Kirja jota inhosit, vaikka muut sitä ovat kehuneet?

Kirjan nimi olisi voinut olla sadan vuoden tylsyys. Ainoa romaani jonka lukemisen olen nyt aikuisiällä jättänyt kesken.

Mustakin toi Sadan vuoden yksinäisyys on todella typerä ja tylsä kirja, en tajua miten se voi olla klassikko

Kirjan nimi olisi voinut olla sadan vuoden tylsyys. Ainoa romaani jonka lukemisen olen nyt aikuisiällä jättänyt kesken.

Mustakin toi Sadan vuoden yksinäisyys on todella typerä ja tylsä kirja, en tajua miten se voi olla klassikko

Mullakin jäi ekalla yrittämällä kesken, toisella sain luettua loppuun, mutta en tykännyt.

ei niinkään sisältö.

Sofi on aivan älyttömän taitava kielenkäyttäjä. Joitain kohtia oli pakko lukea uudestaan ja uudestaan ja vain ihaila miten joku voi käyttää kieltä niin upeasti.

Luitko siis oikeasti ollenkaan vai selasitko vain sieltä täältä?

Kökköä tekstiä, mutta neuvostovastaisuus voi tuoda vaikka nooppelin.

Twilight. Se eka, koska en muita ole edes etsinyt käsiini. Eka oli tarpeeksi huono.

Ei kolahtanut, ei sitten ollenkaan. Ärsytti liikaa se päähenkilön typeryys. Ihminen ei ollut eläissään nähnyt kaupassa lastenruokahyllyjä?

Ei kauhean uskottavaa...

ei niinkään sisältö.

Sofi on aivan älyttömän taitava kielenkäyttäjä. Joitain kohtia oli pakko lukea uudestaan ja uudestaan ja vain ihaila miten joku voi käyttää kieltä niin upeasti.

Luitko siis oikeasti ollenkaan vai selasitko vain sieltä täältä?

Kökköä tekstiä, mutta neuvostovastaisuus voi tuoda vaikka nooppelin.

En ole tuo, jolta kysyit. Minusta Puhdistus oli hyvä kirja, mutta saahan makuasioista (ml. kielen sujuvuus) olla montaa mieltä. Vai?

ei niinkään sisältö.

Sofi on aivan älyttömän taitava kielenkäyttäjä. Joitain kohtia oli pakko lukea uudestaan ja uudestaan ja vain ihaila miten joku voi käyttää kieltä niin upeasti.

Luitko siis oikeasti ollenkaan vai selasitko vain sieltä täältä?

Kökköä tekstiä, mutta neuvostovastaisuus voi tuoda vaikka nooppelin.

ja kyllä, tunnustan että äitini (tuntee historiaa ja politiikkaa paremmin kuin minä) selitti mulle jotain niistä, osan tajusin itse.

Esim. alussa se sukkahousujuttu, se oli tärkeä asia. Vaikka olisi köyhää ja huonoa, niin sukkahousut haluttiin. Ne oli tärkeä osa naisellisuutta ja itsetuntoa.

Eli kieli voi tuntua kököltä, mutta kun sisältö ja merkitys aukeaa, niin ei se sitten kökköä olekaan.

Äiti selitti mulle sen, miksi Aliide vihasi kärpäsiä niin syvästi.

En saanut siitä juuri mitään irti. Päähenkilön "kapinallisuus" tuntuu näin villillä 2010-luvulla aika kesyltä.

Olin luullut, että kyseessä olisi ollut juonena murha tai joku muu tällainen jännä idea. Luin ja luin, mutta mitään ei tapahtunut. Vasta kirjan loppupuolella tajusin, että se taisikin kertoa vain päähenkilön muutamasta päivästä kaupungissa, ei mitään sen ihmeellisempää.

Ei kolahtanut, ei sitten ollenkaan. Ärsytti liikaa se päähenkilön typeryys. Ihminen ei ollut eläissään nähnyt kaupassa lastenruokahyllyjä?

Ei kauhean uskottavaa...

mutta Tarhapäivä oli sitten jo vähän väkisin pykätty jatko-osa, johon oli jäänyt tylsiä, lukemista haittavia virheitä (vähän sellaisia jarbamaisia ;) )

ei niinkään sisältö. Sofi on aivan älyttömän taitava kielenkäyttäjä. Joitain kohtia oli pakko lukea uudestaan ja uudestaan ja vain ihaila miten joku voi käyttää kieltä niin upeasti. Luitko siis oikeasti ollenkaan vai selasitko vain sieltä täältä?

