Onko yliopistoissa tässä maassa oikeasti paljon eroa?
Kommentit (86)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen itse tehnyt kaksi tutkintoa, Tampereen yliopistossa valtiotieteen maisterin, siis sen vanhan tutkinnon. Sieltä valmistuin 1992. Uudempi tutkinto mulla on filosofian maisteri ja pääaine viestintä Vaasan yliopistossa. Valmistuin 2008. Täytyy kyllä sanoa, että noilla on eroa kuin yöllä ja päivällä. Vaasan yliopistoon tekemäni gradu oli samaa tasoa kuin Tampereelle aikoinaan tekemäni proseminaarityö ja siellä kolmannen vuosikurssin opiskelija toimi tuntiopettajana! Aivan uskomatonta. Jälkeenpäin olen kyllä kuullut, että viestintäalalla Vaasan opetuksen tasolle lähinnä nauretaan suurissa yliopistoissa.
Toisaalta Vaasan kauppatieteiden puoli on erittäin arvostettu, etenkin johtamistaidon ala on palkittukin käsittääkseni useampaan kertaan.Onko yhä näin, ettei Vaasan viestintäopetusta arvosteta? Tämä viesti yli 10 v takaa.
Samaa mietin itsekin. Ainakin heillä on uniikki opinto-ohjelma, sillä samoja kursseja ei mistään muualta löydy. Jotkut Viestintätieteen kurssit, jotka löytyy esim. Jyväksylän yliopistolta saatat löytää joko Tampereelta tai Helsingistä.
Jos tavoitteena on vain tutkinto, jonka ansiosta pääsee töihin, ei eroa paljonkaan ole. Se on sitten eri juttu, jos tavoitteena on kansainvälinen tutkijan ura tai muu kunnianhimoisempi.
Mulla kokemusta kahdesta yliopistosta, Jyväskylästä (kahdesta eri tiedekunnasta, joista toisessa en kyllä opiskellut oikein tosissani) ja Lapista.
Lapin yliopiston taiteiden tiedekunnasta on vain hyvää sanottavaa. Pieni yksikkö, jossa proffat tuntevat opiskelijat. Mukava meininki kaikin puolin, yhteisöllisyys huippua. Opetuksen laatuun olin pääosin tosi tyytyväinen, vain yksi opettaja sattui minulle joka ei ollut tilanteensa tasalla. Helpolla pääsee halutessaan, mutta hyviin arvosanoihin saa tehdä kyllä hommia. Plussaa, että opetusta oli paljon pienissä ryhmissä ja menetelmät olivat monipuolisia, tosi vähän tenttejä.
Jyväskylässä on sitten pidemmät perinteet ja isommat ympyrät, ja sen kyllä huomaa. Verkostoituminen tuntuu hankalalta, kun kurssikaverit menevät omia polkujaan. Toki sitten tarjontaa on ns. sivuaineisiin monipuolisemmin. Opiskelen humanistis-yhteiskuntatieteellisessä aika pienessä oppiaineessa, vaikuttanee kokemukseen. Tunnelma on akateemisempi ja jähmeämpi, liekö se sitten hyvä vai huono. Selkeäksi miinukseksi katsoisin kyllä massaluennot, joita pidetään tietysti kustannussyistä.
Vierailija kirjoitti:
Ainoat yliopistot, joissa itse suostuisin opiskelemaan, ovat Helsinki, Turku ja Tampere. Muut näen huonompitasoisiksi. Olen selaillut muutaman ystävani kandeja (yliopistot Vaasa, Jyväskylä) ja aika heikkotasoista kamaa on, silti saivat hyvät arvosanat. Alhaisemmat pisterajat myös houkuttelevat vähemmän motivoituneita/lahjakkaita ihmisiä opiskelemaan. Kyllä se vaan niin on, että ne, jotka lukiossa pärjäsivät huonommin, ovat nyt Jyväskylässä, Vaasassa, Rovaniemellä ja Joensuussa.
Yliopistokaupunkien paremmuusjärjestys mielestäni aika pitkälti tällainen (toki aloilla eroja, mutta tämä siis yleisesti): Hki, Tku, Tre, Jyväskylä, Oulu, Joensuu, Vaasa.
Tähän en siis ottanut mukaan kauppiksia, Åboa jne.
Olen kyllä hieman snobbailija näissä asioissa. Hienoa, että nämä huonomminkin pärjänneet ovat päättäneet hankkia korkeakoulututkinnon.
No tuota. En ehkä lähtisi ihan näin pitkälle vietyjä johtopäätöksiä tekemään mututuntumalla. Itse päässyt Helsinkiin, mutta päätin päätin ottaa vastaan paikan toisaalta, sillä siellä oli tarjolla omiin tavoitteisiin sopivat sivuaineet. Yliopistoissa kuitenkin pääsääntöisesti opiskelee ihan fiksua ja kykenevää porukkaa ihan paikkakunnasta riippumatta. Ja lopulta työelämässä sen ensimmäisen viiden vuoden jälkeen ratkaisee näytöt ei se missä tutkintosi olet tehnyt.
Vierailija kirjoitti:
Minkä tasoista ja kuinka helppoja Vaasan Viestintätieteiden valintakokeet on olleet yleensä? Viime vuonna alin hyväksytty pistemäärä oli 20,50/60, jos haki pelkän valintakokeen avulla.
Etsi vanhoja valintakokeita, siitähän sen näkee
Vaasassa opiskelleesta kielimiehestä huonoja havaintoja. Tekstin tuottaminen niin heikolla tasolla, että on vaikea uskoa hänen valmistuneen maisteriksi.