Kesäkuiset 2013!

joukkoon suurenevaan?

Minä ja mies 26v, toinen tulossa. Esikoinen täytti juuri vuoden monen vuoden yrittämisen jälkeen. Ensimmäisestä luge kierrosta tuli nyt tärppi jonka toivotaan kovasti pysyvän matkassa mukana. Laskurin mukaan la 19.6 ja viikkoja vissiinki 4+6.

31.10 olis varheisultra varattuna. Mitään oireita ei oo ja sehä se pelottaaki, oontehny varmaa 5 r-testiä ja seurannu et tummeneeko viivat :D .

Heippa kaikille myös täältä!

Kolmen positiivisen testin jälkeen uskallan ehkä liittyä tähän joukkoon, toiveissa myös kesävauveli n. 19.6.

Olen jo kypsemmänpuoleinen odottaja, 35-v. lähestyy uhkaavasti!;) Meille tämä on kolmas odotus. Kotona viilettää kaksi vauhdikasta miehenalkua, 7 ja 6-v.

Tää on varmaan kaikilla aikalailla samanlaista vielä.. Väsyä ja nälkää :) sitähän se on :)



Nyt on varhaisultra varattu 30.10 ja ystävälle kerroin tänään ja sieltä tuli heti pussillinen vauvan vaatteita ja muutama äitiysvaate mukaan :)



Nyt kun vaan menis nämä alkuviikot nopeaa ja pääsis fiilisteleen varmoille viikoille :)

Mutta nytkin aijon nauttia ja iloita joka ikisestä hetkestä.



Isänpäivää odotellessa kun tuleville isovanhemmille ja isoisovanhemmille kerrotaan :)



mupis ja bilbo 4+5

pelkoa keskenmenosta/tuulimunasta ym? itsellä menee päivät siihen että mietin vähänväliä että kasvaakohan siellä kuitenkaa pientä ihmettä. Myöntää myös pitää että hölmönä googlettanu kaikkee ja vainoharhaseks siitä tulee ja siks se varhaisultra on varattu viimeselle päivälle sillo pitäis olla 7+2.



Miulla alko nuo yöheräämiset ja valvomiset jo ennen plussaa en sitte tiiä johtuuks raskaudesta mut nyt teijän muiden kuuleman peruustella laitan sen "raskausoireeks" :) jos kaikki menee hyvi ni 12 viikolla kerrotaan sit muille mein pienestä möttösestä.

Heips uudet ja vanhat!



Mulla alkuun vilahti mielessä mahdollisuus siitä voiko tämä olla tottakaan, mutta päätin sysätä tuon ajatuksen syrjään, koska mä oon tässä viime vuosina huomannut, että mun ajatuksilla taitaa olla ihan oikeasti jotain merkitystä siihen, mitä tapahtuu! En nyt tarkota olevani mikään Jumala, mutta semmosia outoja pieniä juttuja huomaan... Edellisessä raskaudessa aloin heti alkuun pelkäämään, että se menee perätilasektioon ja pelkäsin myös ettei ultrassa näy mitään vaikka menin 7+. Ja miten kävi? Ultrassa ei näkynyt kuin jotain joka vastaa viikkoa 6+, ei sykettä ja kun kaikki oli kuitenkin sit hyvin, niin kaikkien verenvuoto/vesienmeno/keskosuus-juttujen päätteksi raskaus päättyi perätilasektioon... :( Hmm...tää pätee myös moneen muuhun pienempään ja ehkä isompaankin asiaan mun elämässä, mutta siksi olen päättänyt nyt vaan keskittyä ajattelemaan, että kaikki on hyvin ja iloita siitä, koska se murehtiminen etukäteen ei auta mitään, eikä muuta mitään ja suurella todennäköisyydellä se aiheuttaa turhaa huolta ja stressiä! Eli psyykkausta mukaan! Niinhän sitä sanotaan, että positiivinen energia vetää positiivisia asioita puoleensa ;)



