Hämmästyn aina aika ajoin, kun huomaan joidenkin naisten olevan niin täysin riippuvaisia miehistään.

Minä tiedän aika monta miestä, jotka ovat sormi suussa, jos vaimolle tapahtuisi jotain. Enemmän kieltämäti vanhempia ihmisiä. Yksi tuttava oli hätää kärsimässä, kun vaimo joutui sairaalaan. Valmiseinesruokakin tuntui vaikealta valmistaa.



Siinä ei paljon rehvastella, että minäpä osaan vaihtaa renkaat.

mäkin olen omatoiminen ja hoidan suurimman osan "miesten"hommista meillä, mutta auton huolto on vaan miehen juttu.

Kyllä mäkin siihen pystyisin, mutta tuntuisi siltä, että hypin miehen varpaille. Eikä tulis mieleenkään määräillä millon ne renkaat vaihdetaan.

Veikkaan, että mieskin tarpeen vaatiessa "osaisi" lyhentää housunlahkeensa, mutta yllättäen se on kuitenkin ennemmin mun homma. Ei ompelukoneen käyttökään mikään maailman vaikein juttu ole, mutta jos se sujuu toiselta vähän helpommin niin kannattaahan se hyödyntää työnjaossa.

En siis väittäisi, että johtuu jostain naisten avuttomuudesta vaan yleisesti tavasta jakaa hommat pariskunnan kesken.

tässä on juuri kyse suhteellissesta edusta, siitä miksi eri maatkin erikoistuu tuottamaan tiettyä hyödykettä. Miksi tehdä kaikki itse, kun ajallisesti ja rahallisesti hyötyy siitä että ostaa/ hyödyntää palvelut muualta. Mies vaihtaa renkaat, on nopeempaa ja luultavasti parempi siinä..nainen lyhentää lahkeet koska on parempi siinä..hyvin yksinkertaista.

ja silti meillä käy siivoaja.

Osaamme tehdä juhlaruokia ja silti käymme ravintolassa joskus syömässä.

Osaan ommella vaatteita, mutta silti ostan ne valmiina.

Mieheni osaa rakentaa talon, mutta silti ostimme valmistalopaketin.

Ihmiset käyttävät aikansa ihan niin kuin he haluavat.

Ymmärsitkö väärin tahallasi?

Ei kyse ole ajankäytöstä vaan siitä, että osaamattomuus ja toisesta riippuvuus rajoittaa omia tekemisiä.

Jos esimerkiksi en osaa itse vaihtaa renkaita, minun on joko vietävä se liikkeeseen tai hankittava joku, joka osaa ja viitsii.

Jos en osaa ommella vaatteita, ostan ne valmiina mutta jos osaan, pysty itse omin käsin korjaamaan minkä tahansa lähes täydellisen vaatteen itselleni sopivaksi. Ei minun tarvitse käyttää aikaa, vaivaa ja rahaa sen täydellisen hankkimiseen tai asian selittämiseen ompelijalle.

Suominainen pärjää yksin ja ei saa pyytää apua. Naapuriapua ei myöskään anneta.

Suomalainen on niiiiiiin juntti vielä. Kaikki pitää tehdä itse ja kökötetään yksinäisyydessä ja nettiin haukutaan kavereita.

Mulle on ollut aina aika itsestäänselvää, että ajokortillisen ihminen osaa tehdä sellaisia tavallisia autoihin liittyviä asioita, kuten vaihtaa vaikka renkaat, polttimot tai tuulilasinpyyhkimät tai jotain vastaavaa. En pysty millään käsittämään, että jotkut eivät osaa. Rengas kun saattaa puhjeta milloin ja missä vain, ei joku ole aina siinä auttamassa.

Kun sinullakin olisi sellainen auto, jossa polttimon vaihto edellyttää jokseenkin laturin tai muun vehkeen irrottamisen, sinä osaisit arvostaa suuresti ammattiasentajia. Myös maksun muodossa...

Eri asia tietenkin, jos ei koskaan liiku ilman miestä tai apuvoimia. Siinä tulee se riippuvuus ongelmaksi.

