Onko yliopistoissa tässä maassa oikeasti paljon eroa?

että harjoittelu- ja työpaikkoja on tarjolla paljon ja esim. valtsikassa opiskelu on ihan erilaista kun tehdään paljon vierailuja ministeriöihin ja eri virastoista käy ihmisiä vierailijoina luennoilla yms., tällaisia on paljon vähemmän muualla.

Muuten kyllä Turku ja sen jälkeen myös Tampere ja miksei Jyväskyläkin joillain aloilla on ok paikkoja.

Jep, sehän se tekeekin Helsingin ylivoimaiseksi.

poikaystävä helsingissä. vaikka olen oikein tyytyväinen opetuksen tasoon turussa, kyllä yhteys työelämään (ministeriöt nyt valtsikaopiskelijan yhtenä vaihtoehtona) on ihan eri tasolla helsingissä, kun sitä työelämää on paljon enemmän. koskee tietty muitakin aloja mutta tältä alalta on kokemukseni, ja nuo ministeriövierailut ehkä naiivi mutta konkreettinen esimerkki.

Paljon tärkeämpää opiskelijalle on edullinen ja laadukas asuminen, työllistyminen, kannustava ilmapiiri, hyvät työskentelytilat (kaikkialla ei esim. ole 24h avoinna olevaa työtilaa), riittävästi kirjoja kirjastossa.



Huippututkijat ovat sitten erikseen.

että pienemmät maakuntayliopistot voi pärjätä joissain tietyllä alalla, mutta yleisesti ottaen opetus on laadukkaampaa isoissa yliopistoissa (lasken näihin Helsingin, Turun, Tampereen, joiltain osin myös Jyväskylän ja Oulun). Mutta toki isoissakin yliopistoissa voi olla joitain oppiaineita, jotka eivät ole niin laadukkaita. Monet oppiaineet ovat pieniä (yksi tai kaksi proffaa), joten laatu on hyvin pienen joukon harteilla.



Laatuerojen lisäksi jokaisella oppiaineella on omat painotuksensa. Esim. Turun yliopistossa on yhteiskuntatieteissä ollut tarjolla Itä-Aasiaan liittyvää opetusta ja biologiassa tai maantieteessä on keskitytty paljon Amazoniin. Paljon eroja eri oppiaineiden ja yliopistojen välillä on myös teorioissa joita käytetään, metodeissa ja opetusmenetelmissä. Esim. olen käsittänyt että Tampereen yhteiskuntatieteellisessä arvostetaan ehkä eri teorioita kuin Helsingin ja Turun valtsikoissa, ja siitä jo syntyy suuria eroja.

että harjoittelu- ja työpaikkoja on tarjolla paljon ja esim. valtsikassa opiskelu on ihan erilaista kun tehdään paljon vierailuja ministeriöihin ja eri virastoista käy ihmisiä vierailijoina luennoilla yms., tällaisia on paljon vähemmän muualla.



Muuten kyllä Turku ja sen jälkeen myös Tampere ja miksei Jyväskyläkin joillain aloilla on ok paikkoja.

Olen DI Otaniemestä ja ainakin minun opiskeluaikanani (valmistuin 2003) edes muiden teknillisten yliopistojen perusmatikan kursseja ei korvattu 1:1 siirtyjille. Muualla sai käyttää taulukkokirjaa, eli pitää vain osata kopioida oikeat kaavat eikä välttämättä edes tarvitse ymmärtää, mitä niissä on takana.. Kertoo mielestäni kaiken.

että pienemmät maakuntayliopistot voi pärjätä joissain tietyllä alalla, mutta yleisesti ottaen opetus on laadukkaampaa isoissa yliopistoissa (lasken näihin Helsingin, Turun, Tampereen, joiltain osin myös Jyväskylän ja Oulun). Mutta toki isoissakin yliopistoissa voi olla joitain oppiaineita, jotka eivät ole niin laadukkaita. Monet oppiaineet ovat pieniä (yksi tai kaksi proffaa), joten laatu on hyvin pienen joukon harteilla. Laatuerojen lisäksi jokaisella oppiaineella on omat painotuksensa. Esim. Turun yliopistossa on yhteiskuntatieteissä ollut tarjolla Itä-Aasiaan liittyvää opetusta ja biologiassa tai maantieteessä on keskitytty paljon Amazoniin. Paljon eroja eri oppiaineiden ja yliopistojen välillä on myös teorioissa joita käytetään, metodeissa ja opetusmenetelmissä. Esim. olen käsittänyt että Tampereen yhteiskuntatieteellisessä arvostetaan ehkä eri teorioita kuin Helsingin ja Turun valtsikoissa, ja siitä jo syntyy suuria eroja.

