Kertokaapas nyt sitten, että mikä on pätevä syy viedä alle 3-vuotias päiväkotiin?

Olen vastannut lukuisiin vastaavanlaisiin, antanut monia esimerkkejä elävästä elämästä ja tehnyt jopa laskelmiakin. Mutta kun argumenttien taso on sitä luokkaa, että valitse itsellesi varakkaampi mies tai pakkoko niitä lapsia on tehdä, jos olet pienipalkkaisella alalla, niin tekee mieli nostaa kädet pystyyn. Vaikka aika moni yliopistokoulutettukin täällä ainakin väittää olleensa kotona vuosikausia, niin välillä ei näistä kommenteista sitä uskoisi.

Ensinnäkin, yhteiskuntamme koostuu hyvin erilaisista ihmisistä, joilla kaikilla on taitoja ja kykyjä tietynlaisille aloille. Ei voida realistisesti väittää, että kuka vaan voi kouluttautua alalle, jossa ei jäädä jälkeen 6-9 vuoden kotiäitiyden jälkeen. TAidot ja kyvyt kun eivät aina riitä tai taipumukset osoittavat tietyn alan omaksi. Tämän lisäksi kaikki eivät voi naida niitä huippupalkkaa nauttivia miehiä. Taidot ja kyvyt kun eivät kaikille riitä. Vielä naurettavampaa on ajatella, että vain rikkaan miehen napanneilla olisi oikeus lapsentekoon. Huh! Osoittaa todellista järjen köyhyyttä antaa tällaisia vastauksia ja kyllä, kertoo tosi paljon näiden henkilöiden henkisistä kyvyistä toimia lastensa kasvattajina. Tämän ketjun perusteella kotihoidetut lapset kasvatetaan suvaitsemattomiksi ja elitistisiksi oman navan tuijottelijoiksi, joille "köyhät" eivät saisi edes elää.

Kuka hoitaa sinua vanhuksena? Kuka opettaa lapsiasi? Kuka siivoaa lastesi koulun? Kuka lakaisee lehdet ja auraa lumet teiltä? Kaikki nämä eivät voi napata niitä rikkaita puolisokseen. Näitäkin ihmisiä tarvitaan.

Toisaalta kun tulot menevät oikein pieniksi, tulee yhteiskunnan tukijärjestelmä apuun. Kotona oleva saa lapsilisää, kotihoidontukea, asumistukea, toimeentulotukea jne. Monesti se työtön pärjää paremmin kuin pienituloinen, kun tukijärjestelmä tulee apuun. Siksi monet tuilla eläjät ihmettelevät, miten työsskäyvät eivät voi jäädä kolmeksi vuodeksi kotiin. Niin, kun kukaan ei maksa sitä asuntoa tai anna toimeentulotukea vaan kaikki pitää siitä omasta pienestä palkasta maksaa...

Osoittaa järjen köyhyyttä kuvitella, että kaikki voivat tehdä saman ratkaisun kuin mitä itse on tehnyt. Tällainen henkilö on ahdasmielinen ja suvaitsematon ja aika tyhmä. Kenen verovaroilla saatte lapsilisiä, kotihoidontukea, työttömyyskorvauksia, toimeentulotukea, asumistukea jne? Kuka ne maksaa? Ne ihanat isät ja äidit, jotka käyvät töissä ja yrittävät näin käyttää hyväkseen yhteiskunnan maksamaa koulutusta ja antaa jotain takaisin. Kaikki kirjasto-, uimahalli-, urheilukenttä-, terveyskeskuspalvelut, katuvalot, leikkipuistot yms. kustannetaan veronmaksajien pussista. Vaikka työuraa ehtisitkin tehdä lastenhoitojen jälkeen 20 vuotta, niin 35 vuotta tarvitaan siihen, että ehdit maksaa koulutuksesi yhteiskunnalle takaisin ja käyttämäsi palvelut. Eläkkeesi saattaa jäädä lastesi maksettavaksi. Siten ne, jotka viettävät kotona sen 6-9 vuotta, ovat todellakin kiitoksen velkaa niille, jotka pysyvät tuottavina veronmaksajina lasten pikkulapsiajankin. Ihan sama, millä perusteella. Ei ruokkivaa kättä purra.

Mitä tulee päiväkotien tasoon. Miten te kotona olevat voitte antaa niistä mitään lausuntoja? Ette käsittääkseni ole käyttänyt näitä palveluja, kun lapsenne ovat kotihoidettuja. Miten siis voitte puhua huutavista ja itkevistä lapsista, jotka itkevät ikäväänsä, kun hoitajat istuvat kahvilla? En tiedä mitään muuta ammattiryhmää, jota parjattaisiin noin rumasti ja vieläpä kotiäitien toimesta - siis niiden, jotka eivät koko palvelua käytä!

Työäideille taas totean, että käykää siellä päiväkodissa eri aikoihin, kysykään naapureiden mielipiteitä, kuunnelkaa lasta. Lapsi ei mene mielellään paikkaan, jossa hänellä on paha olla. Omat lapseni eivät ole vielä koskaan jääneet päiväkotiin itkien ja kotona ovat innoissaan menossa päiväkotiin. Myös minä juttelen säännöllisesti eri hoitajien kanssa, haen lapsiani eri aikoihin ja yllättäen ja tarkkailen, miten hoitajat selvittävät lasten välisiä kiistoja. Näin löydetään hyvä päiväkoti.

Omat kokemukseni perhepäivähoitajista ovat huonot, mutta en ala yleistämään. Tiedän monta ystävääni, jotka ovat saaneet lastensa pph:ksi oikean löydön. Itse sain negatiiviset kokemukseni, kun hoitovapaalla ollessani kävin puistossa aamupäivällä, ja nämä pph:t istuivat rivissä penkillä juoruilemassa, kun lapset juoksivat aidatonta puistoa ympäriinsä (puistoalue oli laaja, ja siihen kuului metsikköä, hiekkakenttää, nurmikenttää ja leikkialuetta sekä puro). Lapset olivat sen pari tuntia täysin omillaan. Tässä siis syy, miksi omat lapseni ovat menneet päiväkotiin.

Olen monet kerrat laittanut esimerkkejä siitä, miten pienituloisilla ei ole mahdollisuutta pääkaupunkiseudulla elää vuosikausia kotihoidontuella. En jaksa enää. Jos kotiäiti ei kykene näkemään ohi oman navan hyvin monimuotoiseen yhteiskuntaan ja sen erilaisiin jäseniin, niin ei voi mitään. Toivoisin vain, että voisin ammentaa sitä avarakatseisuutta, suvaitsevaisuutta ja empatiakykyä näille itseriittoisille ja omahyväisille arvostelijoille, joille todellisuus on yhtä kuin omat kokemukset. En käsitä, miten kehdataan kivittää toisia erilaisista valinnoista ja näin osoittaa se oma tunneköyhyys ja tietämättömyys yhteiskunnan rakenteista.

