Miten taistelitte masennusta vastaan te, joiden lapsilukutoive ei toteutunut

sulle en osaa sanoa mitään. Mutta halaus.

Tiedän että yksikin lapsi olisi sinulle koko maailma ja olen pahoillani puolestasi ettet ole sitä saanut. Tarkoitukseni olikin tuoda esiin juuri tuota että kaikki on suhteellista, eikä se että jollakin on VIELÄ huonommin, tarkoita sitää etteikö "pienempiäkin" murheita saisi surra. Toivottavasti en pahoittanut miletäsi! Voimia sinulle! T:36

Koska he ovat ystäviäsi. Mutta jo se että käytät paljastavaa sanavalintaa puolelle asettumisista kertoo että koet itsesi jotenkin väärin kohdelluksi, mikä taas on erittäin epäreilua koska sinulle ei ole luvattu kolmea lasta. Ystävillesi ei ole tässä mitään sananvaltaa, asia on vain sinun ja miehesi välinen. Ja se joka ei lasta halua, päättää. Vai miltä tuntuisi pakottaa mies isäksi? Koita nyt vaan päästä asiasta yli, koska se on yksinkertaisesti ainoa ratkaisu. Ainoa.

Meillä mies on kolmatta vastaan, mutta jos minä todella sen kolmannen haluaisin niin kyllä mies suostuisi. Tällä hetkellä en halua mutta katsotaan ensi kesänä. Lähinnä ilmoitusluontoinen asia :)

Ap varmastikin tietää, että kyse ei ole masennuksesta varsinaisena sairautena. Jos jollakulla sellainen on ollut, ns. terveiden puhe siitä, että joku asia masentaa, ei pidä ottaa henkilökohtaisena loukkauksena.



Ja myöskin ärsyttää se, että joka helkkarin keskusteluun on lisättävä se, että yksikin lapsi olisi taivaan lahja. No kyllä kai me normaalilla älyllä ja empatialla varustetut ihmiset se ymmärretään! Mutta kun nyt puhutaan ap:n ongelmasta. Hän varmasti ymmärtää että jollakulla muulla saattaa olla huomattavasti suurempia ongelmia kuin hänellä, mutta ei se tarkoita, etteikö hänen ongelmista saisi puhua ilman, että syyllistetään että hänen ongelma on niin pieni ja turha ettei siitä oikein kehtaisi edes puhua.

miehet on erilaisia. Jollekin voi "ilmoittaa" jollekin ei.