Lue keskustelun säännöt.
välitätkö sinä äitinä, onko LAT:na sosionomi vai kasvatustieteen kandi?
20.05.2012 |
Harva varmaan tietää, onko lapsesi lastentarhanopettajana amk:n käynyt sosionomi vai yliopiston käynyt kandi? Väitätkö edes tai merkitseekö se sulle mitään?
Itse olen KK ja valmistuin nyt keväällä. Olen vuoden alusta saakka työskennellyt esiopettajana yhdessä pk:n päiväkodeista. Olen ensimmäinen varsinainen LTO koko hoitoyksikössä. Työparini on sosionomi, joka käyttää nimikettä lastentarhanopettaja. Työpaikassani ei arvosteta yliopistokoulutusta ja työ tehdään tasapäistäen- kaikki tekee kaikkea. Esiopetustakin antaa siis sosionomin lisäksi lastenhoitaja.
Aluksi sopeuduin ajatukseen ja ajattelin, että näin on ihan OK, antaa kaikkien kukkien kukkia. Mutta mitä pidemmälle kevät on mennyt, olen alkanut huomaamaan eroja minun ja sosionomiopen välillä- ja mitenkän itseäni kehumatta voin sanoa, että ero on suuri eikä mitenkään mairitteleva sosionomin kannalta.
Minusta on VÄÄRIN, että minun koulutustani ei arvosteta edes sen vertaa, että saisin tehdä sitä asianmukaisesti ja kunnolla. Miksi lähihoitajat, sosiaalikasvattaja, sosionomit ja kk:n laitetaan tekemään täysin samoja töitä, vaikka kaikilla on ihan erilainen koulutus?? Eihän tämä toimi sairaalassakaan tai esimerkiksi bisneksessä.
Minusta tämä vertaus on hyvä: kaksi ihmistä laitetaan oppimaan venäjää. Toinen lukee venäjää kolme vuotta, toinen taas lukee veäjän lisäksi ruotsia, englantia ja saksaa. Kumpi oletettavasti osaa lopuksi enemmän venäjää? Tämä vertaus sopii sosionomi/kk- vertauskuvaksi täydellisesti.
MäMinua risoo se, että olen opiskellut kolme vuotta varhaiskasvatusta Suomen kovatasoisimmassa yliopistossa ja sitten lähihoitaja tekee samaa duunia kuin minä. Mikä järki tässä on?? Minun työpaikassani puhutaan ainoastaan KASVATTAJISTA, kenelläkään ei ole muista nimikkeitä eikä niitä koskaan saa sanoa ääneen. Olemmehan yhdenvertaisia.
Mä ainakin haluan tietää mun lasteni päiväkodissa, että kuka on LTO ja kuka hoitaja. Etkö sinä?
Kommentit (116)
[quote author="Vierailija" time="20.05.2012 klo 09:24"]
Suomessa on nyt alettu heräämään tähän, että varhaiskasvatus ei ole SOSIAALITYÖTÄ vaan opetusta ja kasvatusta. Vasta nyt on varhaiskasvatus alkanut siirtyä sosiaalitoimen alaisuudesta sivistys- ja opetustoimen alaisuuteen. Ehkäpä tätä myötä myös sosionomit pysyttelevät poissa koulutettujen lastentarhanopettjiane tieltä. Heillä kun koulutus EI ole riittävä siihen työhön.
[/quote]
Kyllä on sitten typerä ajatus. Miksi luulet, että siellä päiväkodissa on niin monenlaisia eri koulutuksen omaavia ihmisiä? Juuri siksi, että tiiminä he osaisivat katsoa asioita erilaisista näkökulmista.
KK ajattelee selkeästi lasta opetuksen kohteena olevana projektina. Sosionomi katsoo lasta osana perhekokonaisuutta, yhteiskunnan jäsenenä, psyykkis-fyysis-sosiaalisena. Päivähoidon eräs erittäin merkittävä yhteiskunnallinen tarkoitus on toimia ennaltahekäisevänä lastensuojelun toimena ja tarjota kasvatuskumppanuutta vanhemmille. Päivähoito voi olla lapselle se ainoa elämää vakaana pitävä tekijä, jos vanhemmilla on vanhemmuus hukassa tai tarvitsevat siinä tukea kriisivaiheessa.
KK pohtii opettamista ja lasten taitojen ja persoonan kasvattamista, sosionomi pohtii lapsen hyvinvointia ja näkee, että lapsella on myös sosiaalinen ulottuvuus, joka on muutakin kuin päiväkotielämä. Lapsen elämän tärkein painopiste ja tuki on perhe ja koti. Päivähoidon on tarkoituksena toimia tässä tukena eikä olla itse tarkoitus.
