Lue keskustelun säännöt.
Miksi joku katkaisee välit lopullisesti ilman mitään syytä tai selitystä?
17.11.2014 |
Onko teillä mitään henkilökohtaisia kokemuksia tällaisesta? Onko teille myöhemmin selvinnyt, mitä tapahtui, tai oletteko itse olleet se välit katkaiseva osapuoli?
Mainitsin yhdessä toisessa ketjussa, kuinka sivusta seurasin hyvin hämmentävää tapausta. Yhdellä perheenjäsenelläni oli ystävä, joka sanoi kesken puhelun käyvänsä tupakalla ja soittavansa vartin päästä uudestaan. Vartti meni ja on nyt ollut 10 vuotta. Ei soittanut enää, ei vastannut puheluihin eikä kirjeisiin, ei mitään: katosi ihan täysin perheenjäseneni elämästä. Mitään traagista ei ainakaan tapahtunut, koska heillä on yhteisiä tuttavia, joiden mukaan tälle ystävälle on kuulunut koko ajan ihan hyvää.
Olin itse läsnä tuon viimeisen puhelun aikana, joten tiedän, että he eivät riidelleet, eikä mitään eripuraa ollut aiemminkaan ollut. Ihan tavalliset, lämpimät välit, mitä nyt etäystävillä voi olla.
Itsellänikin oli vähän samanlainen juttu, muttei sentään noin omituinen. Vanhalta kouluaikojen ystävältä ei yhtäkkiä tullut enää sähköposteihin vastausta, ei vastannut puheluihin, eikä tullut enää joulukorttiakaan (vaikka muutaman vuoden ajan lähetin kyllä itse hänelle, kunnes ajattelin, että olkoon). Mutta näin tämän kaverin myöhemmin ohimennen, ja hän käyttäytyi kuten mitään ei olisi tapahtunutkaan. Ehkä hän oli vain kyllästynyt yhteydenpitoon, en tiedä.
Kommentit (118)
Itse olin vielä raskaana ollessa hyvä kaveri vannoutuneet velan kanssa. Lapsen synnyttyä hänen juttunsa alkoivat todella ahdistaa minua. Siis hän on tyyppiä joka jatkuvasti korostaa asiaa. Lopetin yhteydenpidon enkä ole katunut.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Joskus elämä vie eri suuntaan, ystäväni meni naimisiin ja sai lapsen. ei käy enään baareissa ei siis elä elämäänsä ja on niin olevinaan... ärsyttää tällainen käytös kun naimisissa ja lapsi niin ei voi ryypätä!!!
Menetin parhaimman ystäväni aikalailla noin. Sain kuulla ikävän asian, paras ystäväni oli pettänyt minut. Seurauksena hän vaihtoi numeronsa ja muutti kaupungista pois. Miljoona kysymystä jäi vaille vastausta. Eniten maailmassa haluaisin selvittää asiat, mutta en saa häneen mitenkään yhteyttä enkä ole näiden vuosien aikana löytänyt häntä mistään. Ikävöin päivittäin.
itse jätin yhden ystävän juuri tollee ikävästi vähittäis unohtamalla. oltiin samassa työpaikassa, tai siis se keikkaili siellä. se oli sellanen oikeen iholla ja kauheasti halus nähä aina, joskus sit nähtiin, käytiin baarissa jne. itellä kuitenki sillon oli jo mies ja sillä haku päällä, niin se baarissa oleminen oli niin eri fiiliksillä meillä. lisäksi ei mitään yhteistä ikinä ollu meillä, silti se keksi puheenaihetta ja jaaritteli kaikkea paskaa mikä mua ei niin napannu. sit ku muutin eri paikkakunnalle, ni en vaan oo vastaillu facebookissa sen juttuihin.. viimeinki se on älynny lopettaa mun piinauksen..
ja lisään vielä, että en millään osannut muuta tapaa, kuin tuon, etten vaan puhu mitään, ja vastailen suppeasti jos ollenkaan sen facekuulumisiin. ku miten sanot toiselle, että joo oot ihan hyvä ihminen ja kaikkee mutta et vaan kertakaikkiaan kiinnosta mua!!?[quote author="Vierailija" time="18.11.2014 klo 14:08"]
itse jätin yhden ystävän juuri tollee ikävästi vähittäis unohtamalla. oltiin samassa työpaikassa, tai siis se keikkaili siellä. se oli sellanen oikeen iholla ja kauheasti halus nähä aina, joskus sit nähtiin, käytiin baarissa jne. itellä kuitenki sillon oli jo mies ja sillä haku päällä, niin se baarissa oleminen oli niin eri fiiliksillä meillä. lisäksi ei mitään yhteistä ikinä ollu meillä, silti se keksi puheenaihetta ja jaaritteli kaikkea paskaa mikä mua ei niin napannu. sit ku muutin eri paikkakunnalle, ni en vaan oo vastaillu facebookissa sen juttuihin.. viimeinki se on älynny lopettaa mun piinauksen..
