Lue keskustelun säännöt.
välitätkö sinä äitinä, onko LAT:na sosionomi vai kasvatustieteen kandi?
20.05.2012 |
Harva varmaan tietää, onko lapsesi lastentarhanopettajana amk:n käynyt sosionomi vai yliopiston käynyt kandi? Väitätkö edes tai merkitseekö se sulle mitään?
Itse olen KK ja valmistuin nyt keväällä. Olen vuoden alusta saakka työskennellyt esiopettajana yhdessä pk:n päiväkodeista. Olen ensimmäinen varsinainen LTO koko hoitoyksikössä. Työparini on sosionomi, joka käyttää nimikettä lastentarhanopettaja. Työpaikassani ei arvosteta yliopistokoulutusta ja työ tehdään tasapäistäen- kaikki tekee kaikkea. Esiopetustakin antaa siis sosionomin lisäksi lastenhoitaja.
Aluksi sopeuduin ajatukseen ja ajattelin, että näin on ihan OK, antaa kaikkien kukkien kukkia. Mutta mitä pidemmälle kevät on mennyt, olen alkanut huomaamaan eroja minun ja sosionomiopen välillä- ja mitenkän itseäni kehumatta voin sanoa, että ero on suuri eikä mitenkään mairitteleva sosionomin kannalta.
Minusta on VÄÄRIN, että minun koulutustani ei arvosteta edes sen vertaa, että saisin tehdä sitä asianmukaisesti ja kunnolla. Miksi lähihoitajat, sosiaalikasvattaja, sosionomit ja kk:n laitetaan tekemään täysin samoja töitä, vaikka kaikilla on ihan erilainen koulutus?? Eihän tämä toimi sairaalassakaan tai esimerkiksi bisneksessä.
Minusta tämä vertaus on hyvä: kaksi ihmistä laitetaan oppimaan venäjää. Toinen lukee venäjää kolme vuotta, toinen taas lukee veäjän lisäksi ruotsia, englantia ja saksaa. Kumpi oletettavasti osaa lopuksi enemmän venäjää? Tämä vertaus sopii sosionomi/kk- vertauskuvaksi täydellisesti.
MäMinua risoo se, että olen opiskellut kolme vuotta varhaiskasvatusta Suomen kovatasoisimmassa yliopistossa ja sitten lähihoitaja tekee samaa duunia kuin minä. Mikä järki tässä on?? Minun työpaikassani puhutaan ainoastaan KASVATTAJISTA, kenelläkään ei ole muista nimikkeitä eikä niitä koskaan saa sanoa ääneen. Olemmehan yhdenvertaisia.
Mä ainakin haluan tietää mun lasteni päiväkodissa, että kuka on LTO ja kuka hoitaja. Etkö sinä?
Kommentit (116)
näkyvät? Anna pari käytännön esimerkkiä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
kyllä minä tiedän kuka meidän päiväkodisssa on lto ja kuka lähihoitaja, kuka lastenhoitaja.
osasta lto:sta tiedän että on sosionomia, osasta en tiedä ovatko "oikeita" lto:ta vai sosionomia
myös ihan ihmisestä, ei täysin koulutuksesta.
sen kuka on hoitaja ja kuka opettaja. Silti minua ei kiinnosta kuka on koulutukseltaan kasvatustieteen kandi ja kuka sosionomi jos on LTO:n työssä. Ei se lasten kasvatus nyt rakettitiedettä ole, joten uskon kummankin osaavan homman.
varhaiskasvatuksen pedagogiikkaa opinnoissaan. He keskittyvät lähinnä perhetyöhön. KK-koulutus keskittyy nimenomaan siis opetukse- ja kasvatuskäytäntöihin, didaktisiin ja pedagogisiin asioihin. Tämä näkyy kaikessa arjessa, miten asiat järjestetään, miten ne priorisoidaan jne. Meneekö äidin ahdistuspuhelinsoitto lapsen edelle? Kuinka esiopetussuunnitelmaa noudatetaan? Miten opetusjärjestelyt hoidetaan niin, että kaikki miljoonat asiat tulee otetuksi huomioon?
