välitätkö sinä äitinä, onko LAT:na sosionomi vai kasvatustieteen kandi?
Harva varmaan tietää, onko lapsesi lastentarhanopettajana amk:n käynyt sosionomi vai yliopiston käynyt kandi? Väitätkö edes tai merkitseekö se sulle mitään?
Itse olen KK ja valmistuin nyt keväällä. Olen vuoden alusta saakka työskennellyt esiopettajana yhdessä pk:n päiväkodeista. Olen ensimmäinen varsinainen LTO koko hoitoyksikössä. Työparini on sosionomi, joka käyttää nimikettä lastentarhanopettaja. Työpaikassani ei arvosteta yliopistokoulutusta ja työ tehdään tasapäistäen- kaikki tekee kaikkea. Esiopetustakin antaa siis sosionomin lisäksi lastenhoitaja.
Aluksi sopeuduin ajatukseen ja ajattelin, että näin on ihan OK, antaa kaikkien kukkien kukkia. Mutta mitä pidemmälle kevät on mennyt, olen alkanut huomaamaan eroja minun ja sosionomiopen välillä- ja mitenkän itseäni kehumatta voin sanoa, että ero on suuri eikä mitenkään mairitteleva sosionomin kannalta.
Minusta on VÄÄRIN, että minun koulutustani ei arvosteta edes sen vertaa, että saisin tehdä sitä asianmukaisesti ja kunnolla. Miksi lähihoitajat, sosiaalikasvattaja, sosionomit ja kk:n laitetaan tekemään täysin samoja töitä, vaikka kaikilla on ihan erilainen koulutus?? Eihän tämä toimi sairaalassakaan tai esimerkiksi bisneksessä.
Minusta tämä vertaus on hyvä: kaksi ihmistä laitetaan oppimaan venäjää. Toinen lukee venäjää kolme vuotta, toinen taas lukee veäjän lisäksi ruotsia, englantia ja saksaa. Kumpi oletettavasti osaa lopuksi enemmän venäjää? Tämä vertaus sopii sosionomi/kk- vertauskuvaksi täydellisesti.
MäMinua risoo se, että olen opiskellut kolme vuotta varhaiskasvatusta Suomen kovatasoisimmassa yliopistossa ja sitten lähihoitaja tekee samaa duunia kuin minä. Mikä järki tässä on?? Minun työpaikassani puhutaan ainoastaan KASVATTAJISTA, kenelläkään ei ole muista nimikkeitä eikä niitä koskaan saa sanoa ääneen. Olemmehan yhdenvertaisia.
Mä ainakin haluan tietää mun lasteni päiväkodissa, että kuka on LTO ja kuka hoitaja. Etkö sinä?
Kommentit (116)
Ja niin, se joka sanoi, ettei päiväkotityö ole rakettitiedettä...tule mun eskariryhmään viikoksi ja hoida homma niin, että otat huomioon 22 lapsen tarpeet, järjestät opetuksen ja suunnittelet sen LAADUKKAASTI ja hoidat siinä sivussa sitten ne lasten ja perheiden ongelmat ja miljoona muuta asiaa, niin väitän, että aika lähellä rakettitiedettä mennään.
Komppaan ihan äitinä. