~*~Pitkään tuhdanneiden syksy~*~

PAS päästiin tekemään torstaina! Nyt siellä on kaveri kyydissä ja toivottavasti tarraa tiukasti kiinni. Hieman mieltä painaa se, että alkio ei ollut käsittääkseni kuin kaksisoluinen, koska otettiin vasta aamulla sulamaan ja PAS oli iltapäivällä. Toivottavasti se on siitä lähtenyt kehittymään.



Meillähän kävi siis siten, että edellisenä iltana otettu alkio ei lähtenyt jakaantumaan ja joutuivat sulattamaan kaksi alkiota PAS-päivän aamuna. Toinen siirrettiin ja toisen kohtalosta soitin seuraavana päivänä. Se kolmas oli lähtenyt jakaantumaan ja meni vielä sitten takaisin pakkaseen, jee! :) Se antaa sentään toivoa, että ehkä tämä kyydissä olevakin on reipas kaveri ja alkaa kasvamaan.



Piinapäiviä siis eletään!! Milloinhan sitä uskaltaisi testata: ;)



Marjana pp 2



Mäntänen: Tuonne listaan voisi lisätä jonon jatkoksi:

1.PAS 11/2012

Evelina: Kiitos tsempeistä! Toivottavasti et pahoittanut mieltäsi noista mun kommenteista :( En tiennyt taustaasi, niin siksi noin ajattelemattomasti kyselin. Toivon totisesti, että sinä sen käärön vielä itsellesi saisit! Pidän sulle todellakin peukkuja täällä! Ja eihän siihen vuodenvaihteeseen tosiaan ole enää kovin pitkä aika :) Minulle muuten julkisen lääkäri sanoi heti ekalla tapaamiskerralla, että alahan napsia sitä foolihappoa. Ja nyt on sitä sitten otettu joka päivä.



Iiris: Oli varmasti ihanaa päästä ultraan näkemään pikkuinen! Paljon onnea vielä kertaalleen!



Mäntänen: Kiitos tsempeistä! Testailen aikaisintaan viikon päästä, jos vielä silloinkaan uskallan. Tsemppiä sulle ultraan!



Marjana: Hienoa, että saitte kyytiläisen! Kunpa nyt tarraisi kunnolla kiinni! Ja vielä pakkaseenkin jäi yksi. Toivotaan, että tästä nyt vihdoin tärppäisi!! Niin ja pakko vielä kommentoida tuota hoitajan aikasekoilua. Ihme touhua!!! Olisi nyt varmistanut tuon asian vielä jostain, kun kerran siitä sanoit. Mutta loppu hyvin, kaikki hyvin ja siirto on nyt tehty. Piinailupäiviin jaksamisia! :) Milloin meinasit testata?



ON: Kävin eilen verikokeissa. Kysyin, että mitä katsovat siitä verestä ja kuulemma progesteronia. Olen vähän pihalla, kun lääkäri sanoi, että jos tehdään inssi, niin he ilmoittavat minulle, olenko raskaana ja jos oltaisiin tehty vain ovulaation induktio, niin itse pitäisi testata, onko raskaana. Mutta näkeekö siis tuosta progesteronista, onko raskaana? Eikö se vaan kerro siitä ovulaatiosta? Ja näkeekö sen (mahdollisen raskauden) jo viikon päästä inssistä? Ja sitten ihmettelen sitä lääkärin soittoaikaa, joka on siis vasta 23.11. jossa kertovat verikokeen tulokset. Tai en tiedä soittaako lääkäri vai kuka, mutta he soittavat minulle kahden viikon päästä. Siis täh? Ensi viikon perjantaina on 2 viikkoa inssistä ja muistaakseni noista kahdesta aiemmasta inssistä alkoi vuoto aina tasan 2 viikon päästä. Mulla ei ole mikään kova hinku päästä testaamaan sitä negaa, joten odottelen ainakin sinne ensi perjantaille ja ehkä pidempäänkin. Kova luotto siis näitä hoitoja kohtaan :) Mutta tosiaan nyt vähän ihmetyttää tämä verikoehomma ja miksi tuo ilmoitusaika annettiin verikokeesta vasta kahden viikon päähän? Tänään siis piinapäivä numero kahdeksan menossa ja mitään oireita ei ole ollut, paitsi tänään on aamulla alavatsa kipuillut ja samoin nyt illalla. Mutta en suostu vetämään mitään johtopäätöksiä ja nostamaan toiveita korkealle. Eli positiivisilla mielillä mennään ;)

Kiitos tsempeistä. Kyllä täältä vielä noustaan, ehkä...



IHANAA iiris, että kaikki oli hyvin! Jes!



Evelinan merkin minäkin muistan, tsemppiä sulle hoitoihin. Oot aika sissi, ei kovin moni tuohon lähtis ihan yksin! Vautsi vau!



Karoliinan tilanne vaikuttaa mukavalta, toivottavasti saatte plussan tästä kierrosta :) Millos testaat? ;)



Marjanan tilanne vaikuttaa myöskin hyvälle, kyytiläinen matkassa pistää varmast suun hymyyn :)



Mä nappasen huomenna vikan primolutin, ja sit oottelen niitä menkkoja ja kp 2-3 pitäs päästä ultraan, toivottavasti ei satu torstaille, kun sinne on hankala järkätä lääkäriaikaa... No, kattellaan nyt... Kysta on ollut hiljakseen (jotain pientä kipuilua on ollu, varsinkin sillon alussa, olin ihan varma et tuun niiiiin kipeeks siitä, mut onneks ainakin tällä hetkellä vaikuttaa hyvältä, kystan puolesta)



Ilmoittelen ens viikolla, tai seuraavalla miten käy...



Katka kp??/?? (en oo ees jaksanu enää laskee kun meni pyllylleen kierto...)

Kivaa, että täällä on taas tullut kirjoituksia.



Karoliina, en tietenkään pahoittanut mieltäni. Ethän voinut tietää. Ja luonnollistahan se on et miehen kanssa yleensä näitä hoitoja läpikäydään. Eli olen kaiketi aika harvinainen tapaus, tosin en omasta vapaasta tahdostani.

En kyllä minäkään ymmärrä miksi ottavat tuon verikokeen tuohon aikaan. Voihan se tietty olla, että progesteron jotenkin reagoi raskauteen.

Muuten, mä sain haaleita plussia niissä mun kohdunulkoisissa jo kahdeksan päivän päästä siirrosta. Ja mullahan se hcg-taso oli vielä tosi matala joten voisit jo hyvin kokeilla jollain herkällä testillä, mikä mittaa 10 yksikköä. Nostan hattua sulle jos pystyt olemaan testaamatta aiemmin. Itse oon sitä sorttia et testailen niin pian kuin mahdollista vaikka se nega ketuttaakin. oon vaan niin malttamaton. nuo mahakipuilut on kyllä ihan hyvä oire. Onko palelua ollut?



Oi Marjaana, ihanaa, olet nyt sitten raskaana kunnes toisin todistetaan. Onnea pikku kyytiläisestä. lähetän sullekin kuormallisen tarrasukkia, että varmasti tarraa kiinni oikeaan paikkaan. Ja mahtavaa että jäi vielä huurunenäkin jemmaan. Eikö teillä sitten kypsytelty niitä alkioita ennen pakastamista ollenkaan? Mulla muistaakseni kypsyteltiin ekan kerran kuusi päivää ja tokalla kolme. Näin olivat ehtineet jakautumaan jo ties miten monisoluiseksi. no mutta eihän sillä väliä, nyt se sun kyytiläinen saa kasvaa kehittyä maailman parhaassa paikassa, oman äidin lämmössä. Ihanaa.



Mutta ette usko siskot! Mä löysin itse luovuttajan. Tämä mun puolituttu on halukas luovuttamaan ja jopa mulle suoraan. Siis apua, voiko noin ihania ihmisiä olla olemassa. Nyt sitten tietysti tuo joulu vähän sotkee systeemejä kun meidän kierrot on niin kaukana toisistaan kun voi olla eli ne pitää sovittaa yhteen. näin ollen hoito menee todennäköisesti tammikuun puolelle. Mutta ei haittaa nyt kun tiedän että sitten se tapahtuu. Vaikkakin voihan tässsä moni asia vielä mennä pieleen kun hän ei ole vielä käynyt haastattelussa eikä tarkistuksessa eikä psykologin luona. Mutta toivotaan parasta että hän sopii luovuttajaksi ja häneltä tulee jotain mitä luovuttaa. Ette kyllä usko, etten malta pysyä pöksyissäni. Olen niin onneni kukkuloilla! Toivottavasti tämä onni jatkuu elo-syyskuuhun asti ja saan nyytin syliini asti.



Olkoon loppuvuosi ja ensi vuoden alku meille kaikille se paras aika ikinä.



Terkuin Evelina

Hei vaan.



Meille syntyi YK-n päivänä 24.10. "sopivan kauhean" eli ihanan luomusynnytyksen päätteeksi sinipunainen ja närkästynyt 9 pisteen poika, mitat 52 cm ja 4300gr.



Voimia teille kaikille vauvahaaveisiinne, vaikka uskon että toisinaan voimat ja usko voivat tuhtaajilta olla lopussa. Pienen pöhisijän äitinä voin omasta kokemuksesta sanoa, että palkinto on mitä mahtavin. Tsemppiä ja plussatuulia, puuh puuh.



Vaaveliinsa täysin pöhkönä ihastunut TaigaQ

Pikainen päivitys ennenkuin otan siivet alle ja palaan vasta loppuviikosta kotsuomeen :) Eli pikainen reissu ja hermoloma luvassa..



Marjanan ja omat tiedot päivittelin, Marjanalle aivan hurjana onnea ja enkeleitä matkaan! Oikein hyvälle kuulostaa :)



Ja Evelle aivan valtava rutistus täältä, aivan mahtava uutinen, mulla nousi ihan kananlihalle iho kun luin sun uutiset! Ihanaa että noin mahtavia ihmisiä löytyy vielä tästä maailmasta! Oon vilpittömästi onnellinen sun puolesta!



Katkalle peukkuja kystan häviämisen puolesta, jaksuja myös odotteluun.. Jospa se joulun tulo hieman veisi ajatukset tästä tuhtaamisesta ja pettymyksistä, itsellä myös vähän alamäkeä ollut tässä syksyllä.. Kyllä me täältä vielä noustaan!



Karoliinan verikoesähläilyt ihmetyttää.. Itsellä aina tasan kahden viikon päästä ollut HcG -verikoe eli raskaushormonit. Progesteronit ovan tainneet vain kerran ottaa Clomifen -kuurin aikana. Malttamattomana sun tuloksia odotellen kuitenkin!



TaigaQ: lle onnittelut tuhisijasta!



On: Pahoittelut, että en oo kerenny kirjottelemaan. Kävin siis keskiviikkona kp 11 ultrassa ja 8mm limakalvon olin saanut kasvateltua Zumenoneilla, hyvä mutta olisi kuitenkin voinut mun annoksilla (6mg/ vrk) pitänyt olla parempikin. Noh siirto olisi ollut tiistaina, eli huomenna.. Noh, pitihän se arvata, että reissun kanssa sattuu päällekkäin.. Eli eikun Teroluteja naamaan ja seuraavaa kiertoa odottelemaan! Great! Nyt sitten olisi Terot pitäny aloittaa kp 16 vasta, ja laskelmieni mukaan pas olisi sattunut joulun kantturoihin aika tarkasti, niin olin sitten omapäinen ja alotin ne ultraa seuraavana pvänä :)



Mutta tää toivottaa oikein hyvää viikkoa ja palataan toivottavasti hyvien uutisten pariin ensi viikolla!



-M

Karoliina: En oikeastaan vielä tiedä itsekään milloin meinaan testata. Pitäisi ensin selvittää mikä tuon Ovitrelle-piikin puoliintumisaika on eli milloin se ei enää vääristäisi testitulosta sitten. Minulla on hatara muistikuva, että siinä olisi enemmän hormonia kuin Pregnylissä, joten voisi teoriassa näkyä pidempään, mutta pitää tarkistaa.

Hassulta kyllä tuntuisi, että progesteronikokeesta voisi alkavan raskauden havaita jo tuossa vaiheessa. Kyllähän ne arvot hyppää sitten jossain vaiheessa korkealle ja kertovat varmasti raskaudestakin, mutta oudolta tuntuu. Entäs jos soittaisit itse sinne ja kysyisit miksi se soittoaikakin on vasta noin myöhään? Etteivät ole kämmänneet jotain... Mitä paremmin itse on kartalla, sen parempi. Minullehan meinattiin Synarela-hoito aloittaa liian aikaiseen IVF-hoidon yhteydessä yms. Itse piti soittaa ja korjata asia, vaikka kyllä se siellä heidän koneellaankin luki, kun vaan olisivat katsoneet.