Sillon kun mulla meni viime raskaudessa lapsivedet yllätteän rvk 23, niin mä vaan jankutin itselleni, että kaikki menee hyvin. (ehkä suojauduinkin, enkä halunnut ajatella mitään pahempaa) Mutta näin jälkikäteen ajateltuna, meillä meni kaikki aivan loistavasti sen jälkeen. Lisäks meille ei tullut mitään komplikaatioita, takapakkeja...ainoa huono asia oli, että ne vedet meni. Tulipas purkaus, sori, tää on itselläkin vähän vielä pinnassa kun tästä kaikesta on kuitenkin vasta 1v5kk. Silti tunnen olevani asian kanssa aika sujut, ja positiivisella mielellä ajattelen, että tämä raskaus voi mennä yhtä ihanteellisesti kuin ensimmäinenkin :) Eli uskon ajatuksen ja positiivisuuden hyvään energiaan vaikken mikään huuhailija olekaan :)



Ruokavinkkejä: Aiemmin kun mulla oli huono olo, niin teki pahaa ihan hedelmätkin yms. Sillon mulla oli koululaukussa ym. aina mukana niitä pieniä kuivia kovia rinkeleitä. Ne ei maistunu oikeastaan millekään, niitä oli helppo vaan mupeltaa ja piti ellotuksen pois. Viinirypäleet voiskin olla hyvä iltanaposteltava! Pitää kokeilla :D



Itse olen täällä nyt "työleiri"-leskenä, koska mies on menossa tuommoisessa ja tuleekin vasta keskiviikkona :( Nyt totesin, että kun ei ole kukaan höpisemässä eikä hieromassa niin taidan mennä nukkumaan :D Öitä!



Suukkosiili 6+6

Ei onnistunut ultraus tänään, ei vaan töistä päässyt livistämään. Huomenna uusi yritys :).



Töissä alkoi aivan kaamea sappikivikohtaus, lopulta jouduin oksentelun jälkeen nöyrtymään ja ottamaan litalginin. Onko muilla ollut raskausaikana sappivaivaa?

vaivasi sappivaivat ja sappi poistettiinki sitten kun poika oli 6kk ja siihen loppu. Sitä enne välillä todella kovat kivut enkä uskaltanu jäähä pojan kanssa kahestaa kotia välillä ollenkaa. Litalginia sain mieki noihin kohtauksii mut niistä sanottii miulle ettei suositella ottavan kovin usiaa.

Positiivisuus kyllä varmasti auttaa moneen ja auttaa menemää vaikeemmanki yli, silti nuo on niitä ajtuksia mitkä mielessä pyörii välillä vaikk kuin päättäis olla ajattelematta.

Milläs viikoilla ne raskausoireet yleensä alkaa niitä tässä oottelen viime raskaudessa oli 16 viikkoo asti kamalaa pahoinvointia ja kahvi ei maistunu mut en muista millo ne alko :) Jotai pientä oiretta olis kiva saaha ku nyt ei oo mitää mut pitää kyl olla ilone ku ei ainakaa viel okseta!!

Odotan kauhulla koska pahoinvointi alkaa, poikia odottaessa oksentelin reilusti yli raskauden puoleenväliin, ja ihan mihin vuorokauden aikaan tahansa, paikkaa ja tilannetta katsomatta.

Nyt vaan toivon, että pääsisin vähemmällä, ja pelonsekaisin tuntein odotan koska etominen ja huonovointisuus alkaa.

Muuten mulla on lähinnä rinnat tosi kipeet ja turvonneet. Sekä vatsassa sellaista nippailua ja kevyttä vihlomista. Ja musta tuntuu että oon turvoksissa varsinkin vatsan seudulta. Eilen kun olin salilla niin tuntui peiliin katsoessa että näkyy jo, mutta ehkä se on vaan omaa kriittisyyttä ;)



Mä oon aika kova treenaamaan ja liikkumaan, mitä en ollut edellisien raskauksien aikana silloin muinoin. Nyt mietinkin, että mitä kaikkea tässä voi jatkaa? Missä vaiheessa ei voi enää jumpassa tehdä selkälihaksia maassa vatsalleen maaten? Viime viikolla ennen kun tein testin huomasin että rinnat oli siinä ainakin todella kovilla, mutta vatsassa en muista tuntemuksia. Entäs hyppääminen? Vieläkö saa, vai pitääkä heti jättää pois?