Eroja on valtavasti. Sitä paitsi, esiopetusta ei saa antaa kuin kasvatustieteen kandidaatti, jolla on esi- ja alkuopetuksen perusopinnot (25 opintopistettä) suoritettu. Lähihoitajilla tätä tuskin on kun ei ole sosionomeillakaan.
ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
ja osaa olla lasten kanssa. Mutta vähän isommalla ja erityisesti eskarilaisella haluaisin ilman muuta LTO:N jos olisi mahdollista valita.
Ymmärrys tieto lapsen kasvusta, kehityksestä ja OPPIMISETA, kasvatuskumppannudesta, toiminnan pedagogisesta suunnittelusta. Näissä erot näkyvät käytännön työssä päivittäin. Osa asioista ei vaikuta suoranaisesti lapseen tai lapsiryhmään, mutta esim. toiminnan mielekkyyteen, arjen hyvään suunnitteluun jne. asiat heijastuvat jatkuvasti.
Sosionomit näkevät koulutukstaustansa mukaisesti työn lasten hoitamisena ennen kaikkea. Minä taas yliopistokoulutuksen saaneena kannan huolta ryhmädynamiikasta, lasten kaverisuhteista, kunkin lapsen kehitystä tukevan toiminnan suunnittelusta, lapsen tunne-elämän kannattelusta erossa omista vanhemmista, oppimisesta, sosiaalisten taitojen ja erityisesti leikkitaitojen kehittymisen tukemisesta, kiireettömästä arjesta jne....
Sosionomi-kollegani saattavat tuumata, että jos vaikka vähän lauleskeltais tänään. Minä suunnittelen pedagogisen musiikkituokion, jossa opitaan uutta, saadaan onnistumisen kokemuksia, kaikki saavat osallistua yhteiseen kokemukseen soittaen ja laulaen, ja musiikista myös nautitaan yhdessä.
Ja todellakin haluan tietää omien lasteni päiväkotiryhmän työntekijöiden koulutustaustat, koska niillä ON vÄLIÄ!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mutta päiväkotivuosina sattui olemaan yksi sosionomi luo:ns ja eihän se kyllä opettaja ollut, ei mitään kokonaiskuvaa koko hommasta... Saattoi kyllä olla tyypistäkin kiinni, ihan kädetön tapaus. Ei onneksi ollut kuin vuoden.
Lapseni on pph: lla joten yksittäisen lapsen kohtaamisessa uskon että suurempi merkitys on henkilön persoonalla kuin koulutuksella. Kuitenkin päiväkodissa toivoisin että olisi myös yliopiston käyneitä hoitajia ja että he pääasiassa suunnittelisivat sen kuinka opetus järjestetään. Olen itse valmistunut amk:sta ( en tosin sosionomiksi) ja tiedän että opetuksen taso on hyvin kirjavaa. Toivoisin myös että kunnan sosiaalitoimessa työskentelisi muitakin kuin sosionomeja. Se koulutus ei vain ole riittävä työhön jossa on suuri valta päättää ihmisten elämästä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
henkilön persoona ja tapa tehdä työtä. Mitä väliä koulutuksella, jos asenne on pielessä tai muuten vain ei sovellu alalle? Työkokemus on se, mitä eniten arvostan lastenhoidon kohdalla. Ja tervettä järkeä tietysti. Arvostan myös halua oppia uutta ja ottaa vastaan uusia ehdotuksia.
Olen itse koulutukseltani lastenohjaaja.
Minä välitän, mikä koulutus on lasteni pk-ryhmän pedagogisella kasvattajalla. Todellako teillä myös lähihoitajat mutu-pohjalta vastaavat LTO:n tehtävistä? En missään nimessä haluaisi lapsiani tuollaiseen päiväkotiin, jossa ei koulutusta arvosteta edes siinä määrin, että lakisääteisiä vähittäis koulutusvaatimuksia noudatettaisiin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
aivot muokkautuvat varhaiskasvatusiässä eniten ja voimakkaimmin. Jos joku väittää, ettei laadukkaalla varhaiskasvatuksella ole väliä, voi mun puolesta painua hiiteen! Sillä kun on ENITEN väliä!!! Luuletko, että lapsi alkaa oppia ja kehittyä vasta kouluun päästyään??
Suomi alkaa olla niitä harvoja maita, missä tätä asiaa ei ole otettu huomioon. Opetus ja oppiminen on tai sen tulisi olla JATKUMO aina siitä hetkestä lähtien kun lapsi aloittaa päiväkodissa siihen päivään saakka kun hänsaa 9.lk:n päästötodistuksen.
Valitettavasti sen huomaa, kun vertailee lapsia, jotka EIVÄT ole käyneet päiväkotia ja/tai eskaria- useimmilla luki- ja matemaattiset valmiudet, sosiaaliset taidot ym. ovat heikommat kuin varhaiskasvatuksen piirissä ollella lapsilla.
Suomessa on nyt alettu heräämään tähän, että varhaiskasvatus ei ole SOSIAALITYÖTÄ vaan opetusta ja kasvatusta. Vasta nyt on varhaiskasvatus alkanut siirtyä sosiaalitoimen alaisuudesta sivistys- ja opetustoimen alaisuuteen. Ehkäpä tätä myötä myös sosionomit pysyttelevät poissa koulutettujen lastentarhanopettjiane tieltä. Heillä kun koulutus EI ole riittävä siihen työhön.
Ja niin, se joka sanoi, ettei päiväkotityö ole rakettitiedettä...tule mun eskariryhmään viikoksi ja hoida homma niin, että otat huomioon 22 lapsen tarpeet, järjestät opetuksen ja suunnittelet sen LAADUKKAASTI ja hoidat siinä sivussa sitten ne lasten ja perheiden ongelmat ja miljoona muuta asiaa, niin väitän, että aika lähellä rakettitiedettä mennään.
Toki päiväkotiduunin voi hoitaa huonostikin, rupatella lasten päiden yli työkavereiden kanssa päivät pitkät ja antaa lasten touhuta omiaan- tai sitten sen voi hoitaa niin, että lapsi oppii joka päivä jotain uutta, saa uusia kokemuksia, taidot ja tiedot karttuu ja itsetunto vahvistuu.
Totta, KK:lla on huomattavasti paremmat valmiudet työskennellä LTO:na, sosionomi saa tuon LTO pätevyyden ikäänkuin kaupan päälle. Näin sosionomiopiskelijana voin kertoa, että ellei mulla olisi alla lähihoitajan tutkintoa ja vuosien kokemusta päiväkodissa työskentelystä olisi mulla melko surkeat valmiudet LTO:n hommaan pelkällä sosionomitutkinnolla. Luokkakavereista osa tuli suoraan lukiosta (tms., ilman aikaisempaa kokemusta)ja saavat tuon LTO:n tutkinnon suorittamalla perusopinnot sekä lisäksi tekemällä 10 tai 14 viikkoisen harjoittelun varhaiskasvatuksessa TAI tekemällä varhaiskasvatukseen liittyvän opinnäytetyön (yhteensä 60 opintopistettä). Tämä ilmeisesti muuttuu nyt siten, että opiskelijan pitää tehdä sekä harjoittelu että opinnäytetyö varhaiskasvatuksesta saadakseen tuon pätevyyden.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
voin sanoa, että jos olet päässyt yliopistoon opiskelemaan LTO:ksi, olet painanut 3 vuotta tiukkaa tahtia ja saanut maan parasta koulutusta, sulla on OLTAVA asenne kohdallaan. et sä näkisi sellaista VAIVAA, jos ei halu tähän työhön olisi kova!
Itse olisin huolissani lähihoitajista sun muista, jotka 'pakon sanelemana' tulevat päiväkotiin töihin kun eivät muuta paikkaa saa. Luulevat, että pääsee helpolla.