Koulumaailmassa näkeekin tämän sosiaalisen aspektin pohtimisen puutteen. Osa siitä johtuu rahasta (vain yksi kuraattori yleensä, ei aikaa olla tukemassa lapsen kokonaisvaltaista, sosiaalista ulottuvuutta) ja osa siitä, että koko ajatus tähtää lasten kouluttamiseen. Mutta jos lapsi voi huonosti sosiaalisesti, tämä näkyy myös psyykkisellä ja syysisellä puolella ja vaikeuttaa myös koulun perustehtävää eli kasvatusta. Siksi soionomeja tarvitaan ja siksi on hienoa, että tiimit ovat moniammatillisia. Mutta näitä asioita pitäisi tiimipalavereissa avoimesti pohtia ja niistä keskustella.
Eikä muuten se lähihoitajakaan ole pelkkä vaipanvaihtaja, vaan on heilläkin ollut opetusta lasten hyvinvointiin ja terveyteen liittyen. Itseasiassa lähihoitaja on varmasti parhaiten perehtynyt lasten fyysiseen terveyteen liittyviin kysymyksiin!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="04.08.2014 klo 01:24"]
Minulle on tärkeää, että lapseni saa päiväkodissa osallistua toimintaan, jonka on suunnitellut ihminen jolla on ymmärrys siitä, kuinka lapsi oppii erilaisia asioita toimimalla ja tekemällä. Mielestäni pedagogisen koulutuksen saaneella henkilöllä on siihen parhaat edellytykset. Uskon myöskin, että lto-koulutuksen pääsykokeiden haastattelut ja lapsiryhmän kanssa toimimista mittaava koeosuus seuloo alalle sopivimmat henkilöt, AMK:hon ei seula ole yhtä tiukka, ja hakeekohan sinne ne, jotka eivät yliopistoon pääse - yliopistoonhan pääsee vain noin 10-20% hakijoista? Yksittäiset persoonat voivat toki olla aivan mahtavia, oli sitten lto tai sosionomi, mutta koulutuksena arvostan enemmän yliopistokoulutusta opettajalle sopivana koulutuksena.
[/quote]
Minun koulutuslinjaani (Sosionomi AMK) haki 598 henkilö. 22 valittiin ja minä olin yksi heistä. Kouluun siis pääsi 3,68 % hakijoista. Mieti sitä.
Huomauttaisin, että se myös "muu" lapsiin suoraan liittymätön oppimateriaali on täysin käyttökelpoista myös varhaiskasvatuskontekstissa. Esimerkiksi "kirjallisuus ohjaustyön välineenä" -> saduttaminen, ryhmätarinointi... Näin sosionomi osaa sellaista, mitä KK ei. Tai päihde- ja mielenterveystyö -> ymmärrys vanhempien kohtaamisesta eri elämäntilanteissa kasvaa, eikä sosionomi pelkää ottaa haastavia aiheita puheeksi/ tehdä moniammatillista yhteistyötä.
Joo'o, tällä logiikalla on hyödyllistä myös osata erilaisia lääketieteellisiä termejä ja sairauksia, jotta vain ymmärtäisi lapsen vanhempaa paremmin jos jollain lapsella sellainen vanhempi sattuisi olemaan.. :) Mihin se lapsi oikein unohtui?
Vaikka onkin suht vanha keskustelu niin pakko nyt kommentoida tätä vähän...
Eiköhän pointtina ole nimenomaan se lapsen ymmärtäminen, eikä vanhemman. Perhe on merkittävin osa lapsen hyvinvointia, ja jos perheessä asiat eivät ole hyvin niin aika paha se on päiväkodissa sivuuttaa.
Eli oma käsitykseni on päinvastainen, se ei ole lapsen unohtamista, jos tarkastellaan koko perhettä.
Joskus tulee vastaan perheitä, jotka tarvitsevat tukea ja mahdollisesti ohjausta hakea ulkopuolista apua.
Mutta mielenkiintoinen ajatus, että lapsi olisi jotenkin kasvatettavissa irrallaan perheestään. Minun näkemykseni on puolestaan se, että lapsen voidessa huonosti, täytyy löysätä hienoja pedagogisia tavoitteita ja keskittyä koko perheeseen, lapsen edun mukaisesti.
Olen lastenhoitaja ja kyllä minua kiinnostaa lasteni päiväkodin työntekijöiden koulutus. Sosionomeista sen verran, että he eivät oikein osaa mitään kunnolla... kokemukseni mukaan ovat vähän jokapaikan höyliä, mutta päiväkodissa eivät osaa perushoitoa eivätkä opettamistakaan. Lasteni opettajat ovat yliopistolta ja sen huomaa.