Tuossa oli aika tiivistetysti tärkein pointti, eli kannattaa ottaa selvää, mihin sekä isommissa että pienissä yliopistoissa on erikoistuttu.

"Isoissa" oppiaineissa, joissa on esim. useita oppituoleja, on tietenkin "suurissa" yliopistoissa enemmän valinnan mahdollisuuksia ja todennäköisesti myös laatua.

"Pienissä" oppiaineissa, jotka lähinnä riippuvat vain muutaman ihmisen osaamisesta, on suuria eroja; maakuntayliopistoihin on saattanut hyvinkin hakeutua kaikkein osaavimpia ja innostavimpia professoreja ja muita opettajia, kun taas muiden yliopistojen oppituolien haltiat ovat keskitasoisia tai huonoja opettajia ja ohjaajia.

Todellisesta laadusta en tiedä, mutta ainakin perinteisesti Tampere on juuri ollut sinne suuntaan kallellaan ja oli alunperin joku yhteiskuntatieteellinen korkeakoulu tai vastaava.

Mä uskon, että se on paljon alastakin kiinni, mikä on taso ja luennoitsijasta. Helsingissä varmaan suurin osa aloista on ihan ok, Turussakin pääsääntöisesti. Tampereen tasoa nostaa se, että Tampere on kaupunkina suosittu, joten opiskelijoiden taso on suhteellisen hyvä. Vaasaa on perinteisesti pidetty vähän "pilipalina", mutta varmaan sielläkin jotkut alat on ihan hyvällä tasolla.

on suuria eroja kaupunkien välillä.

Esim. bilsan osalta Helsingin ylipisto on ainoa, jolla on edes lähes säädylliset resurssit: mm. luonnontieteellinen museo, kasvitieteellinen puutarha ja kunnolliset herbaariot. Ja tietenkin tutkimusasemat kaikissa maamme kasvillisuusvyöhykkeissä.

Olen mielessäni jo tovin mietiskellyt (nyt tuli hyvä tilaisuus kysyä tietävämmiltä), että onko mitään, missä Joensuun yliopisto olisi oikeasti hyvä?

Sinnehän houkutellaan ulkomaalaisia koko ajan meidän verorahoilla opiskelemaan sen vuoksi jotta opettajilla riittäisi töitä. Englanninkieliseltä linjalta valmistunut ei saa töitä Suomesta, kun ei osaa tämän maan kieltä. Ihan hukkakoulutusta!!

Minulla oli pääaineena saksa, ja gradu piti tehdä pääaineen kielellä. Samaan aikaan Tampereella pääsi kääntäjäksi kirjoittamalla gradun esimerkiksi kääntäjien palkkauksesta suomeksi.

Toinen esimerkki kääntäjien/lingvistien tietotekniikkataidoista. Meillä oli pakolliset kurssit tietojenkäsittelystä, tekstinkäsittelystä ym. Samaan aikaan Helsingin yliopistosta valmistuvilla ei ollut ensimmäistäkään pakollista tietotekniikan kurssia.

Tänään juttelin kolleegani kanssa, joka kertoi lapsensa opinnoista Tampereen yliopistosta, aika helpolla oli kuulemma päässyt juopon proffan "ansiosta" kauppiksen puolella.

Oma käsitykseni on, että yliopistojen sisällä on paljon eroja, ja on paljon myös laitoksen johtajasta ja proffista kiinni, millainen opetuksen taso on.

vativaa oli. Samantasoista kuin Treella johon sitten vaihdoin myöhemmin.

huomauttaa, että Jyväskylän psykologian laitos on oikein hyvä, kaikesta päätellen yhtä hyvä kuin Helsingin, Tampereen ja Turun.



t. Helsingissä opiskellut mutta muuta kautta J:kylän opetukseen tutustunut.

Olen Tampereen yliopiston lääketieteen dosentti. Kokemukseni mukaan parhaiten ja pienimmällä vaivalla menevät läpi prof. Juha Teperin ja dos. Pauliina Aarvan uskomushoitoja koskevat gradut ja väitöskirjat. Aiheina mm. voodooCAM, hopeavesiCAM, kuhnekylpyCAM, samaaniCAM  ym. vaihtoehtohoidot.

Paikka: Hoitotiede ja lääketiede

Minkä tasoista ja kuinka helppoja Vaasan Viestintätieteiden valintakokeet on olleet yleensä? Viime vuonna alin hyväksytty pistemäärä oli 20,50/60, jos haki pelkän valintakokeen avulla.

Tein ensimmäisen tutkintoni Helsingissä ja toisen Kuopiossa. Olihan niissä valtava ero eikä vain siinä, että olin itse 25 vuotta vanhentunut. Kuopio on koulu, Helsinki on yliopisto. Helsingillä on aivan oma kulttuurinsa ja historian suoma havina Fabianinkadulla. 