[/quote]
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Onpa vaikeata lukea tekstiä, joka on kuin suoraan puheesta litteroitu (45)
Kai se niin on, ettei niitä omia huonoja piirteitä vain näe. Entinen ystäväni pälättää omia asioitaan vaikka kuinka kauan, ja osaa vielä esittää kaikenlaisia kysymyksiä minulle, oikein pakottaa puhumaan asioistaan. Minun asioihini ei kommentoi koskaan juuta tai jaata enempää. Näin vuosia jälkikäteen näen asian siten, että minä olin hänelle hyvä ystävä, hän niinkään ei minulle.
Joten hänelle oli sitten vaikeaa, kun lopettelin näkemisiä. Moneen kertaan kyseli, ettei hän vaan ole mitään tehnyt. En usko että hän itse huomasi, ettemme koskaan puhu mitään minun asioistani. Vielä senkin jälkeen, kun en enää vastannut hänen puheluihinsa, hän lähetti viestejä, joissa hän selosti omia asioitaan. Luoja yksin tietää miksi minun pitäisi olla niin hyvin perillä jonkun toisen ihmisen elämän käänteistä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jotkut ihmiset vain eivät suostu ottamaan vastaan mitään negatiivista informaatiota, varsinkaan itsestään. Kaikki keskusteluyritykset tyrehdytetään esim. hysteerisellä pälpättämisellä, naurulla, aiheen vaihtamisella. Tilanteista tulee täysin käsittämättömiä normaalille aikuiselle, joka on tottunut esim. töissä ottamaan kritiikkiä jatkuvasti vastaan ja muokkaamaan tekemisiään ja käytöstään sen mukaisesti.
Ihan oikeasti on olemassa ihmisiä, joille voit sanoa suoraan:"Olet niin itsekäs. Haluat vain itsekkäästi pälättää minulle, mutta et halua koskaan antaa minun puhua mitään." Ja silti he ihmettelevät silmät pyöreinä että miksi sinä hylkäsit minut? Miksi?
T: 52
Mutta miksi te sitten kaveeraatte pitkiä aikoja, jopa vuosikausia, tuollaisten ärsyttävien, itsekkäiden ihmisten kanssa, joiden kanssa ette viihdy? Tätä en tajua. Miten läheinen ystävyys pääsee syntymään, jos toinen käy noin paljon hermoille?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tiedät ja tiedät..Kyllä niistä asioista varmaasti toinen on yrittänyt sanoa.. =)
Mutta etpä ole viitsinyt kuunnella..ehkä se oli mielestäsi merkityksetöntä tai ei mitään,
mutta toiselle koko maailma..Reagtiosi oli siihen, että "kyllä se siitä" tai "ota itteäs niskasta kiinni"..
En kauheasti ihmettelis kun itse höyryää eteenpäin ei näe metsää puilta ja vaikka näkisi niin me ihmiset olemme hyviä olemaan sokeita asioille jotka ovat naamamme edessä..Kielletään kaikki.Keksit kyllä syyn jos vain haluat, mutta onko vastaus itselelsi mieluinen niin sitä en voi taata.
Kyllähän näistä kuulee. Yksi tapaus omasta elämästä tulee mieleen. Minulla on kaksi siskoa, joista toinen on aina ollut melkoinen huithapeli. Poikaystävät vaihtuivat tiuhaan. Systeri oli semmonen levoton lepattelija. Kun ikää alkoi tulla, hän haki elämälleen syvempää merkitystä ja löysi sen yhdestä huuhaa-uskonnosta. Siinä lähti loputkin järjen rippeet. - Mä en enää jaksanut sitä naista. Mä vaan kielsin sitä ottamasta mitään yhteyttä meidän perheeseen. En kerro mitään niistä omituisista asioista, joita se teki, mutta sen kerron, ettei sitä enää kerta kaikkiaan jaksanut sietää. - Jouduin sanomaan sille varmaan 20 kertaa ettei se saa ottaa meihin yhteyttä, ennen kuin sen kaaliin meni se sanoma.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen jättänyt pariin kaveriin yhteydenpidon ilman selittelyjä, ei oltu läheisiä ja koin, että ihmissuhde oli saavuttanut jo loppupisteensä. Parin muun kanssa olen sanonut vaan jossain vaiheessa, että en halua enää olla yhteydessä sen kummemmin selittämättä.