Mies voi myös käyttää valtaa, kuten aloituksen esimerkissä kieltäytymällä tekemästä jotain.

Muuan hupaisa tapaus sattui meillä, kun tieltä poikkesi pyytämään "miestä" apuun nainen, joka sattuneesta syystä oli liikkeellä yksin. Ei löytynyt miestä, mutta apua kyllä. Ensin pienempään juttuun - peräkärryn irrotukseen - ja sitten vielä sen peruuttamiseen. Paikalle sattui sitten isompi auto, josta löytyi jälkimmäiseenkin apu, sattui vaan siinäkin olemaan nainen kuskina.

Meillä tekee hommat se, joka osaa ne parhaiten.

Mies leipoo ja hoitaa ompelemisen. Minä hoidan ruoanlaiton ja siivouksen.

Minä olen parempi pilkkomaan puut ja sahaankin ne yleensä moottorisahalla pinosta. Mies taas kaataa metsässä puut, koska itse pelkään sitä, että puu kaatuu minun päälle.

Miksi minun pitäisi välttämättä alkaa metsässä kaatamaan moottorisahalla puut ihan periaatteesta, koska mies osaa sen paremmin. Minä kyllä sahaan sen sitten pölkyiksi kun se on siinä maassa.

Ja meillä auton renkaat säilytetään myös liikkeessä ja siellä vaihdatetaan.

Mutta mies leipoo ihania pullia, minun pullat on kovia kikkuroita. Pitääkö minun nyt ne pullatkin väkisin leipoa, että voin sanoa tekeväni kaikki meidän perheessä, enkä ole miehestä riippuvainen.

Aika tylsäksi kävisi miehen elämä, ellei se saisi mitään tehdä kun minun pitäisi itsenäisyyttäni näyttääkseen kahmia kaikki kotitilamme ja kotimetsämme työt.

mäkin olen omatoiminen ja hoidan suurimman osan "miesten"hommista meillä, mutta auton huolto on vaan miehen juttu.

Kyllä mäkin siihen pystyisin, mutta tuntuisi siltä, että hypin miehen varpaille. Eikä tulis mieleenkään määräillä millon ne renkaat vaihdetaan.

Veikkaan, että mieskin tarpeen vaatiessa "osaisi" lyhentää housunlahkeensa, mutta yllättäen se on kuitenkin ennemmin mun homma. Ei ompelukoneen käyttökään mikään maailman vaikein juttu ole, mutta jos se sujuu toiselta vähän helpommin niin kannattaahan se hyödyntää työnjaossa.

En siis väittäisi, että johtuu jostain naisten avuttomuudesta vaan yleisesti tavasta jakaa hommat pariskunnan kesken.

tässä on juuri kyse suhteellissesta edusta, siitä miksi eri maatkin erikoistuu tuottamaan tiettyä hyödykettä. Miksi tehdä kaikki itse, kun ajallisesti ja rahallisesti hyötyy siitä että ostaa/ hyödyntää palvelut muualta. Mies vaihtaa renkaat, on nopeempaa ja luultavasti parempi siinä..nainen lyhentää lahkeet koska on parempi siinä..hyvin yksinkertaista.

koulun myyjäisiin niitä kikkarepullia, mitä minulla tulee kun mies osaa leipoa muhkeat korvapuustit.

Taitaa mammoilla tämä tasa-arvo olla vain tällaista,että on mahtavaa kun osataan miesten töitä. Miesten ei tarvitse osata naisten töitä.

Miten sitten tämä tosiaan kun minä naisena en osaa leipoa ja ommella, mutta mies tekee ne paremmin. Onko minun nyt pakko opetella sittenkin leipomaan ja viedä sinne koulun myyjäisiin omaleipomia pullia, jotka on rumia ja maistuvat pahalta.

Suomalaiselle naiselle on itsenäisyys sitä, että osataan ns. miehen työt, mutta miehen ei tarvitse tehdä niitä ns. naisten töitä.

Kuinka monelle renkaanvaihtajalle mies leipoo pullat ja huolehtii yhteydenpidot neuvoloihin ja kouluihin ja hoitaa myyjäiset ja tekee arkiruoat ja käy vanhempainvartit yms.