KK-Lto ei varmasti luule. Se tietää, että homma on raskasta ja että vaivaa pitää nähdä.
Kivalla luonteella ei lapsia kuitenkaan kasvateta.
Tässä sosionomi, joka työskentelee lastentarhanopettajana.
Oletko tutustunut vastuualueisiisi? Lastentarhanopettajana SINULLA on vastuu mm. työnjaon toimivuudesta ja sen seurannasta, tiimin vetämisestä, pedagogisen keskustelun ylläpitämisestä, työn organisoinnista ja suunnittelusta... Samoin kuin minulla omassa tiimissäni, jossa toista lto:ta ei ole.
Ohjeistaisin sinua tutustumaan niihin edellytyksiin, jotka antavat sosinomille pätevyyden toimia lastentarhjanopettajana. Opiskelemme sosiaalipedagogiikkaa ja sosiaalisen asiantuntijuus on siten vahvuutemme: yksilön kasvun tukeminen yhteisön jäsenyyteen ja toisaalta yhteisön sensitiivisyyden vaaliminen jokaisen yksilöllisyyttä kohtaan. Tosin yksilöllisyyteen kannustamisen sijaan puhutaan mieluiten persoonakeskeisestä kasvatuksesta.
Lapsen äänen kuuleminen ja kasvatuskumppanuus ovat meille lähtökohtia. Toimimme ratkaisukeskeisesti ja voimavarasuuntautuneesti ja osaamme aivan varmasti vaikuttaa myönteisesti lapsiryhmän ilmapiiriin sekä siihen, että jokainen tulee huomioiduksi ja tuetuksi omana itsenään.
Pedagogiset valmiudet ovat kasvatustieteiden kandilla epäilemättä paremmat, mutta sosionomeillakin on omat vahvuutensa, eikä mikään estä syventämästä omaa osaamistaan.
Yliopistosta valmistuneen lto:n otteissa painottuu ehkä opetus, kasvatus ja hoito tässä järjestyksessä ja sosionomilla taas kasvatus, opetus ja hoito. Herättelemme lapsen luontaista kiinnostusta oppimiseen ja osaamme kyllä kysyä heiltä oikeita kysymyksiä.
Hyvää kevään jatkoa!
sosionomi, jolla on suoritettuna esiopetuksen lisäopinnot. Lähihoitajalla ei tuota mahdollisuutta ole, mutta sosionomeilla kyllä. Aiemmin tuon sai suoritettua täydennyskoulutuksella, joka oli sosionomeille ja sosiaalikasvattajille ilmainen, mutta nykyään kuuluu jo peruskoulutukseen.
Kirjoituksestasi todellakin huomaa, että olet tuore opettaja. Puhut paljon, mutta et oikeastaan sano mitään. Kaiken mainitsemasi pystyy tekemään myös sosionomi. Kun olet tehnyt töitä pidempään huomaat, että moniammatillinen työyhteisö on se kaikista tehokkain ja toimivin.
Terv. KK, elto ja johtamisen erikoistumisopinnot suoritanut LTO.
varhaiskasvatuksen pedagogiikkaa opinnoissaan. He keskittyvät lähinnä perhetyöhön. KK-koulutus keskittyy nimenomaan siis opetukse- ja kasvatuskäytäntöihin, didaktisiin ja pedagogisiin asioihin. Tämä näkyy kaikessa arjessa, miten asiat järjestetään, miten ne priorisoidaan jne. Meneekö äidin ahdistuspuhelinsoitto lapsen edelle? Kuinka esiopetussuunnitelmaa noudatetaan? Miten opetusjärjestelyt hoidetaan niin, että kaikki miljoonat asiat tulee otetuksi huomioon?
