Lue keskustelun säännöt.
En tajua tätä, että esim. hammaslääkärikammoisia ymmärretään, mutta ei synnytyspelkoisia.
18.09.2012 |
Jos ihminen sanoo pelkäävänsä kuollakseen hammaslääkäriä niin kaikki ymmärtävät ja kilvan kehuvat että kyllä voi vaikka nukuttaa, että saa ne hampaat hoidettua ja tsempataan kovasti.
Mutta jos pelkäät kuollaksesi synnytystä, jossa oikeasti voi lapsi tai äiti kuolla tai vammautua pahasti, niin jo ollaan kilvan haukkumassa sellaista äitiä, joka noin luonnollista tilannetta pelkää. Ja muistetaan korostaa ettei tuollaisen olisi kannattanut lapsia edes hankkia ja haukutaan huonoksi äidiksi ym.
Kyllä naiset on merkillisiä...
Kommentit (56)
Tosiasia on, että nainen on luotu synnyttämään eikä siitä pitäisi tehdä elämää suurempaa juttua.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ihmistä ole mihinkään "luotu". Riskit puhuvat puolestaan.
En ole kyllä koskaan kuullut kenenkään vähättelevän synnytyspelkoa, siihenhän on kaikenmaailman hoitojakin. Todella omituinen ajatus, tottakai kaikki pelkää synnytystä, kuka enemmän, kuka vähemmän. Myös minä pelkäsin synnytystä, ja se oli kauheaa, sekä alakautta, että sektiolla, mutta silti kun hammaslääkäriin pitää mennä, menisin mielummin synnyttämään, hammaslääkäristä näen painajaisia, ja sinne on pakko mennä aina vaan uudestaan ja uudestaan.
Kaksi lasta alateitse synnyttänyt, enkä yhtään aliarvioi synnytyspelkoa. Mielestäni ihmisten on saatava haluamansa hoitomuoto. Itse pelkäsin yhtäpaljon sektiota ja eniten sitä inhottavaa haavaa+ arpea. Oli vähällä, etten jälkimmäisestä joutunut hätäsektioon ja olen kiitollinen, että tuli terve lapsi ulos ilman leikkausta.
Itse en ymmärrä tätä äiti-tabua Suomessa!! Ihmeellistä ajattelua yleisellä tasolla, vaikka toisaalta katsotaankin Suomen olevan edistyksellinen maa niin äiteihin liittyvät tabut elää voimakkaasti vielä tänäpäivänäkin.
Esim:
Uraäidit vs kotiäidit miettikääpäs ajatteluanne esim. Uraisä tai koti-isä, jolloin vaimo onkin töissä vaikka viikot ja käy kotona 2-3 päivänä viikossa. Onko yleisesti hyväksyttävää?
Äideiltä odotetaan vielä sanomatta asioita, jotka alkavat jo odotusaikana.
-Odottavan äidin kuuluu ajatella ja toimia tietyllä tavalla, olla onnensa kukkuloilla ja elää terveellisesti.
-Synnytykseen valmistautuvan äidin täytyy taas osoittaa rohkeutta, luonnonmukaisuutta ja osittain jopa keltää pelkonsa julkisesti.
-Vastasynnyttäneen äidin pitää olla onnea täynnä, kun saa lapsen rinnoilleen. Jos näin ei ole, niin sitä ei ainakaan voi näyttää. Usein niin kuulemma on varsinkin rankan kokemuksen jälkeen, ettei tekisi mieli nähdä koko nyyttiä.
- Pienten lasten äiti ei saa koskaan hermostua lapsilleen ainakaan niin, että laukaisee suustaan jotain sopimatonta, mikä ei sovi lasten korville. Hänen pitää myös haluta olla kotona lasten kanssa ja miel. leipoa ja askarrella lasten kanssa siivoamisen ja muiden kotitöiden ohella (ja mielellään silti käydä päivätöissä, kuskata lapsukaiset päivähoitoon ja kouluun ja jaksaa joka tahon kanssa innostuneesti pohtia lapsen kehitystä ja osallistua vanhempaintoimintaan)
Lista on loputon.. Miettikääpä jos näin ei ole? Oletko heti huono äiti?
Kylläpä voi ponnistusvaihe kestää helpostikin pidempään kun tunnin. Nimimerkillä 2,5 h ilman kipulääkitystä eikä imukuppia kaivettu edes esille.
T: ensi kerralla pelkosektio
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tunteiden ymmärtäminen ja siitä johtuvat konkreettiset toimenpiteet ovat kaksi eri asiaa. Niiden suhteen ero lienee siinä, että hammaslääkärissä käyntisi koskee vain sinua itseäsi. Voit ottaa minkä tahansa puudutuksen tai sedaation. Synnytys koskee myös syntyvää lasta, joka luonnollisesti on heikommassa asemassa kuin äiti ja synnytyksessä tulee minimoida lapsen riskit esim. lääkityksen suhteen. Section riskit tulee arvioida lapsen hyvinvoinnin, ei äidin tuntemusten mukaan. Joskus sectio on tietenkin lapsen kannalta turvallisin vaihtoehto.