No tietenkin kaikilla sillä aikaa kun nainen vaihtaa renkaita ja öljyjä ja kolaa pihoja ja tekee remonttia. Kuinka monessa renkaanvaihtajaperheessä vaimo on ollut raksalla rakentamassa talon ja mies kotona hoitamassa lapsia.

ja silti meillä käy siivoaja.

Osaamme tehdä juhlaruokia ja silti käymme ravintolassa joskus syömässä.

Osaan ommella vaatteita, mutta silti ostan ne valmiina.

Mieheni osaa rakentaa talon, mutta silti ostimme valmistalopaketin.

Ihmiset käyttävät aikansa ihan niin kuin he haluavat.

Ymmärsitkö väärin tahallasi?

Ei kyse ole ajankäytöstä vaan siitä, että osaamattomuus ja toisesta riippuvuus rajoittaa omia tekemisiä.

Jos esimerkiksi en osaa itse vaihtaa renkaita, minun on joko vietävä se liikkeeseen tai hankittava joku, joka osaa ja viitsii.

Jos en osaa ommella vaatteita, ostan ne valmiina mutta jos osaan, pysty itse omin käsin korjaamaan minkä tahansa lähes täydellisen vaatteen itselleni sopivaksi. Ei minun tarvitse käyttää aikaa, vaivaa ja rahaa sen täydellisen hankkimiseen tai asian selittämiseen ompelijalle.

Ja ihmiset voivat ostaa niitä jos haluavat. Oletko jotenkin tyhmä kun et ymmärrä, että nykymaailmassa kaikkien ei tarvitse osata kaikkea.

Ai niin, mutta sinä oletkin se jankuttaja

ja silti meillä käy siivoaja.

Osaamme tehdä juhlaruokia ja silti käymme ravintolassa joskus syömässä.

Osaan ommella vaatteita, mutta silti ostan ne valmiina.

Mieheni osaa rakentaa talon, mutta silti ostimme valmistalopaketin.

Ihmiset käyttävät aikansa ihan niin kuin he haluavat.

Ymmärsitkö väärin tahallasi?

Ei kyse ole ajankäytöstä vaan siitä, että osaamattomuus ja toisesta riippuvuus rajoittaa omia tekemisiä.

Jos esimerkiksi en osaa itse vaihtaa renkaita, minun on joko vietävä se liikkeeseen tai hankittava joku, joka osaa ja viitsii.

Jos en osaa ommella vaatteita, ostan ne valmiina mutta jos osaan, pysty itse omin käsin korjaamaan minkä tahansa lähes täydellisen vaatteen itselleni sopivaksi. Ei minun tarvitse käyttää aikaa, vaivaa ja rahaa sen täydellisen hankkimiseen tai asian selittämiseen ompelijalle.

itse tosin en suostu käyttämään vähäistä vapaa-aikaani autonrenkaiden vaihtoon, mutta osaan varata ajan ja maksaa tästä muille, jos mieheni ei ehdi tätä tehdä. Tunnen kyllä monia ystäviäni, jotka aina vetoavat miehensä saamattumuuteen asioissa joita he itsekin voisivat tavalla tai toisella hoitaa



Ja miksikö käytän vapaa-aikaani av:llä no siis työajallahan tätä kirjoitan:)

Minä olin sinkkuna samanlainen. Nyt parisuhteessa en enää - mies hoitaa mielellään renkaanvaihdot ja muut. Ehkä jos tässä yksin jää, niin otan taas tuon asenteen takaisin. Mutta nyt parisuhteessa ollessa nautin myös sen mukanaan tuomista eduista :D. En koe tätä riippuvuutena.

Meidän perheessä renkaiden vaihto on sellainen asia mitä en tee jos mieskin sen voi tehdä. Koska teen muutoinkin aivan kaiken, miehelle koti on paikka jossa voi notkua puhelimessa, tietokoneella tai telkkarin ääressä.



