoonan perusteella. Huippututkijaksi pääsee yliopistosta kuin yliopistosta, jos on fiksu ja luonut suhteita. Laadukas väitöskirja on aina laadukas, oli sen tekijä sitten Lapin yliopistosta tai Helsingin. Yleensäkin ottaen akateeminen maailma Suomessa on pieni, ja sana kiertää niistä "fiksuista" tyypeistä, ja he saavat julkaisutilaa. Ne huipputyypit eivät jää varjoon vain yliopistonsa vuoksi, toki sitten siirtyvät muualle hommiin eivätkä jää esim pienen kaupungin yliopistoon tutkijaksi.

Itse en kyllä ole omaa yliopistovalintaani perustanut sen perusteella että mikä on hyvä yliopisto, vaan sen, mikä on hyvä kaupunki asua. Se että jossain yliopistossa on keskimäärin huonompia graduja, ei miteenkään poista erityisen hyvin tehdyn gradun vaikutusta kyseisessä yliopistossa. Sanoisin siis, että ne huipputyypit kyllä nousevat edukseen, olivat mistä yliopistosta tahansa.

[quote author="Vierailija" time="10.07.2013 klo 16:06"]

Olen myös lukenut (tutkijana ollessani) Oululaisten graduja ja väitöskirjoja, ja sitä voi vaan ihmetellä, että oikeinko todellako sellainen p***a menee läpi.

[/quote]

Höpö höpö. Väitöskirjan tarkastus tapahtuu aina yliopiston ulkopuolisten asiantuntijoiden toimesta - useinkin näiden "p******n" väitöskirjojen tarkastajat ja vastaväittäjät ovat nimenomaan Turun yliopistosta. Lisäksi lienet melkoinen kaikkien tieteiden asiantuntija, kun niputat kokonaisen yliopiston tuotannon nimikkeen "p***a" alle. Laitatko esimerkkejä näistä "p*******a" väitöskirjoista - useinhan nämä ovat saatavilla online? Päästään sitten mässäilemään...

Ainoat yliopistot, joissa itse suostuisin opiskelemaan, ovat Helsinki, Turku ja Tampere. Muut näen huonompitasoisiksi. Olen selaillut muutaman ystävani kandeja (yliopistot Vaasa, Jyväskylä) ja aika heikkotasoista kamaa on, silti saivat hyvät arvosanat. Alhaisemmat pisterajat myös houkuttelevat vähemmän motivoituneita/lahjakkaita ihmisiä opiskelemaan. Kyllä se vaan niin on, että ne, jotka lukiossa pärjäsivät huonommin, ovat nyt Jyväskylässä, Vaasassa, Rovaniemellä ja Joensuussa.

Yliopistokaupunkien paremmuusjärjestys mielestäni aika pitkälti tällainen (toki aloilla eroja, mutta tämä siis yleisesti): Hki, Tku, Tre, Jyväskylä, Oulu, Joensuu, Vaasa.

Tähän en siis ottanut mukaan kauppiksia, Åboa jne.

Olen kyllä hieman snobbailija näissä asioissa. Hienoa, että nämä huonomminkin pärjänneet ovat päättäneet hankkia korkeakoulututkinnon.

Psyka Jyväskylässä on hyvä ja lääkkis Kuopiossa eli alasta riippuu!

Ainoat yliopistot, joissa itse suostuisin opiskelemaan, ovat Helsinki, Turku ja Tampere. Muut näen huonompitasoisiksi. Olen selaillut muutaman ystävani kandeja (yliopistot Vaasa, Jyväskylä) ja aika heikkotasoista kamaa on, silti saivat hyvät arvosanat. Alhaisemmat pisterajat myös houkuttelevat vähemmän motivoituneita/lahjakkaita ihmisiä opiskelemaan. Kyllä se vaan niin on, että ne, jotka lukiossa pärjäsivät huonommin, ovat nyt Jyväskylässä, Vaasassa, Rovaniemellä ja Joensuussa.

Yliopistokaupunkien paremmuusjärjestys mielestäni aika pitkälti tällainen (toki aloilla eroja, mutta tämä siis yleisesti): Hki, Tku, Tre, Jyväskylä, Oulu, Joensuu, Vaasa.

Tähän en siis ottanut mukaan kauppiksia, Åboa jne.

