Miten sait estettyä lapsesi kuntoutussuunnitelman päiväkodissa?

Oikea ja ajantasainen tieto lapsen tilanteesta löytyy päiväkodista.

Harmi, että ap:n vuoksi lapsi ei saa tarvitsemiansa tutkimuksia ja oikeanlaista tukea tilanteeseensa.

niin olisit ehkä huomannut, että nimenomaan haluan tutkimuksia ja sen jälkeen oikeaa tukea tilanteeseen, JOS sitä tarvitaan. Tai sitten et vain ymmärtänyt lukemaasi.

ap

Ja mitä muuten ajattelet muiden erityislapsista? Epäonnistuneita joilla luuserin leima otsassa?

Vaikka vastaisin mitä, niin olet jo itse muodostanut oman käsityksesi siitä, mitä ajattelen erityislapsista.

ap

Päiväkodissa sanotaan että lapsi ei pärjää ryhmässä ja tarvitsee tukea. Lapset kehittyvät eri tahtiin ja voi hyvin olla että ap:n lapsi kehittyy vähän myöhemmin ja menee esim vuoden päästä kehityksessä kovaa vauhtia muiden ohi. Mihinkään diagnoosiin ei siis olisi mitään tarvetta ja jos sellainen nyt jostain kaivettaisiin olisi se väärä ja erittäin leimaava lopun elämää.



Diagnoosin puute ei kuitenkaan poista sitä tosiasiaa että ap:n lapsi ei nyt tarhassa pärjää. Eikö hänelle olisi parasta ns. kevyet tukitoimenpiteet, joilla autetaan lasta nyt kun apua tarvitaan.

Aika usein kuntoutukset saattavat olla lääkärin määräämää lääkinnällistä kuntoutusta ja silloin asia voidaan viedä jopa lastensuojeluun, jos vanhemmat asiantuntijoiden mielestä toimivat lapsen edun vastaisesti (eli tässä tilanteessa eivät ota vastaan kuntoutusta).

-kuntouttaja

Itse asiassa, se on ainoa tapa, jolla kuntoutusta haluan.

ap

Nykyaikaa nimenomaan on se, että lapsi on oikeutettu tukitoimiin, vaikkei mitään tutkimuksia tai diagnoosia olekaan. Suoraan sanottuna annat kyllä itsestäsi varsin tyhmän kuvan, kun et huomaa olevasi lähes yksin lasta vahingoittavien mielipiteittesi kanssa. Asiaa ei myöskään paranna se, ette millään tavalla pysty kommentoimaan sinulle esitettyihin argumentteihin, vaan vänkäät vain paria lausetta asiaan kuin asiaan.

Koska sinä et pysty sitä antamaan. Sinä et vain yksinkertaisesti ymmärrä, mistä tässä on kyse ja pidät kynsin ja hampain kiinni omasta vanhanaikaisesta näkemyksestäsi. Harmillista, sillä kärsijänä on oma lapsesi.

Ymmärrän täysin, mistä on kyse, eikä näkemykseni ole vanhanaikainen.

ap

Jos päivähoidossa epäillään toiminnanohjauksen ongelmia, mihin tarvitaan palaveria lapsen vanhempien kanssa, jos halutaan helpottaa lapsen arkea?



Jos Maija ei muista syödä, miksei Maijaa voi muistutella ilman palaveria? Tai jos Aatos ei saa puettua, miksei voi laittaa pukemisjärjestykseen kuvakortteja ja ohjata pukemista yksi palanen kerrallaan ilman palaveria vanhempien kanssa?



Vai saako päiväkoti jotain lisäresursseja lapsen tukemiseen siitä palaverista tai palaverin tuloksena syntyneestä paperista? Jos näin olisi, luultavasti vanhemmat jonottaisivat palavereihin, koska silloin lapsen ryhmän resursseihin, esim. aikuinen-lapsi-suhdelukuun, voisi vaikuttaa pelkällä palaverilla.



Vai onko tuollaisessa palaverissa tarkoitus kertoa vanhemmille, että pk aikoo ottaa yhteyttä neuvolaan ja kertoa huolestaan, jotta lasta voidaan neuvolakäynnillä alkaa ohjata tutkimuksiin?

Tämäon sinulle kasvun paikka. Sinun on vain kohdattava omat ennakkoluulot erityislapsista ja siitä että kukaan meistä ei ole täydellinen ja kulissit eivät ole elämän tärkein asia.

tuntemuksistasi tätä asiaa kohtaan. Päiväkodin henkilökunnan täytyy osata perustella kantansa ja antaa konkreettisia esimerkkejä tilanteista, jotka ovat lapselle hankalia. Ja selvitelkää yhdessä, mitä toimenpiteitä heillä on mielessään ja mitä tämä kaikki muutoinkin tarkoittaa. Kun asioihin tulee "yhteinen kieli", voi olla, että ongelmaa ei olekaan.