Miten sektion tai alatietsynnytyksen riskit tai edut liittyvät aloitukseen?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kun erehdyin täällä kertomaan oman miesnäkökulman kätilöistä ja
kivunlievityksestä niin sain vuoden kommentointikiellon tänne!
En nyt viitsi toistaa:)
Hys hys!
[quote author="Vierailija" time="18.09.2012 klo 12:21"]
Sektio lisää myös veritulpan riskiä. Taudin riskiä voidaan vähentää erityisillä tukisukilla, jotka lisäävät laskomoveren virtausnopeutta. Nostettu verenvirtaus estää laskimoiden venymistä ja siten verisuonen seinävaurioiden syntyä. Tukisukkahousuja pidetään leikkauksen ajan ja leikkauksen jälkeen kunnes äiti on jalkeillaan.
[/quote]
TÄH????
Minulle on tehty NKL:llä kolme pelkosektiota enkä ole kuullutkaan tukisukkahousuista tai - sukista!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="18.09.2012 klo 12:17"]
ihmettelen sitä, että sektio on mukamas niin hirveän riski juttu ja siinä vaarannetaan lapsen henki yms.
Mutta jos taas sektio tehdään esim. perätilan takia niin yhtäkkiä se onkin niiin turvallinen perus rutiinileikkaus eikä mitään vaaraa...
merkillistä sanon minä!
Ei kukaan sanonut :)
Minulla on aiheesta kirjallista materiaalia, saatu Naistenklinikalta.
Pelkopolin lääkärin paperissa sanottiin mm. "sektio on iso ja vaarallinen leikkaus. Kohtutulehdukset ovat varsin yleisiä"
Pelottelusta huolimatta halusin sektion. Päätöksen jälkeen sain hoitajalta paperin (tarkoitettu äideille, joille tehdään sektio esim. perätilan tai ahtaan lantion vuoksi). Siinä sanottiin mm. "sektio on pieni rutiinileikkaus, jota ei kannata pelätä. Kohtutulehdukset ovat varsin harvinaisia"
Eli: sektion suuruusaste, riskit ja seuraukset riippuvat siitä, haluaako sektiota äiti vai määrääkö sen lääkäri :-D
[quote author="Vierailija" time="30.10.2013 klo 07:18"]
[quote author="Vierailija" time="18.09.2012 klo 12:17"]
ihmettelen sitä, että sektio on mukamas niin hirveän riski juttu ja siinä vaarannetaan lapsen henki yms.
Mutta jos taas sektio tehdään esim. perätilan takia niin yhtäkkiä se onkin niiin turvallinen perus rutiinileikkaus eikä mitään vaaraa...
merkillistä sanon minä!
Ei kukaan sanonut :)
Minulla on aiheesta kirjallista materiaalia, saatu Naistenklinikalta.
Pelkopolin lääkärin paperissa sanottiin mm. "sektio on iso ja vaarallinen leikkaus. Kohtutulehdukset ovat varsin yleisiä"
Pelottelusta huolimatta halusin sektion. Päätöksen jälkeen sain hoitajalta paperin (tarkoitettu äideille, joille tehdään sektio esim. perätilan tai ahtaan lantion vuoksi). Siinä sanottiin mm. "sektio on pieni rutiinileikkaus, jota ei kannata pelätä. Kohtutulehdukset ovat varsin harvinaisia"
Eli: sektion suuruusaste, riskit ja seuraukset riippuvat siitä, haluaako sektiota äiti vai määrääkö sen lääkäri :-D
Minulle lyötiin pelkopolilla käteen lappu, johon on listattu sektion riskit. Alatiesynnytyksen riskejä siinä ei tietenkään ollut. Kysyin, että annetaanko sama lappu niiden käteen, joilla on sektio edessä vaikkapa ahtaan lantion takia. Ei kuulemma...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="18.09.2012 klo 12:25"]
Jos siis on hankkiutumatta raskaaksi. Hammaslääkäriäkin voi vältellä, mutta sinne voi silti joutua elämässään jokusen kerran.
Eli ehkä on vaikeampi tuntea sympatiaa sellaista henkilöä kohtaan, joka tietoisesti hankkiutuu siihen tilaan, jossa joutuu kohtaamaan pelkonsa.
[/quote]
Nämä mielipiteet, joihin varsinkin av:lla törmää, ovat niin uskomattoman tyhjäpäisiä, ettei edes tiedä miten niitä vastaan argumentoida. Siis onko joku ihan oikeasti, aidosti sitä mieltä, että ihminen joka ei uskalla synnyttää alatietä ei ansaitsisi lasta ollenkaan? Että sen noin puolen vuorokauden mittainen aika, joka alatiesynnytykseen kuluu, on niin mittaamattoman arvokas, että jos ei siihen kykene ei kykene koko äitiyteen joka kuitenkin kestää koko elämän? Aikamoista sontaa!
