Miksi kulttuurisena oletusarvona on, että seurustellaan monen kanssa?
Onnistuin valitsemaan puolisoni kerralla oikein ja niin on tehnyt aikaisemmat sukupolvetkin sekä minun että mieheni suvussa. Tuntuu luontevalta opettaa myös lapsillemme tarkkaa harkintaa, että kenen kanssa haluaa sekstailla. Monet seuruistelusuhteet, joissa on myös seksiä, tuntuvat täysin turhilta ja sille ihmisluonnolle jonka tunnen epänormaaleilta.
Kaikki teiniäitiyhongelmat myös ovat vieraita. Alkoholin käyttö juopumistarkoituksessa aivan käsittämätöntä. Tupakointi itsestään selvästi tyhmää jne.
En ollut neitsyt kun menin naimisiin. Koskaan en ole ollut humalassa tai polttanut. Enkä kuulu mihinkään uskontokuntaankaan.
Tavis?
Kommentit (35)
nauttia kehostaan kuin seksi:) Esim urheilu.
ap
En kiihotu liian helpoista miehistä. Riittääkö syyksi?
Syyksi mihin?
nauttia kehostaan kuin seksi:) Esim urheilu.
ap
Mutta seksi on monille aika oleellinen osa elämää eikä sitä nyt ihan urheilulla voi kompensoida.
Enkä 18 vuotiaanakaan. Liian vaarallista ja sitovaa!
Seksiä ei tarvitse olla koko ajan. Seksillä on oma paikkansa elämässä. Seksin laatu korvaa mennen tullen määrän (edellyttäen, että saa lisäksi masturboida niin paljon kuin tahtoo).
ap
Miksi mulle tulee sellainen tunne, että kuvittelet eri tavalla elävien paneskelevan siellä täällä? Ikään kuin ainut laadun merkki olisi se että on ollut vain yhden miehen kanssa, ja määrä on heti negatiivinen asia. Ei se ole mikään laadun tae, että viimeiseen asti välttää seksiä ellei halua lasta.
Ja mihin siis se on syy etten kiihotu liian helpoista miehistä?
Etkä ole vieläkään vastannut, että mitäs sellaisen sitten tulisi tehdä joka ei halua lasta ollenkaan. Jos kerran seksin harrastamisen ehto on että pitää haluta lapsi.
Ristiriita?
Niin, ei ollut neitsyt mennessään naimisiin. Mutta on ollut vain tuon nykyisen miehen kanssa. Ei kai tuossa nyt mitään epäselvää ole. Joku yrittää nyt olla enemmän Sherlock kuin mihin on kapasiteettia :D
...jokseenkin ärsyttävää ettet vastaa kysymyksiin. Aina luulen, että olet häippäissyt palstalta kunnes kirjoitat viestin joka ei kuitenkaan vastaa mihinkään mitä sinulta on kysytty.
Provoilla on tapana harrastaa tuollaista.
lisääntyä juuri tämän miehen kanssa ja muuten saatoin hillitä itseni. Itsehillintä koitui parhaakseni ja nyt seksiä on ihan riittämin huvin vuoksikin. Ei minun tarvitse puuttua lapsettomien asioihin.
Olen valikoiva miesten suhteen. Se on minun etuni. Mielestäni on tervettä, että ei kiihotu kenestä tahansa miehestä. Miehen on oltava komea (suhteellista), älykäs, ihmissuhdetaitoinen ja hyväntuoksuinen! Minulla ei ole tarvetta tulla hyväksytyksi miehen kautta, koska hyväksyn itseni ilman miestäkin. Hellittynä, rakastettuna, kunnioitettuna, arvostettuna ja aivan jumaloitunakin on silti mahtavaa olla.
ap
Noin minäkin ajattelin. Erosimme kun yhteiseloa 14 v. Ehkä nuorena ei kuitenkaan osannut valita ihan oikein.
voihan niinkin käydä. Haittaaks se? Kokemaamme ei voi onneksi ottaa poiskaan:)
ap
voihan niinkin käydä. Haittaaks se? Kokemaamme ei voi onneksi ottaa poiskaan:)
ap
Mitenkäs sitten, elätkö selibaatissa loppuikäsi, vai muututko "monen kanssa seurustelijaksi"?
Mun mielestä myös kehosta nauttiminen on sen arvostamista. Jos tautien pelossa olet päätynyt tuohon että vain yhden miehen kanssa ollaan, niin se kuulostaa mielestäni hiukan neuroottiselta. Tottakai kaikkeen liittyy riskejä, mutta niin liittyy kotoa poistumiseenkin.
Voi kyllä nyt mennä ihan metsään, mutta mulla tulee jotenkin etäisestä tunne ihmisestä, joka yrittää ja luulee voivansa hallita elämää ja jotenkin tehdä elämästään riskittömän. Perusteetonta "mulle ei voi tapahtua mitään kun elän niin hyveellisesti" -uskomusta siis.