Tunnustanko pettämisen vai pidänkö omana tietonani?
Sitä tässä mietin. Mitä sinä tekisit? Olin työmatkalla ja vapaailtana menin syömään työkaverini kanssa (emme työskentele samassa pisteessä Suomessa, vain matkoilla, toisinaan), joimme viiniä ja hän saattoi minut huoneeseeni ja tuli sinne sitten itsekin. Mieheni ei mitenkään saisi itse tietää tapahtuneesta. Yhteisiä työmatkoja on edessä vielä tuon miehen kanssa.
Kommentit (274)
kehumatta jos saa pildeä työreissulla.
kondomi rullautui pois paikoiltaan, mutta lempeys on juuri sitä, ettei mieti tällaisia pikkuseikkoja. Rakastan miestäni syvästi. AP
ei tapahtumia eikä ystäviä, lääkkeetkin lopussa? Hanki apua itsellesi. AP
Sitä ei yksi punaviininhuuruinen pano muuta miksikään. Ei koko elämä siitä muuttunut, se oli yksi lyhyt hetki. Rakkautta ei ole toisen äärimmilleen venyttäminen ja rikki repiminen vaan lempeys ja se, että haluaa toiselle hyvää. Minä voi minimoida virheeni sillä, että en kerro siitä miehelleni. Jos minä voin sen unohtaa, lakkaa se olemasta, ja varmasti voin. Meillä on myös lapsi, johon vanhempien välit tietysti vaikuttavat. Häntä minä suojelen viimeiseen asti. AP
Sä olet kyllä todella uskomaton. Mitä sä täälä kyselet ihmisten mielipiteitä kun olet selvästi jo omasi tehnyt. Sä nyt yrität vaan keksiä jonkun syyn jolla helpotat syyllisyyttäsi. Sä teit virheen ja sun pitäisi kantaa sen seuraukset. "Ei yksi punaviininhuuruinen pano muuta miksikään", sun miehesi varmaan on ihan samaa mieltä asiasta?. Se muuttaa kyllä ihan kaiken ja miehesi ansaitsee tietää sen.
Keskustelu aiheesta on jatkunut ja minä puolustan omaa näkökantaani. Mielenkiintoista on se, että vahvimmat mielipiteet on niillä, joilla ei ole asiasta kokemusta. AP
Ihan ok sinällään, se on sinun asiasi.
Minulla on takanani todella pitkä parisuhde mieheni kanssa ja olen aina luottanut häneen sata prosenttisesti. Viime kesään saakka. Yllätin hänet itseteossa ystäväni kanssa. Hetken tuntui kuin elämältäni olisi lähtenyt pohja.
Mieheni sinnikkyyden vuoksi, olen kuitenkin ollut valmis tekemään paljon parisuhteemme eteen. Olemme käyneet parisuhdeterapiassa jne. Luottamusta on vaikea palauttaa. Miehelleni on nostettava sen suhteen hattua, että hän on todellakin katunut tekoaan ja on tehnyt paljon töitä pelastaakseen parisuhteemme. Hän on vannottanut, että tämä oli ainoa hairahdus, eikä se tule koskaan enää toistumaan. Mutta en tietenkään enää voi luottaa häneen täydellisesti, vaikka haluaisin. Vain aika näyttää kuinka meidän käy. Silti olen sitä mieltä, että parempi kun sain selville. Se muutti elämäämme paljon, mutta kyllä ihmisen on voitava kantaa tekojensa seuraukset.
kehumatta jos saa pildeä työreissulla.
Niitä kutsutaan aikuisiksi ja sivistyneiksi miehiksi. Kaikki ei todellakaan ole millään seksiseikkailuilla rehvastelevia juntteja, ap:ta siteeratakseni.
Kukaanhan ei ole kertonut, että puoliso on tunnustanut pettämisen ja sitten kaikki oli taas hyvin. AP
Ei tietenkään välittömästi tunnustamisen jälkeen kaikki ole taas hyvin. Pointti on siinä, että nytkään - ennen tunnustamista - kaikki ei ole hyvin, vaikka se ei välittömästi käytännössä vielä näykään. Jos haluat, että kaikki voisi vielä joskus tulevaisuudessa olla hyvin, sinun tulee aktiivisesti omilla teoillasi yrittää päästä siihen tilaan. Ihan samoin kuin omalla toiminnallasi sait sen pettämisenkin tapahtumaan. Pystytkö ylipäänsä ymmärtämään ja ajattelemaan elämää pidemmälle kuin seuraavan puolen tunnin päähän?