Ei liene tarkoituksenmukaista verrata kokonaisia yliopistoja toisiinsa. Ehkä kokonaisia tiedekuntia, mutta ei välttämättä edes niitä. Samassa yliopistossa voi olla toisaalla ihan timantinkovaa osaamista, kun taas toisessa tiedekunnassa mennään opetuksessa ihan huuhaa-tasolla.

Puitteet voivat olla hyvinkin erilaiset, jopa opetuksen laatu. Se onkin sitten kokonaan toinen asia onko näillä käytännön merkitystä tutkinnon jälkeen. Toisille voi olla, toisille ei. Yliopiston ei ole varsinaisesti tarkoitus valmistaa, vaan antaa työkalut tiedon hankkimiseen ja analysointiin. Tutkinto on alku, ei päätepiste.

Vierailija kirjoitti:

Olen itse tehnyt kaksi tutkintoa, Tampereen yliopistossa valtiotieteen maisterin, siis sen vanhan tutkinnon. Sieltä valmistuin 1992. Uudempi tutkinto mulla on filosofian maisteri ja pääaine viestintä Vaasan yliopistossa. Valmistuin 2008. Täytyy kyllä sanoa, että noilla on eroa kuin yöllä ja päivällä. Vaasan yliopistoon tekemäni gradu oli samaa tasoa kuin Tampereelle aikoinaan tekemäni proseminaarityö ja siellä kolmannen vuosikurssin opiskelija toimi tuntiopettajana! Aivan uskomatonta. Jälkeenpäin olen kyllä kuullut, että viestintäalalla Vaasan opetuksen tasolle lähinnä nauretaan suurissa yliopistoissa.

Toisaalta Vaasan kauppatieteiden puoli on erittäin arvostettu, etenkin johtamistaidon ala on palkittukin käsittääkseni useampaan kertaan.

Onko yhä näin, ettei Vaasan viestintäopetusta arvosteta? Tämä viesti yli 10 v takaa.

Vierailija kirjoitti:

Kokemusta on useasta yliopistosta: Tampere, Turku, Joensuu.

Olen opiskellut kylläkin eri oppiaineita eri yliopistoihin (mm. JOO-oikeudella), joten vertailukohdat eivät osu aivan yksi yhteen. Kuitenkin melko lailla yleistäen voisin todeta seuraavat seikat:

1) Joensuussa arvostelukriteerit olivat jonkin verran lepsummat kuin Turussa tai Treella

2) Kurssitarjonta oli suppeampaa Joensuussa kuin näissä kahdessa muussa

3) Henkilökunnan osalta eroja ei juuri ollut Tampereen ja Joensuun välillä, sen sijaan Turussa henkilökunnan toiminta ja opetustaidot osoittautuivat pettymykseksi

4) Opintojen ohjaus ja tuki oli selkeästi parasta Joensuussa

5) Näppituntumalla opiskelijoiden valmistumisnopeus - ja sattumalta myös opinnäytetöiden laatujärjestys: 1) Tampere, 2) Joensuu, 3) Turku

6) Työllistyminen (otanta tuntemistani ihmisistä): 1) Joensuu (kaikki töissä), 2) Tampere (muutama työtön tai ei omalla alalla) 3) Turku

Ehkä hieman yleistäen tosiaan voisin sanoa, että Joensuussa tuntui olevan sitä "maakuntayliopiston henkeä", eli päästettiin suoritusten osalta hiukan helpommalla, ja ehkä ei lähtökohtaisesti niin välkkyä väkeä hakeutunut/päässyt sisään.

Mielenkiintoinen havainto tuttavapiirissäni oli, että Joensuussa oli selkeästi useammalla duunaritausta tai muuten heikommat lähtöolot. Se, missä Joensuu nousi esiin positiivisesti, oli opiskelijoiden selkeästi parempi ohjaus, joustavuus ja ylipäätään henkilökunnan ystävällisyys (joka kuulemma nyt viime vuosina on heikentynyt) sekä se, että sieltä valmistuneet tyypit näin jälkikäteen tuntuvat selkeästi enemmän yritteliäiltä, muuttivat työn perässä heti pois eivät jääneet vanhoihin porukkoihin hengaamaan ym. joka ilmiö näkyi selkeimmin turkulaisissa.

Tampere ja Turku voittavat selkeästi Joensuun opintojen laadussa, tarjonnan määrässä, tiukemmissa arvosteluvaatimuksissa ja vaadittavien töiden määrässä.

Itse kaupunkeja en nyt vertaile..

Duunaritausta tai muuten heikommat lähtöolot?? Mulla kansakoulun käyneet duunarivanhemmat, enkä koe niiden vaikuttaneen opiskeluun.

(Tiedän että vanha viesti)