Lasten kasvatukseen kuuluu paljon sellaisia asioita, niitä tärkeimpiä, joita ei kirjoista opita. Eli kyllä nämä on töitä, joissa täytty ihmisellä olla jo valmiiksi tietty henkinen kyky, aivan sama mitä paperit sanoo.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Lasten kasvatukseen kuuluu paljon sellaisia asioita, niitä tärkeimpiä, joita ei kirjoista opita. Eli kyllä nämä on töitä, joissa täytty ihmisellä olla jo valmiiksi tietty henkinen kyky, aivan sama mitä paperit sanoo.
Mutuilulla voi saada paljon pahaa jälkeä aikaan. Kyllä lasten kanssa toimivilla pitää olla perusteet vähintään kasvatuspsykologiasta. Ison lapsiryhmän kasvatus- ja opetustyö on vähän eri asia kuin omien lasten hoitaminen kotona.
Tutkimusten mukaan korkeampi koulutus korreloi vahvasti sensitiivisyyteen, eli kärjistettynä matalasti koulutetut ovat tunnekylmiä opettajiin verrattuna.
Ap, olet mielestäni oikeassa. Yliopisto- ja amk-koulutuksilla on todella merkittävä ero alalla kuin alalla. Älä masennu kateellisten alapeukutuksista!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ymmärrys tieto lapsen kasvusta, kehityksestä ja OPPIMISETA, kasvatuskumppannudesta, toiminnan pedagogisesta suunnittelusta. Näissä erot näkyvät käytännön työssä päivittäin. Osa asioista ei vaikuta suoranaisesti lapseen tai lapsiryhmään, mutta esim. toiminnan mielekkyyteen, arjen hyvään suunnitteluun jne. asiat heijastuvat jatkuvasti.
Sosionomit näkevät koulutukstaustansa mukaisesti työn lasten hoitamisena ennen kaikkea. Minä taas yliopistokoulutuksen saaneena kannan huolta ryhmädynamiikasta, lasten kaverisuhteista, kunkin lapsen kehitystä tukevan toiminnan suunnittelusta, lapsen tunne-elämän kannattelusta erossa omista vanhemmista, oppimisesta, sosiaalisten taitojen ja erityisesti leikkitaitojen kehittymisen tukemisesta, kiireettömästä arjesta jne....
Sosionomi-kollegani saattavat tuumata, että jos vaikka vähän lauleskeltais tänään. Minä suunnittelen pedagogisen musiikkituokion, jossa opitaan uutta, saadaan onnistumisen kokemuksia, kaikki saavat osallistua yhteiseen kokemukseen soittaen ja laulaen, ja musiikista myös nautitaan yhdessä.
Ja todellakin haluan tietää omien lasteni päiväkotiryhmän työntekijöiden koulutustaustat, koska niillä ON vÄLIÄ!
Itsekin koristan ryhmän merkitystä ja pedagogisia perusteita eri tilanteissa ja pyrin refkektoimaan omaa toimintaa työssäni.
Meitä sosionomejakin on erilaisia kuten ltoitakin ; )
Mulle on aivan sama vaikka siellä olisi roskakuskeja töissä. Kunhan lasta kohdellaan hyvin, turvallisuudesta huolehditaan ja ruokaa on tarjolla, niin mulle riittää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No, tässä parin päivän ajan täällä olleen keskustelun seurauksena huomasin etteivät vanhemmat juuri varhaiskasvatuksen kehitystä huomaa. Tai no, omassa työpaikassani olen nähnyt valveutunutta seurantaa, mutta täällä monikaan ei tuntunut tietävän asioista mitään.
Välitän ja haluan että edes yksi hoitajista on yliopistokoulutuksen saanut lastentarhan opettaja. Perustarpeet voi täyttää kuka tahansa, mutta kunnollisella koulutuksella ymmärtää kokonaisuuden paremmin, osaa suunnitella opetusta ja huomaa herkemmin jos lapsi tarvitsee erityishuomiota jossain asiassa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Onko sillä niin eroa treenaako sosionomi kaksivuotiaan kanssa pottaa vai yliopistokoulutettu? Isompien lasten kanssa varmaan on eroa, mutta omani on vielä pieni.