Ajattelen, että mieheni suhtautuu asiaan kuten minäkin. Koska minä en haluaisi kuulla, tuskin hänkään. AP
Kukaanhan ei ole kertonut, että puoliso on tunnustanut pettämisen ja sitten kaikki oli taas hyvin. AP
Ei tietenkään välittömästi tunnustamisen jälkeen kaikki ole taas hyvin. Pointti on siinä, että nytkään - ennen tunnustamista - kaikki ei ole hyvin, vaikka se ei välittömästi käytännössä vielä näykään. Jos haluat, että kaikki voisi vielä joskus tulevaisuudessa olla hyvin, sinun tulee aktiivisesti omilla teoillasi yrittää päästä siihen tilaan. Ihan samoin kuin omalla toiminnallasi sait sen pettämisenkin tapahtumaan. Pystytkö ylipäänsä ymmärtämään ja ajattelemaan elämää pidemmälle kuin seuraavan puolen tunnin päähän?
Ajattelen, että mieheni suhtautuu asiaan kuten minäkin. Koska minä en haluaisi kuulla, tuskin hänkään. AP
No jospa miehesti on asiasta eri mieltä. Ei sinun ajatuksillasi ole enää väliä. Miehesi ansaitsee tietää.
kehumatta jos saa pildeä työreissulla.
kehuskelevan, että hän on saanut seksiä. Aivan varmasti tapauksia on ollut. AP
Kukaanhan ei ole kertonut, että puoliso on tunnustanut pettämisen ja sitten kaikki oli taas hyvin. AP
Ei tietenkään välittömästi tunnustamisen jälkeen kaikki ole taas hyvin. Pointti on siinä, että nytkään - ennen tunnustamista - kaikki ei ole hyvin, vaikka se ei välittömästi käytännössä vielä näykään. Jos haluat, että kaikki voisi vielä joskus tulevaisuudessa olla hyvin, sinun tulee aktiivisesti omilla teoillasi yrittää päästä siihen tilaan. Ihan samoin kuin omalla toiminnallasi sait sen pettämisenkin tapahtumaan. Pystytkö ylipäänsä ymmärtämään ja ajattelemaan elämää pidemmälle kuin seuraavan puolen tunnin päähän?
Ajattelen, että mieheni suhtautuu asiaan kuten minäkin. Koska minä en haluaisi kuulla, tuskin hänkään. AP
No jospa miehesti on asiasta eri mieltä. Ei sinun ajatuksillasi ole enää väliä. Miehesi ansaitsee tietää.
miksi kerroin sen hänelle, miksi en vain kärsinyt yksinäni. Mitä sitten tapahtuu? AP
Sitä ei yksi punaviininhuuruinen pano muuta miksikään. Ei koko elämä siitä muuttunut, se oli yksi lyhyt hetki. Rakkautta ei ole toisen äärimmilleen venyttäminen ja rikki repiminen vaan lempeys ja se, että haluaa toiselle hyvää. Minä voi minimoida virheeni sillä, että en kerro siitä miehelleni. Jos minä voin sen unohtaa, lakkaa se olemasta, ja varmasti voin. Meillä on myös lapsi, johon vanhempien välit tietysti vaikuttavat. Häntä minä suojelen viimeiseen asti. AP
Sä olet kyllä todella uskomaton. Mitä sä täälä kyselet ihmisten mielipiteitä kun olet selvästi jo omasi tehnyt. Sä nyt yrität vaan keksiä jonkun syyn jolla helpotat syyllisyyttäsi. Sä teit virheen ja sun pitäisi kantaa sen seuraukset. "Ei yksi punaviininhuuruinen pano muuta miksikään", sun miehesi varmaan on ihan samaa mieltä asiasta?. Se muuttaa kyllä ihan kaiken ja miehesi ansaitsee tietää sen.
