Miksi lapsia ja niiden äitejä vihataan niin paljon? Olen joutunut kokemaan ihan liikaa.

Helsingistä on kyllä yleensä positiivisia kokemuksia, ovia pidetään auki, nostetltiin vaunut junaan jne. Kuitenkin, joskushan niitä hullujakin tulee vastaan, kun ihmisiä on enemmän kuin itäsuomalaisessa pikkukylässä.



Muistan kerran bussia odotellessani, kun lapset (2) juttelivat ja nauroivat. Siis ehkä vähän lujempaan ääneen kuin supisuomalaiseen kuiskuttelevaan tapaan. Joku kaljapussia puristeleva tyyppi karjui suoraa huutoa, että turpa kii! Lapset katsoivat tyyppiä ja sitten kysyivät, et mikä on turpa...



No siis, tuo oli pahin, mitä meille on tapahtunut. Syyttäisin asiasta kyllä tyypin krapulaa kuin lapsiani, siis siinä tilanteessa.



Mutta hulluja, joita muut ihmiset häiritsevät, on varmaan ihan joka ikäluokassa. Sellaiset tuolla yleensä huutelee. Mieleltään epävakaat.



Onhan se nyt eri asia, että toiset joskus ärsyttää, ja sitten taas se, että toiset ärsyttää ja pitää alkaa huutaa ja kiljua niille, jotka ärsyttää.



Itä-Suomessa ei varmaan ehdi toinen ärsyttää, kun vastaan ei tule ketään ;D



Mutta joo, joillain seuduilla kuljen mieluummin autolla kuin julkisilla lasten kaa.

Asumme usassa ja täällä kyllä suhtaudutaan lapsiin PALJON ystävällisemmin kuin Suomessa. Omiin sekä vieraisiin. En voisi kuvitellakaan tilannetta että joku huutelisi tollasia juttuja. Lisäksi lasten kanssa olevaa äitiä autetaan aina, oli kyseessä sitten oven avaus tai muu. Lapsia viihdytetään, kaupan kassatkin juttelevat heille ystävällisesti ja antavat usein lapsille jotain pientä, tarroja, syötävää tms.

Naapureita ja tuttavia puhutellaan kohteliaasti herra/rouva sejase, tervehditään, katsotaan silmiin, kiitetään, pyydetään anteeksi jne.

Missään muussa maailman maassa en ole vastaavaa ikinä nähnyt.Muualla on paikkoja joihin ei mennä lasten kanssa. Suomessa ei sellaisia ole yhtään.

Aika monessa Manner-Euroopan maassa lapset nimenomaan otetaan mukaan aikuisten huveihin ja menoihin. Sunnuntaina mennään koko suvun kanssa lounaalle ravintolaan, lapset ovat mukana ravintoloissa, tapahtumissa jne. ja ottavat sieltä mallia siihen, miten aikuisten maailmassa käyttäydytään. Koulupäivät on pitkät, eivätkä lapset odottele kotona tyhjän panttina.

Suomessa lapset tupataan viemään näihin leikkipaikkaravintoloihin ja hupilandioihin, joissa juostaan ja huudetaan ja käydään välillä ryystämässä tuopillinen kokista.

Mä itse olen ollut huomaavinani että tuollaiseen törmää Helsingissä. Tosin en muualla juuri liikukaan kuin siellä ja täällä kotikaupungissa Hämeenlinnassa. Kiinnitän aina huomiota tohon, mutta olen ajatellut, että ehkä en myöskään osaa liikkua kovin kätevästi esim. bussissa -vaikka käytän sitä kotioloissakin - ja siksi saan valitusta. Mutta sitä tosiaan tulee aina, viimeksi astuin junasta ulos keskustassa ja Itäkeskuksen bussiin sisään Elielinaukiolla ja jo olin saanut kolmet valitukset. Törkeetä!!!



Täällä en varsinaisesti kohtaa samaa, vaikka minään ihmisrakastajina en hämeenlinnalaisiakaan pidä. Kuitenkin ainoat kommentit ovat positiivisia, ja kuinka hyvää tekekään kuulla, että "onpas kaunis lapsi" tai saada kömpelöitä avustusyrityksiä matalalattiabusseissa.

että mennään suvun kanssa ravintolaan ja otetaan vauvat mukaan. en koko kesänä nähnyt Euroopassa yhdessäkään ravintolassa alle vuoden ikäisiä vaunulapsia.Pienet lapset jotka olivat lounaalla tai sunnuntai päivällisellä olivat hiirenhiljaa ja kohteiaita.Aikuiset puhuivat, eivät lapset. Illallispaikoissa ja yökerhoissa tai pubeissa ei ollut koskaan lapsia. Suomessa näissä paikoissa on aina jotkut vaunut tukkimassa käytäviä.

On todella epäreilua väittää että on eurooppalaista raahata lapsia mukanaan kaikkialle ja antaa heidänjuosta pitkin käytäviä.104 ei ole tarkistanut asiaa vaan väittää ilman parempaa tietoa.

Tämä eurooppalainen ilmapiiri on se syy jonka vuoksi haluan viettää lomani aina pois Suomesta. Kylpylät ovat esimerkiksi Belgiassa ja Ranskassa aivan taivaallisia hemmottelupaikkoja mutta Suomessa vaippaikäisten ja isompienkin lasten riehumiseen tarkoitettuja likaisia uimaloita.

Se on tämä kulttuurin puute joka tekee Suomessa sen että kaikki paikat ovat täynnä huutavia lapsia.

Minulla ei enää ole pieniä lapsia, mutta vähän samaa vikaa kuin ap:lla. Kaupungilla ja liikenteessä saan joskus vihamieleisiä kommentteja näiltä tärkeiltä ja kiireisiltä. Varmaan se on ihan normaalia, mutta yksittäinenkin hyökkäys herkistää minut näkemään lisää mulkaisuja ja tuntemaan itseni arvottomaksi liikkumaan julkisilla paikoilla.



En ole itse kuullut erityisen lapsivihamielisiä mielipiteitä tai huutelua Suomessa. Sen sijaan vastakkainasettelua on autoilijoiden ja jalankulkijoiden välillä, koiraihmisten ja koirattomien välillä, ja pyöräilijät ovat napit vastakkain koko maailman kanssa. Teinit ja vanhukset ovat yleensä kohteliaita, mutta joskus kohdalle sattuu sellaisia, joilla on huono päivä tai huono elämä ylipäänsä ja pyrkivät loukkaamaan ketä tahansa.



Varmaankin, jos on paljon lapsia mukana, nämä vihamieleiset kommentoijat purkavat aggressiotaan lapsien kautta. Herkkä ihminen sitten alkaa tulkita ilmeitäkin lapsivihamielisinä. Joku toinen tulkitsisi ne esimerkiksi avohoidossa olevan dementiapotilaan kiukutteluksi tai pyöräilijöiden normikäytökseksi.

eikä täällä ole tuollaista. Lapsiystävällisiä, rauhallisia ihmisiä, asumme omistusasunnossa rauhallisessa lähiössä.