[quote author="Vierailija" time="17.11.2014 klo 19:39"]
Olen jättänyt pariin kaveriin yhteydenpidon ilman selittelyjä, ei oltu läheisiä ja koin, että ihmissuhde oli saavuttanut jo loppupisteensä. Parin muun kanssa olen sanonut vaan jossain vaiheessa, että en halua enää olla yhteydessä sen kummemmin selittämättä.
[/quote]
Aika karua. Eikö tuollaisessa tapauksessa voisi hivuttautua siitä kaveruudesta pikkuhiljaa pois? On harvemmin ja harvemmin yhteydessä ja sitten ei enää. Tuollaisesta yhteydenpidon seinään lopettamisesta jää todella ikävä maku suuhun pitkäksi aikaa. Kurja juttu, varsinkin jos nuo kaverisi eivät tehneet mitään suututtaakseen sinua tms.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Oon tenyt tuon kerran. Oli olevinaan läheinenkin sukulainen, joka meillä kutsulla selitti mulle, että erityislaset piäisi eristää tavallisista koululaisista häiritsemästä yhteiskuntaa kun ei niistä mitään kuitenkaan tule paitsi tilastolisesti rikollisia. Se tiesi, että mun lapsella on asperger ja adhd. Kävelin siitä muka vessaan enkä ole sen koommin kyseislle ihmiselle enää puhunut. Snopii on kertonut, että kyseinen hlö ihmettelee, miksi olen niin nuiva häntä kohtaan kun hänhän on niin mukava ihmine.
Miksi tarvitsisi selitellä "ollaan kasvettu erilleen" vai mitä niitä nyt on. Yhden ystävän kanssa olen lopettanut yhteydenpidon, koska tunnen jotenkin myötähäpeää hänen seurassaan. Tuntuisi törkeältä esittää ystävää samalla häveten häntä. Olen ehkä pinnallinen, mutta hän saattaisi tulla kahville värikkäässä fleecetakissa ja on jäänyt lapsen tasolle jutuissaan. Lapsena oltiin ystäviä, nyt olen lopettanut yhteydenpidon. Törkeältähän tämä kuulostaa mutta parempi näin kun että hän joutuisi sietämään ystävää joka häpeää häntä.
[quote author="Vierailija" time="17.11.2014 klo 19:44"]
[quote author="Vierailija" time="17.11.2014 klo 19:39"]
Olen jättänyt pariin kaveriin yhteydenpidon ilman selittelyjä, ei oltu läheisiä ja koin, että ihmissuhde oli saavuttanut jo loppupisteensä. Parin muun kanssa olen sanonut vaan jossain vaiheessa, että en halua enää olla yhteydessä sen kummemmin selittämättä.
[/quote]
Aika karua. Eikö tuollaisessa tapauksessa voisi hivuttautua siitä kaveruudesta pikkuhiljaa pois? On harvemmin ja harvemmin yhteydessä ja sitten ei enää. Tuollaisesta yhteydenpidon seinään lopettamisesta jää todella ikävä maku suuhun pitkäksi aikaa. Kurja juttu, varsinkin jos nuo kaverisi eivät tehneet mitään suututtaakseen sinua tms.
[/quote]
Kuulostaahan se inhottavalta, mutta noissa kaikissa paitsi yhdessä yhteydenpito on vähentynyt pikkuhiljaa. Ja ei ne ystävyyssuhteet ole olleet mitään hyviä, koska ei vastapuolikaan koskaan reagoinut kysymällä syytä/ottamalla uudelleen yhteyttä myöhemmin (ei sillä, että olisin halunnut).
Jotkut ihmiset on vaan niin piina sielulle, että paras jättää semmoiset selityksittä - ajatelkoon mielummin minusta pahaa kuin että loukkaisin häntä kertomalla totuuden.
[quote author="Vierailija" time="17.11.2014 klo 19:46"]
Miksi tarvitsisi selitellä "ollaan kasvettu erilleen" vai mitä niitä nyt on. Yhden ystävän kanssa olen lopettanut yhteydenpidon, koska tunnen jotenkin myötähäpeää hänen seurassaan. Tuntuisi törkeältä esittää ystävää samalla häveten häntä. Olen ehkä pinnallinen, mutta hän saattaisi tulla kahville värikkäässä fleecetakissa ja on jäänyt lapsen tasolle jutuissaan. Lapsena oltiin ystäviä, nyt olen lopettanut yhteydenpidon. Törkeältähän tämä kuulostaa mutta parempi näin kun että hän joutuisi sietämään ystävää joka häpeää häntä.
[/quote]
Totta, ex-kaverillasi on varmastii paljon parempi olla ilman tuollaista "ystävää".
Nosto