Keskustelu aiheesta on jatkunut ja minä puolustan omaa näkökantaani. Mielenkiintoista on se, että vahvimmat mielipiteet on niillä, joilla ei ole asiasta kokemusta. AP
Ihan ok sinällään, se on sinun asiasi. Minulla on takanani todella pitkä parisuhde mieheni kanssa ja olen aina luottanut häneen sata prosenttisesti. Viime kesään saakka. Yllätin hänet itseteossa ystäväni kanssa. Hetken tuntui kuin elämältäni olisi lähtenyt pohja. Mieheni sinnikkyyden vuoksi, olen kuitenkin ollut valmis tekemään paljon parisuhteemme eteen. Olemme käyneet parisuhdeterapiassa jne. Luottamusta on vaikea palauttaa. Miehelleni on nostettava sen suhteen hattua, että hän on todellakin katunut tekoaan ja on tehnyt paljon töitä pelastaakseen parisuhteemme. Hän on vannottanut, että tämä oli ainoa hairahdus, eikä se tule koskaan enää toistumaan. Mutta en tietenkään enää voi luottaa häneen täydellisesti, vaikka haluaisin. Vain aika näyttää kuinka meidän käy. Silti olen sitä mieltä, että parempi kun sain selville. Se muutti elämäämme paljon, mutta kyllä ihmisen on voitava kantaa tekojensa seuraukset.
moniko kertoisi, moniko jättäisi kertomatta. Omia kokemuksia halusin myös lukea. AP
Kukaanhan ei ole kertonut, että puoliso on tunnustanut pettämisen ja sitten kaikki oli taas hyvin. AP
Ei tietenkään välittömästi tunnustamisen jälkeen kaikki ole taas hyvin. Pointti on siinä, että nytkään - ennen tunnustamista - kaikki ei ole hyvin, vaikka se ei välittömästi käytännössä vielä näykään. Jos haluat, että kaikki voisi vielä joskus tulevaisuudessa olla hyvin, sinun tulee aktiivisesti omilla teoillasi yrittää päästä siihen tilaan. Ihan samoin kuin omalla toiminnallasi sait sen pettämisenkin tapahtumaan. Pystytkö ylipäänsä ymmärtämään ja ajattelemaan elämää pidemmälle kuin seuraavan puolen tunnin päähän?
Ajattelen, että mieheni suhtautuu asiaan kuten minäkin. Koska minä en haluaisi kuulla, tuskin hänkään. AP
No jospa miehesti on asiasta eri mieltä. Ei sinun ajatuksillasi ole enää väliä. Miehesi ansaitsee tietää.
miksi kerroin sen hänelle, miksi en vain kärsinyt yksinäni. Mitä sitten tapahtuu? AP
No eikö se olisi aika huolestuttavaa? Voit ihan rauhassa mennä ja sutia joka suuntaan eikä miestäsi vain kiinnosta.
Eikö terveeseen parisuhteeseen kuulu kertoa jos tekee virheitä?
Riippumatta siitä onko AP trolli vai ei, vähän mutusteltavaa saman dilemman kanssa mahdollisesti painiville:
1. Terve ihminen on läpikotaisin seksuaalinen olento joka tuntee koko ikänsä enemmän tai vähemmän seksuaalista viehätystä muitakin kuin vain sen hetkistä kumppaniaan kohtaan.
2. Ja tämän vuoksi me myös "petämme" kumppaniamme joko ajatustasolla tai sitten käytännössä läpi koko elämämme.
Emme koko ajan, emme välttämättä edes useasti, mutta me teemme niin.
Moraaliselta kannalta sillä ei ole edes merkitystä nussitko kaupan kassaa vain pääsi sisällä vai kenties siinä liukuhihnalla in real life.
Jokainen mies ja nainen joka on ollut tarpeeksi pitkään intiimisti kumppaninsa kanssa loihtii sänkyyn mielikuvitusrakastajan joka et ole sinä. Ei aina, ei välttämättä edes useasti, mutta hän tekee sen.
Pettäminen on ihan jotain muuta kuin kiimaista panetusta (mistä väistämättä seuraa itseensä pettyminen, josta voi, ja olisi syytäkin, oppia jotain - ja uskoakseni suurin osa oppiikin).
Jeesustelijat eivät tietenkään opi koska heille tuppaa käymään vain näitä "vahinkoja" joita ei tietenkään yhtään edes halunnut tapahtuvan.
