~*~Pitkään tuhdanneiden syksy~*~
Kommentit (84)
Evelina, et varmasti tunne minua. Olen seurannut sinun kitjoituksiasi koko sen ajan mitä itse olen yrittänyt (3,5 vuotta) ja elämänkohtalosi on koskettanut paljon. Ja kun sinusta ei pitkään aikaa kuulunut mitään, olin jo vähän huolissani, miten jaksat kaiken kokemasi jälkeen.
Toivon sinulle voimia ja onnea tulevaan!
Noniin eli pikakuulumiset vain..
Kävin torstaina siellä ultrassa ja hieno kolmikerroksinen 8,5 millinen limakalvo oli. Myös 20mm folli vasemmalla?! Eikös estrogeenin pitäisi estää follien kehittymisen.. Noh joka tapauksessa, tiistaina olisi aamusta siirto, jeijj! Eilen aloitettu taas Luget ja Zumet jatkuu samalla annoksella.. Tässä alkaa olla oikein hormonaaliset olot taas :D
-M
Elikkäs viime torstaina ja tänään kävin taas ultrissa, tänään näkyi vasemmalla puolella 20mm folli (ja oikealla näkyi kanssa jotain, mut ei mitannu sitä/niitä...) ja limiskin oli 8mm, et lääkäri oli erittäin luottavainen, mut mä en... Jotenkin vaan tuntuu et meille ei kolmatta tuu ei sit niin millään! Sain ohjeeksi oviksen tikuttamisen ja ohjeet jos plus/miinus... ja sen perusteella sitten tänään painelin apteekkiin, ja ostin ja kotiin tullessa tein testin ja plussaa se näytti, ja nyt sit pistin pregnylin... ja sit petipuuhiin ;)
Gabriela, hienoa ettei ollut vihurirokkoa! Ja pääsette nyt "rauhallisin" mielin jatkamaan yritystä...
Marjanalle, pahoittelut menkoista! Uutta matoo koukkuun vaan ;)
katka kp18/??
Marjana: Olen niin pahoillani, ettei tärpännyt teillä vieläkään, pahoittelut menkoista. Ole kuule vaan ihan turhautunut ja pettynyt, saat olla!! Kaikki tunteet on sallittuja ja teille on kyllä tuota odotusaikaa annettu niin liian kanssa, että ei mikään ihme, jos alkaa turhauttaa! Ja varsinkin kun ei ole mitään vikaa löytynyt, vaan olisitte esim. ikänne ja elämäntapojenne puolesta ideaaleja vanhempia.. Elämä on niin hemmetin epäreilua tosiaan.. Mutta elämästä ei myöskään tiedä, milloin huono tuuri kääntyykin hyväksi. Onni voi odottaa seuraavan kulman takana. Siksi yritä jaksaa uskoa vaan ja vielä!!
).(
Tänään olin taas gynellä. Jälkimmäinen, tällä viikolla tehty verikoe todistaa, että olen kuin olenkin suojattu sitä vihurirokkoa vastaan! Sitä ei tiedetä, olenko saanut jossain vaiheessa kuitenkin sen rokotuksen vai olenko kenties sen sairastanut. Täällä vihurirokko tulkitaan kahdessa kohdassa verikokeissa. Ensinnäkin lukuna täytyy olla enemmän kuin 12. Mulla oli aiemmassa kokeessa 123, jälkimmäisessä 92. Ja sitten on sanallinen kohta, jossa pitää lukea negatiivinen. Sen mun ekan kokeen tulos oli "lievästi positiivinen". Ehkä siinä kokeessa oli tosiaan jotain vikaa, kuten tohtori epäili, koska tohtorihan säntäs itse sinne labraan ja sanoi puhuvansa labran päällikön kanssa.. Joka tapauksessa tohtori on nyt tyytyväinen, ja päätin luottaa häneen, mitä muutakaan voisin..
Eli hoidot jatkuu! :) Ultrassa näkyi taas "upea" limakalvoni sekä löytyi follikkeleita, molemmilta puolilta! :) Toisella puolella olivat kooltaan 21mm, 20mm ja 2x 18mm. Toisella oli ainakin 20mm ja 18mm. Molemmilla puolilla on mahdollisesti enemmänkin, mutta gyne "ei nyt niitä pienempiä alkanut etsiä, kun punktiossa kyllä ottavat sitten kaikki ulos". Hän on tosi tyytyväinen tohon saldoon, joten minäkin sitten (...vaikka olisin jotenkin halunnut paljon enemmän follikkeleita). Mutta eikö noi ole hirveen isoja jo!? Miten ikinä ne selviää irtoamatta maanantaihin? :o
Pistin siis tänään viimeiset Puregonit (300iu) ja Orgalutranin, huomenna kl 12 on viimenen Orgalutran ja kl 24 Pregnyliä (2). Punktio on ma-aamuna ja jos päästään implantaatioon saakka (jos siis follikkeleissa on munasoluja ja alkavat jakautua) niin se on sitten ens torstaina 6.12.!! Iik :D
Sain myös vähän tietoa luovuttajasta! Mullahan käytetään nimetöntä luovuttajaa, mutta tohtori oli valinnut mahdollisimman paljon minun näköiseni miehen, pohjoismaisen, pitkän, vaalean ja sinisilmäisen. On isättömän lapsen etu, että hän näyttää mahdollisimman paljon minulta, siinä säästyy joiltain kysymyksiltä "missä sun isä on?".
Olo on ollut hyvä. Limaa on tullut paljon ja miestä tekis mieli, sikäli uskon että ovis lähenee! ;) Tänään oli aamusta kyllä hormonaalinen masennus, itketti ja masensi, mutta oli silti niin onnellinen olo, kuten on nytkin. Hassut hormonit! :) Yritän muistuttaa itselleni, että hyvin luultavasti ekalla kerralla ei tärppää, mutta kun nyt tulis niitä munasoluja... annan kyllä itseni nauttia siitä , että näin pitkällä kerrankin ollaan! :)
Tsemppiä kaikille ja hyvää viikonloppua! Tää lähtee nyt firman pikkujouluihin ;)
t. Gabriela kp10