Muutenkin tuntuu, että esim. ruokarajoituksen mietityttää, en muista mikä kaikki oli "kiellettyjen" listalla, ja nekin ilmeisesti muuttuneet sitten edellisien raskauksien.



Mukavaa päivää kaikille!

t. Annintähti rv 5+2

Chili: Mulla tupakoinnin lopettamispäätös tuli jo ennen kun tiesin olevani raskaana. Olin kyllä jo valmiiksi päättänyt että lopetan jos alan odottamaan. Päätöstä pyörittelin mielessäni yli vuoden ja viimein joku vaan loksahti. Kävin hypnoosissa , koska pelkäsin etten välttämättä "yksin" tähän pysty. Kaiiki menny tosi hyvin ja yhtään ei tee edes mieli :)

Suosittelen kyllä hypnoosia kun vaan itse on jo tehnyt päätöksen lopettaa. Monet pystyy kyllä lopettamaan ihan tuosta vaan, ja varmasti pystyt sinäkin! Hienosti oot jo puolittanut määrää, nyt vaan pikku hiljaa vähennät enemmän ja kohta huomaat että et polta enää yhtäkään! Tsemmpiä kovasti!!!

Elvikkä mietiskeli kovasti keskenmonoja yms. Itsellä myös on käynyt pahat ajatukset mielessä, mutta oon vaan päättänyt että niihin turha kuluttaa energiaa! Jos kaikki ei ole hyvin niin kyllä sen sitten kuulee/näkee. Parempi elää hetkessä ja nauttia tilanteesta! Eli mä oon kyllä Suukkosiilin kanssa samaa mieltä. Koita nyt vaan ittaa rauhassa ja nauttia olostasi!

Applepie, minä myös "varttunut" joskaan en anna sen häiritä. 35v tuli juuri viikonloppuna mittariin ja himassa jo kolme kullanmurua. Kiva kun on muitakin yli kolmekymppisiä odottamassa.



Mupis, ihan mahtavaa kun plussasit! Seurattiinkin jo taipaleita tuolla kuumeilijoissa, joten onpa kiva kun liityit seuraan!



Sappivaivat, ovat olleet mullakin riesana viime raskaudessa. Tytön ollessa 1kk ikäinen, sappirakko leikattiin pois ja kaksi päivää myöhemmin klipsattiin uudelleen kun sain niin massiivisen kohtauksen klipsin vuodettua, että pyörryin kivusta kotona. Sen jälkeen on ollut aisoissa. Mutta oli aivan kaameaa! Sappikohtauksen kipuahan on verrattu sydänkohtaukseen, enkä pidä tuota määritelmää yhtään liioitteluna. Tsemppiä vaivan sietämiseen!



Annintähti, treenaamisessa kannattaa kuunnella ennenkaikkea itseään. Vatsalihaksia voi tehdä kyllä oman fiiliksen mukaan tässä alussa, ei se mitään hallaa tee. Mutta jos tulet huonovointiseksi tai tunnet kipua, et luonnollisestikaan jatka ko liikkeen tekemistä. Hyppimistä ei sinänsä ole kielletty, alkio/sikiöhän on todella hyvässä suojassa kohdussa. Mutta toki kannattaa olla todella varovainen, ettei horjahda tms ja saa sitä kautta vaurioita aikaan.



Itse olen treenannut maratonille ja siksi nää asiat on tuttuja. Minulla vaan luonto hoitaa nää liikkumiset minimiin, koska pienestäkin hengästymisestä, tärinästä ja vellovasta liikkeestä tulee oksettava olo. Niinpä ratsastus ja lenkit ovat nyt jääneet.



Tsemppiä tupakoinnin lopettajille! Yksi parhaista päätöksistä, minkä voitte elämässä tehdä. On se järkyttävää kun sairaalan ovensuussa on odottajia tupakalla ison vatsan kanssa. Jotenkin se vetää niin sanattomaksi... =(.