Pettäminen on ennaltaharkittua eli suunniteltua. Silloin ihminen ei suuremmin - tai ehkä ollenkaan - edes halua elää kumppaninsa kanssa, mutta ei vaan raukkamaisuuttaan uskalla/halua vielä erotakaan. Motiivina voi olla kosto tai valtapeli ja tarkoituksena on aina satuttaa.
"Pettämisessä" kyse on perimmiltään vain houkuttelevasta seksistä johon "tarjoutuu" tilaisuus.
Alkoholi on maailman vanhin ja tunnetusti käytetyin afrodisiaka. Sitä mukaan kun estot alenevat todennäköisyys pitää näpit kurissa laskee vastaavasti. Ei tässä tämän monimutkaisemmasta yhtälöstä saati moraalittomammasta toiminnasta ole kyse.
Kuten todettua, biologia hoitaisi homman kotiin joka ikinen kerta ellei sisäisellä moralistillamme olisi perhana vieköön sittenkin parempi viinapää.
Eli noin sadassa tapauksessa sadasta ihmiset voivat myös päihtyneessä tilaassa kieltäytyä harrastamasta seksiä tai jättävänsä hellyyden osoitukset johonkin tiettyyn "soveliaampaan" pisteeseen (mitä se sitten itse kullekin moralistille on).
Ken ei ole koskaan tohtinut heittäytyä viettien vietäväksi (vaikka ehkä miettinyt onkin!) ei voi koskaan täysin ymmärtää miten luonnollista se kaikki loppujen lopuksi onkaan ja miten vähän jos ollenkaan oikeita tunteita tällaiseen peliin tarvitsee liittyä - eikä usein kai liitykään.
3. Joten opetelkaa erottelemaan romanttinen rakkaus ja puhdas himo toisistaan niin petytte vähemmän ihmisiin ja elämään ylipäätään.
4. Tunnustaminen on lapsenomainen ensireaktio jossa oman pahan olon käsittely siirretään "isännän" vastuulle ja toivotaan parasta.
Todellisuudessa kyse ei ole lopultakaan muusta kuin älyllisestä oikotiestä eli itsekkäästä opportunismista jossa paska valutetaan alaspäin - niin puolisolle kuin lapsillekin. Ja jos tästä henkisestä suosta joskus kyetään "nousemaan", niin sitten jeesustellaan sillä miten pettäminen oli oikeastaan parasta mitä olisi voinut sattua...
Oman omatuntonsa kanssa painiminen ja asioiden laittaminen oikeaan kontekstiin ja oikeampiin mittasuhteisiin on henkisesti paljon raskaampaa. Se on asia mistä pitää pystyä suoriutumaan ihan itse - aivan kuten itse teostakin.
Kuinka moni parisuhde on lujittunut sen seurauksena, että pettäminen on tunnustettu? Kymmenen prosenttia? Prosentti? Prosentin tuhannesosa? Ja onko näissä tapauksissa kyse ollut suhteista jotka olivat alunperinkin enemmän tai vähemmän huonolla tolalla?
Kuinka moni hyvä parisuhde sen sijaan on "pelastunut" sen seurauksena, että pettäminen on pidetty omana tietoa? Veikkaan, että joka ikinen.
Ja kuinka moni välttävästi toimiva parisuhde on faktisesti parantunut sen seurauksena, että pettämisestä on seurannut parempi itseymmärrys siitä, mitkä asiat ovat tavoittelemisen arvoisia ja mitkä taas eivät sitä ole?
Jeesustelijat vaativat ehdotonta rakkautta ja ehdotonta omistautumista maailmassa joka on täynnä epätäydellisiä, heikkojakin ihmisiä.
Tällaisissa suhteissa toisen puolison masturbaatiokin ei ole asia joka kuuluu vain ja ainoastaan hänelle itselleen. Sen sijaan laaditaan parisuhteen perustuslaki jota luetaan yhdessä kuin piru raamattua.
Tämä on sitä samaa kokonaisvaltaista ja hyvin infantiilia traumaa jota alaluokka näyttää kantavan seksistä ja seksuaalisuudesta ylipäänsä.
Silloin ei puhuta rakkaudesta vaan orjuudesta kun omistetaan toinen ihminen kokonaan.
Näihin tunnelmiin.
PS. Yksi pyyntö: älkää lisääntykö tämän enempää.