Noh aina ei koulutettukaan ole pätevä. Ja joskus on niin päin että vaikka ei ole koulutusta, on kokemus alalla opettanut niin paljon että kykenisi tekemään niitäkin hommia hyvinkin pätevästi vaikka ei ole juuri sille alalle koulutusta. Kokemuksena en puhu muutamasta vuodesta vaan että pohjaa on jo vähintään 20 vuotta. Siihen päälle jos on opiskellut jotain muuta joka tukee työtä ja lasten ammattikasvatusta. En yhtään ihmettele että vaikka alalla 25 vuotta ollut lähihoitaja osaisi pätevämmin hommat päiväkodin kaikilla osa-alueilla versus joku 26-vuotias LTO.
Tottakai nykyisin sitä miettii noista uusista lähihoitajistakin että osaisin itse käsitellä lapsia paremmin kuin moni juuri valmistunut lähäri. Juu ei ole koulutusta mutta teoreettinen tietotaso on parempi kun olen ollut lasten kanssa tekemisissä paljon, opiskellut kehityspsykologiaa ja itse lukenut mielenkiinnosta kaikenlaisia juttuja kasvatukseen liittyen ja erityislapsiin liittyen sekä kuunnellut äidiltäni kaikenlaista (yli 20 vuotta lastenhoitajana ollut ja on hyvin arvostettu ollut työssään).
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ymmärrys tieto lapsen kasvusta, kehityksestä ja OPPIMISETA, kasvatuskumppannudesta, toiminnan pedagogisesta suunnittelusta. Näissä erot näkyvät käytännön työssä päivittäin.!
Mutta et tiedä että kasvatuskumppanuus -termi ei ole enää uuden vasun mukainen joten sitä ei tulisi käyttää?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ymmärrys tieto lapsen kasvusta, kehityksestä ja OPPIMISETA, kasvatuskumppannudesta, toiminnan pedagogisesta suunnittelusta. Näissä erot näkyvät käytännön työssä päivittäin.!
Mutta et tiedä että kasvatuskumppanuus -termi ei ole enää uuden vasun mukainen joten sitä ei tulisi käyttää?
Miten teillä muuten tuo osallisuus nykyään toteutuu?
Vierailija kirjoitti:
Onko sillä niin eroa treenaako sosionomi kaksivuotiaan kanssa pottaa vai yliopistokoulutettu? Isompien lasten kanssa varmaan on eroa, mutta omani on vielä pieni.
Ei, sillä ei ole väliä kuka vie potalle. Mutta huomaavatko nämä pottaan keskittyvät hoitajat jos joku lapsista ei opi ilmaisemaan itseään normaalissa ajassa, jää ulkopuolelle ryhmän leikeistä, ei kiinnostu oikein mistään ja tietävätkö milloin asiaan pitäisi puuttua ja mitä sille kannattaisi tehdä? Tosi vaikea ymmärtää että joidenkin vanhempien mielestä lapsi ei tarvitse muuta kuin perustarpeiden tyydytyksen. Minkälaiset eväät näin ajattelevat vanhemmat voivat itsekään lapselle antaa?( Ja en puhu nyt ruoasta.)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko sillä niin eroa treenaako sosionomi kaksivuotiaan kanssa pottaa vai yliopistokoulutettu? Isompien lasten kanssa varmaan on eroa, mutta omani on vielä pieni.
Ei, sillä ei ole väliä kuka vie potalle. Mutta huomaavatko nämä pottaan keskittyvät hoitajat jos joku lapsista ei opi ilmaisemaan itseään normaalissa ajassa, jää ulkopuolelle ryhmän leikeistä, ei kiinnostu oikein mistään ja tietävätkö milloin asiaan pitäisi puuttua ja mitä sille kannattaisi tehdä? Tosi vaikea ymmärtää että joidenkin vanhempien mielestä lapsi ei tarvitse muuta kuin perustarpeiden tyydytyksen. Minkälaiset eväät näin ajattelevat vanhemmat voivat itsekään lapselle antaa?( Ja en puhu nyt ruoasta.)
Lapseni on päiväkodissa, jonka ryhmässä on 5 lasta. Eiköhän siinä huomata, jos joku ei pääse leikkiin mukaan.
Kandin tutkinto on suppeampi kuin sosionomin... 180op vs 210op
Ei ole väliä!
T: sosionomi (en tosin lto)
ettei tuollaiseen viitsi edes vastata. Yrität vain aiheuttaa pahaa verta, mutta... nautipa auringosta ja tee jotain mukavaa, jotta pääset sunnuntaifiilikseen :)
Toisten ihmisten maahan painaminen ja itsensä nostaminen on hyvin vanhanaikaista ja noloa.
Hae sosionomikoulutukseen ja opiskele edes hetki dialogisuutta, etiikkaa ja ihmisten kunnioittamista ;)