Katka: Hienoa, että se kystan tilanne vaikuttaa rauhalliselta. :) Tulehan kertomaan, kun jotain selviää suuntaan tahi toiseen.



Evelina: Heh, hassulta tuntuu aina se ajatus, että raskaana ollaan ainakin hetken aikaa, kun kyytiläinen on matkassa. Itseasiassa en ole lainkaan ollut tietoinen tuosta pakastussysteemistä, enkä ole edes tajunnut kysellä minkälainen käytäntö tuossa pakastamisessa ja alkioiden kypsyttelyssä on. Mutta ilmeisesti eivät ole ennen pakastusta kypsytelleet sen suuremmin. Voisi tietysti huvikseen kysyä, jos nämä hoidot jatkuvat vielä tämänkin jälkeen... Minä jotenkin luotan näissä asioissa, että ammatti-ihmiset tietävät asiat minua paremmin. :D

Ja sinulle ihan hurjan paljon onnea, että olet löytänyt luovuttajan! Siis oikeasti se on varmasti niin iso ihme, että tämän on pakko olla hyvä merkki jatkonkin kannalta. Tsemppiä odotteluun.



Taiqa: Mielettömästi onnea perheenlisäyksestä! :)



Mäntänen: No onpa ollut kehno tuuri ajoituksen kanssa. :/ Parempaa onnea seuraavan kierron suhteen ja varmasti hyvä ennakoida tuota joulua...



ON: Ihan utopistinen olo tämän siirron jälkeen. Toivo raskaudesta on hirveän suuri, mutta oikeastaan miltään ei tunnu. Takaraivossa nakertaa pelko siitä, että tämä ei onnistunut kuitenkaan. Mutta yritän silitellä masua ja ottaa rennosti, että pikkukaverilla olisi mahdollisuudet kiinnittyä.

Rinnat on olleet arat ovulaatiosta asti, mutta menee varmasti Lugesteronin piikkiin. Ja voi ällötys niiden käyttöä... Petipuuhatkin on vähän niin ja näin, kun molempia ällöttää se mönjä. :D Mutta huumorilla mennään kuitenkin. Ja ensi viikolla lähdemme pienelle minilomalle Tallinnaan muutamaksi päiväksi nauttimaan toisistamme. Toivottavasti saamme silloin juhlia juuri alkanutta raskautta. ;)



Marjana kp 29/36-27 pp 4

Hyvää marraskuista torstaipäivää kaikille!

Täällä olis uusi kirjoittelija tähän ketjuun, jos vielä sopii.. En ole kyllä uusi Vauvan palstoilla, kirjoittelin parin vuoden ajan kuukausittain vauvakuumeilijoissa. Mutta nyt löysin tämän ketjun ja tämä tuntuikin ehkä tässä vaiheessa enemmän "omalta", kun tuota vauvaa on haaveiltu ja yritetty jo niin kauan.



Olen ehkä vähän epätavallinen tapaus (special case) teihin muihin verrattuna, monellakin tapaa.. ;) Ensinnäkin olen yli 40v, ja ensimmäistäni kuumeilen. Lisäksi olen yrittämässä yksin. Ja asun kaiken lisäksi ulkomailla. Silti tuntuu, että olis kiva kirjoitella juuri teidän kanssanne, jotka olette jo kaikki, valitettavasti, myös kokeneet pitkän yrityksen.



Olen halunnut aina tulla äidiksi, mutta elämä ei minun tapauksessani mennyt ihan niinkuin suunnitelin (meneekö se kellään?) Asuin parhaat lapsensaantivuoteni kolmessa pitkässä avoliitossa, jossa mies joka kerta "ei ihan vielä" ollut valmis perheeseen.. Lopulta pitkän sinkkuvaiheen jälkeen vasta 38-vuotiaana tapasin suuren rakkauden, ensimmäisen miehen, joka halusi juuri mulle lapsen antaa! Voi sitä onnea! :)Yritimme koko seurustelumme ajan (yli 2vuotta). Söin Clomifenia ja testailin ovulaation ajankohtaa. Minut tutkittiin (PCO epäilyä oli joskus, mutta se arvio kumottiin myöhemmin), miehellä on aivan huippuluokan siittiöt ja meille tehtiin yhteensopivuustesti PCT, eikä mitään vikaa eikä järkevää syytä löytynyt, muuta kuin ikäni. Viime kesänä jouduin lopettaamaan suhteemme, kun tajusin lopultakin, että haluamme eri asioita elämältä.



Loppukesällä kävin ensimmäistä kertaa klinikalla juttelemassa ja tuntui toiveikkaalta. Minulle suositeltiin ikäni takia suoraan IVF:ää. Mutta vain pari päivää myöhemmin selvisi papa-testissä muutoksia (taso 2+) ja myöhemmin kolposkopiassa näkyi itseasiassa vaikeita solumuutoksia, jotka piti heti hoitaa pois. Tehtiin sähkösilmukkahoito ja kontrolli on vuoden alussa. Onneksi ihana hoitava lääkäri sanoi, että tämä ei estä aloittamasta IVF:ää! Ja tänään kävin sitten taas klinikalla ja niin se vain on, että mun ensimmäinen IVF yritys alkaa seuraavasta kierrosta!! :) Olo on todella hieman häkeltynyt, iloinen, rauhallinen, suorastaan seesteinen, ja toki vähän jännittynytkin. Yritän pysyä realistisena, minulle sanottiin sairaalassa että mahdollisuus on noin 20% luokkaa. Mutta silti, hyvältä tuntuu, tätä juuri haluan!



Toivotan kaikille ketjussa kirjoittaville paljon paljon onnea matkaan!!!



t. Gabriela



PS. Marjana: ympäri käydään ja taas nähdään.. Hienolta kuulostaa sun kuulumiset! Mulla on sormet ja varpaat on pystyssä, että pikkuisenne kiinnittyy ja pysyy matkassa!!