Täällä pientä väsymystä, vatsan juilimista ja rinnat hellänä ja turpeena. Liivikauppaan saa pian lähteä, on tullut jo ainakin kuppikoko lisää. Mies on riemuissaan tästä =D. Perjantain ultraa ootellessa... Jos siellä on kaikki niinkuin pitää, pääsemme kertomaan lauantaina muutamalle ystävälle/sukulaiselle kun edessä on isot synttärikemut. Jännää!!!



Mukavaa tiistain jatkoa,



RM rv6+2

kun nyt tuntuu siltä, et tämä asia täyttää lomalaisen mietteet aivan kokonaan! Liikaa aikaa! Vaikka kyllä noi pojat ovat kovasti yrittäneet "keskeyttää" äidin pohdintoja ;D



Roxymama, kiva tosiaan, et täältä löytyy muitakin "varttuneita" odottajia. Mulla on kieltämättä pientä ikäkriisiä havaittavissa ja kiinnostavaa nähdä vaikuttaako ikä odotuseen (siis olenko esim.väsyneempi kun 6 vuotta tai 7 vuotta sitten).Jokainen raskaus on tietty erilainen...



Olen molemmilla aiemmilla kerroilla kärsinyt ihan alusta lähtien kovasta pahoinvoinnista sinne ekan kolmanneksen loppuun asti, mut nyt moisesta ei ole mitään havaintoa. Olen vaan vähän lyhytpinnainen ja turvonnut joka suuntaan. Ultran varasin eilen kuun loppuun. Mulla ei ole kokemusta sappivaivoista, mut raskaudenaikaisesta hydronefroosista ja virtsakivistä kyllä, sekin oli kivuliasta!!!

Tsemppiä kaikille kesäkuisille :)

Kaikki vaatteet puristaa jo! Nyt voi jo sanoa että ei ole mitään kunnollista päällepantavaa :)



Roxymama: on tosiaan kiva kun on plussapinossa joku jonku kanssa on myös kuumeillut :)



uusi tukka laitettu tänään niin jospa se päivä ilostus tästä :) ilma ei kyllä anna mitään toiveita sen suhteen :o



mupis 4+6

Ja tervetuloa jälleen uudet mukaan :)

Minulla on huomenna se alkuraskauden ultra. Mieskin pääsee mukaan, eipä ole ollutkaan sitten esikoisen aikojen! Jänskättää kyllä, kun ei näitä viikkoja ole sitten vielä ihan 7:ää. Jonkinlaista pahoinvointia on joka päivä, syömisväliä ei voi päästää kovin pitkäksi. Mutta suurin ongelma on tuo yövalvominen... Tätä menoa olen sairaslomalla tuossa tuokiossa :(

No, tälle iltaa olisi luvassa jotain kivaakin, täytyy yrittää vähän piristää itseään!

eikkuli 6+5

Mulla on huomenna ultra että määritellään raskauden kesto. Oikestaan mua jännittää ihan hirveesti että onko siellä edes mitään.

Mä olen nyt ollu jo yli 24h täysin ilman savukkeita ja olen aika ylpeä itsestäni koska ei todella ole helppoo. Yritän nyt vaan kestää tän ekat 3 viikkoo vierotusoireita ja sit kuulemma pitäs helpottaa. Tosiaan mielummin oksennan vauvan vuoksi kun vierotusoireiden mut hei nythän kaikki tulee samalla kertaa :D

Chili ja "nipa"

Oon 22-vuotias ja mies on 31, ja ollaan reilu vuosi yritetty lasta naimisiinmenon jälkeen. Nyt lopulta ollaan heikosti plussattu ja pitäis mennä tk:seen vielä tarkistuskäynnille, mutta lopulta on aikas varma olo! netin laskuri antoi päiväksi 22.6. jolloin saataisiin mahdollisesti pikkuinen maailmaan!

