Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Mitä teen tällaisen miniän kanssa?
26.09.2012 |
Olen huomannut, että palstan suosituimpia urheilulajeja on haukkua anoppeja, mutta eivät nämä anoppi-miniä -suhteet aina niin herkkua ole meille anopeillekaan.
Minulla on ns. hankala miniä. Tai niin koen, päätelkää itse.
Hän tuntuu olevan aina puolustusasemissa, on keskustelun aiheena melkein mitä vain. Meidän sukumme perinteet ovat kaikki järjestään hänestä typeriä ja huonompia kuin hänen sukunsa, ja yleisetkin kommenttini hän tuntuu tulkitsevan henkilökohtaisena arvosteluna.
Esimerkiksi hiljan käyty keskustelu syntymäpäivien vietosta.
Pojanpoikani täyttää kaksi vuotta. Kysyin, voinko tuoda jotakin tullessani, kun tulemme synttäreille. Miniä sanoi, ettei tarvitse, ostaa kakun kotimatkalla töistä. Kysyin, huolisiko minun leipomani kakun (tykkään leipoa, ja miniä sen tietää. Lisäksi pidän itse tehtyjä kakkuja ostokakkua parempina, mutta en nyt sitä sanonut miniälle). Miniä sanoi, että ihan turhaa, ostokakku kelpaa. Tyydyin siihen, mutta puhelun lopulla miniä palasi aiheeseen ja sanoi, että ei tykkää siitä, että arvostelen hänen tapaansa järjestää asioita. Tipahdin tyystin ja kysyin, että anteeksi mitä, en ole mielestäni arvostellut... johon hän, että justiinhan minä kuulemma olin arvostellut häntä, kun ei ehdi leipoa synttärikakkua, kun on niin kiireinen.
Huokaus. Minusta on ihan ok, että asioita teettää ulkopuolisella, jos ei itse ehdi tai jaksa, tulisi mieleenikään sellaisesta ketään arvostella.
Sinänsä tietysti hyvä, että miniä sanoo suoraan, jos jokin häntä korpeaa, arvostan sitä. Paljon parempi kuin että hautoisi kaunoja itsekseen. Mutta kun tuntuu, että häntä korpeaa niin kovasti kaikki, mitä teen tai sanon. Oikeasti.
Kommentit (218)
Tämä voi olla kaukaa haettua, mutta omaa suhdettani anoppiin ja oikeastaan kaikkiin ihmisiin vaikeuttaa nyt jo edesmennyt juoppo äitini. Tuntuu aivan helvetin pahalta kun ei ole omaa äitiä, joka auttaisi ja tukisi. Olen siis tottunut pärjäämään omillani ja avun vastaanottaminen on vaikeaa. Ehkä pelkään tulla riippuvaiseksi tai vanhat haavat nousee muuten pintaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Itse muistan vetäneeni herneen nenään kun anoppi neuvoi ihan nätisti miten liedestä saa ruskeita jälkiä pois sokeripalalla. Ajattelin, että miksei sanonut asiaa miehelleni, naisenko velvollisuus se vaan on pitää asunto siistinä jne. Jälkikäteen reaktioni on vain huvittanut itseäni, anoppi tarkoitti kuitenkin pelkästään hyvää.
Kaikesta päätellen miniä etsii nyt erilaisia syitä purkaa omaa pahaa oloaan. Koska hän on ilmeisesti päättänyt, että sinä olet syntipuki, teitpä mitä tahansa, kannattaa pysytellä poissa ja antaa miniän elää omalla tavallaan.
Jos miniää korpeaa kaikki tekemäsi ja sanomasi, kannattaa olla tekemättä ja sanomatta. Vetäydy etäämmälle ja anna ajan kulua. Jos olet aikaisemmin esim. synttäreillä tarjonnut tiskausapua, niin nyt jätät sen tekemättä. Varmasti miniää loukkaa, kun selkein sanoin kerrot, että tämä ei osaa edes tiskata eli menet sinne synttäreille tällä kertaa kutsuttuna vieraana, et auttajana.