Ja Eviksen muistan myös, ja olen todella iloinen, että olet löytänyt munasolun luovuttajan, ihan mahtava juttu!! Minä en ikäni puolesta kelpaa luovuttajaksi, ja harmittelenkin ihan hirveästi, että en aikoinaan ymmärtänyt sitä tehdä, koska mulla ei olis mitään sitä vastaan että luovuttaisin munasoluja. Mutta tosiaan, omani eivät enää muille kelpaa. Onnea matkaan, ihan mahtava juttu sulle tulossa!!

K@tk@: Hyvä juttu, että kysta ei ole vaivannut. Miten ultrassa meni? Aloitetaanko sinulla joku hoito nyt?



Evelina: Aivan mahtavaa, että olet löytänyt luovuttajan!! Tosi hieno juttu! Eikä siihen tammikuuhun ole niin pitkä aika, joulu menee hurahtaen ohi :) Tuossa on ilmeisesti pitkä prosessi, kun mainitsit noista haastatteluista ja psykologin keskusteluista. Tietysti on ihan hyvä asia, että varmistetaan, että kaikki on sitten kunnossa. Kerrohan sitten, miten prosessi etenee. Pidän sulle peukkuja oikein kovasti!!



TaiqaQ: On varmasti uskomaton tunne saada se oma pikku tuhisija syliin ensimmäistä kertaa. Lohduttavaa, että me pitkään tuhdanneetkin voidaan onnistua :) Paljon onnea pienestä pojasta!



Mäntänen: Toivottavasti sinulla on ollut rentouttava loma ja olet voinut jättää vauva-asiat vähäksi aikaa tauolle. Sinulla tosiaan on tuntunut olevan vastoinkäymisiä tässä ja silti olet noin hienosti jaksanut! Sulla on uskomattomat hermot :) Mutta tosi harmi, että siirtoa ei päästy tekemään. Eihän tässä projektissa haluaisi yhtään ylimääräistä odotusta, kun tämä muutenkin on yhtä odottelua. Todella toivon, että pääsisitte tekemään PAS:n joulukuussa, eikä joulu sotkisi kuvioita.



Marjana: Kyllähän näissä hoidoissa saa näköjään itsekin olla tarkkana, kun lääkäreillekin sattuu noita mokia. En nyt soittanut sinne poliklinikalle, koska ei tuo verikoesähläys muuta sitä, että nega tuli tikkuun. Oletko malttanut olla vielä testaamatta? Toivon kovasti, että tämä PAS onnistuisi teille. Tule kertomaan tuloksista kun tiedät.



Gabriela: Tervetuloa mukaan minun puolestani! Minusta on hienoa, että täällä on tuhtaajia erilaisilla taustoilla ja lähtökohdilla. Saadaan jaettua ajatuksia erilaisista näkökulmista. Paljon tsemppiä tulevaan ivf:ään!



ON: Kuten otsikoista voi lukea, testasin aamulla puhdastakin puhtaamman negan. Ja tänään oli siis tasan 2 viikkoa inssistä, joten olisi näkynyt varmasti jotain, jos olisi ollut jotain mitä näkyä. Oireitahan oli vaikka mitä, palelua, rintojen arkuutta, väsymystä, etovaa oloa. Mutta niinhän se kai on, että ihminen kehittelee itselleen oireita, kun oikein kovasti haluaa jotain. Sama juttu varmaan lumelääkkeiden kanssa, että kun oikein kovasti uskoo, että ne auttavat, niin ne oikeasti auttavat. Harmittaa, että vaikka tiedän tämän kaiken, niin silti menen vielä tuohon ansaan. Ja juuri tämän takia en yleensä kovin herkästi testaile. Tietäähän sen tuloksen sitten siitä, jos niitä menkkoja ei ala kuulumaan. Nyt sitten vaan odotellaan, koska vuoto alkaa. Tänään kp 29, joka on minulle vielä vähän, eli voi mennä jopa ensi viikolle, ennen kuin alkaa. Seuraava kierto onkin sitten välikierto ja seuraava hoito tehdään vasta sitten sen jälkeen, eli menisiköhän tammikuulle. Saapahan ainakin juhlia pikkujouluja rauhassa :) Jos jostain positiivista tästä yrittää löytää. Ja tosiaan, en ole nyt sitten soittanut lääkärillekään, koska ei nuo verikokeet muuta sitä negaa plussaksi. Kuuntelen ne tulokset ensi viikolla ja kysyn, miksi tätä inssiä ei testattu verestä, vaikka niin ymmärsin ja sovitaan varmaan sitten se päivä, kun olen yhteydessä klinikkaan. Eli olisikohan se sitten kun ne välikierron jälkeiset kuukautiset alkavat.



Karoliina

kirjoitin pitkän pätkän, ja sit se lens ulkoavaruuteen... äh, antaa olla...



Onnittelut Evelinalle luovuttajasta ja Marjanalle kyytiläisestä!



Mulla alko eilen menkat ja ma meen ultraan ja sit selvii mitä tapahtuu, mitä lääkettä alotetaan ja koska ja miten paljon jne... Mua jotenkin on alkanu pelottaan ettei tästä mitään tuu! Ja meille ei enempää lapsia ole tarkoitettu kuin nuo kaksi ihanaa poikaa, joista toki kiitollisia olemme! Heitä kun monta vuotta odotimme (ja yritimme)!



Katka kp2/??

Pakko kommentoida kun EVELINA on taas mukana:) Olen koko ajan etsinyt sinua täällä "paussillasi" ja vihdoin tuli kuulumisiasi:) Tuhat kiloa onnea sinulle tähän kertaan!! Mehän kuumeiltiin jo ekassa kohdunulkoisessasi samaa aikaan ja minullakin se uusi keskenmeno jälleen tuli silloin yllättäen ilman mitään varoituksia, paljastui np-ultrassa rv.12+3 että alun hyvätuloksisesta varhaisultrasta huolimatta oli pieni kuollut jo 3vko aiemmin. Tulin sitten raskaaksi uudelleen 3kk myöhemmin ja nyt pikku poju jo 7kk ikäinen monenmonista ongelmista odotusajassa huolimatta(esim.vuosin verta kunnolla rv.16 saakka ja voi kuinka monet kerrat heitin jo hanskat tiskiin että nyt tää yrittely loppui tähän-kun ajattelin joka vuotokerta että nyt meni kesken). Toivon aivan mielettömästi onnea sinulle tulevaan, toki kaikille muillekin mutta erityisesti sinulle rankkojen kokemustesi vuoksi!! Mikäli en asuisi näin syrjäkylillä kaikesta hedelmöityshoidosta niin minäkin tarjoaisin sinulle munasolujani:)



Helene+poju 7kk1vko+isosiskot

Päivä alkoikin sillä et sain soitella pomolle, etten tuukkaan töihin, nuorempi poika on tosi kipee, kuumetta ja happi kortilla... (ilmeisesti flunssaa ja sitten kun on astma ja allergiaa, mm koira-joka meillä on, niin ei siinä muuta tarvita, ja viel kun pari kk sitten jätettiin allergialääkkeet pois, lääkärin suosituksesta...) joten ollaan sitten poikien kanssa kotosalla keskiviikkoon saakka, kattellaan sitten uudestaan...



