Vaihdan kanssasi ajatuksia ja kuulumisia, jos sattuu kiinnostamaan :)
Jos taas ei yhtään kiinnosta, toivotan sulle oikein mukavaa päivää muissa merkeissä!
Olen ollut näköjään puheenaiheena joissakin ketjuissa olematta itse läsnä (Nimellä muru on minua niissä kutsuttu. En nyt puutu siihen nimeen sen enempää.).
Elämä on pieniä töyssyjä ja pitkää tasaista. Olen hätäillyt kadonnutta poikaystävää, joka oli auttamassa itsensä pulaan saattanutta kaveriamme.
Olen nähnyt "välisuhdemiehen", ja pysyin hyvin tyynenä, vaikka hän minua tuijottikin piinaavan kauan (yhdessä vaimonsa kanssa!). Olin lapsellisen tyytyväinen, että olin laittautunut ja parhaimmillani sinä iltana, olinhan poikaystäväni kanssa liikkeellä.
Tuosta poikaystävä-nimityksestä on minua moitittu. En kutsu häntä oikeasti sillä tavalla, vaikka voisinkin, sillä hän on minut joskus esitellyt tyttöystävänään. Täällä se on kuitenkin hyvä sana, koska en missään tapauksessa halua kutsua häntä samalla nimityksellä kuin välisuhdettani.
Joku oli poiminut "tiedon", että pohdiskelen raskautta ja synnyttämistä. Se on totta. Olen laskujeni mukaan neljättä päivää myöhässä, mutta se ei välttämättä tarkoita yhtään mitään. Se sai mut kuitenkin tajuamaan, että jos ja kun joskus olen raskaana, on se vauva sitten ulos synnytettävä, enkä kipukammoisena usko siitä selviäväni. Tarkoitus ei olisi edetä tässä järjestyksessä, vaan rauhassa vahvistaa suhdetta, mennä kihloihin (please darling) ja viettää ihanat häät ja vasta sitten ajatella lapsia.
Juuri nyt poden vielä kipeää nilkkaani, jonka onnistuin nyrjäyttämään jokin aika sitten. Tässä siis koottuna pieni elämäni viime ajoilta.
Kommentit (217)
Olisiko kenelläkään linkkiä tämän tarinan alkutaipaleille? Tulin ihan ummikkona tätä keskustelua lukemaan ja nyt kiinnostaa tietää, mitä alun alkaenkaan on tapahtunut! Anteeksi muru, jos uteliaisuuteni vaivaannuttaa tai tuntuu ärsyttävältä...
Sen tajusin, että olet kokenut eksäsi puolelta väkivaltaa, mikä on aina kauhea kokemus. Usko terapeuttiasi, se ei ollut sinun syysi, vaikutat ihmiseltä, joka ei osaa ajatella ihmisistä sitä pahinta mahdollista. Useat naiset ovat tällaisia, joten älä syyttele itseäsi, vain väkivaltaa ja pelkoa kokeneet osaavat olla varautuneita, joiden perusturvallisuus on syystä taikka toisesta aikoinaan romuttunut. Et siis voinut tietää.
Paljon tsemppiä sinulle, kuulostaa siltä, että sinulla on ihana poikaystävä tukena ja turvana. Tietäähän hän nuo kauheudet, mitä sinulle tapahtui? Koska ehkä hän ei enää olisi mustasukkainen ja epävarma, jos tietäisi, mitä tuo M-miekkonen on tehnyt. Noh, tiedä häntä!
Älä välitä av:n ilkeilystä, internetissä pyörii paljon sairasta porukkaa, joka hekumoi sillä, että pääsee ilkeilemään ja pilkkaamaan. Heillä on omassa elämässään asiat tavalla tai toisella pilalla, usko pois. Sinä olet kiltteydessäsi helppo kohde, olet kyllä vastaillut ihailtavan asiallisesti todella alatyylisiinkin kommentteihin!
Kun sä koitat puhua, sanoa, pyytää, käskeä
ja toinen sulkee suusi omallaan. Ulospäin se näyttäisi siltä, että hän suutelee, vaikka se onkin käsky olla hiljaa. Itket ja se itku ja sen ääni tukahtuu siihen toisen suuhun. Sitä se tarkoittaa.