Komppaan muutamaa aikaisemmin kirjoittanutta myös siitä, että mikään kommenteissasi ei anna pienintäkään viitettä siitä, että haluaisit hyviä välejä ja että edes yrittäisit nähdä miniän purkausta hänen kannaltaan.
jopa The Jankkaaja, ja luoja varjelkoon ketään saamasta The Jankkaajaa anopikseen!
jos sun leipomat kakut on ihan helvetin pahoja? Ootko tullut ajatelleeksi? Ja koska kuvittelet olevasi hyvä leipomaan, kukaan ei kehtaa kommentoida, että paskaa on.
Mun miehen puolelta löytyy pari sukulaista jotka kuvittelee olevansa todella hyviä ruoanlaittajia ja leipojia. Ne sattuu olemaan just niitä joiden ruokaa/leipomuksia ainakaan minä en saa kirveelläkään alas ja mä syön oikeasti melkein mitä vaan!
Ne esim. leipoo aina itse omat leipänsä ja lahjoittaa niitä myös sukulaisille. Jostain syystä ne ajattelee että kun ne leivät on itsetehtyjä niin kaikki himoitsee niitä. Ne on aivan järkyttäviä ja jää meidän perheeltä aina kokonaan syömättä. Ne on jotain ruisleivän ja pullan sekoituksia, hyi helv...!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mikset heti hyväksynyt vastausta? Miksi piti tunkea sitä itsetehtyä kakkua vielä väkisin?
Mikä oli äänensävysi tuossa keskustelussa?
Mikset voinut vain aikuisesti ja asiallisesti vastata kutsuun ja mennä sinne ja käyttäytyä aikuisesti.
Vai teetkö noin muillekin kylään kutsuville? Kysyt mitä aikovat syöttää ja tunget sitten omia parempia sörsseleitäsi?
Ihmiset ovat sellaisia etteivät ymmärrä,että on monta hyvää tapaa toimia.. Olen kavereissani törmännyt paljonkin siihen,että arvostellaan miehen vanhempia ja heidän perheensä tapoja kuvitellen,että ne omat tavat ovat ainoat oikeat ja muut ovat huonoja. Näinhän asia ei ole,vaan juhlien viettotavatkin yleensä peritään lapsuudenkodista ja siksi ne tuntuvat omimmilta. Jos tällaisella ihmisellä on vielä huono itsetunto niin arvostelu on kahta kauheampaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mikset heti hyväksynyt vastausta? Miksi piti tunkea sitä itsetehtyä kakkua vielä väkisin?
Mikä oli äänensävysi tuossa keskustelussa?
Mikset voinut vain aikuisesti ja asiallisesti vastata kutsuun ja mennä sinne ja käyttäytyä aikuisesti.
Vai teetkö noin muillekin kylään kutsuville? Kysyt mitä aikovat syöttää ja tunget sitten omia parempia sörsseleitäsi?
Oon varmaan juurikin samanlainen kun ap:n miniä..MUTTA,mulla juontaa juurensa siitä että anoppi todellakin tyrkytti mulle kaikenlaista kuraa koko ajan.En osannut tehdä mitään yms..suoraan hän ei ikinä mulle mitään sanonut mutta...Esikoinen kun syntyi,hän oli meidän kotona häärännyt ja huseerannut paikat kuntoon.Siivonnut mun kaappeja yms..Mun mielestä tää on mun koti ja mun säännöt ja sotkut..En voi sietää sitä että joku häärää ja siivoo mun kotona kun oon pois,saatikak järjestelee tavaroitani..Toinen on se että anoppi tulee meille kylään ihan koska häntä huvittaa,ei siis ilmoita vaan pamauttaa vaan ovasta sisälle,ja monta kertaa viikossa...Olis ihan kiva olla vaikka alasti omassa kodissaan mutta ei niin ei...Lapsen synttäreille hän tuo omiansa vaikka en ole pyytänyt..Tykkään itse leipoa ja järjestää mutta tarjottavani eivät sit varmaan kelpaa..Oma äitini on minulle paljon läheisempi,aika luonnollista kuitenkin...Anoppi yrittää sivuuttaa äitini aika monessa asiassa...Että tämä takia välini anoppiini ovat nykyään viileät mutta asialliset...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei se todellakaan aina ole anopin vika. Mutta vinkiksi, jos on tämäntyppinen defensiivinen miniä, joka aina näkee asiat negatiivisina, kannattaa kysyä vain yksi kertaa ja sanoa sitten vaan kannustavasti, että hyvä homma, jos tarvitset jotain, olen käytettävissä ja soittele vaan.