Nuorten pahoinvointi ei johdu siitä, että ei ole ollut kotihoidettu 3-vuotiaaksi vaan siitä, että sitä mielenkiintoa, välittämistä, rajoja ja rakkautta ei ole riittänyt koko eliniäksi. Tunnen useamman kotihoidetun lapsen, joka notkuu viikonloput viinahuuruissa kauppojen nurkilla. Tunnen myös pari päiväkotihoidettuakin, joka harrastaa samaa. Yllättäen kotona on ongelmia, joita ei ole saatu hoidettua ajoissa, kun ei yhteiskunnalla riitä veroeurot (kalliisti koulutettujen oleillessa kotona vuosikausia): on masennusta, pahoinpitelyä, alkoholismia, syömishäriiöitä, vanhempien hylkäämistä jne. Kun perheessä on ongelmia, on niitä yllättäen myös lapsillakin.

Tsemppiä kaikille äideille valinnoista riippumatta. En ole parempi kuin kukaan teistä mutta en huonompikaan. Olen vain tehnyt erilaisia valintoja kuin monet muut.

Älykkäin teksti tähän ketjuun. Toisaalta luultavasti ihan helmiä av-mammasioille.

Ihan oikeasti en jaksa kuunnella enää yhtään.



Jos te olette päättäneet hoitaa niitä lapsia siellä kotona, niin hoitakaa sitten. Älkää olko koko ajan itkemässä sukulaisia ja kavereita apuun. Jos kysyn, että mitä lapselle kannattaisi hankkia synttärilahjaksi, niin älkää vastatko että "hoitoapua". Jos kerran kodin ulkopuolinen hoito on saatanasta niin pysykää linjassanne, älkääkä kärttäkö sitä koko ajan.



Itse tunnen yhden kotiäitiysfriikin, jonka lapset ovat vänhintään 2 yötä viikossa yökylässä mummon luona ja lisää apua itketään heti kun mummon auton perävalot lakkaa näkymästä hänen palauttaessaan lapset.



Hoitakaa!

Olen vastannut lukuisiin vastaavanlaisiin, antanut monia esimerkkejä elävästä elämästä ja tehnyt jopa laskelmiakin. Mutta kun argumenttien taso on sitä luokkaa, että valitse itsellesi varakkaampi mies tai pakkoko niitä lapsia on tehdä, jos olet pienipalkkaisella alalla, niin tekee mieli nostaa kädet pystyyn. Vaikka aika moni yliopistokoulutettukin täällä ainakin väittää olleensa kotona vuosikausia, niin välillä ei näistä kommenteista sitä uskoisi.

Ensinnäkin, yhteiskuntamme koostuu hyvin erilaisista ihmisistä, joilla kaikilla on taitoja ja kykyjä tietynlaisille aloille. Ei voida realistisesti väittää, että kuka vaan voi kouluttautua alalle, jossa ei jäädä jälkeen 6-9 vuoden kotiäitiyden jälkeen. TAidot ja kyvyt kun eivät aina riitä tai taipumukset osoittavat tietyn alan omaksi. Tämän lisäksi kaikki eivät voi naida niitä huippupalkkaa nauttivia miehiä. Taidot ja kyvyt kun eivät kaikille riitä. Vielä naurettavampaa on ajatella, että vain rikkaan miehen napanneilla olisi oikeus lapsentekoon. Huh! Osoittaa todellista järjen köyhyyttä antaa tällaisia vastauksia ja kyllä, kertoo tosi paljon näiden henkilöiden henkisistä kyvyistä toimia lastensa kasvattajina. Tämän ketjun perusteella kotihoidetut lapset kasvatetaan suvaitsemattomiksi ja elitistisiksi oman navan tuijottelijoiksi, joille "köyhät" eivät saisi edes elää.

Kuka hoitaa sinua vanhuksena? Kuka opettaa lapsiasi? Kuka siivoaa lastesi koulun? Kuka lakaisee lehdet ja auraa lumet teiltä? Kaikki nämä eivät voi napata niitä rikkaita puolisokseen. Näitäkin ihmisiä tarvitaan.

Toisaalta kun tulot menevät oikein pieniksi, tulee yhteiskunnan tukijärjestelmä apuun. Kotona oleva saa lapsilisää, kotihoidontukea, asumistukea, toimeentulotukea jne. Monesti se työtön pärjää paremmin kuin pienituloinen, kun tukijärjestelmä tulee apuun. Siksi monet tuilla eläjät ihmettelevät, miten työsskäyvät eivät voi jäädä kolmeksi vuodeksi kotiin. Niin, kun kukaan ei maksa sitä asuntoa tai anna toimeentulotukea vaan kaikki pitää siitä omasta pienestä palkasta maksaa...

Osoittaa järjen köyhyyttä kuvitella, että kaikki voivat tehdä saman ratkaisun kuin mitä itse on tehnyt. Tällainen henkilö on ahdasmielinen ja suvaitsematon ja aika tyhmä. Kenen verovaroilla saatte lapsilisiä, kotihoidontukea, työttömyyskorvauksia, toimeentulotukea, asumistukea jne? Kuka ne maksaa? Ne ihanat isät ja äidit, jotka käyvät töissä ja yrittävät näin käyttää hyväkseen yhteiskunnan maksamaa koulutusta ja antaa jotain takaisin. Kaikki kirjasto-, uimahalli-, urheilukenttä-, terveyskeskuspalvelut, katuvalot, leikkipuistot yms. kustannetaan veronmaksajien pussista. Vaikka työuraa ehtisitkin tehdä lastenhoitojen jälkeen 20 vuotta, niin 35 vuotta tarvitaan siihen, että ehdit maksaa koulutuksesi yhteiskunnalle takaisin ja käyttämäsi palvelut. Eläkkeesi saattaa jäädä lastesi maksettavaksi. Siten ne, jotka viettävät kotona sen 6-9 vuotta, ovat todellakin kiitoksen velkaa niille, jotka pysyvät tuottavina veronmaksajina lasten pikkulapsiajankin. Ihan sama, millä perusteella. Ei ruokkivaa kättä purra.

Mitä tulee päiväkotien tasoon. Miten te kotona olevat voitte antaa niistä mitään lausuntoja? Ette käsittääkseni ole käyttänyt näitä palveluja, kun lapsenne ovat kotihoidettuja. Miten siis voitte puhua huutavista ja itkevistä lapsista, jotka itkevät ikäväänsä, kun hoitajat istuvat kahvilla? En tiedä mitään muuta ammattiryhmää, jota parjattaisiin noin rumasti ja vieläpä kotiäitien toimesta - siis niiden, jotka eivät koko palvelua käytä!