Minulla oli huono aika suhteessani ja petin ja pidin sisälläni pettämisiäni 15 vuotta ja kerroin niistä vasta silloin kun puolisoni kertoi haluavansa eron ja voin varmuudella kertoa että olivat pitkiä ja tuskaisia vuosia kantaa sitä taakkaa ja pilasin kuitenkin suhteemme kun en ikinä voinut antaa tekojani itselleni anteeksi ja muutuin ikäväksi ihmiseksi.
mutta tällaista on oikeassa elämässä oikeastikin.
Pari työkaveria on pettänyt miestään ja eivät ole kertoneet. Mutta eivät jaksa pitää asiaa sisällään vaan ovat siitä sitten uskoutuneet pikkuhiprakassa.
Lisäksi vuosien varrella olen nähnyt monen kaverin ja tutun pettävän puolisoaan ja kukaan ei ole kertonut puolisolleen.
Mutta tosiasiassa nyt kun ikää on päälle 50v, kukaan näistä pareista ei ole enää yhdessä. Eli se, että on ollut tarve pettää, on ollut merkki siitä, että suhde ei toimi. Jossain vaiheessa se kulissi romahtaa ja tulee ero.
Joskus on ollut tietenkin hauskoja juttuja kun tuttu on purkautunut, että tulipa petettyä miestä ja älä kerro sille ja hih hih kun oli jännää. Juu, en kerro, mutta sun ukkos pani muuten mun toista kaveria viime viikolla eräissä grillibileissä.
Ja melkein kaikki miehet pettää. Tai ainakin tuntuu siltä. Miehet kai pettää enemmän näin näppituntumalta. Uskollisuus ei ole enää arvossaan ja erobuumit on totta.
Ap.n kaltaisessa tilanteessa ero tulee kuitenkin jonkun vuoden päästä. Vaikka ap onkin trolli niin tällaisia tilanteita on. Työpaikan saunailloissa yms pikkujouluissa ja työmatkoilla on aina joku pari, jotka panee keskenään ja pettää puolisoitaan.
Sellaista se elämä on.
Pitkä suhde, tai suhde, johon liittyy tunteita, on eri asia. Kertahairahdus pysyköön mieheni omana tietona. En halua, että hän sellaisella horjuttaisi itsetuntoani ja luottamustani. AP
olemme miehen kanssa asian puhuneet selväksi ja sopineet, että jos näin tapahtuu, se kerrotaan. Liittomme perustuu rehellisyyteen tai ainakin toiveeseen siitä. Olemme myös puhuneet sen, että ei ole tarvetta asetella rajoja, että jos petät niin ero tulee. Tuskin eroaisimme. Mutta haluaisimme tietää, missä ollaan menossa.
Kumpikin olemme aiemmin eläneet suhteessa, missä meitä on petettu ja olemme kuulleet sen muuta kautta. Se pettäminen nyt on sinänsä aika sama. Mutta se, että sen kuulee muualta ja puoliso on epärehellinen siinä suhteessa, on paha asia.
Jos ap teidän suhde on sellainen ja olette sopineet, että ette kerro panoista niin asia on ok. Me olemme pari, joka on sopinut, että kertoo vieraissa käynneistä.
Jokainen pari määrittelee itse rajansa. Sinun ap pitäisi itse tietää, mitä olette sopineet tällaisesta asiasta.
jotka väittävät, että olisivat heti rehellisinä tunnustamassa. Uskon kuitenkin, että he ovat vahvasti sitä mieltä juuri nyt, tällä hetkellä. Samoin minusta tuntuu nyt tältä ja uskon, että en muuta mieltäni tulevaisuudessakaan.
Tein ison, tyhmän erehdyksen, en vähättele sitä nyt yhtään. Kuitenkin se oli pieni asia verrattuna siihen, mitä parisuhteeni on. Vain sillä on merkitystä ja arvoa. AP
olemme miehen kanssa asian puhuneet selväksi ja sopineet, että jos näin tapahtuu, se kerrotaan. Liittomme perustuu rehellisyyteen tai ainakin toiveeseen siitä. Olemme myös puhuneet sen, että ei ole tarvetta asetella rajoja, että jos petät niin ero tulee. Tuskin eroaisimme. Mutta haluaisimme tietää, missä ollaan menossa. Kumpikin olemme aiemmin eläneet suhteessa, missä meitä on petettu ja olemme kuulleet sen muuta kautta. Se pettäminen nyt on sinänsä aika sama. Mutta se, että sen kuulee muualta ja puoliso on epärehellinen siinä suhteessa, on paha asia. Jos ap teidän suhde on sellainen ja olette sopineet, että ette kerro panoista niin asia on ok. Me olemme pari, joka on sopinut, että kertoo vieraissa käynneistä. Jokainen pari määrittelee itse rajansa. Sinun ap pitäisi itse tietää, mitä olette sopineet tällaisesta asiasta.