Niin kauan kun tuolla homeperseellä on tuota jouto-aikaa noin paljon, tehköön edes jotain. Tosin vaikka keskellä suomea asutaan, talvirenkaat meidän auton alla on tod. näköisesti joskus marraskuun lopulla.



Keväällä minä vaihdan renkaat koska miehellä on oikeitä töitäkin.

Minä olin sinkkuna samanlainen. Nyt parisuhteessa en enää - mies hoitaa mielellään renkaanvaihdot ja muut. Ehkä jos tässä yksin jää, niin otan taas tuon asenteen takaisin. Mutta nyt parisuhteessa ollessa nautin myös sen mukanaan tuomista eduista :D. En koe tätä riippuvuutena.

tottakai niitä parisuhteessa voi jakaa niitä töitä. Mutta jos elämää rajoittaa se miehen haluttomuus tehdä asioita, niin se on riippuvuutta.

Ehkä tosiaan tuo esimerkkini oli vähän huono. Tunnen myös ihmisiä, jotka eivät osaa edes tankata, kun mies tekee sen. Minulta on eräs sinkuksi jäänyt ystävä tullut pyytämään apua ja olen muutamia kertoja joutunut käydä tankilla hänen kanssaan ja ihan kädestä pitäen näyttänyt, miten homma toimii.

Sitä siis suuresti ihmettelen, että eikö ole sellaista halua osata itse ole, kun antaa miehen/äidin/veljen tms. aina hoitaa homman. Esimerkiksi nyt vaikka se ketjujen takaisin laitto pyörään. Jos ne nyt kolmannen kerran vaikka kuukauden sisällä tippuu pyörästä, niin eikö jo haluttaisi itse opetella laittamaan ne paikalleen, mieluummin kuin kävellä koko loppumatka kotiin ja pyytää miestä laittamaan ne paikalleen?

P.s. On niitä avuttomia miehiäkin, jotka eivät pysty elämään ilman mamman tai vaimon apua pyykkäyksen ruoanlaiton ym. suhteen.

Ap

vaihda talvirenkaita. En ole riittävän vahva ja jos miestä ei olisi, vaihdattaisin ne rengasliikkeessä. Olen siis riippuvainen jostakin miehestä, en vain omastani.

Noin yleensä ottaen olen sitä mieltä, että ihminen tekee ne asiat joita pitää tärkeinä, joten veikkaan ettei ystävättäresi vain halunnut tulla.

kaverinsa renkaanvaihdosta. Todella hienoa kyökkipsykologiaa.



Hiukan vaikutat ap kyllä katkeralta teksteissäsi. Jos siis sallit minunkin leikkiä kyökkipsykologia.

kaverinsa renkaanvaihdosta. Todella hienoa kyökkipsykologiaa.

Hiukan vaikutat ap kyllä katkeralta teksteissäsi. Jos siis sallit minunkin leikkiä kyökkipsykologia.

tämä nyt oli vain yksi esimerkki, niitä olisi useita. Minusta on surettavaa, että ystäväni antaa miehen käyttää tuollaista valtaa itseensä ja edelleen ihmettelen miksi ei ole halua oppia itse.

Jännä juttu, kuinka se mieli parissa päivässä muuttuisi, kun itse soittaa ja sopii perjantaina treffejä sunnuntaille. Mutta tietenkin syyhän on yhtäkkiä aina ap:ssa vaikka tilanne olisi mikä.

Ap

..on juuri se, että saa nojata toiseen. Ei ole pakko osata kaikkea ja saa jopa unohtaa tai jättää käyttämättä taidon, jonka on osannut.



Omavoimaisuus on luonnevika, ei mikään hyve.

..on juuri se, että saa nojata toiseen. Ei ole pakko osata kaikkea ja saa jopa unohtaa tai jättää käyttämättä taidon, jonka on osannut.

Omavoimaisuus on luonnevika, ei mikään hyve.

että haluaa oppia tekemään asiat itse? Mielenkiintoista.

On eri asia nojata toiseen, kuin jättää toiselle tällä tavoin vastuu omasta tekemisestä tai tekemättä jättämisestä.

