Kaipaan näkökulmia avioliitto-ongelmaan! Seksistä, rakkaudesta, tunteista, järjestä,
luottamuksesta...
Haluan kovasti rakastella mieheni kanssa ja niin haluaa hänkin minun kanssani. Minulle seksi on rakastelua, tapa osoittaa rakkautta. Mieskin sanoo, että minua hän haluaa, ei mitään eikä ketään muuta.
MUTTA: Kun meillä on paljon hyvää seksiä, olen hyvin luottavainen miestäni kohtaan (ja päinvastoin, kun luotan, haluan rakastella enemmän). Silloin voin parhaiten nauttiakin seksistä, kun en ole varautunut. Melkeinpä säännöllisesti, muutaman viikon välein mies jollain tapaa pettää luottamukseni ja satuttaa minua. Sitä pahemmalta se tuntuu, mitä enemmän olen häneen uskonut ja luottanut.
Jälleen kerran mieheni on pyytänyt anteeksi ja sanonut katuvansa, että oli taas loukannut minua. Hän olisi halunnut seksiä ja minunkin teki sitä mieli. Meillä oli läheinen aamu. Kuitenkin, siinä sängyn laidalla tulin järkiini ja kerroin miehelle, että minun on vihdoinkin aika ottaa järki käteen ja vastuu omista tunteistani. En saa laskea suojauksia, jos on odotettavissa, että mies taas satuttaa minua. Sitä pahemmalta se sitten tuntuu, mitä luottavaisempi (eli tyhmempi?) olen ollut. Mies sanoi ymmärtävänsä, että seksiä ei ole nyt tulossa, ja sanoi syyttävänsä siitä vain itseään.
Yhtä lailla minä jään ilman seksiä ja menetän, mutta yritän suojella itseäni ja tunteitani. Haluaisin, että mies voisi rakastella kanssani ja sanoa ja tuntea, että hän ei voisi koskaan satuttaa minua, mutta nyt en siihen usko. Hän voi satuttaa minua. Aina hän lupaa, mutta taas pettää lupauksensa.
Aikaisemmin ajattelin, että seksi on meitä yhdessäpitävä voima, mutta ei se toiminut niin. Kun luotin mieheen, nautin paljon, mutta sain aina nenilleni. Olin ollut tyhmä, kun luotin.
Nyt toivon, että en saa vastaukseksi, että jos en anna miehelle seksiä, hän hakee sen muualta. Ensinnäkään en siihen usko (meillä on muista syistä ollut joskus pitkiä taukoja). Toisekseen, jos sellainen uhka olisi, saisi mies sitten mennäkin, ihan kokonaan. Ongelman on luonut hän ja sen hän itse tunnustaakin.
Olenko ollut tyhmä, kun olen aina antanut anteeksi ja taas luottanut mieheen, kerta toisensa jälkeen? Ymmärrätkö sen, miten minusta seksielämä liittyy kiinteästi luottamukseen? Mitä neuvoisit minulle? Miten kommentoisit ajatuksiani?
Kommentit (65)
itse tein niin myös miehelle, josta olin päättänyt erota, mutta ajattelin odottaa pari vuotta lasten takia.
Miehen kyseessä ollessa asia ei välttämättä ole sama. Hän saattaa hyvinkin haluta pitää yllä perhettä ja harrastaa seksiä kanssasi, mutta sinun on aivan turha yrittää painostaa häntä viettämään aikaa kanssasi. Hän ei pidä siitä, eikä viihdy seurassasi. Todennäköisesti hän silti on tyytyväinen suhteesen, ainoastaan sinun painostuksesi häiritsee.
Kokeile vaihtaa tyyliä, älä ehdota mitään yhteistä aikaa hänen kanssaan koskaan enää. Katso miten hän reagoi.
Jos siis kyseessä ei vedätysketju vaan aitoa asiaa.
Mies välttelee tilanteita, joissa pettymys tulossa, eli kun suhteessa ei noilla pelimerkeillä harmoniaa ei ole niin ei seksiäkään eikä miehelole tyydyttävää parisuhdetta. + päälle vaatimukset katumusharjoituksista ennen kuin saanti palaa, niin siinäpä se soppa on. Mikä on muna ja mikä kana siinäpä se kysymys.
Koska tekee kuitenkin väärin ja/tai tulee pettymyksiä, niin on sitten töissä tai kavereiden kanssa.
Kyllä se vaan on niin, että vaimo otetaan jotta saadaan säännöllistä seksiä, mutta hauskaa pidetään aivan muissa ympyröissä.Hanki sinäkin lähipiiriisi ihmisiä, jotka haluavat viettää aikaansa kanssasi. Vai eikö sellaisia löydy?
Tämä lienee ihan hyvä neuvo. Tosin siinä nousee sitten kysymys, että miksi katsella sitä miestä siinä?
Sen seksin vuoksi? No tota, joo, ei ole riittävä syy. Ei se seksi niin mahtavaa ole ja sitä olisi tarjolla muutenkin.
Lasten vuoksi? Jossain määrin mutta rajansa kaikella.
jollain tapaa läheisriippuvaiselta suhteelta. Ehdolliselta, molemminpuolisesti. Mielestäni tarvitsette pariterapiaa. Sinulla on joku syvempi trauma, jota odotat miehesi "parantavan" koko ajan ja mies on mennyt mukaan tuohon "sairaaseen" kuvioon. Ehkä olette narsisti, narsistin- uhri- pari tai jotain, mutta normaalilta toi ei kuulosta. Noin pitkässä suhteessa ei ole normaalia olla noin helposti loukkaantunut ja haavoittuva ja toisaalta ei ole normaalia että toinen toistuvasti loukkaa. Teidän pitäisi terapiassa selvittää miten ja miksi ja koska toi kuvio sai alkunsa.
- ettekö todella tee mitään yhdessä/ vietä aikaa keskenänne edes siivoten tai ruokaa laittaen?? Jos noin on ettette ole käytännössä tavanneetkaan kuukauteen eikä miestä senkään jälkeen kiinnosta sinun seurasi - no, itse lähtisin suhteesta äkkiä.
Ihan turhaan istut kotona odottamassa josko miehellä olisi hetki aikaa sinulle jos häntä ei parisuhde tai perhe kiinnosta. Selvästikään hän ei ole sisäistänyt parisuhteen merkitystä eikä sun kannata jäädä siihen opettamaan aikuista miestä.
Mun on tosiaan vaikea kuvitella tilannetta koska me viihdymme loistavasti yhdessä - joskus toivoisin että mies menisi kavereittensa kanssa Joo, ehkä kerran vuodessa ja sekin hädin tuskin naapuria pidemmälle. Ehkä tuo vaativa työ matkoineen (ja erityisesti rakkaus ja kiintymys puolisoa kohtaan) tekee sen että kotia ja perhettä arvostaa eri tavalla...
56