Työäideille taas totean, että käykää siellä päiväkodissa eri aikoihin, kysykään naapureiden mielipiteitä, kuunnelkaa lasta. Lapsi ei mene mielellään paikkaan, jossa hänellä on paha olla. Omat lapseni eivät ole vielä koskaan jääneet päiväkotiin itkien ja kotona ovat innoissaan menossa päiväkotiin. Myös minä juttelen säännöllisesti eri hoitajien kanssa, haen lapsiani eri aikoihin ja yllättäen ja tarkkailen, miten hoitajat selvittävät lasten välisiä kiistoja. Näin löydetään hyvä päiväkoti.

Omat kokemukseni perhepäivähoitajista ovat huonot, mutta en ala yleistämään. Tiedän monta ystävääni, jotka ovat saaneet lastensa pph:ksi oikean löydön. Itse sain negatiiviset kokemukseni, kun hoitovapaalla ollessani kävin puistossa aamupäivällä, ja nämä pph:t istuivat rivissä penkillä juoruilemassa, kun lapset juoksivat aidatonta puistoa ympäriinsä (puistoalue oli laaja, ja siihen kuului metsikköä, hiekkakenttää, nurmikenttää ja leikkialuetta sekä puro). Lapset olivat sen pari tuntia täysin omillaan. Tässä siis syy, miksi omat lapseni ovat menneet päiväkotiin.

Olen monet kerrat laittanut esimerkkejä siitä, miten pienituloisilla ei ole mahdollisuutta pääkaupunkiseudulla elää vuosikausia kotihoidontuella. En jaksa enää. Jos kotiäiti ei kykene näkemään ohi oman navan hyvin monimuotoiseen yhteiskuntaan ja sen erilaisiin jäseniin, niin ei voi mitään. Toivoisin vain, että voisin ammentaa sitä avarakatseisuutta, suvaitsevaisuutta ja empatiakykyä näille itseriittoisille ja omahyväisille arvostelijoille, joille todellisuus on yhtä kuin omat kokemukset. En käsitä, miten kehdataan kivittää toisia erilaisista valinnoista ja näin osoittaa se oma tunneköyhyys ja tietämättömyys yhteiskunnan rakenteista.

Nuorten pahoinvointi ei johdu siitä, että ei ole ollut kotihoidettu 3-vuotiaaksi vaan siitä, että sitä mielenkiintoa, välittämistä, rajoja ja rakkautta ei ole riittänyt koko eliniäksi. Tunnen useamman kotihoidetun lapsen, joka notkuu viikonloput viinahuuruissa kauppojen nurkilla. Tunnen myös pari päiväkotihoidettuakin, joka harrastaa samaa. Yllättäen kotona on ongelmia, joita ei ole saatu hoidettua ajoissa, kun ei yhteiskunnalla riitä veroeurot (kalliisti koulutettujen oleillessa kotona vuosikausia): on masennusta, pahoinpitelyä, alkoholismia, syömishäriiöitä, vanhempien hylkäämistä jne. Kun perheessä on ongelmia, on niitä yllättäen myös lapsillakin.

Tsemppiä kaikille äideille valinnoista riippumatta. En ole parempi kuin kukaan teistä mutta en huonompikaan. Olen vain tehnyt erilaisia valintoja kuin monet muut.

Älykkäin teksti tähän ketjuun. Toisaalta luultavasti ihan helmiä av-mammasioille.

Todella hyvää testiä, järkeviä perusteluita, oikea helmi - menee vain suurimmaksi osaksi sioille :/.

Hienoin kirjoitus täällä pitkään aikaan. Kiitos tästä! :)

Olen vastannut lukuisiin vastaavanlaisiin, antanut monia esimerkkejä elävästä elämästä ja tehnyt jopa laskelmiakin. Mutta kun argumenttien taso on sitä luokkaa, että valitse itsellesi varakkaampi mies tai pakkoko niitä lapsia on tehdä, jos olet pienipalkkaisella alalla, niin tekee mieli nostaa kädet pystyyn. Vaikka aika moni yliopistokoulutettukin täällä ainakin väittää olleensa kotona vuosikausia, niin välillä ei näistä kommenteista sitä uskoisi.

Ensinnäkin, yhteiskuntamme koostuu hyvin erilaisista ihmisistä, joilla kaikilla on taitoja ja kykyjä tietynlaisille aloille. Ei voida realistisesti väittää, että kuka vaan voi kouluttautua alalle, jossa ei jäädä jälkeen 6-9 vuoden kotiäitiyden jälkeen. TAidot ja kyvyt kun eivät aina riitä tai taipumukset osoittavat tietyn alan omaksi. Tämän lisäksi kaikki eivät voi naida niitä huippupalkkaa nauttivia miehiä. Taidot ja kyvyt kun eivät kaikille riitä. Vielä naurettavampaa on ajatella, että vain rikkaan miehen napanneilla olisi oikeus lapsentekoon. Huh! Osoittaa todellista järjen köyhyyttä antaa tällaisia vastauksia ja kyllä, kertoo tosi paljon näiden henkilöiden henkisistä kyvyistä toimia lastensa kasvattajina. Tämän ketjun perusteella kotihoidetut lapset kasvatetaan suvaitsemattomiksi ja elitistisiksi oman navan tuijottelijoiksi, joille "köyhät" eivät saisi edes elää.

Kuka hoitaa sinua vanhuksena? Kuka opettaa lapsiasi? Kuka siivoaa lastesi koulun? Kuka lakaisee lehdet ja auraa lumet teiltä? Kaikki nämä eivät voi napata niitä rikkaita puolisokseen. Näitäkin ihmisiä tarvitaan.

Toisaalta kun tulot menevät oikein pieniksi, tulee yhteiskunnan tukijärjestelmä apuun. Kotona oleva saa lapsilisää, kotihoidontukea, asumistukea, toimeentulotukea jne. Monesti se työtön pärjää paremmin kuin pienituloinen, kun tukijärjestelmä tulee apuun. Siksi monet tuilla eläjät ihmettelevät, miten työsskäyvät eivät voi jäädä kolmeksi vuodeksi kotiin. Niin, kun kukaan ei maksa sitä asuntoa tai anna toimeentulotukea vaan kaikki pitää siitä omasta pienestä palkasta maksaa...

Osoittaa järjen köyhyyttä kuvitella, että kaikki voivat tehdä saman ratkaisun kuin mitä itse on tehnyt. Tällainen henkilö on ahdasmielinen ja suvaitsematon ja aika tyhmä. Kenen verovaroilla saatte lapsilisiä, kotihoidontukea, työttömyyskorvauksia, toimeentulotukea, asumistukea jne? Kuka ne maksaa? Ne ihanat isät ja äidit, jotka käyvät töissä ja yrittävät näin käyttää hyväkseen yhteiskunnan maksamaa koulutusta ja antaa jotain takaisin. Kaikki kirjasto-, uimahalli-, urheilukenttä-, terveyskeskuspalvelut, katuvalot, leikkipuistot yms. kustannetaan veronmaksajien pussista. Vaikka työuraa ehtisitkin tehdä lastenhoitojen jälkeen 20 vuotta, niin 35 vuotta tarvitaan siihen, että ehdit maksaa koulutuksesi yhteiskunnalle takaisin ja käyttämäsi palvelut. Eläkkeesi saattaa jäädä lastesi maksettavaksi. Siten ne, jotka viettävät kotona sen 6-9 vuotta, ovat todellakin kiitoksen velkaa niille, jotka pysyvät tuottavina veronmaksajina lasten pikkulapsiajankin. Ihan sama, millä perusteella. Ei ruokkivaa kättä purra.

Mitä tulee päiväkotien tasoon. Miten te kotona olevat voitte antaa niistä mitään lausuntoja? Ette käsittääkseni ole käyttänyt näitä palveluja, kun lapsenne ovat kotihoidettuja. Miten siis voitte puhua huutavista ja itkevistä lapsista, jotka itkevät ikäväänsä, kun hoitajat istuvat kahvilla? En tiedä mitään muuta ammattiryhmää, jota parjattaisiin noin rumasti ja vieläpä kotiäitien toimesta - siis niiden, jotka eivät koko palvelua käytä!

Työäideille taas totean, että käykää siellä päiväkodissa eri aikoihin, kysykään naapureiden mielipiteitä, kuunnelkaa lasta. Lapsi ei mene mielellään paikkaan, jossa hänellä on paha olla. Omat lapseni eivät ole vielä koskaan jääneet päiväkotiin itkien ja kotona ovat innoissaan menossa päiväkotiin. Myös minä juttelen säännöllisesti eri hoitajien kanssa, haen lapsiani eri aikoihin ja yllättäen ja tarkkailen, miten hoitajat selvittävät lasten välisiä kiistoja. Näin löydetään hyvä päiväkoti.

Omat kokemukseni perhepäivähoitajista ovat huonot, mutta en ala yleistämään. Tiedän monta ystävääni, jotka ovat saaneet lastensa pph:ksi oikean löydön. Itse sain negatiiviset kokemukseni, kun hoitovapaalla ollessani kävin puistossa aamupäivällä, ja nämä pph:t istuivat rivissä penkillä juoruilemassa, kun lapset juoksivat aidatonta puistoa ympäriinsä (puistoalue oli laaja, ja siihen kuului metsikköä, hiekkakenttää, nurmikenttää ja leikkialuetta sekä puro). Lapset olivat sen pari tuntia täysin omillaan. Tässä siis syy, miksi omat lapseni ovat menneet päiväkotiin.

Olen monet kerrat laittanut esimerkkejä siitä, miten pienituloisilla ei ole mahdollisuutta pääkaupunkiseudulla elää vuosikausia kotihoidontuella. En jaksa enää. Jos kotiäiti ei kykene näkemään ohi oman navan hyvin monimuotoiseen yhteiskuntaan ja sen erilaisiin jäseniin, niin ei voi mitään. Toivoisin vain, että voisin ammentaa sitä avarakatseisuutta, suvaitsevaisuutta ja empatiakykyä näille itseriittoisille ja omahyväisille arvostelijoille, joille todellisuus on yhtä kuin omat kokemukset. En käsitä, miten kehdataan kivittää toisia erilaisista valinnoista ja näin osoittaa se oma tunneköyhyys ja tietämättömyys yhteiskunnan rakenteista.

Nuorten pahoinvointi ei johdu siitä, että ei ole ollut kotihoidettu 3-vuotiaaksi vaan siitä, että sitä mielenkiintoa, välittämistä, rajoja ja rakkautta ei ole riittänyt koko eliniäksi. Tunnen useamman kotihoidetun lapsen, joka notkuu viikonloput viinahuuruissa kauppojen nurkilla. Tunnen myös pari päiväkotihoidettuakin, joka harrastaa samaa. Yllättäen kotona on ongelmia, joita ei ole saatu hoidettua ajoissa, kun ei yhteiskunnalla riitä veroeurot (kalliisti koulutettujen oleillessa kotona vuosikausia): on masennusta, pahoinpitelyä, alkoholismia, syömishäriiöitä, vanhempien hylkäämistä jne. Kun perheessä on ongelmia, on niitä yllättäen myös lapsillakin.

Tsemppiä kaikille äideille valinnoista riippumatta. En ole parempi kuin kukaan teistä mutta en huonompikaan. Olen vain tehnyt erilaisia valintoja kuin monet muut.

Sulta taisi sitten ihan oikeasti mennä ohitse se keskustelu näistä päiväkotilasten oikeuksista lomaan? Kun ne ammattilaiset siellä päivähoidon puolella pelkää että uusi laki tuo tullessaan ison joukon lapsia, jotka ovat kotona vain kaksi viikkoa vuodesta.

Jos se päivähoito on niin laadukasta varhaiskasvatusta, miksi siitä pitäisi olla päivähoidon ammattilaisten yhtään huolissaan?

Kodin ulkopuolinen hoito ei ole saatanasta, vain tuo päivähoito tarhoissa nyppii. Kyllä meilläkin ostetaan lastenvahtipalveluita yrityksiltä aina kun tarvitaan. Mutta kasvatan lapseni silti itse, ei päiväkodin täti.

Ja vittuako sinä täällä luuhaat ja luet näitä ketjuja jos et jaksa näitä lukea? Idiotismin huipennus.

Ihan oikeasti en jaksa kuunnella enää yhtään.

Jos te olette päättäneet hoitaa niitä lapsia siellä kotona, niin hoitakaa sitten. Älkää olko koko ajan itkemässä sukulaisia ja kavereita apuun. Jos kysyn, että mitä lapselle kannattaisi hankkia synttärilahjaksi, niin älkää vastatko että "hoitoapua". Jos kerran kodin ulkopuolinen hoito on saatanasta niin pysykää linjassanne, älkääkä kärttäkö sitä koko ajan.

Itse tunnen yhden kotiäitiysfriikin, jonka lapset ovat vänhintään 2 yötä viikossa yökylässä mummon luona ja lisää apua itketään heti kun mummon auton perävalot lakkaa näkymästä hänen palauttaessaan lapset.

Hoitakaa!

Hienoin kirjoitus täällä pitkään aikaan. Kiitos tästä! :)

Olen vastannut lukuisiin vastaavanlaisiin, antanut monia esimerkkejä elävästä elämästä ja tehnyt jopa laskelmiakin. Mutta kun argumenttien taso on sitä luokkaa, että valitse itsellesi varakkaampi mies tai pakkoko niitä lapsia on tehdä, jos olet pienipalkkaisella alalla, niin tekee mieli nostaa kädet pystyyn. Vaikka aika moni yliopistokoulutettukin täällä ainakin väittää olleensa kotona vuosikausia, niin välillä ei näistä kommenteista sitä uskoisi.

Ensinnäkin, yhteiskuntamme koostuu hyvin erilaisista ihmisistä, joilla kaikilla on taitoja ja kykyjä tietynlaisille aloille. Ei voida realistisesti väittää, että kuka vaan voi kouluttautua alalle, jossa ei jäädä jälkeen 6-9 vuoden kotiäitiyden jälkeen. TAidot ja kyvyt kun eivät aina riitä tai taipumukset osoittavat tietyn alan omaksi. Tämän lisäksi kaikki eivät voi naida niitä huippupalkkaa nauttivia miehiä. Taidot ja kyvyt kun eivät kaikille riitä. Vielä naurettavampaa on ajatella, että vain rikkaan miehen napanneilla olisi oikeus lapsentekoon. Huh! Osoittaa todellista järjen köyhyyttä antaa tällaisia vastauksia ja kyllä, kertoo tosi paljon näiden henkilöiden henkisistä kyvyistä toimia lastensa kasvattajina. Tämän ketjun perusteella kotihoidetut lapset kasvatetaan suvaitsemattomiksi ja elitistisiksi oman navan tuijottelijoiksi, joille "köyhät" eivät saisi edes elää.

Kuka hoitaa sinua vanhuksena? Kuka opettaa lapsiasi? Kuka siivoaa lastesi koulun? Kuka lakaisee lehdet ja auraa lumet teiltä? Kaikki nämä eivät voi napata niitä rikkaita puolisokseen. Näitäkin ihmisiä tarvitaan.

Toisaalta kun tulot menevät oikein pieniksi, tulee yhteiskunnan tukijärjestelmä apuun. Kotona oleva saa lapsilisää, kotihoidontukea, asumistukea, toimeentulotukea jne. Monesti se työtön pärjää paremmin kuin pienituloinen, kun tukijärjestelmä tulee apuun. Siksi monet tuilla eläjät ihmettelevät, miten työsskäyvät eivät voi jäädä kolmeksi vuodeksi kotiin. Niin, kun kukaan ei maksa sitä asuntoa tai anna toimeentulotukea vaan kaikki pitää siitä omasta pienestä palkasta maksaa...

Osoittaa järjen köyhyyttä kuvitella, että kaikki voivat tehdä saman ratkaisun kuin mitä itse on tehnyt. Tällainen henkilö on ahdasmielinen ja suvaitsematon ja aika tyhmä. Kenen verovaroilla saatte lapsilisiä, kotihoidontukea, työttömyyskorvauksia, toimeentulotukea, asumistukea jne? Kuka ne maksaa? Ne ihanat isät ja äidit, jotka käyvät töissä ja yrittävät näin käyttää hyväkseen yhteiskunnan maksamaa koulutusta ja antaa jotain takaisin. Kaikki kirjasto-, uimahalli-, urheilukenttä-, terveyskeskuspalvelut, katuvalot, leikkipuistot yms. kustannetaan veronmaksajien pussista. Vaikka työuraa ehtisitkin tehdä lastenhoitojen jälkeen 20 vuotta, niin 35 vuotta tarvitaan siihen, että ehdit maksaa koulutuksesi yhteiskunnalle takaisin ja käyttämäsi palvelut. Eläkkeesi saattaa jäädä lastesi maksettavaksi. Siten ne, jotka viettävät kotona sen 6-9 vuotta, ovat todellakin kiitoksen velkaa niille, jotka pysyvät tuottavina veronmaksajina lasten pikkulapsiajankin. Ihan sama, millä perusteella. Ei ruokkivaa kättä purra.

Mitä tulee päiväkotien tasoon. Miten te kotona olevat voitte antaa niistä mitään lausuntoja? Ette käsittääkseni ole käyttänyt näitä palveluja, kun lapsenne ovat kotihoidettuja. Miten siis voitte puhua huutavista ja itkevistä lapsista, jotka itkevät ikäväänsä, kun hoitajat istuvat kahvilla? En tiedä mitään muuta ammattiryhmää, jota parjattaisiin noin rumasti ja vieläpä kotiäitien toimesta - siis niiden, jotka eivät koko palvelua käytä!

Työäideille taas totean, että käykää siellä päiväkodissa eri aikoihin, kysykään naapureiden mielipiteitä, kuunnelkaa lasta. Lapsi ei mene mielellään paikkaan, jossa hänellä on paha olla. Omat lapseni eivät ole vielä koskaan jääneet päiväkotiin itkien ja kotona ovat innoissaan menossa päiväkotiin. Myös minä juttelen säännöllisesti eri hoitajien kanssa, haen lapsiani eri aikoihin ja yllättäen ja tarkkailen, miten hoitajat selvittävät lasten välisiä kiistoja. Näin löydetään hyvä päiväkoti.

Omat kokemukseni perhepäivähoitajista ovat huonot, mutta en ala yleistämään. Tiedän monta ystävääni, jotka ovat saaneet lastensa pph:ksi oikean löydön. Itse sain negatiiviset kokemukseni, kun hoitovapaalla ollessani kävin puistossa aamupäivällä, ja nämä pph:t istuivat rivissä penkillä juoruilemassa, kun lapset juoksivat aidatonta puistoa ympäriinsä (puistoalue oli laaja, ja siihen kuului metsikköä, hiekkakenttää, nurmikenttää ja leikkialuetta sekä puro). Lapset olivat sen pari tuntia täysin omillaan. Tässä siis syy, miksi omat lapseni ovat menneet päiväkotiin.

Olen monet kerrat laittanut esimerkkejä siitä, miten pienituloisilla ei ole mahdollisuutta pääkaupunkiseudulla elää vuosikausia kotihoidontuella. En jaksa enää. Jos kotiäiti ei kykene näkemään ohi oman navan hyvin monimuotoiseen yhteiskuntaan ja sen erilaisiin jäseniin, niin ei voi mitään. Toivoisin vain, että voisin ammentaa sitä avarakatseisuutta, suvaitsevaisuutta ja empatiakykyä näille itseriittoisille ja omahyväisille arvostelijoille, joille todellisuus on yhtä kuin omat kokemukset. En käsitä, miten kehdataan kivittää toisia erilaisista valinnoista ja näin osoittaa se oma tunneköyhyys ja tietämättömyys yhteiskunnan rakenteista.

Nuorten pahoinvointi ei johdu siitä, että ei ole ollut kotihoidettu 3-vuotiaaksi vaan siitä, että sitä mielenkiintoa, välittämistä, rajoja ja rakkautta ei ole riittänyt koko eliniäksi. Tunnen useamman kotihoidetun lapsen, joka notkuu viikonloput viinahuuruissa kauppojen nurkilla. Tunnen myös pari päiväkotihoidettuakin, joka harrastaa samaa. Yllättäen kotona on ongelmia, joita ei ole saatu hoidettua ajoissa, kun ei yhteiskunnalla riitä veroeurot (kalliisti koulutettujen oleillessa kotona vuosikausia): on masennusta, pahoinpitelyä, alkoholismia, syömishäriiöitä, vanhempien hylkäämistä jne. Kun perheessä on ongelmia, on niitä yllättäen myös lapsillakin.

Tsemppiä kaikille äideille valinnoista riippumatta. En ole parempi kuin kukaan teistä mutta en huonompikaan. Olen vain tehnyt erilaisia valintoja kuin monet muut.

Mun lapsi menee päikkäriin 10kk ikäisenä. Rakastan lastani yli kaiken, hurjasti, mielettömästi, niin paljon, että hän pääsee kavereiden kanssa leikkimään neljänä päivänä viikossa noin 6 tuntia, jotta äiti ja isä voi tehdä töitä turvatakseen rahallisesti hänen tulevaisuutensa.



Mun mielestä ainut tilanne, missä lasta ei pitäisi viedä päiväkotiin KOSKAAN, on se, jos vanhemmat/vanhempi on kotona työttömänä. Aamen.

mutta kuvitteletko ihan aikuisten oikeasti, että saat jonkin muutoksen tällaisella paasauksella aikaan? Sunnuntaisin saa pienemmän annoksen paatosta missä tahansa perähikiän kyläkirkossakin.

Teit tekstissäsi selväksi, ettet suvaitse ahdasmielisiä. Et suvaitse siis suvaitsemattomia. Se on suvaitsemattomuutta. Pysyitkö mukana? Ilmeisesti et ja vedit siitä herneen nenään. :-P

Se koira kolahtaa johon kalikka kalahtaa. Eli taisi osua ja upota kommenttini.

Olen vastannut lukuisiin vastaavanlaisiin, ...blaa blaa blaa... kuin monet muut.

Kuka sinut valtuutti tälle yhden naisen ristiretkelle?

Ja btw, kuka täällä palstalla käy useamman vuoden ajan noin niin kuin muutenkaan? Eiköhän täällä ole joka päivä eri ihmisiä ohikulkemassa, joten ristiretkesi alkaa joka päivä ihan alusta.

Ja se tärkein kysymys sinulle: eikö suvaitsemattomia kohtaan osoittamasi suvaitsemattomuus ole suvaitsemattomuutta?

Vastaan nyt aitoon av-tyyliin: olipas idioottimainen vastaus. Siis kun en suvaitse kiusaamista, haukkumista, lyömistä, väkivaltaa, rasismia jne. niin itse asiassa olenkin aika suvaitsematon. Jep.

Kuten sanoin jo tekstini alussa, argumentoinnin taso on säälittävän matala enkä voi tässä yhteydessä todeta muuta kuin että toivoisin jonkun kotiäitiyden pieniin piireihin jämähtäneen fakki-idiootin tuntevan pistoksen omatunnossaan. Siitä se lähtee.

Miksi tästä aiheesta ei saisi keskustella, onko se niin vaikea myöntää että siitä päiväkotiurasta voi oikeasti olla lapselle jotakin HAITTAAKIN? Siis sellaista negatiivista pysyvää?



Teille lapsensa päiväkotiin raahaaville se päiväkoti kuulostaa olevan taivas, jossa lapsi syö mannaa ja laulaa virsiä hymyillen päivät pitkät. Kotiinkin tulee vain hyväkäytöksisiä lapsosia, tukka kammattuna. :-DDD

Mistä näitä salaliittoteoreetikkoja aina riittää :D? Että jos joku ja jotkut pitävät yhden kirjoittajan testejä älykkäinä, niin pitäjä ei voi olla kukaan muu kuin kirjoittaja itse? Voi hyvä vainoharha sentään! Onko sinulla ihan kaikki muumit laaksossa, vai niinkö paljon kiukuttaa, kun joku nainen osaa kirjoittaa älykästä tekstiä?



Nyt kammareihin valot päälle ja äkkiä!

Lapsi hankitaan, mutta muut kasvattavat tämän. Valitetaan, että naisella on oikeus mennä töihin mutta on se lapsi sen isänkin, jääkööt isä kotiin jos äiti ei halua lastansa hoitaa.

Alle 3-vuotias ei saa päiväkodista irti yhtään mitään positiivista, katsokaan noita ostareilla notkuvia nykykakaroita joiden kielenkäyttö on ala-arvoista: tuollaisia niistä kasvaa. Ja jos väität muuta: miten se päiväkoti kasvattaa sinun lapsesi juuri omien arvojenne mukaisesti? Vastaus: ei mitenkään.

Eli pätevää syytä ei ole. Vain tekosyitä.

Sinunko käsityksesi maailmasta on sitten se ainoa oikea ja sinne missä sinä puhut pitää kaikkien kumartaa??? On paljon muitakin vaihtoehtoja kuin 10 tunnin tarhapäivät tai sitten sinunlaisesi mustavalkoisesti ajatteleva ihminen. On olemassa paljon lapsia jotka ovat päiväkodissa, eivät joudu olemaan liian pitkiä päiviä, eivätkä siitä kärsi. Eivät kaikki kotiäiditkään mitään kasvatustaidon kukkasia ole, vaan lapsella voi siellä kotona olla monta asiaa huonosti. Hyviä syitä voi olla monia. Sinä olet ilmeisesti syntynyt jonkinlainen kultalusikka suussa kun ajattelet että tuosta noin vain kaikki voivat valita sellaisen elämän kuin haluavat? Ei sinunkaan kasvatustaidot noilla arvoilla kovin häävit välttämättä ole. Ehkä lapsillesi tekisi hyvää olla tekemisissä vähän suvaitsevaisempienkin ihmisten kanssa?

mutta kuvitteletko ihan aikuisten oikeasti, että saat jonkin muutoksen tällaisella paasauksella aikaan? Sunnuntaisin saa pienemmän annoksen paatosta missä tahansa perähikiän kyläkirkossakin.

Teit tekstissäsi selväksi, ettet suvaitse ahdasmielisiä. Et suvaitse siis suvaitsemattomia. Se on suvaitsemattomuutta. Pysyitkö mukana? Ilmeisesti et ja vedit siitä herneen nenään. :-P

Se koira kolahtaa johon kalikka kalahtaa. Eli taisi osua ja upota kommenttini.

Olen vastannut lukuisiin vastaavanlaisiin, ...blaa blaa blaa... kuin monet muut.

Kuka sinut valtuutti tälle yhden naisen ristiretkelle?

Ja btw, kuka täällä palstalla käy useamman vuoden ajan noin niin kuin muutenkaan? Eiköhän täällä ole joka päivä eri ihmisiä ohikulkemassa, joten ristiretkesi alkaa joka päivä ihan alusta.