Meitä on moneksi. Tällaiset vaikeat miniät saavat yleensä sitten itse anoppeina aikanaan tuta, millaista on, kun miniä on vaikea. Ei se luonne muutu yleensä vanhetassaan,
KOhtele muita niin kuin haluiaist itseäsi kohdeltavan samassa tilanteessa, tämä kannattaa muistaa.
Oon varmaan juurikin samanlainen kun ap:n miniä..MUTTA,mulla juontaa juurensa siitä että anoppi todellakin tyrkytti mulle kaikenlaista kuraa koko ajan.En osannut tehdä mitään yms..suoraan hän ei ikinä mulle mitään sanonut mutta...Esikoinen kun syntyi,hän oli meidän kotona häärännyt ja huseerannut paikat kuntoon.Siivonnut mun kaappeja yms..Mun mielestä tää on mun koti ja mun säännöt ja sotkut..En voi sietää sitä että joku häärää ja siivoo mun kotona kun oon pois,saatikak järjestelee tavaroitani..Toinen on se että anoppi tulee meille kylään ihan koska häntä huvittaa,ei siis ilmoita vaan pamauttaa vaan ovasta sisälle,ja monta kertaa viikossa...Olis ihan kiva olla vaikka alasti omassa kodissaan mutta ei niin ei...Lapsen synttäreille hän tuo omiansa vaikka en ole pyytänyt..Tykkään itse leipoa ja järjestää mutta tarjottavani eivät sit varmaan kelpaa..Oma äitini on minulle paljon läheisempi,aika luonnollista kuitenkin...Anoppi yrittää sivuuttaa äitini aika monessa asiassa...Että tämä takia välini anoppiini ovat nykyään viileät mutta asialliset...
esikoisen ristiäisetkin tulivat mieleen...mieheni suvulal ei ole mitään perinteitä tälläisissä..senpä takia sitten tein niiden mukaan joihin itse olen tottunut..no eipä kelvannut..suoraan mulle ei sitä sanottu mutta naama rutussa taas kuljettiin...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
mitä tuota puhelua ennen on tapahtunut.
tulla tarjoamaan toiselle synttärikakkua. Noh, eiköhän tämä ole provo johon tulee taas 5000 vastausta. Mutta vika ON sussa. Sama kuin miniäisi tulisi sanomaan sulle kun isäntäs täyttää 60 vee, että mä voin tulla tekemään teille kakun. Tai siivouksen. Miltä tuntuis?
Hän itse on jatkuvasti valittanut kiireitään ja kertoi tosiaan hakevansa kakun töistä tullessaan - miten se nyt on tunkeilevaa, jos vapaapäiväläinen himoleipuri kysyy, kelpaako hänen tekemänsä?Voi elämän kevät.
ap
jospa olet anoppina samanlainen kuin minun äitini tyttärelleen, minulle, on?
Jos miniä olisi huolinut apusi kakun muodossa, olisit selitellyt pitkin mäkiä kuinka ressu ei edes kakkua saa aikaiseksi, vaan minun piti sekin hänelle tehdä. Ei näistä nykyajan nuorista...
Nyt kun apusi kakun muodossa ei kelvannut, itket täällä (ja ehkä pitkin mäkiä?), kuinka hankala ja mitä nyt sanoitkaan, miniäsi on. Ei näistä nykyajan miniöistä...
Minun äitini kanssa ei siis voi voittaa, eikä oikein tulla toimeenkaan. Voiko sinun?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Me tulisimme hyvin toimeen kanssasi :) Joskus minua ärsyttää sellainen kun tarvitsisin vähän talkoohenkeä suvulta niin aina sanotaa osta ja osta. Siis ostamalla tulee aina parempaa kuin se että suvun naiset tekisivät minun kanssa jotain. Minun puolella se onnistuisi muttei toisella..
