Opettaja pakottaa lapsen syömään haarukka
vasemmassa kädessä. On kuulemma huono tapa syödä toisinpäin eli haarukka oikeassa ja veitsi vasemmassa. Lapsi tuntuu olevan nyt myös kovin huolissaan äitinsä huonotapaisuudesta, olen nimittäin itse aina syönyt haarukka oikeassa kädessä.
Olen oikeakätinen, mutta haarukka vasemmassa kädessä syöminen tuntuu mahdottomalta enkä toisaalta näe mitään järjellistä syytä miksi pitäisi opetella syömään niin päin.
Onko tosiaan aivan täysin vastoin etikettiä syödä haarukka oikeassa ja veitsi vasemmassa kädessä? Jos siis kuitenkin syö suunnilleen sivistyneesti sekä haarukan että veitsen kanssa?
Kommentit (175)
Joo niinhän se kuuluu olla vanhojen tapojen mukaan eli haarukka vasemmassa kädessä ja piikit alaspäin, haarukalla ei saa kauhoa kuin lusikalla. Mutta mitä väliä, saisi jo nykyaikana lopettaa tuollaisista vanhanaikaisista porvarisperheiden hienostelutavoista nipottamisen. Pääasia että saa ruoan suuhunsa niillä välineillä isommin porsastelematta.
Käytännössä aikuisten elämässä juuri ketään ei kiinnosta tuollaiset asiat ellei sitten jotain vanhaa tapakouluttaja-rouvaa. Esim. meillä töissä monet akateemisesti koulutetut johtavassa asemassa olevat ihmiset käyttävät haarukkaa kuin lusikkaa oikeassa kädessä eikä ketään kiinnosta.
Mä olen aina syönyt haarukka oikeassa kädessä ja veitsi vasemmassa.
Enpä tiennyt, että tähänkin on joku "etiketti" :o
Opetetaanhan tuo jo päivähoidossa tai viimeistään alakoulussa, jos vanhemmat eivät ole opettaneet. Jopa mun vasenkätinen poika on opetellut syömään niin, että veitsi on oikeassa ja haarukka vasemmassa.
eikä tuollaisia 90-luvun alussa ainakaan omassa koulussani opetettu. Kotona vain opetettiin ylipäänsä käyttämään haarukkaa ja veistä.
Eikö vasenkätisetkin syö haarukka vasemmassa? Vai miten?
Mun mies, oikeakätinen, on pian 50 vuotta syönyt oikeassa haarukka ja veitsi vasemmassa. Hän sanoi, että lapsena siitä usein huomautettiin, mutta se nyt vaan on hänelle niin päin parempi. On useissa muissakin hommissa vasuri, vaikka kirjoittaa oikealla. Hienoilla illallisilla vaihtaa vaivihkaa, kotona katan suoraan niin. Osaa kyllä syödä tyylikkäästi ja muutenkin hyvät ruokatavat.
JKäytännössä aikuisten elämässä juuri ketään ei kiinnosta tuollaiset asiat ellei sitten jotain vanhaa tapakouluttaja-rouvaa. Esim. meillä töissä monet akateemisesti koulutetut johtavassa asemassa olevat ihmiset käyttävät haarukkaa kuin lusikkaa oikeassa kädessä eikä ketään kiinnosta.
Arkena ja tutussa seurassa ei ole niin väliä, kunhan ei pahasti porsastele. Mutta vaikkapa Nobel-illallisilla tai presidentin vastaanotolla joku saattaa kiinnittää asiaan huomiota.
Teininä sain saarnan, että jos en opettele käyttämään haarukkaa ja veistä oikein päin, minulle nauretaan. Ajattelin, että jos se noin pienestä on kiinni, niin täältä pesee... Ja todella koko aikuisikäni olen pyöritellyt veistä ja haarukkaa, välillä toisin päin, välillä toisin päin, juuri miten parhaalta sillä hetkellä sattuu tuntumaan.