Uutena täällä. Olen 23 vuotias ja mieheni myös saman ikäinen. Odotan kolmatta lastani,miehelle tämä ensimmäinen.Edellisestä liitosta tytöt 08 ja 09. Nyt laskettuaika 1.6.2013,jännäää :) Pahoinvointia ollut nyt kahden viikonajan, mutta jos jotain positiivista niin oksennus lentäny vain muutaman kerran kun viime raskaudessa sai seurustella pöntön kanssa jatkuvasti. viikon päästä eka neuvola.Raskaudesta tietävät miehen sisko joka myös odottaa samaan aikaan ja heidän vanhemmat sekä minun siskoni :) T: Mimosa rv 7+3

Useiden raskaustestien jälkeen mukaan. La 21.6, eli juhannusvauvaa odotellaan. Edellisestä liitosta 13- ja 14-vuotiaat, silloin tällöin meillä myös miehen lapset ed liitosta. Ikääkin molemmilla 35-40. Raskausoireina etovaa oloa, väsymyskohtauksia, ja rintojen superarkuutta. Mukana myös huolta ja pelkoa,sekä toivoa siitä, että kaikki menee hyvin, ja saadaan pieni iltatähtönen kesäkuussa.

Bongasin pientä ruskeaa tuhruvuotia vessassa käydessäni... Aikaisemmissa mulla ei ole ikinä ollut vastaavaa, verta on nähty vasta synnytyksessä viimeisten menkkojen jälkeen...

Onneksi huomenna on se gyneaika, saapa nyt heti ainakin tietää, onko siellä elämää (ollutkaan).

Tosiasiahan se kuitenkin on, että epävarmoilla viikoilla vielä mennään.

eikkuli 6+5

Ja tervetuloa kaikille uusille.



Olen pitänyt pientä nettitaukoa, koska en ykinkertaisesti ole jaksanut avata konetta.



Eikkuli80: Minä olen viimeisen kolmen viikon aikana herännyt joka yö puoli kolme enkä ole saanut unta sen jälkeen. Työpäivät menee ihan totaalisessa koomassa. Ihan pelottaa mitä saan siellä aikaiseksi kun isoja numeroita pyörittelen, pilkku virheitä ei saisi tulla.



Annintähti: Minä olen jatkanut salilla käyntiä ihan normaalisti kolme kertaa viikossa. Oman voinnin mukaan olen liikkeitä tehnyt. Jostakin palstalta luin että mahaan kohdistuvaa painetta on hyvä välttää ja ettei syke nousisi 140-150 yli. En tiedä onko nämä oikeita ohjeita, mutta vaikuttaa ihan hyviltä.



Joskus aikaisemmin kirjoittelin kuvottavasta olosta, nyt olen tullut siihen tulokseen että huono olo johtuu tästä loputtomasta väsymyksestä. Mikään ruoka ei töki vaan kaikki maistuu oikein loistavasti myös kahvi. Olen tämän viikon lasten kanssa syyslomalla ja ajattelin, että saan nukuttua univelkaa pois, mutta ei ihan mennyt suunnitelmien mukaan. Koiratkin katsoo ihmeissään kun hiippailen ensimmäisen kerran puoli kolme jo pystyssä, eivät edes vaivaudu nousemaan. No, eihän tätä raskautta kestä kuin 40 viikkoa, kyllähän äidit sen jaksaa nukkumattakin:)



Hyviä vointeja ja hyvin nukuttuja öitä teille muille! Minä lähden herättämään muun pesueen mun seuraksi:)



Merette 7+3

Eikkuli: Voi ei! Varmaan vähintään säikäyttää! Mutta vaikka tosiasia on, että vielä on epävarmat viikot, niin tosiasia on myös se, että pientä tuhruttelua esiintyy aika monilla alkuraskaudessa. Se johtuu kohdun ja emättimen lisääntyneestä verekkyydestä ja on vaaratonta. Usein esiintyy ihan ilman syytä, mutta erityisen herkästi esim yhdynnän jälkeen! Minä lähetän täältä oikein pitävät tarrasukat teidän vaaville!



Suukkosiili 7+1