Ittelläni oli lääkäri puolen päivän aikaan, no 45 minsaa jouduin ootteleen, et pääsen sinne... Kystasta oli enää pieni muisto vaan jäljellä, ja munikset pieniä (tosin ei siellä nyt isoo voi ollakaan, ku kp on 4...) Nyt alotan clomit ja sit pe menopurit.



Lääkäri mietti puregonia ton menopurin "tilalle", kumpikohan olis parempi/vaikuttavampi... ;) Mulla on siis uus aika pe, jollon selvii onko clomeista ollu mitään apua...



Katka kp 4/??

Noniin eli viikko lomailtu ja koitettu palata arkeen taas.. Kyllä jäi kaikki ajatukset naulakkoon kun koneeseen astuin, piti ihan ajatuksen kanssa miettiä että mitähän sitä kaikkea tapahtuikaan ennen kun läksin :D Loma siis tehnyt tehtävänsä!



Tervetuloa Gabriela! Mukava saada uusia tuulia tänne, jos niin voi sanoa.. Kun eihän tänne tietenkään ketään toivo.. Jos haluat nimesi tonne esittelyyn, niin laita pieni tiivistelmä seuraavaan viestiin. Pläjäytetään sinutkin tuonne listaan :) Toivottelen myös paljon tsemppiä tulevaan IVF:ään. Se on kumma tuo naisten tahto ja taisto, mihin kaikkeen sitä pystyykään loppupeleissä saadakseen sen oman babyn ja perheen.



Karoliinalle pahoittelut! Mitenkäs ne jatkot aikovat? Selvisikö verikoesähläys?



Katka: hienoja uutisia kystasta! Toivottavasti poitsusikin voi jo paremmin.



Evelle unohin vastata viimeksi, että luget on ollut käytössä nyt molempien siirtojen jälkeen. En sit tiedä onko niistäkään sen isompaa apua ollut kun täällä vielä nyhväillään :D



ON: Menkat alkoi siis reissua seuraavana pvänä ja nyt on Zumeja syöty taas. Ens viikon torstaina olisi ultra ja toivottavasti joulukuun alkuun saisi heti siirron. Sitten odotellaan, että tuleeko joulusta se paras mahdollinen vai jatketaanko paskojen parissa vielä tämäkin vuosi..

En tiedä miten muilla, mutta itselläni ainakin nuo pyhät ja juhlapäivät jotenkin korostaa ja muistuttaa siitä pahasta olosta.. Sitä aina toivoo, että ensi jouluna sitten minäkin tai jos se vuoden päästä tähän aikaan meilläkin.. Äh.. Ei pitäisi ajatella kait :(



-M

Karoliina81: Kiitos tervetulotuksista ja tsempeistä! On mielenkiintoista, miten eri elämäntilanteissa olevat kuitenkin voivat kokea selvää "yhteyttä" tai ymmärrystä, kun on se sama toive ja päämäärä. Se on kyllä totta, että miten ihmeessä sitä voikin kokea vaikka mitä raskausoireita kun sitä raskautta kovasti toivoo.. Pahoitteluni negasta. Toivottavasti pääsisit mahdollisimman pian uuteen hoitoon. Peukkuja bd bd



MäntäneN: Kiitos myös toivotuksista sinulle! Kiva kuulla, että oli hyvä loma! Sinulle myös paljon tsemppiä seuraavaan siirtoon.



Mulle voisi laittaa jotain vaikka että:

Gabriela

Esikoinen toiveissa

Yritystä 1/2010 lähtien. Ovistikut ja ajoittaminen ovikseen 8/2011-6/2012. Clomifen-kuureja 2011 ja alkuvuosi 2012. Tutkimuksia kesällä 2011, ei löytynyt selvää syytä muuta kuin ikäni (yli 40v).

1. IVF 12/12



K@tk@: Minulle gyne totesi IVF-hoitojen ekassa yleistarkastusultrassa, että teillä on sitten madame aika iso kysta oikealla munasarjoissa. Suomessa kesällä käydessäni (vanhempi) gyneni ei sitä huomannut/tajunnut, vaan sanoi siellä olevan follikkelin, joka on juuri irtoamassa... Sdaako kysyä mitä sun kystalle tehtiin/tapahtui?



Oma napa: Olen tänään aloittanut piikittää Puregonia 300 iu:ta (vai olikohan ui:ta) päivässä! Hirmu jännää ja onneksi ei sattunut yhtään se piikitys! Ens viikon ti (kp7) on ensimmäinen ultra, jossa katsotaan mikä on tilanne. Täältä olen lukenut, että Suomessa naisille määrätään jotain "sumutetta" (?) jo ennen Puregonia? Mulle ei määrätty sellasta ollenkaan... Myönnän että odotukset eivät ole kovin korkealla, vaikka toivo onkin suuri. En vaan usko, että ekasta kerrasta tärppäisi kun ei ole aiemminkaan tärpännyt luomuna. Toivon sen sijaan kovasti, että tulisi paljon munasoluja, jotka lähtis jakautumaan ja pääsisi sitten jatkossa kokeilemaan PAS:ia. Tietääkö muuten kukaan mitkä ovat mahdollisuudet, onko eroja tuore- ja pakastetun siirron välillä. Kysyin klinikalla, mutta yleisesti vain ja hoitaja sanoi että 20% mahollisuus olis...



Tsemppiä, voimia ja hyvää mieltä ja toivoa kaikille!



t. Gabriela kp2

Huomenna olis sit ultra, missä selvinnee, mitä on tapahtunu tai siis et mitään ei oo tapahtunu... Mulla vaan on nyt niin toiveet vähissä, ettei tästä mitään tuu... No, huomenna se selvii...