Olen hyvin valmis pitämään kiinni monista "hyvistä tavoista" ja "etiketeistä", silloin kun niiden taustalla on kunnioitus isäntäväkeä kohtaan, kunnioitus muiden uskontoon tms. Mutta tuollainen pikkuseikka, joka pitäisi vain tehdä sääntöjen mukaan, koska niin kuuluu, on hölmöä! Ei kukaan voi loukkaantua siitä, että pidän haarukka oikeassa kädessäni! Miksi sitten pitäisi?
JKäytännössä aikuisten elämässä juuri ketään ei kiinnosta tuollaiset asiat ellei sitten jotain vanhaa tapakouluttaja-rouvaa. Esim. meillä töissä monet akateemisesti koulutetut johtavassa asemassa olevat ihmiset käyttävät haarukkaa kuin lusikkaa oikeassa kädessä eikä ketään kiinnosta.
Arkena ja tutussa seurassa ei ole niin väliä, kunhan ei pahasti porsastele. Mutta vaikkapa Nobel-illallisilla tai presidentin vastaanotolla joku saattaa kiinnittää asiaan huomiota.
Oikeastiko tuollaiseen kiinnitetään huomiota? Olisko parempi varmistaa, että kaikki ylipäänsä syö sen ruokansa ja jos mahdollista, vielä niin ettei kauheasti ole ruokaa lattialla?
Ja myös noihin mainitsemiisi asioihin. Arvaapa huviksesi montako kertaa yhden ruokailun aikana nousen paikaltani ohjaamaan oppilaiden ruokailua?? Aika monta... t. se ope
Eikö riitä että lapset syö siististi? Onneksi minun lasteni opet ovat fiksumpia eivätkä nipota turhasta. Lapseni osaavat käyttää veistä ja haarukkaa, mutta en muista kummassa kädessä niitä pitävät. Minusta asialla ei ole nykypäivänä mitään merkitystä.
eikä tuollaisia 90-luvun alussa ainakaan omassa koulussani opetettu. Kotona vain opetettiin ylipäänsä käyttämään haarukkaa ja veistä.
JKäytännössä aikuisten elämässä juuri ketään ei kiinnosta tuollaiset asiat ellei sitten jotain vanhaa tapakouluttaja-rouvaa. Esim. meillä töissä monet akateemisesti koulutetut johtavassa asemassa olevat ihmiset käyttävät haarukkaa kuin lusikkaa oikeassa kädessä eikä ketään kiinnosta.
Arkena ja tutussa seurassa ei ole niin väliä, kunhan ei pahasti porsastele. Mutta vaikkapa Nobel-illallisilla tai presidentin vastaanotolla joku saattaa kiinnittää asiaan huomiota.
Nobel-illallinen Tukholmassa, joku palkituista syö väärin päin, lähimmät huomaavat, mitä mahtavat ajatella? Eivät mitään?
Uskomatonta, että täällä on useampikin aikuinen, joka nyt vasta törmää tähän asiaan.
Ap, miten söit lapsena, entä vanhempasi? Millainen koti sinulla oli?
Arkena ja tutussa seurassa ei ole niin väliä, kunhan ei pahasti porsastele. Mutta vaikkapa Nobel-illallisilla tai presidentin vastaanotolla joku saattaa kiinnittää asiaan huomiota.
ainakaan. Voi joku sen huomioida mutta todennäköisesti tuollaisissa paikoissa on sen verran sivistynyttä väkeä että eivät huomauttele toisten syömätavoista. Kaikki myös ymmärtävät että kaikki paikallaolevat ovat siellä omista ansioistaan, ja niiden rinnalla ruokailuväline-etiketin osaaminen on toissijaista.