-taas se kuntouttaja

Oikea ja ajantasainen tieto lapsen tilanteesta löytyy päiväkodista.

Harmi, että ap:n vuoksi lapsi ei saa tarvitsemiansa tutkimuksia ja oikeanlaista tukea tilanteeseensa.

niin olisit ehkä huomannut, että nimenomaan haluan tutkimuksia ja sen jälkeen oikeaa tukea tilanteeseen, JOS sitä tarvitaan. Tai sitten et vain ymmärtänyt lukemaasi.

ap

Ei kun sä et nyt ymmärrä sitä, että päiväkodin työntekijät ovat täysin päteviä tekemään "diagnoosin" pienten tukitoimien tarpeesta päiväkodin arjessa. Lapsella voi olla tarvetta harjoitella joitain osa-alueita keskivertoa enemmän ilman, että hänellä on mitään sairautta tai lääketieteelliset diagnoosikriteerit täyttävää häiriötä.

Tämäon sinulle kasvun paikka. Sinun on vain kohdattava omat ennakkoluulot erityislapsista ja siitä että kukaan meistä ei ole täydellinen ja kulissit eivät ole elämän tärkein asia.

en ole täydellinen eikä elämämme ole mitään kulissia. Älä viitsi arvailla toisten elämää, kun et tiedä siitä kuin pienenpienen viipaleen.

ap

että voi sanoa missä vika. LTO taas näkee lapsen joka päivä ja on huomattavasti helpompi nähdä lapsen erikoistarpeet, kun vertaa muihin lapsiin.



Minusta ap olet surullinen. Lapseni on ravannut tutkimuksissa ja perheneuvolassa vuosia, eikä mitään diagnoosia ole olemassakaan. Lapsi kasvaa ja muuttuu, joten ongelmat siinä samalla kehittyvät. Eikä lapsi ole saanut kauheasti apuakaan... tunnissa mitään mullistavia asioita tapahdu vaikka käytäisiin siellä monta kertaa viikossa.



Ap lapsessasi on jotain, joka tarvitsee apua. Mitä nopeammin hyväksyt sen, sitä paremmin kaikki voi.

ja vietä aikaa lapsesi kanssa. Shokkihan se on, jos omasta mielestä täydellinen lapsi, ei toisten mielestä olekaan niin täydellinen.

Vai onko tuollaisessa palaverissa tarkoitus kertoa vanhemmille, että pk aikoo ottaa yhteyttä neuvolaan ja kertoa huolestaan, jotta lasta voidaan neuvolakäynnillä alkaa ohjata tutkimuksiin?

Päiväkoti ei voi olla neuvolaan omin päin yhteydessä. Meillä muutenkin kaikki tieto kulkee vanhempien kautta.

ap

Päiväkodin työntekijät ovat täysin päteviä tekemään "diagnoosin" pienten tukitoimien tarpeesta päiväkodin arjessa

Kyllä minä luotan siihen mitä päiväkodista kerrotaan lapsestani..

Sitten et selvästikään ole ottanut selvää siitä, millaisilla tutkinnoilla ja osaamisilla siellä (päiväkodissa) lasten asioilla askarrellaan. Oletko koskaan tutustunut kasvatustieteisiin tieteenlajina? Suosittelisin, että tutustuisit. Kriittisellä otteella.

..ja olen valmis ottamaan heti alkuunsa kaiken mahdollisen avun ja tuen..

Minä en usko sitä. Katsos kun sinun lapsestasi toinen (vieraampi henkilö lapselle) tulisi kertomaan sinulle "tosiasioita", joita sinä et allekirjoita tai hänestä tunnista, olisit luultavasti myös takajaloillasi hyvin nopeaan.

Etenkin, kun tämä "tuki" toisi kylkiäisenä myös mahdollista ja todennäköistä pitkäkestoista sosiaalista (ym.) haittaa lapselle tämän tulevaisuudessa.

..kyse on sentään lapsestani

Aivan. Koska kyse on lapsestasi, haluat hänelle vain parasta. Et tahdo, että hän joutuu lastenhoitajien pätemisen välineeksi tulevaisuutensa kustannuksella jo hyvin pienenä ja kaikkea tulevaa kehitystä leimaisi alituisessa tarkkailussa olemisen tunne, leima ja pelko.

Päiväkodeilla ei toisekseen ole edes resursseja siihen että jotain lasta ruvetaan tukemaan turhaan

=)

Tämä ei pidä paikkaansa alkuunkaan. Suomessa on aivan ylimitoitettu sosiaalihuollon sektori, jonka toimijat ovat inhimillisiä, erehtyväisiä ihmisiä siinä missä minä ja sinäkin.