Ei se ole sanonta, se on kuvaus.
ap
Mä olin ollut jonkin aikaa ainoa, joka ei tiennyt, missä mennään. Vaimo oli tajunnut kuvion muuttuneesta käytöksestä ja pienen pienestä hiuspinnistä matkakassissa. Hän halusi kohdata naisen, joka "muutti hänen miehensä ajatuksiin". Hän kuulemma ymmärtää minut tavattuaan, miksi näin kävi. Sanoin, että minä en ymmärrä. Hän kysyi mm., pitääkö paikkansa, että mä en tiennyt miehen olevan naimisissa, ja kumpi lopetti suhteen. Mä päädyin kertomaan, miten suhde päättyi. Hän olisi halunnut kertoa muista perheenjäsenistä, mutta mä en halunnut kuulla siitä mitään.
Mä en ole ensimmäinen, mutta olen ensimmäinen huolella peitelty kuulemma. Toiset ovat olleet kertaluonteisia työmatka- ym. juttuja. Vaikuttaa siltä, että siellä annetaan kaikki anteeksi loppuun asti, jostain syystä. Vaimo etsi mut käsiinsä, kun poikaystäväni oli etsinyt M:n käsiinsä ja sitten mikään ei ollutkaan enää epäselvää.
Jos tämä paska loppuu tähän, ei se mafialeikki ollut turhaa, vaikka ilmankin olisi voitu olla. Haluaisin alkaa jo keskittyä vaatehuoneen sisustukseen ja avokadojen kypsyyteen:) Ihan kyyhkyläisiä tässä ei juuri tällä hetkellä olla, mutta perusta on kunnossa.
ap
Tosi hyvä että poikaystäväsi on nyt tietoinen kaikesta ja sinä olet ollut rehellinen. Nyt pystytte jatkamaan puhtaalta pöydältä. Oli varmasti tuskaista, mutta todella hyvä että rouvakin tietää kaiken nilkistä miehestään. Niin kuuluukin olla. Pystyyköhän luottamaan mieheensä enää? Oliko M puhunut sinusta aiemmin vaimolleen, vai saiko itse urkittua puhelimesta tms? Oliko rouva vihainen sulle, vai syyttikö tapahtumista pelkästään miestään. Saitko häneltä mitään sympatiaa? Ottiko poikaystäväsi yhteyttä rouvaan itse, vai M.n? Jos otti, niin kyllä teki mielestäni fiksusti. Juuri noin välittävän kuuluukin toimia. Virheistä oppii, niin opit myös tästäkin. En usko että enää kovin helposti hairahdat raiteilta, kun tiedät nyt mitä olisit voinut menettää. Kokonaisen vankan ja luotettavan parisuhteen ja rakkaan ihmisen. Ihania uutisia että nyt alkaa helpottaa. Onko M vielä tuon jälkeen ottanut yhteyttä? Hitto mikä nilkki! Onneksi sinä olet kaiken tuon yläpuolella! Ihanaa sunnuntaita teille kyyhkyläiset! Terkuin, reissulainen :)
Oikeesti, onko tällä Murulla nyt joku faniklubi? Apua, sallikaa mun revetä.
Kun sä koitat puhua, sanoa, pyytää, käskeä ja toinen sulkee suusi omallaan. Ulospäin se näyttäisi siltä, että hän suutelee, vaikka se onkin käsky olla hiljaa. Itket ja se itku ja sen ääni tukahtuu siihen toisen suuhun. Sitä se tarkoittaa. Ei se ole sanonta, se on kuvaus. ap
Mä en ymmärrä tuollaisia naisia, jotka antaa pettämiset kerta toisensa jälkeen anteeksi!! Sissus, mahtaa olla antoisa liitto. Minkä ikäinen about tuo vaimo on? 40-50 välillä? Uskomatonta.
Soittiko nainen eka sulle, vai miten päädyitte kasvokkain? Mitkä oli tuntemuksesi, olitko paniikissa? Hirveä tilanne kyllä. Tiesikö nainen silloin kaupassa törmättyänne, että olit ollut M.n kanssa? Oliko poikaystäväsi mukana?