Olen kyllä hieman snobbailija näissä asioissa. Hienoa, että nämä huonomminkin pärjänneet ovat päättäneet hankkia korkeakoulututkinnon.

niin opetuksen tason, oppilasmateriaalin kuin akateemisten ansioiden puolesta.

tätyy todeta, että Jyväskylässä etenkin pakolliset kielet ja pakolliset viestintäopinnot ovat ihan läpihuutojuttuja ja suorastaan noloja!!



Ja monet kurssit valmisteltu tosi huonosti.



t. jyväskyläläinen joka kävi opiskelemassa toisen tutkintonsa Helsingissä ;)

tätyy todeta, että Jyväskylässä etenkin pakolliset kielet ja pakolliset viestintäopinnot ovat ihan läpihuutojuttuja ja suorastaan noloja!!

Ja monet kurssit valmisteltu tosi huonosti.

t. jyväskyläläinen joka kävi opiskelemassa toisen tutkintonsa Helsingissä ;)

Ainoat yliopistot, joissa itse suostuisin opiskelemaan, ovat Helsinki, Turku ja Tampere. Muut näen huonompitasoisiksi. Olen selaillut muutaman ystävani kandeja (yliopistot Vaasa, Jyväskylä) ja aika heikkotasoista kamaa on, silti saivat hyvät arvosanat. Alhaisemmat pisterajat myös houkuttelevat vähemmän motivoituneita/lahjakkaita ihmisiä opiskelemaan. Kyllä se vaan niin on, että ne, jotka lukiossa pärjäsivät huonommin, ovat nyt Jyväskylässä, Vaasassa, Rovaniemellä ja Joensuussa.

Yliopistokaupunkien paremmuusjärjestys mielestäni aika pitkälti tällainen (toki aloilla eroja, mutta tämä siis yleisesti): Hki, Tku, Tre, Jyväskylä, Oulu, Joensuu, Vaasa.

Tähän en siis ottanut mukaan kauppiksia, Åboa jne.

Olen kyllä hieman snobbailija näissä asioissa. Hienoa, että nämä huonomminkin pärjänneet ovat päättäneet hankkia korkeakoulututkinnon.

niin opetuksen tason, oppilasmateriaalin kuin akateemisten ansioiden puolesta.

Esim siinä missä jossain Turun kauppakorkeakoulussa on laskentatoimi ihan loistavaa niin se on taas esin Hankenilla todella surkeaa, sitten taas joku toinen on jossain parempaa kuin toinen. Sillä ei kyllä sinänsä ole mitään merkitystä kunhan pääsee ulos. Jossain tekniikan aineissa koulun raha merkitsee paljon, humkandeissa ei ole mitään väliä missä opiskelee, ihan sama vaikka vetäisi etänä jonkun Moodlen kautta kaikki kurssit (ja sekin on jo mahdollista). Korkeakouluja ei oikein voi keskenään edes verrata muuten kuin ns julkaistuilla papereilla ja niissä Suomi pärjää todella huonosti, koska julkaisut kirjoitetaan englanniksi ja se on meille ns vieras kieli. Siinä missä Englannin yliopistot on olevinaan kaikki ns huippuja (ihan joku Yorkin yliopisto hakkaa Helsingin ihan mennen tullen) niin siihen en oikeasit usko. Itse olen asunut Englannissa ja outoa tosiaan olisi jos umpityhmistä peruskoululaisista tulisi hyviä korkeakouluopiskelijoita ja kun kaikki muu koutus on maassa todella surkeaa niin ei mene minulla läpi. Yliopistomaailmassa ratkaisee oma motivaatio, ei luennoitsijan höpötykset. Jossain AMK insinööripuolella merkitsee opettajien ammattitaito enemmänkin, koska ei ole puhdasta teoriaa. Minulla on pari tutkintoa, toinen insinööri ja toinen korkeakoulsta ja oppiihan amk inssi ns oikeasti enemmän, korkeakoulussa vedettiin teoriaa ja teoriaa ja jos ei rupea tutkijaksi niin suurimmalle osalle jää käteen todella vähän.

Mutta niissäkin on eroja eri tiedekuntien välillä. Esim. lääkis on selvästi parhain Helsingissä, kun taas vaikkapa yht.kuntatieteet on Tampereella voitolla. Huonoin maine lienee Lapin ja Itä-Suomen yliopistoilla.



Teknilliseltä puolelta TKK (Aalto yo) on ylivoimainen ykkönen.

Kaikissa oli hyvää opetusta, ja toki myös ei niin hyvää.