Sitä kutsutaan omavoimaisuudeksi. Ei uskalleta luottaa toisiin ja heidän apuunsa eikä siihen, että elämä kantaa. Pidetään tiukasti kiinni siitä, että varmasti osataan tehdä ihan kaikki, eikä avuttomaksi uskalleta jäädä missään tilanteessa. Ettei vaan kukaan pääsisi ihmettelemään kuten ap, että eikö se osaa.



Omavoimaisuus on yleistä lapsilla, joista ei ole pidetty kunnolla huolta. Tällaiset lapset eivät luota aikuisiin ja heidän tukeensa eivätkä uskoudu kenellekään. He eivät uskalla jättää vastuuta aikuisille.



Monilla tämä jatkuu koko loppuelämän. Ei vaan uskalleta irrottaa otetta ja heittäytyä edes puolison kannateltavaksi. Sitten ihmetellään, kun kaikki kotityöt jäävät omille harteille ja vastataan perheessä ihan kaikesta.



Ja sellaiset kuin ap vielä kannustavat tähän.

Sitä kutsutaan omavoimaisuudeksi. Ei uskalleta luottaa toisiin ja heidän apuunsa eikä siihen, että elämä kantaa. Pidetään tiukasti kiinni siitä, että varmasti osataan tehdä ihan kaikki, eikä avuttomaksi uskalleta jäädä missään tilanteessa. Ettei vaan kukaan pääsisi ihmettelemään kuten ap, että eikö se osaa.

Omavoimaisuus on yleistä lapsilla, joista ei ole pidetty kunnolla huolta. Tällaiset lapset eivät luota aikuisiin ja heidän tukeensa eivätkä uskoudu kenellekään. He eivät uskalla jättää vastuuta aikuisille.

Monilla tämä jatkuu koko loppuelämän. Ei vaan uskalleta irrottaa otetta ja heittäytyä edes puolison kannateltavaksi. Sitten ihmetellään, kun kaikki kotityöt jäävät omille harteille ja vastataan perheessä ihan kaikesta.

Ja sellaiset kuin ap vielä kannustavat tähän.

minä en ole kallistunut siihen, että tekisin kaikki kodin työt yksin parisuhteessa. Pointtini oli edelleen se, että miksi joku haluaa, että omat menot ja tekemiset ovat riippuvaisia toisen puolison tekemättä jättämisistä.

Ap

ne ei kiinnostu perheen raha-asioista vaan mies hoitaa kaiken, sitten eron tullen ollaan niin pihalla kuin olla voi.



Asunto joudutaan myymään vaikka vaimo olisi valmis lunastamaan sen itselleen ja lapsille, kun on niin tossu että ei ilman miestään pysty kysymään pankista velkaa? Mies ei auta, koska haluaa myydä asunnon.

kyllä muistelen haikeana aikoja kun ei kaikkea tarvinnut osata ja jaksaa yksin. Joskus ottaa päähän kun on niin paljon omilla harteilla-vaikka apuja läheltä paljon löytyykin. Ehkä otan liikaakin kantaakseni. Mutta pakko sanoa myös että silloin kun voi tukeutua toiseen, moni asia elämässä oli aika puolitehoista, olin aika saamaton- ja kaikki ikävät asiat jäi sen toisen hoidettavaksi. Nyt on oppinut ihan eri lailla hallitsemaan elämäänsä, ja se tuntuu tosi hyvältä. Mulla ainakin oli vähän sellainen passiivinen ja turhanpäväinen maailma; ei jaksanut kiinnostua yhteiskunnan asioista vaan ne ihkut verhot oli se tärkein. ja eihän se ole mitään aikuisen elämää- tänä päivänä pitää tajuta muutakin kuin sisustustrendit. Ja voi noita mummoja, joiden mies on kuollut hoitamassa asioitaan; moni ihan kuin pikkulapsi, vajaavaisin tiedoin, avuttomana, koska mies on tehnyt kaiken ja hehääränneet siinä apuna ja kotosalla. Kun lapset on pieniä on hyvä saada ottaa rauhassa, mutta kyllä aikuisuuteen kuuluu kokonaisvaltainen ymmärrys elämästä.