Iso osa Vauva-foorumilaisista taitaa olla yhtä herkkähipiäisiä mielensäpahoittajia kuin tämä miniä. Päässä vikaa, jos tulkitsee anopin avuntarjouksen siten, että tämä yrittää ottaa ohjat käsiin ja järjestää KOKO juhlat vanhempien puolesta. Kuka oikeasti loukkaantuu, jos joku ehdottaa VAIHTOEHTOISTA tapaa hoitaa _yksi_ juhlien osa-alue? Ja miten joku onnistuukin kaivamaan tällaisesta ehdotuksesta jotain piiloarvostelua? Hankalaa porukkaa.
Me olimme mielissämme, kun siskoni tarjoutui tekemään lapsemme ristiäiseen kakut. Jos olisimme halunneet tehdä itse, olisimme vain huikanneet, että kiitos vain tarjouksesta, mutta homma on jo hoidossa. Ei tää niin vaikeaa ole.
Aina tulee vittuuntunut olo.
Ja hän osaa myös aina nolata noissa juhlissa. Viimeksi toi lapselle ostokakun, koska minä kuulemma tungin asiaan ja lapsi ihan selvästi halusi ponikakun, mutta minä olin niin törkeä, että työnsin pöytään mansikkakakun.
Jouluna tekikin sitten vastaavasti sen tempun, että tällä kertaa ei tuonut mitään, vaikka pyydettiin, koska hänellä on diabetes ja pöydässä on vaikka mitä erikoisruokavaliota, joten pyysin, että ne jotka eivät voi syödä niitä tavallsiia, toisivat itselleen erikoisdieettien mukaiset.
Siinä sitten istui joulupöydässä ja huokaili teatraalisesti tyhjän lautasensa kanssa.
Ja kaikkein rasittavinta on se, että valittaa ja raportoi kaiken lapsettomille siskoilleni, jotka kaikki sitten kauhistelevat ja haukkuvat, kuinka jätän armaan äitini ruoatta jouluna...
En pysty edes ajattelemaan, millainen anoppi hän olisikaan!
Ja tosiaan ihan samanlaisella kirkassilmäisellä ihmetyksellä varmaan ottaisi kritiikkini vastaan, jos hänelle sanoisin kuten ap:n miniä sanoi.
ARGH.
On kyllä oikeasti tunkeilevaa tulla tarjoamaan toiselle synttärikakkua. Noh, eiköhän tämä ole provo johon tulee taas 5000 vastausta. Mutta vika ON sussa. Sama kuin miniäisi tulisi sanomaan sulle kun isäntäs täyttää 60 vee, että mä voin tulla tekemään teille kakun. Tai siivouksen. Miltä tuntuis?
Ja jos minulla olisi miniä ja miehen 60v juhlat, tai mitkä juhlat tahansa, niin arvostaisin kovasti avuntarjousta. (toki osaisin nätisti kieltäytyä, jos en sitä tarvitsisi tai haluaisi)
Päässä vikaa, jos tulkitsee anopin avuntarjouksen siten, että tämä yrittää ottaa ohjat käsiin ja järjestää KOKO juhlat vanhempien puolesta.
että miniä tulkitsi näin?
Mulla ei ole mitään anopin kakunleipomisia tai siivoiluja vastaan. Aina saa auttaa :).
Osa on näköjään vaan päättänyt, että aivan sama, mitä anoppi tekee, niin se on perseestä. Omaa, heikkoa itsetuntoa ja jopa v-maista luonnettakin nuo anoppikritiikit usein on. Tämänkin ketjun perusteella anoppi-miniä -suhteen ongelmaosapuoli on usein se miniä, ei anoppi. Anoppikriittisten kommenteista paistaa hyvin läpi se oma luonne, joka näin ulkopuoliselle näyttää tosi vaikealta.
Mä uskoisin, että näillä miniöillä on ongelmia myös muissa ihmissuhteissaan. Taitavat olla näitä ihmisiä, joiden mielestä syy on aina muissa. Itsessä ei ole mitään vikaa ;)
Alue: Aihe vapaa
että meidän pitäisi kanssasi arvostella miniääsi, koska hänestä tarjouksesi tuntui pahalta, ja hän sanoi sen ääneen, niinkö?
Komppaan muutamaa aikaisemmin kirjoittanutta myös siitä, että mikään kommenteissasi ei anna pienintäkään viitettä siitä, että haluaisit hyviä välejä ja että edes yrittäisit nähdä miniän purkausta hänen kannaltaan.