Eroja on valtavasti. Sitä paitsi, esiopetusta ei saa antaa kuin kasvatustieteen kandidaatti, jolla on esi- ja alkuopetuksen perusopinnot (25 opintopistettä) suoritettu. Lähihoitajilla tätä tuskin on kun ei ole sosionomeillakaan.ap
Riippuu vähän sosionomista. Joku ei vain pääse lukemaan kandiksi, mutta kovalla motivaatiolla käy sosionomi-opinnot läpi niin, että saa sitä kautta lto:n pätevyyden. Hankkii kaiken mahdollisen tiedon ja käy kaikki mahdolliset opinnot ja ehkä avoimenkin yliopiston kautta hakee lisäkoulutusta ollakseen hyvä lto. Kysymys vain kuuluu, miksi näin kovalla motivaatiolla ei pääsisi lukemaan kandiksi? Vai eikö vain halua kerran sosionomi-opinnot aloitettuaan enää hakea uudelleen kandiksi? Vai eikö halua jättää poika-/tyttöystävää toiselle paikkakunnalle ja hakee siksi lähemmäs opiskelemaan?
"Varmuuden vuoksi" lto:n pätevyyden hankkivat sosionomit eivät herätä luottamusta. Siis he, jotka petaavat työllistymistään ja kokoavat melkoisen tilkkutäkin opinnoistaan. Heihin voi käyttää täysin tuota kielivertausta.
Itse "taistelen" myös toisen suuntaisista työpaikoista sosionomien kanssa ja ihmettelen välillä, millaisella kyynärpää-taktiikalla sosionomit vievät paikkoja, joihin minun alani ihmisillä on selkeästi parempi pätevyys.
Sosionomi-koulutus on vain lyönyt itsensä valtavalla voimalla läpi työnantajien tietoisuuteen ja suosioon.
Turha sitä on itkeä, pitää vain aina omalta kohdaltaan olla paras mahdollinen esimerkki ammattitaidosta.
Itse "taistelen" myös toisen suuntaisista työpaikoista sosionomien kanssa ja ihmettelen välillä, millaisella kyynärpää-taktiikalla sosionomit vievät paikkoja, joihin minun alani ihmisillä on selkeästi parempi pätevyys.
Korkeasti koulutettuna ihmisenä sinun olettaisi olevan avarakatseisempi. Mitä lopultakaan tiedät vähäisen otoksen perusteella sosionomeista? :)
Lto:n paikkoja on avoinna valtavasti - mikä itsessäsi on vikana, ettet niitä saa vaan joudut taistelemaan?
Aikamoisia oletuksia myös sosionomin urapolusta. Moni valitsee sosionomin opinnot mieluummin kuin yliopiston, eikä kyse ole siitä, minne pääsee.
Kaivat omaa kuoppaasi moisilla ennakkoluuloilla. Vaikutat siksi itse ihmiseltä, jota en haluaisi lasteni lto:ksi, oli koulutuksesi mikä hyvänsä.
"voin sanoa, että jos olet päässyt yliopistoon opiskelemaan LTO:ksi, olet painanut 3 vuotta tiukkaa tahtia ja saanut maan parasta koulutusta, sulla on OLTAVA asenne kohdallaan. Kivalla luonteella ei lapsia kuitenkaan kasvateta."
Mulla on lähipiirissä yksi yliopistosta valmistunut lastentarhanopettaja. Ja on niin asennevammainen, ettei tosikaan. Asennevamma on ollut alusta asti. Lapset ovat ihmisiä, ja aina ihmisten kohdalla merkitsee, miten heitä kohtelee. Mikään koulutus ei poista asennevammaa, vaikka opiskelutahti olisi kuinka huikea. Oletko koskaan tavannut asennevammaista lääkäriä tai edes kuullut sellaisesta?
Ironista että samaan aikaa vöyhötetään siitä, kumpi on parempi kasvattaja LTO vai sosionomi, ja vastustetaan subjektiivista päivähoito-oikeutta, jolloin kasvattajana saattaa olla henkilö, jolla ei ole minkäänlaista sosiaali- tai terveysalan koulutusta.
ei siitä, ettenkö osaisi kirjoittaa:D
ap