Wow, onko sulla sellainen suuren suuri vaatehuone? Itsekkin haluisin, mutta tässä nykyisessä talossamme (ostettiin viime kesänä) ei ole kovinkaan iso. :(
-Reissulainen
Veikkaan iäksi 35-40. Hän seisoi talomme edessä, kun tulin kotiin. Eka kysymys oli, että MINKÄ ikäinen mä olen. Trikoissa, meikittä ja hiukset ponnarilla näytän kai aika nuorelta, mutta en sentään lapselta... Olinhan mä aika järkyttynyt, koska olin päättänyt, että en ikinä aio olla missään kosketuksessa koko ihmiseen. En tarkkaan tiedä, milloin vaimo on saanut tietää. Tuntui kyllä aika pahalta, että hän on tiennyt ennen minua. Olen ymmärtänyt, että heillä on joku "systeemi", miksi ero ei tule kysymykseen, ja kyllä nainen vaikutti miestään rakastavan.
On mulla aika iso vaatehuone, yksi makuuhuoneista tavallaan. Sinne EI tule yhtään miesten tavaraa eikä yhdetkään hikiset treenishortsit saa pudota edes sen kynnykselle :)
ap
Voi ei, se siis tunnistikin sut heti. Voi naisraukkaa! :( Toivotaan että ukko muuttaa tapansa. Ei ole kyllä kivaa sillkkään jos joutuu kokoajan pelkäämään ja tarkkailemaan miestänsä.
Loppuiko sun lomat jo? Mulla on vielä 2 viikkoa, olen vaan jo niin valmis töihin. Nähtävästi loma on tehnyt tehtävänsä. Monta huonetta sun kämpässä on? Me ostettiin siis viime kesänä tämä talo, silloin tuntui vielä ihanan isolta ja avaralta, mutta nyt jo tuntuu että tavaraa on tullut niin paljon lisää, että avaruus on kadonnut. Ei kuitenkaan voi aina ostaa vaan isompaa ja isompaa. Sitten kun lapset muuttelee aikanaan kotoa, niin sitä tilaa taas on yllin kyllin. Mä olen hurahtanut design tuoleihin, ne vie sairaasti tilaa!! *huoh*
:D
Huomasin kyllä, että jonkun mielestä oli huvittavaa tuo lauseeni. Ehkä hän ei tiennyt, mistä oli kyse, tai ehkä kaikki minussa on huvittavaa.
Juuri nyt en oikein jaksa tuntea kauheasti sympatiaa vaimoa kohtaan. Hän olisi voinut lopettaa kaiken aikaisemmin ja lopputulos olisi voinut olla toinen. Mä voisin olla ihan eri elämäntilanteessa, eri kokemuksilla varustettu. Tuntuu, että he kaksi pettivät minua. Ehkä sitten myöhemmin ymmärrän taas häntäkin, kuka tietää.
Mun asunnossani on kaadettu seiniä, joten neliöitä on huonemäärään nähden aika paljon. En viitsi tarkkaa kuvausta antaa kämpästä :) Tänne mahtuu hyvin minä, yksi mies ja mun vaatteeni ja kenkäni.
ap
Huomasin kyllä, että jonkun mielestä oli huvittavaa tuo lauseeni. Ehkä hän ei tiennyt, mistä oli kyse, tai ehkä kaikki minussa on huvittavaa.
Juuri nyt en oikein jaksa tuntea kauheasti sympatiaa vaimoa kohtaan. Hän olisi voinut lopettaa kaiken aikaisemmin ja lopputulos olisi voinut olla toinen. Mä voisin olla ihan eri elämäntilanteessa, eri kokemuksilla varustettu. Tuntuu, että he kaksi pettivät minua. Ehkä sitten myöhemmin ymmärrän taas häntäkin, kuka tietää.
Mun asunnossani on kaadettu seiniä, joten neliöitä on huonemäärään nähden aika paljon. En viitsi tarkkaa kuvausta antaa kämpästä :) Tänne mahtuu hyvin minä, yksi mies ja mun vaatteeni ja kenkäni.
ap
Juu, tottakai se on vaimon vika että sun kävi huonosti...