Gabriela ei sille mun kystalle tehty muutakuin jätettiin yks kierto väliin ja annettiin aikaa "kuihtua" ;)



Ja sit se toinen jännitys, huomenna pitäs tulla tieto pääsenkö alottaan opiskelut tammikuussa vai en... Toiveet on vähissä senkin suhteen... (30 otetaan sisään ja kokeisiin oli kutsuttu n 400...)



Katka kp 7/??

K@tk@: Hienoa, että kysta oli kadonnut!! Mulla ei ole Menopurista kokemusta, mutta Puregonista ihan ok kokemuksia. Ekassa ja tokassa inssissä oli se käytössä ja sillä kasvoi ihan sopivan kokoisia rakkuloita. Nyt tässä viimeisimmässä inssissä oli Gonal F käytössä ja sekin toimi minulla hyvin, kasvoi yksi 20 mm rakkula. Miten sun perjantain ultra sujui? Ja tsemppiä myös opiskelukuvioihin!



MäntäneN: Loma taisi sujua mukavasti? :) Toivon totisesti, että nyt pääset siihen PAS:iin joulukuussa ja että se ei siirtyisi eteenpäin ja tietenkin toivon myös sitä, että siitä tulisi vihdoin se plussa!! :) Joo, verikoesähläys ilmeisesti selvisi, kirjoitan siitä tuossa omassa navassa. Tule kertoilemaan ultrakuulumisia. Mulla vähän sama juttu, että kaikki juhlapyhät tuntuvat vähän ikäviltä, kun ei ole sitä omaa pikkuista, mutta onneksi suvussa on pieniä, joten heidän kanssa tulee sitten leikittyä ja riehuttua muutenkin. Olisihan se ollut hienoa tämä joulu viettää raskaana, mutta ei voi mitään.



Gabriela: Kiitos peukuista :) Tule sinäkin kertomaan ultrakuulumiset. En osaa valitettavasti neuvoa noissa sumutteissa, kun itselle ei ole vielä ivf:ää tehty. Liittyy kai siihen, että onko hoito pitkän vai lyhyen kaavan mukaan. Jostain olen lukenut, että kuulemma PAS:ssa olisi paremmat onnistumisprosentit kuin tuoresiirroissa, mutta en tiedä, pitääkö paikkaansa. Minulle yksityisen lääkäri sanoi keväällä, että inssin onnistumisprosentti on 10-15 % ja ivf:än 35-45 %, mutta en sitten tiedä noista. Kaipa ne ovat yksilöllisiä. Toivotaan, että piikittelyt ovat nyt kasvattaneet niitä rakkuloita.



ON: Klinikalta joku hoitaja soitteli silloin perjantaina. Olin kuulemma ymmärtänyt väärin, että inssissä ei koskaan heillä testata raskautta verestä. Olen kyllä 100% varma, että lääkäri näin minulle sanoi, eli jos tehdään inssi, katsotaan se verestä ja jos tehdään vaan ovulaation induktio, niin sitten pitää testata itse. Mutta ilmeisesti lääkäri sekoili inssin ja ivf:n kanssa. Koska hoitaja sanoi, että ivf kyllä katsotaan sitten verestä. Se progesteroni oli kuulemma normaali ja semmoinen, mikä pitäisikin olla loppuvaiheessa kiertoa, olisikohan ollut 39 jotain. Ja limakalvon paksuudesta kysyin, niin sekin oli ollut 10 mm, eli tosi hyvä. Mulla tosiaan alkoi tuhruvuoto silloin viime viikon perjantaina illalla, eli samana päivänä, kun testasin sen negan. Lauantaina ja sunnuntaina tuli melko normaalia vuotoa, mutta maanantaina ei ollenkaan ja ti-to todella vähäistä tuhruttelua. Ihmettelin tätä sille hoitajalle, koska jos nyt oli noinkin paksu limakalvo, niin eikö vuodon olisi pitänyt olla melko runsasta. Ja niin lääkärikin sanoi, että vuoto saattaa olla melko runsasta, kun (jos) se alkaa. Hoitaja sanoi, että voisin tehdä vielä yhden raskaustestin, mutta en ole ehtinyt apteekkiin koko viikonloppuna. Yhtään ei ole semmoinen olo, että olisin raskaana, enkä siihen yhtään usko, koska tosiaan pp 14 (kaksi viikkoa inssistä) tuli ihan puhdas nega raskaustestistä. Ihmettelen vaan tuota vuotoa. Nyt ei tosiaan ole enää viikonloppuna tullut mitään. Ärsyttää, että nyt pitäisi sitten ihan kaksinkerroin katsoa sitä negaa siinä raskaustestissä :P Toisaalta, kai se pitäisi nyt sitten varmistaa, mutta en tosiaan usko siihen yhtään, että se johonkin olisi siitä negasta muuttunut. En tiedä, vaikuttaako vuotoon se, kun olen ollut kovassa flunssassa. Mutta tosiaan, jatkosta sen verran, että tämä on nyt välikierto ja kun seuraavan kerran alkaa vuoto, soitan klinikalle ja he tekevät sähköisen reseptin ja alan taas piikittelemään ja ultrataan jossain siinä kp 10 vaiheilla. Paitsi jos osuu sitten juuri joulunpyhien aikaan, niin tulee toinen välikierto ja hoito aloitetaan vasta sitten tammikuussa. Tämä seuraava inssi tuntuu ihan turhalta, mutta koitan sen nyt vielä jaksaa ja sitten yritän takoa lääkärin päähän järkeä, että päästäisiin vihdoin siihen ivf:ään :) Niitä jonoja en uskalla nyt edes ajatella.

