heirah

Tylsää.

Poltan tupakkaa raskaana. Olen polttanut kolmasosan elämästäni, enkä ole ikinä saanut tarpeeksi halua lopettaa. Luulin aina, että lopetan viimeistään kun tulen raskaaksi, mutten ole ainakaan vielä pystynyt, raskaus tosin aika alussa. Haluaisin lopettaa, ja olen yrittänyt muutaman päivän välein, mutta aloittanut aina uudelleen.



Olen todella itsekäs, kun tupakoin, ja tunnen siitä huonoa omatuntoa joka päivä. Kaikki muut paheet olen lopettanut, ja tehnyt kaikki valinnat ruuasta nukkumiseen vauvan etua miettien. Ainoa itsekäs tekoni on tupakointi, jota yritän lopettaa, mutta jossa en ole onnistunut.



Olisin todella iloinen, jos joku todella osaisi kertoa, mikä saa olemaan näin riippuvainen, ja miksi tämä yksi ainoa asia elämässä on sellainen, mitä en osaa muuttaa vauvan vuoksi. Minulla ei vain ole lopettamiseen mitään muuta halua, kuin vauvan vuoksi. Rakastan polttamista. Eli oma itsekkyys se syy taitaa olla, miksei lopettaminen onnistu.



Lopettamiseen tarvitsee vahvaa tahtoa (en ole mikään vahva ihminen, vaan riippuvuuteen taipuvainen), ja vahvaa motivaatiota (jota en saa aikaiseksi, koska ei ole todellista halua lopettaa, vain tieto että pitäisi ja pelko vauvan puolesta). Siksi kai se lopettaminen on niin vaikeaa.



Lisäksi ei saa esimerkiksi käyttää nikotiinilaastaria raskaana, se helpottaisi lopettamista.

Oon 22-vuotias ja mies on 31, ja ollaan reilu vuosi yritetty lasta naimisiinmenon jälkeen. Nyt lopulta ollaan heikosti plussattu ja pitäis mennä tk:seen vielä tarkistuskäynnille, mutta lopulta on aikas varma olo! netin laskuri antoi päiväksi 22.6. jolloin saataisiin mahdollisesti pikkuinen maailmaan!