jos sinusta siltä tuntuu, että miehesi ei haluaisi sinun kertovan. Se on ihan teidän kahdenvälinen juttu. Toki siihen kuuluu lapsenne myös ja se, haluatko lapsen kulkevan kahden kodin väliä jos miehesi ei kestäisikään pettämistäsi.
ainahan näitä asioita olisi hyvä ajatella, ennen kuin mokaa. Ennen kuin lähtee kokeilemaan vierasta sänkyä, olisi hyvä ajatella seurauksia. Että kannattiko 10-20 minuutin takia (riippuu, kuinka kauan seksissä menee) panna lapsi pakkaamaan tavaroitaan viikon välein ja muuttamaan kotia, vai oliko sen arvoista.
Mutta jos asia on välillänne selvä, että hairahdella saa ja niistä ei kerrota niin ei kai siinä sen kummempaa ongelmaa ole.
Olet saanut hiukan jännitystä elämään ja voit nyt unohtaa koko jutun ja toivoa, että vieras mies ei laula asiasta kenellekään ja asia tulee sitä kautta tietoon.
Näitä perhesurmiahan on ollut viime aikoina aika paljon. Miehillä on se huono puoli, että kun kuulevat vieraan miehen rehentelevän vaimonsa sänkytaidoilla, napsahtaa ehkä päässä ja teloittavat vaimon ja lapsen siinä vihassaan. Kamalaa , mutta näitä nyt on tapahtunut viime aikoina aika paljon.
jotka väittävät, että olisivat heti rehellisinä tunnustamassa. Uskon kuitenkin, että he ovat vahvasti sitä mieltä juuri nyt, tällä hetkellä. Samoin minusta tuntuu nyt tältä ja uskon, että en muuta mieltäni tulevaisuudessakaan.
Tein ison, tyhmän erehdyksen, en vähättele sitä nyt yhtään. Kuitenkin se oli pieni asia verrattuna siihen, mitä parisuhteeni on. Vain sillä on merkitystä ja arvoa. AP
mutta suosittelen kertomaan asiasta omalle miehellesi heti.
Oma mieheni kertoi heti omasta syrjähypystään ja tapahtuma kaiken kaikkiaan on ollut todella ratkaiseva tapahtuma parisuhteessamme: vihdoin myönsimme mikä oli oli ollut pielessä vuosikaudet. Lähennyimme, menimme pariterapiaan ja sillä tiellä olemme. Puhumme aina ajasta "ennen" ja "jälkeen". Eroa on kuin yöllä ja päivällä.
Rankka kokemus, rankkaa edelleen, mutta itse ainakin uskon vilpittömyyteen ihmissuhteissa. Ja kun naimisissa ollaan ja uskollisuuslupaus on alunperin annettu, olemme katsoneet parhaaksi tunnustaa ongelmat ja tehdä niille jotain. Ja olemme tehneetkin. Tämä on ollut palvelus myös lapsillemme: aikaisemmin emme olleet onnellisia, mutta emme pystyneet myöntämään sitä itsellemme emmekä toisillemme. Nyt meillä on lupaava tulevaisuus edessä. Ja paljon voimakkaita tunteita, uudelleen herännyt rakkaus ja läheisyys.
työpäivien illat yleensä ovat. Meidän ei olisi pitänyt mennä yhdessä syömään, koska se johti tähän, mutta minä tiedän sen vasta nyt. Tiedoksi sinulle, että kaikki miehet eivät ole mitään rehvastelevia juntteja. Hävittävää silläkin miehellä olisi, jos hän juoruilisi. Minä en edes tapaa miestä työpaikallani vaan ainoastaan työmatkoilla, enkä niistäkään jokaisella. AP