Ja se tärkein kysymys sinulle: eikö suvaitsemattomia kohtaan osoittamasi suvaitsemattomuus ole suvaitsemattomuutta?

Vastaan nyt aitoon av-tyyliin: olipas idioottimainen vastaus. Siis kun en suvaitse kiusaamista, haukkumista, lyömistä, väkivaltaa, rasismia jne. niin itse asiassa olenkin aika suvaitsematon. Jep.

Kuten sanoin jo tekstini alussa, argumentoinnin taso on säälittävän matala enkä voi tässä yhteydessä todeta muuta kuin että toivoisin jonkun kotiäitiyden pieniin piireihin jämähtäneen fakki-idiootin tuntevan pistoksen omatunnossaan. Siitä se lähtee.

En ole henkilö, jolle vastasit, mutta kuka idiootti vielä tänä päivänä väittää, että suvaitsemattomuutta on suvaitsemattomuuden suvaitsemattomuus :D? Ihan aikuisten oikeasti, tuossa sinun väittämässäsi kaikki kumoaa toinen toisensa! Että suvaitsevaisen pitää suvaita sitten ihan kaikki wt sonta ja muut maailmassa, koska muuten on...suvaitsematon? Älä ihminen naurata enää enempää, tikahdun kohta!

Kaiken suvaitseminen on yhtäkuin: minulla ei ole moraalia, ei selkärankaa eikä omia mielipiteitä - olen imbesilli.

Mistä näitä luomakunnan kynttilöitä oikein riittää?

Miksi tästä aiheesta ei saisi keskustella, onko se niin vaikea myöntää että siitä päiväkotiurasta voi oikeasti olla lapselle jotakin HAITTAAKIN? Siis sellaista negatiivista pysyvää?

Teille lapsensa päiväkotiin raahaaville se päiväkoti kuulostaa olevan taivas, jossa lapsi syö mannaa ja laulaa virsiä hymyillen päivät pitkät. Kotiinkin tulee vain hyväkäytöksisiä lapsosia, tukka kammattuna. :-DDD

Mutta kun ei nähdä yli oman kokemuksen vaan väitetään, että kuka tahansa voi tehdä saman kuin itsekin ja jos ei voi, niin ei saisi tehdä lapsia, niin eipä tuota voi keskusteluksi kutsua. Eiköhän se ole vain oman hurmoksen toistamista.

Mitä tulee päiväkotien haittavaikutuksiin, niin niistä olisi hyvä keskustella ihan linkkien kanssa. En väitä, etteikö meluisasta ympäristöstä voisi olla haittaa tai ilkeästä hoitajasta jne. mutta jos yleistetään koskemaan kaikkia päiväkotia ja niissä olevia lapsia, niin sitten olisi kiva saada jotain faktaakin. Olen nimittäin itse päiväkotihoidettu lapsi ja aloitin päiväkotiurani 1-vuotiaana. En usko, että päiväkoti on saatanasta, ennen kuin saan siitä tutkittua tietoa. Kenenkään mielipiteitä asiasta en jaksa pidemmän päälle kuunnella, jos ne mielipiteet yritetään esittää faktatietoina.

Jotenkin saan vastauksestasi kuvan, että olet katkera päiväkotiin lapsensa vieville ja siksi sinun on ivattava heitä. Mikä sitä katkeruutta aiheuttaa? Miksi on vaikea uskoa, että jotkut lapset jopa siellä päiväkodissa viihtyvätkin? Uskotko, että valehtelen, kun lapseni kolmen päivän sairastelun jälkeen melkein itkua väänsi, kun ei päässyt päiväkotiin? Vai valehteleeko lapsi?

Lapseni perusteli haluaan päästä päiväkotiin näin:

- siellä on kaverit

- siellä on kivoja leikkejä

- siellä on Anne (yksi hoitajista)

- siellä on kivoja vesilätäköitä

- siellä on hyvää ruokaa

Tukka kammattuna lapsi ei kotiin tule mutta hyväntuulisena ja iloisena. Harmittaako?

Ja tästä perspektiivistä voin sanoa et sieltä päiväkodista kasvoi monenlaisia lapsia. Eniten siihen millaisia koululaisia heitä tuli vaikutti lapsen oma persoona sekä kotikasvatus mukaanlukien vanhemman oma arvomaailma. Suurin osa vanhemmista myös yritti tehdä mahdollisimman lyhyttä päivää, jotta lapsi ei joutuis olemaan päiväkodissa täyttä päivää. Ne päiväkotilapsetkin ovat käyntikortteja omien vanhempiensa kasvatustaidoista. KOuluiässä päiväkodin tädit ovat muisto vain, mutta se miten vanhemmat elävät, alkaa lyödä selvästi läpi. Että sen sijaan et yritätte päteä haukkumalla toisten valintoja katsokaa peiliin- onkos siellä kaikki kunnossa?

On muitakin hoitovaihtoehtoja, pph tai hoitaja kotiin.

Meillä ei ole mahdollisuutta pph, ollaan miehen kanssa kummatkin töissä ja hoitaja kotiin, anna mun nauraa! Ei olla mitään kroisoksia, että olisi varaa kustantaa.

Eiköhän ne alle 3 veet laiteta perhepäivähoitoon, mikäli mahdollisuus on. Senki tollo.

Sinunko käsityksesi maailmasta on sitten se ainoa oikea ja sinne missä sinä puhut pitää kaikkien kumartaa??? On paljon muitakin vaihtoehtoja kuin 10 tunnin tarhapäivät tai sitten sinunlaisesi mustavalkoisesti ajatteleva ihminen. On olemassa paljon lapsia jotka ovat päiväkodissa, eivät joudu olemaan liian pitkiä päiviä, eivätkä siitä kärsi. Eivät kaikki kotiäiditkään mitään kasvatustaidon kukkasia ole, vaan lapsella voi siellä kotona olla monta asiaa huonosti. Hyviä syitä voi olla monia. Sinä olet ilmeisesti syntynyt jonkinlainen kultalusikka suussa kun ajattelet että tuosta noin vain kaikki voivat valita sellaisen elämän kuin haluavat? Ei sinunkaan kasvatustaidot noilla arvoilla kovin häävit välttämättä ole. Ehkä lapsillesi tekisi hyvää olla tekemisissä vähän suvaitsevaisempienkin ihmisten kanssa?

Ei se pelkkä ylipitkä päivä sille lapselle huonoksi ole, vaan myös ylisuuri ryhmä. Ja kappas liialliset sosiaaliset kontaktitkin ovat pahasta.

"Levottomuus, meluisuus ja liialliset sosiaaliset kontaktit nostavat lapsen stressiherkkyyden liian korkeaksi, mikä näkyy hänessä vielä aikuisenakin, Keltikangas-Järvinen Helsingin yliopistosta sanoo.