Sen sijaan jossain nousukasperheessä kotipäivällisellä voi joku kovastikin paheksua ja takanapäin puhua junttimaisesta ruokailuvälineiden käytöstä. Yleensä nämä pahimmat kauhistelijat on niitä, jotka ei itsekään ole kasvaneet sisään siihen etikettiin vaan sen opetelleet vähän vanhempana ja ovat sitten kovin tärkeitä siitä että osaavat käyttäytyä etiketin mukaan. Samat ihmiset voivat kauhistella viinilasista väärin kiinnipitämistä, sitä ettei osaa syödä kuorellista rapua oikein tms turhasta. Meidän suvussa noita niponipoja löytyy ja usein sellaisten seurassa tahallani teen etikettivirheitä :D
nykypäivänä ei saisi pitää kiinni mistään ns. perinteisistä tavoista. Kaikki muu kyllä pitäisi hyväksyä ja perusteluna juuri tuollaiset "kunhan osaa suht siististi syödä", "kunhan nyt edes syö"... Minä arvostan hyviä tapoja ja perinteitä. Ne ovat tärkeitä ja tulen aina niitä opettamaan omille lapsilleni ja myös oppilailleni. Onneksi täällä maalla niitä arvostavat myös valtaosa vanhemmista. terv. se ope
Alkeellisia pöytätapoja. Ja niitä on valitettavasti aika paljon. Minusta on todella surullista, miten moni aikuinen huitoo ruokaillessa haarukalla ja veitsellä ilmassa, puhuu ruoka suussa, pitää kyynärpäitä pöydällä, ei tiedä kumman puolen leipälautasen ottaisi jne. Kyllähän sä ap erotut joukosta, kun syöt väärinpäin. Voit itse päättää, miten haluat jatkaa, mutta miksi et opettais pojalle suoraan oikean tavan? Ja en tietenkään pakottais vasuria kirjoittamaan oikealla jne. Se on minusta ihan eri asia.
Kotona voidaan ehkä joskus syödä hieman rennommin mutta vasta, kun oikeat tavat tulee jo selkäytimestä. Mistä ne lapset oppii, jos vanhemmat ei kotona näytä mallia? Meillä katetaan pöytä kauniisti, syödään sivistyneesti ja huomautetaan vaikka satatuhatta kertaa niistä kyynärpäistä. Kiittävät kyllä myöhemmin.
Ei näköjään. Minulla ottaa pahasti silmään jos aterimet on jollain väärässä kädessä...
eikä tuollaisia 90-luvun alussa ainakaan omassa koulussani opetettu. Kotona vain opetettiin ylipäänsä käyttämään haarukkaa ja veistä.
ja olen käynyt myös kokkikoulun eikä kummassakaan ole tuota opetettu.
En nyt tuomitse sinua ap, mutta misi et halua, että lapsesi oppii oikean tavan? Jos lapsena oppii ja sisäistää etiketit, niitä ei tarvitse aikuisena enää murehtia, vaan tulevat luonnostaan.
Ekaluokkalaiselle tuota on turha opettaa, hän voi stressata jo koko syömistilannetta (kuten omani). Opetuksen paikka on isommille lapsille.
Mitä väliä sillä miten ap:n lapsi tai muutkaan niitä välineitä pitävät, eiköhän heiltä tarvittaessa onnistu aikuisena etiketin mukaan syöminen jos normaalijärkisiä ovat, ei sitä tarvitse koulussa erikseen harjoitella.
Itse syön ainakin ihan siten kuin itsestä hyvältä tuntuu, koskaan en ole vielä niin hienossa seurassa ollut ettenkö olisi voinut pidellä ruokailuvälineitä "väärin" ja jos joskus olen niin ei se nyt kovin vaikeaa ole sitten käyttää niitä oikein jos sillä välttää av-mamman verenpaineen nousun.
nykypäivänä ei saisi pitää kiinni mistään ns. perinteisistä tavoista. Kaikki muu kyllä pitäisi hyväksyä ja perusteluna juuri tuollaiset "kunhan osaa suht siististi syödä", "kunhan nyt edes syö"... Minä arvostan hyviä tapoja ja perinteitä. Ne ovat tärkeitä ja tulen aina niitä opettamaan omille lapsilleni ja myös oppilailleni. Onneksi täällä maalla niitä arvostavat myös valtaosa vanhemmista. terv. se ope
mutta minusta ei ole oikein pakottaa muita noudattamaan niitä.
Vai miten?