OIkeasti se mikä sinulle tapahtui oli kamalaa, eikä pitäisi kenellekään tapahtua, mutta....
Miksi ihmeessä päästit sen miehen silloin kotiisi kun olit jo lopettanut suhteen?
Hänellä vain olisi ollut avaimet käsissään ja valta. Tämä on sellainen voi kunpa -tilanne. Hän ei tuntenut minua kohtaan sympatiaa silloin. En mä tiedä, en tiedä, miten olisin itse reagoinut hänenä.
Miksi mä päästin miehen kotiini? Hän oli tuttu ihminen, jonka kanssa mulla oli ollut kivaa yhdessä. Mulla ei ollut syytä pelätä mitään. Luulin, että hänellä oli jotain asiaa. Mä en yleensäkään polttele siltoja takanani, silloin tosin olisi kannattanut, ja niin olen nyt tietysti tehnyt. Jälkiviisautta. Ajattele esimerkiksi, kuinka moni jatkaa elämää väkivaltaisen miehensä kanssa. Mä vain avasin oven ja päätin kuunnella hetken. Mä olin kiltti.
Oliko se sitten mun oma syyni, kun mä kerran avasin sen oven?
ap
Hänellä vain olisi ollut avaimet käsissään ja valta. Tämä on sellainen voi kunpa -tilanne. Hän ei tuntenut minua kohtaan sympatiaa silloin. En mä tiedä, en tiedä, miten olisin itse reagoinut hänenä.
Miksi mä päästin miehen kotiini? Hän oli tuttu ihminen, jonka kanssa mulla oli ollut kivaa yhdessä. Mulla ei ollut syytä pelätä mitään. Luulin, että hänellä oli jotain asiaa. Mä en yleensäkään polttele siltoja takanani, silloin tosin olisi kannattanut, ja niin olen nyt tietysti tehnyt. Jälkiviisautta. Ajattele esimerkiksi, kuinka moni jatkaa elämää väkivaltaisen miehensä kanssa. Mä vain avasin oven ja päätin kuunnella hetken. Mä olin kiltti.
Oliko se sitten mun oma syyni, kun mä kerran avasin sen oven?
ap
Minusta olisi kyllä enemmän kuin ookoo lopettaa yhteydenpito kokonaan kun selviää että mies on varattu, sen sijaan että mietti että polttaako siltoja.
Tuttu mies ja teillä oli ollut kivaa... Eikö kyseessä ollutkin pitkälti pelkkä seksisuhde, että oli todella vaikeaa arvata mitä mies oli vailla kun tuli käymään?
Sä olet siis sitä mieltä, että se oli mun syyni? En mä sitä osannut odottaa. Miksi hän valehteli mulle? Koska hän halusi olla mun kanssani. Mä en voinut hyväksyä, että hän valehteli, mutta mä ymmärsin miksi. Mä en silloin vielä tiennyt, mitä nyt tiedän. Ei se enää olisi mahdollista. Hyvä kuitenkin, että sulle ei koskaan voi käydä niin.
ap
Eihän se vaimon vika ollut.
Hänellä vain olisi ollut avaimet käsissään ja valta. Tämä on sellainen voi kunpa -tilanne. Hän ei tuntenut minua kohtaan sympatiaa silloin. En mä tiedä, en tiedä, miten olisin itse reagoinut hänenä.
Mitähän tämä tarkoittaa? Olisiko vaimon pitänyt ottaa ero heti ja olisit saanut Miken itsellesi. Kohtahan ne varmaa eroo ja saat sen taas riesaksesi.
ihan pakko todeta.
ap
Eihän se vaimon vika ollut. Hänellä vain olisi ollut avaimet käsissään ja valta. Tämä on sellainen voi kunpa -tilanne. Hän ei tuntenut minua kohtaan sympatiaa silloin. En mä tiedä, en tiedä, miten olisin itse reagoinut hänenä. Mitähän tämä tarkoittaa? Olisiko vaimon pitänyt ottaa ero heti ja olisit saanut Miken itsellesi. Kohtahan ne varmaa eroo ja saat sen taas riesaksesi.
oli siis reissulainen... :)