On myös olemassa tervettä ihmisyksilöiden erilaisuutta, eivät kaikki "erilaiset" ole tuen tarpeessa olevia, sairausluokituksen alle niputettavia erityiskeissejä.

Apn viesteistä välittyy ihminen,joka ajattelee vain itseään "eihän minun lapselllani voi olla ongelmia"

Olen kanssasi tyystin eri mieltä.

Sen sijaan sinusta ajattelen, että sinä saattaisit toden totta ajatella juuri näin - ja nyt projisoit omia ominaisuuksiasi (omituisuuksiasi) ap:n niskoille.

On oikeasti turha ap:n väittää,että hänen lapselleen ehdotetaan turhaan tukea

Voi pyhä yksinkertaisuus.

Onneksi näihin puuttuu sitten jossain välissä myös sossu,jos vanhemmat eivät ole yhteistyökyisiä

Niin vanhemmathan ne eivät silloin ole "yhteistyökykyisiä", kun käsitykset lapsen ominaisuuksista eroavat päiväkodin henkilöstön kanssa.

Please.

Ja "sossuilla" tulee tässä maassa olemaan vielä todella tiukat paikat, kun enemmän nostatetaan kansalaiskeskustelua siitä, miten väärin perustein perheiden elämää hämmennetään ja kuinka paljon virheellisin perustein kunnollisia lapsiperheitä tämänkaltaisilla asioilla härnätään.

Yksikään oman etunsa tunteva sosiaalihuollon edustaja ei lähde antamaan kovin kärjekkäitä lausuntoja kunnollisia, lapsensa todellista etua ajavia, vanhempia vastaan. Sitä ei tarvitse kenenkään pelätä.

Ap:n lapsi on vielä niin pieni (alle 4-vuotias / 4-vuotias), aika tekee ihmeitä ja sosiaalistumista tapahtuu lisää joka päivä. Lapsi oppii, miten muiden kanssa toimitaan.

Tällaisessa tilanteessa ei ole lainkaan hullumpi vaihtoehto satsata rahaa kunnolliseen yksityislääkäriin, alan asiantuntijaan, jolta saa aiheeseen sitä todellista asiantuntijuutta.

ja vietä aikaa lapsesi kanssa. Shokkihan se on, jos omasta mielestä täydellinen lapsi, ei toisten mielestä olekaan niin täydellinen.

enkä viitsi siinä sängyn vieressä seistä. Lapseni ei ole täydellinen.

ap

Ihmiset huutaa aina varhaisen puuttumisen ja auttamisen perään, ja sitten kun sitä on tarjolla, niin se ei kelpaa...



Tuskinpa lasta on tarkoitus pilata vaan nimenomaan auttaa.

Ihmiset huutaa aina varhaisen puuttumisen ja auttamisen perään, ja sitten kun sitä on tarjolla, niin se ei kelpaa...

Tuskinpa lasta on tarkoitus pilata vaan nimenomaan auttaa.

Haluan vain diagnoosin, muuten asia saa jäädä sikseen.

ap

Jos olit sitä mieltä, että lapsessa ei ole vikaa, vaan kyse on päiväkodin omista "diagnooseista". Onko ainoa vaihtoehto käydä yksityisellä lastenneurologilla?

Itse oon helpottunut et eskarissa huomattiin ongelmat ,mitkä on ollut näkyvissä jo vuosia ,oon yrittäny neuvolasta saada apua lapselleni tuloksetta.Onko se niin vaikee myötää et lapsi tarvii apua?Häpeätkö lastasiKyllä päiväkodin henkilökunta on niin koulutettuja että huomaa jos kaikki ei oo niinku pitäis.Jos et suostu tarjottavin tukitoimiin niin sit kyllä puuttuu jo lastensossu tilanteeseen ,ei millään pahalla ,mut en voi ymmärtää miten jotku voi kieltäyä tuesta ja toiset joutuu vuosia pyytämään apua..katso peiliin ystäväiseni.

lapsella ei KOTONA ollut mitään ongelmia toimia ohjeen mukaan,mutta isossa ryhmässä vaikeuksia tuli ja paljon.Myöhemmin tullut muutamia diagnoosejakin,mutta ap:nä ottaisin kyllä päiväkodin avun vastaan.Et ole itse näkemässä päiväkodissa,että miten lapsi käyttäytyy isossa ryhmässä ja kuinka vaikeaa hänellä siellä on tulla toimeen ,suorittaa annettuja ohjeita.

Mieti sitä,että kuinka vaikeaa lapsesi koulun käynti tulee olemaan,jollei saa apua ongelmiinsa.Vanhemmat ovat monesti sokeita oman lapsensa ongelmiin ja kieltävät nämä.



T:aperger pojan äiti