Olen synnyttänyt sekä alakautta että pelkosektiolla ja uusi pelkosektio on edessä. En onneksi kaipaa kenenkään hyväksyntää valinnalleni, enkä myöskään koe että minun pitäisi sitä kenellekään muulle kuin leikkausluvan antavalle lääkärille perustella. Synnytyspelko on LÄÄKETIETEELLINEN syy tehdä sektio, sillä vaikea synnytyspelko sekä hidastaa että vaikeuttaa synnytystä.
Ja mitä noihin sektion riskeihin tulee, minun todennäköisyyteni kuolla auto-onnettomuudessa on huomattavasti suurempi kuin se todennäköisyys että kuolen tulevassa suunnitellussa sektiossani. Silti lähden kohta autolla töihin...
[quote author="Vierailija" time="18.09.2012 klo 12:45"]
Tosiasia on, että nainen on luotu synnyttämään eikä siitä pitäisi tehdä elämää suurempaa juttua.
[/quote]
Ymmärrän kyllä että tämä voi olla sinulle paha järkytys. Tiedoksesi, ihminen on suunniteltu kuolemaan. Tästä huolimatta useimmat meistä yrittävät sitä vältellä. Ethän sinäkään toki käytä minkään sortin lääkkeitä missään tilanteessa jottet vaan vaikuta noihin luonnon suunnitelmiin?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="18.09.2012 klo 12:24"]
mun inhottava veljen vaimo aina jaksaa päivitellä kuinka hän ei voi ymmärtää äitejä jotka valitsevat sektion kun alatiesynnytys on niin paljon helpompi ja kivuttomampi! (daa,eukko odottaa kuudetta,että eipä kait ne siltä ole vaikeasti syntyneetkään!)
ja ihan niin kuin ei muistaisi,että mulle tehty 3 pelkosektiota,kun ensimmäinen alatiesynnytys oli niin vaikea.
mutta ainahan sitä on aiheita millä pitää näyttää kuinka parempi äiti hän on.
ylipäätäsä en tajua väittelyitä miten sen lapsen pitäisi syntyä,pääasia että syntyy,eikä jää sinne! :)
Mulle ihan sama miten kukakin lapsensa synnyttää tai ei synnytä. Ei hirveesti mun persettä kutita. Huolehdin näissä jutuissa vain omista asioistani, ellei joku halua minun välttämättä alkavan hänen asioistaan huolehtimaan :)
ja kuten Anja Kauranen aikoinaan eräässä kolumnissa kertoi, että suunniteltujen sektoiden jälkeen hänen alapäänsä on kuin tyttösen, tiukka ja sievä.
Kolumni taisi olla 90-luvun puolivälissä kun odotin esikoista. Synnytyksen jälkeen ymmärsin, miksi kyseinen rouva oli halunnut sektion. Oma alapää oli venynyt ja kipeä. Kateeksi kävi Anja Kaurasen alapäätä, kun oli kolumnin mukaan päässyt seksiä harrastamaan todella äkkiä ja alapää oli edelleen ihan normaali ja mies oli kehunut.
Sektio on hyvä ratkaisu. Ei tule vammoja alapäähän ja ei mene seksielämä pilalle
ei pitäis hankkiutua raskaaksi jos ei uskalla synnyttää. mä en ihan täysin ymmärrä näitä pelkääjiä, minusta tuntuu, että moni vaan pelkää pillunsa vähän kärsivän ja se ei minusta ole oikea pelko
Jees. Parasta on kun opettelee elämään niin ettei kaipaa kenenkään sympatiaa. Helpottaa elämää huomattavasti.
Itse olen menossa suunniteltuun sektioon. Haluan toisen lapsen. Ensimmäisestä synnytyksestä toipuminen oli vaikeaa. En varsinaisesti pelkää synnytystä, olen vaan sen järkeillyt niin että pääsen sektiossa todennäköisesti helpommalla ja vältyn niiltä pitkäaikaisilta ongelmilta mitä tuli alatiesynnytyksessä. Papereihin syyksi tulee kuitenkin pelko, koska Suomessa täytyy aina joku syy sinne keksiä. En ole ajatellut rajoittaa lapsilukuani yhteen siksi että en saa tuntemattomien ihmisten sympatiaa. Mulle aivan sama.
Voisin tehdä tämän mielelläni myös maksamalla yksityisellä, (pelkopolilla ravaamisen välttämiseksi) mutta Suomessa ei ole yhtään yksityistä synnytyssairaalaa, joten se että tästä tulee yhteiskunnalle kustannuksia n. 600 € enemmän kuin normi synnytyksestä, ei ole minun vikani.