Kelit kylmenee idässä.. Taitaa lunta lupailla jo loppuviikolle. Jos sitä pikkuhiljaa alkais harkita sitä talvipinon aloittamista :)



Miten kävi katkan ultran ja opiskelujen kanssa? Itse just lopettelen lisäkoulutusta. Saanut välillä aivot ja ajatukset johonkin ihan muuhun kaikkien hoitojen ja hormoonien välissä :) vaikka aika rankka vuosi on ollut kun töitten ohella kaiken joutunut järjestelemään. Jälkeenpäin tullutkin ajateltua että miten hitossa sitä jaksanut ja saanut kalenteriin sopimaan :D



Gabriela: Onko ollut millaisia tuntemuksia jo? Suomessa on tietääkseni kahdenlaista IVF käytäntöä, itselle tehtiin pitkän kaavan mukaan. Tässä aloitetaan nenäsumutteen (Synarela) avulla ns. vaihdevuodet eli lopetetaan oma hormonitoiminta kokonaan ennen kuin pistosten avulla aletaan munasoluja kasvattelemaan. Lyhyessa kaavassa, siis jää toi vaihdevuosivaihe pois ja aloitetaan piikitykset ilmeisesti omaan kiertoon sovitettuna. Korjatkaa toki muut jos olen kauhen väärässä. :D



Kauhean kaukaiselta tuntuu toi oma IVF, vaikka siitä on vasta puoli vuotta.. Toivon hartaasti, ettei toiseen olisi tarvetta ja että meidän viidestä pakkasukosta olisi edes yksi "SE yksi".. Mennessä näkee..



Karoliina: Mulla on inssin jälkeen molemmilla kerroilla määrätty klinikalta verikokeet, joissa olen joutunut käymään. Ovat sanoneet, että parempi käydä vaikka kotitesti näyttäisikin negaa. Aika eri käytäntöjä siis eri paikoissa. Joko olet varmistustestin tehnyt?



ON: Torstaita odotellen menee.. :) Toivotaan PAS heti maanantaille niin sattuisi mukavasti vapaapäivälle..



-M

Perjantain ultra meni ihan ok, alottelin pe menopurin ja kävin jo maanantaina uudestaan ultrattavana... Oli jonkun näköistä kehitystä tapahtunut, ja torstaina meen uudelleen... Musta vaan tuntuu hassulta ravata koko ajan ultrattavana, mut kaippa siitä joku hyöty on... Mut siis tosiaan tää kierto mennään nyt menopurilla, ja aattelin to ehdottaa, et jos/KUN tää kierto loppuu, ja uus alkaa, niin kokeiltais sitä puregonia... ;) Josko sillä olis parempi vaikutus :)



Niin ja ne opiskelut ei onnistu, taaskaan... Alan kyllä olemaan niin täynnä hakemista, et taidan vaihtaa alaa... (tai siis haen muuhun koulutukseen keväällä...)



Mikäs on tilanne Gabrielalla on? Mites muut? Tulkaahan kertomaan kuulumisianne! :)



Katka kp12/?? (ja yritysvuosia takana 3vuotta...)

Karoliina: Toivottavasti päivämäärät osuis kohdalleen, ja pääsisit yrittämään vielä ennen joulua! bd



K@tk@: Mä kyllään tykkään käydä ultrassa.. :) On kiva ja mielenkiintosta nähdä mitä siellä sisällään tapahtuukaan :) Kannatan, hyvä idea kokeilla toista lääkettä jos ekalla ei ole saavutettu haluttuja tuloksia. Onnea myös sen oikean alan ja koulutuksen löytymiseen!



MäntäneN: Odottelen innolla sun ultrakuulumisia! Täällä on sormet ja varpaat ristissä, että saisit siirron joulukuun alkuun!

Kyselit oireistani. Ensin, pistomisen aloitettuani, ei ollut mitää muuta kuin onnellisuutta?! :D Nyt sitten parina päivänä kp6 lähtien on ollut yleistä pahoinvointia; en osaa sanoa onko pää, niska vai selkä kipee, tai mikään niistä, on vaan sellanen yleispaha ja vähän kuvottava olo. Ja sitten itku on herkässä, vaikka en olekaan mitenkään down, päinvastoin ;-) Ei siis haittaa menoa, koska olen huvittavan iloinen kaikista oireista, koska oletan niitten johtuvan hormoneista. En ole antanut itseni lukea oirelistaa netistä lainkaa, etten sitten alkais kuvitella ties mitä ;-) Mutta nyt kolmatta päivää runsasta kanamunalimaa ja tänään siinä on jotain "veriviiruja" mitä en ole koskaan ennen pyyhkiessä nähnyt? Ei aavistustakaan mihin liittyy, mutta kaippa noihin hormoneihin.





Pyydän jo etukäteen anteeksi pitkää omanapaisuuttani mutta tässä kuulumiset.. Eiliseen klinikalla käyntiin liittyy nimittäin hyviä ja huonoja uutisia. Hyvät ovat ne, että Puregon on purrut ja näin ainakin 3 (2+1) hienoa isoa follikkelia, plus pari pienempää! Olisinn toivonut enemmänkin, mutta tohtori oli sitä mieltä, että näin on just hyvä näille päiville (oli siis kp7). Sain Orgalutrania piikitettäväksi Puregonin lisäksi, ettei follikkelit irtoa liian aikaisin. Ratsastusharrastus käskettiin lopettaa viimestään perjantaina (kp10) samasta syystä. Näillä näkymin follikkelit otettaisin ens maanantaina kp13 ulos ja jos hedelmöittyy, niin 3 päivää myöhemmin olis sitten se implantaatio!!



JOS siis hyvin käy. Ne huonot uutiset olikin aika huonoja :( Verikoe näytti, että mulla on vihurirokkoarvot jotenkin koholla?? Tässä kohtaa vaihdoin kielen englantiin, että varmasti ymmärtäisin, mutten silti oikein ymmärtänyt… Sen tiedän, että kuulun siihen pieneen vähemmistöön suomalaisia, joita ei ole rokotettu (neljänä vuotena syntymävuoteni aikoihin ei rokotettu, syytä en tiedä). Enkä tietääkseni ole ko. tautia sairastanut. Tohtorin mukaan tässä asuinmaassani "kaikki" on rokotettu, enkä ole ollut missään kehitysmaassa, missä vihurirokkoa esiintyisi. Siksi en voi ymmärtää, mistä sen olisin saanut? Viime syksynä kävin Suomessa ottamassa matkustukseen liittyviä muita rokotuksia ja siellä hoitaja huomasi, että ikäni puolesta tiedetään, että multa puuttuu tää suoja. Mutta koska olin aloittamassa nää hoidot, ja rokotuksen ja IVF:n välillä täytyy olla 3kk, niin ajattelin, että koska en tähän ikään mennessä ole sitä sairastanut niin enkai sitä nytkään saisi.. Enkä halunnut tuhlata enää yhtään kallisarvoista aikaa tiimalasistani.. Tämä oli vain vähän ennenkuin selvisi, että mulla on niitä muutoksia papa-kokeessa. Olisin siis voinut ihan hyvin ottaa sillon sen rokotuksen, jos olisin tiennyt että syksy menee kohdunkaulansyövän esiastetta hoidellen... Pahkeinen, arvatkaa vaan ottaako päähän!!