Kökköä tekstiä, mutta neuvostovastaisuus voi tuoda vaikka nooppelin.

ja kyllä, tunnustan että äitini (tuntee historiaa ja politiikkaa paremmin kuin minä) selitti mulle jotain niistä, osan tajusin itse. Esim. alussa se sukkahousujuttu, se oli tärkeä asia. Vaikka olisi köyhää ja huonoa, niin sukkahousut haluttiin. Ne oli tärkeä osa naisellisuutta ja itsetuntoa. Eli kieli voi tuntua kököltä, mutta kun sisältö ja merkitys aukeaa, niin ei se sitten kökköä olekaan. Äiti selitti mulle sen, miksi Aliide vihasi kärpäsiä niin syvästi.

Aliiden koodinimihän oli vakoilusähkeissä Kärpänen, oliko sillä jotain symbolista merkitystä?

Twilight. Se eka, koska en muita ole edes etsinyt käsiini. Eka oli tarpeeksi huono.

minusta se taas kuvasi tosi hienosti nuoren naisen seksuaalista heräämistä.

mutta jotenkin niin se meni, että kun ne kärpäset juuri oli niitä vakoojia ja kyttääjiä, niin ei kestänyt eläinkärpäsiäkään.

Hauska ketju.

Laila Hirvisaaren kirjaa Minä, Katariina. En inhoa kirjaa, mutta ei tuo myöskään ala innostaa. Tuohan oli Finlandia- ehdokaskin..? En oo aiemmin lukenut Hirvisaarta joten aika avoimin mielin aloin lukea, mutta kesken taitaa jäädä :(

Kamalaa, mitäänsanomatonta jaarittelua ja muka-fiksua sanoilla leikkimistä, niiden jatkuvaa vääntämistä. Uuvutti lukijansa jo ennen sivua 10.

mutta jotenkin niin se meni, että kun ne kärpäset juuri oli niitä vakoojia ja kyttääjiä, niin ei kestänyt eläinkärpäsiäkään.

Paljonhan Sofi käytti symboliikkaa ja rivien väliin jäävää kerrontaa, sen kanssa jos tarina olisi sujuva olisi Puhdistus ollut täydellinen kirja. Tarinasta huomasi, että siihen oli laitettu liikaa asiaa ja ihmisiä, jolloin syvällisyys väistyi kaiken muun tieltä ja jotkut kohtaukset olivat irrallisia.

Ja muistakin saman kirjailijan teoksista. eihän ne mitään kirjallisia suurteoksia olleet mutta aihe oli huippumielenkiintoinen.

mutta Linnunradan käsikirja Liftareille-kokoelman muut osat.. Ensimmäinen osa nauratti ja oli oli nerokas, mutta muista osista paistoi kirjailijan väsymys ja väkisin vääntäminen. Varsinkin loppu oli varsin puuduttavaa, tulee mieleen Harry Potterit jossa mahdollisimman moni hahmo kuolee loppua kohden.



Muuten kyllä tykkään Douglas Adamsista ihmisenä, oli samanlainen luonnonsuojelija kuin minäkin. :D

Pulkkisen Totta. Ei vaan toiminut mulle.

mutta jotenkin niin se meni, että kun ne kärpäset juuri oli niitä vakoojia ja kyttääjiä, niin ei kestänyt eläinkärpäsiäkään.

Paljonhan Sofi käytti symboliikkaa ja rivien väliin jäävää kerrontaa, sen kanssa jos tarina olisi sujuva olisi Puhdistus ollut täydellinen kirja. Tarinasta huomasi, että siihen oli laitettu liikaa asiaa ja ihmisiä, jolloin syvällisyys väistyi kaiken muun tieltä ja jotkut kohtaukset olivat irrallisia.

lukee fiksua, vertauskuvallista kirjaa, niin paljon jää tajuamatta, kun ne asiat nimenomaan liittyy asioihin, joista pitäisi jotain tietää ja ymmärtää.

Meillä se tuli puheeksi niin, että äiti sanoi ovelasti: "miksi se Aliide vihasi kärpäsiä".

Sanoin hermostuneena: "No en minä vaan tiedä" ja sitten äiti selitti.

Sitten kävi vielä niin, että kaveri luki Puhdistusta ja lähetti mulle viestin: "Tylsää luettavaa, kun jostain kärpäsen pörräämisestä kirjoitetaan sivukaupalla." :D Siirsin siinä sitten samantien äidin oppeja eteenpäin.

Ja miten paljon tuosta kirjasta saisi irti, jos ymmärtäisi kaikki vertauskuvat.

Luin tuon jo kauan sitten ja olen ajatellut jossain vaiheessa lukea uudestaan.