Keltikangas-Järvisen mukaan suurin yksittäinen pulma on pientenkin, alle 3-vuotiaiden lasten päiväkotiryhmien suuri koko.

— Lapsen aivojen kehitystason vuoksi lapsi ei yksinkertaisesti pysty hallitsemaan kaikkia eteen tulevia asioita. Ja vaikutus ulottuu kaikkeen: älylliseen, kielelliseen, kognitiiviseen kehitykseen, muistiin, minäkuvaan, sosiaalisiin taitoihin, hän listaa."

http://yle.fi/elavaarkisto/artikkelit/keltikangas-jarvinen_lasten_paiva…

On muitakin hoitovaihtoehtoja, pph tai hoitaja kotiin.

Meillä ei ole mahdollisuutta pph, ollaan miehen kanssa kummatkin töissä ja hoitaja kotiin, anna mun nauraa! Ei olla mitään kroisoksia, että olisi varaa kustantaa.

Eiköhän ne alle 3 veet laiteta perhepäivähoitoon, mikäli mahdollisuus on. Senki tollo.

Ja tästä perspektiivistä voin sanoa et sieltä päiväkodista kasvoi monenlaisia lapsia. Eniten siihen millaisia koululaisia heitä tuli vaikutti lapsen oma persoona sekä kotikasvatus mukaanlukien vanhemman oma arvomaailma. Suurin osa vanhemmista myös yritti tehdä mahdollisimman lyhyttä päivää, jotta lapsi ei joutuis olemaan päiväkodissa täyttä päivää. Ne päiväkotilapsetkin ovat käyntikortteja omien vanhempiensa kasvatustaidoista. KOuluiässä päiväkodin tädit ovat muisto vain, mutta se miten vanhemmat elävät, alkaa lyödä selvästi läpi. Että sen sijaan et yritätte päteä haukkumalla toisten valintoja katsokaa peiliin- onkos siellä kaikki kunnossa?

sillä onko lapsi kotihoidossa vai päiväkodissa ei lopulta taida olla suurta merkitystä, mutta sillä, millainen arvomaailma vanhemmilla on ja miten se lasten elämässä näkyy, niin sen merkitys on erittäin suuri.

Vieläkö tästä jaksetaan jauhaa? Turha selittää elämän realiteetteja yksinkertaisille kotiäideille. Siksipäs he ovatkin kotiin jääneet, resurssit eivät muuhun riitä.



Aikaisemmin kunnioitin kotiäitejä. En enää. Ahdistavaa ja vähä-älyistä porukkaa. Taidanpa huomenna puistossa mulkaista heitä kuin vanhaa makkaraa. Nimittäin kovin montaa suvaitsevaista ja harkittua kommenttia ei tässä ketjussa kotiäideiltä ole tullut.



Olisi muuten hauska kuulla, pitävätkö kotiäidit itseään täydellisinä äiteinä. Kun tämän palstan kirjoituksista saa sellaisen kuvan, että jokainen äiti uhrautuu lapselleen, osaa ja jaksaa leikittää ja laulattaa, täysimettää, kestovaippailee, hoitaa kotona lähestulkoon täysikäiseksi ja poikia senkin jälkeen, opettaa vessahätäviestintää, kotikouluttaa, valmistaa vauvasta saakka kaksi lämmintä ateriaa aivan alusta saakka.



Se uskokoon ken tahtoo.

Sinunko käsityksesi maailmasta on sitten se ainoa oikea ja sinne missä sinä puhut pitää kaikkien kumartaa??? On paljon muitakin vaihtoehtoja kuin 10 tunnin tarhapäivät tai sitten sinunlaisesi mustavalkoisesti ajatteleva ihminen. On olemassa paljon lapsia jotka ovat päiväkodissa, eivät joudu olemaan liian pitkiä päiviä, eivätkä siitä kärsi. Eivät kaikki kotiäiditkään mitään kasvatustaidon kukkasia ole, vaan lapsella voi siellä kotona olla monta asiaa huonosti. Hyviä syitä voi olla monia. Sinä olet ilmeisesti syntynyt jonkinlainen kultalusikka suussa kun ajattelet että tuosta noin vain kaikki voivat valita sellaisen elämän kuin haluavat? Ei sinunkaan kasvatustaidot noilla arvoilla kovin häävit välttämättä ole. Ehkä lapsillesi tekisi hyvää olla tekemisissä vähän suvaitsevaisempienkin ihmisten kanssa?

Ei se pelkkä ylipitkä päivä sille lapselle huonoksi ole, vaan myös ylisuuri ryhmä. Ja kappas liialliset sosiaaliset kontaktitkin ovat pahasta.

"Levottomuus, meluisuus ja liialliset sosiaaliset kontaktit nostavat lapsen stressiherkkyyden liian korkeaksi, mikä näkyy hänessä vielä aikuisenakin, Keltikangas-Järvinen Helsingin yliopistosta sanoo.

Keltikangas-Järvisen mukaan suurin yksittäinen pulma on pientenkin, alle 3-vuotiaiden lasten päiväkotiryhmien suuri koko.

— Lapsen aivojen kehitystason vuoksi lapsi ei yksinkertaisesti pysty hallitsemaan kaikkia eteen tulevia asioita. Ja vaikutus ulottuu kaikkeen: älylliseen, kielelliseen, kognitiiviseen kehitykseen, muistiin, minäkuvaan, sosiaalisiin taitoihin, hän listaa."

<a href="http://yle.fi/elavaarkisto/artikkelit/keltikangas-jarvinen_lasten_paiva…" alt="http://yle.fi/elavaarkisto/artikkelit/keltikangas-jarvinen_lasten_paiva…">http://yle.fi/elavaarkisto/artikkelit/keltikangas-jarvinen_lasten_paiva…;

mutta sen sijaan et äidin haukkuu toisia äitejä, pitäisi yhdessä nousta parrikaadeille vaatimaan parempaa hoitoa lapsille. Ei kaikkien äitien kotiinjääminen mikään ratkaisu ole. Tutustupa sinä siihen millainen oli naisen asema ennen ja mitä se tarkoitti yhteiskunnassa. En usko että kannattaa palata pikkuvaimojen aikakauteen...

Jospa yhteiskunnalla olisi varaa tarjota lapsille oikeasti hyvää hoitoa? ja vanhemmat voisivat sitten turvata lastensa myöhemmänkin tulebaisuuden. jos vanhemmat eivät tee töitä, perheen syrjäytymisriski on todella suuri ja sen nuoren tie ostarille notkumaan tosi lyhyt. Omat lapseni ovat jo koulussa, kohtalaisen tarhaputken läpi käyneenä- eikä kyllä ole mitään tuollaisia häiriöitä. Elämä on muuten pyritty pitämään rauhallisena, turvallisena, hellyyttä täynnä olevana, lasten arvoa korostavana.