No, huomenna selviää uuden verikokeeni tulokset. Sieltä toivotaan, että vihurirokkoarvoni olis laskenut selvästi bd bd Silloin voitaisin jatkaa näitä hoitoja. Mutta jos tulee huonoja uutisia, niin joudun jättämään hoidot kesken ja odottamaan 3kk - en huomannut kysyä miksi, mutta oletan että mut sitten rokotettas?



Olen ihan (hämmästyttävänkin) rauhallisella mielellä, mutta harmittaa ja ottaa päähän. Olenhan kuitenkin käyttänyt klinikalle jo yli 1000e rahaa, gynentapaamisiin, ultroihin, verikokeisiin ja lääkkeisiin. Tuntuis niin turhauttavalta jättää nyt hoito kesken!! Mutta tottakai, vihurirokko voi olla todella vaarallinen sikiölle alkuraskaudessa, niin vaarallinen, että täkäläinen klinikka ei suostu mua hoitamaan jos mulla on se/tai ei ole immuniteettia. Mua kiukuttaa, etteivät tehneet tätä koetta jo ENNEN hoitojen ja lääkitysten alkua.. tulee vähän sellanen olo, että rahastavat vaan?? :(



Harmittaa sekin, etten voi nyt täysillä iloita hienoista follikkeleista, jotka kasvavat sisälläni juuri niinkuin oli suunniteltu ja innolla odottaa maanantaita, kun vasta huomenna saadaan tietää varmuus jatkuuko hoidot!



Onneksi mulla on kokoajan ollut plan B. Olen tänä syksynä palannut lapsuuden unelmani pariin ja alkanut taas ratsastaa! Olen vielä ihan aloittelija, mutta tosi innoissani ja pyrin käymään 2-3 kertaa viikossa. Vaikka toivoisin tulevani raskaaksi enemmän kuin mitään muuta, on lohduttavaa ajatella, että jos en nyt tule, niin voinkin jatkaa ratsastusta pitempään joulun yli kevääseen…..



Voimia ja jaksamisia ja onnea kaikille...



t. Gabriela kp8

Gabriela: No todellakin, hauska törmätä, vaikka mieluummin löytäisi sinutkin jo tuolta odotuspuolelta. Hienossa tilanteessa olet joka tapauksessa, kun ensimmäinen IVF on jo noin lähellä. :) Toivottavasti tuo kehvelin vihurirokkoasia ei nyt siirrä koko systeemiä. Ihan uskomaton asia kyllä oikeasti! Olen äärimmäisen utelias tämän asian suhteen, joten tulehan kertomaan lisää tulosten tultua. Mutta onnea ratsastusharrastuksellesi. Eihän sitäkään heti tarvitse pois jättää, vaikka tulisikin raskaaksi. Btw, minulta kiellettiin ratsastus vain siksi, että munasarjat voivat kiertyä ja pahimmassa tapauksessa siitä seuraa akuutti leikkaus. Minulla kyllä oli noita munarakkuloitakin niin reilusti, että ehkä se riski johtui lähinnä siitä. Kukaan ei sanonut, että ratsastus voisi irrottaa nuo rakkulat etukäteen.



Mäntänen: Onko sinulle kukaan sanonut miksi toisille tehdään PAS lääkkeelliseen kiertoon Zumenonien kanssa ja toisille ei? Jäin vaan miettimään, kun itselle tehtiin luonnolliseen kiertoon. Tai osaako joku muu kommentoida tätä, että millä perusteella ne valitsee lääkekierron tai luonnollisen kierron?



Karoliina: Kyllä minun piti käydä inssinkin jälkeen verikokeessa. Ilmeisesti on hoitolaitoskohtaisia eroja näissäkin. Meillä haluavat nimenomaan nähdä onko edes kiinnittymisyritystä ollut.



Mäntänen: Pidetään peukkuja maanantai-PAS:n suhteen! Tule kertomaan miten kävi.



ON: Pitkästä aikaa. Jotenkin olen ollut niin turhautunut tähän kiertoon nyt, etten ole jaksanut edes kirjoitella. Menkat alkoivat maanantaina. Viime perjantaina olisi ollut veritestissä käynti, mutta en päässyt siihen, kun olin matkoilla. Tein sitten virtsatestin ja sen ollessa nega, heitin Lugesteronit kaapin perälle ja luovutin, vaikka käskevätkin jatkaa lääkitystä veritestin tuloksiin asti. Mutta kyllä se olisi jo virtsatestissäkin näkynyt tuossa vaiheessa, kun yli 2 viikkoa siirrosta. Ja onneksi lopetin, niin vuoto alkoi jo maanantaina. Uutta kiertoa kohti...



Meillä on pakkasessa vielä yksi huurunenä odottamassa ja sen varassa on siis tämä kierto. Kuulemma PAS tehdään edelleen luonnolliseen omaan kiertoon. Tämä minua kyllä kiinnostaisi, millä perusteella se valitaan. Ei sillä, en minä väkisin lisälääkkeitä haluakaan, mutta tottakai kaiken mahdollisen avun raskauden alkamiseen. Kysyn tätä kyllä, kun menen ultraan. Se ultra olisi maanantaina 10. päivä. Nyt pitäisi 1,5 viikkoa yrittää unohtaa koko vauvakuume, että aika menisi mahdollisimman nopeasti.



Minua turhauttaa ihan suunnattomasti se, miksi raskaus vaan ei ala. Ymmärtäisin sen, jos jotain olisi oikeasti pielessä, mutta kun ei pitäisi olla! Molemmat ollaan terveitä, eletään terveellisesti, ei tupakoida, alkoholia käytetään vähän, syödään monipuolisesti ja urheillaan ja ollaan normaalipainoisia. Ja ennen kaikkea, oltaisiin valmiita vanhemmiksi. Elämä on epäreilua, kun samaan aikaan vaikka mitkä huumeidenkäyttäjät tulee raskaaksi.



Marjana kp 2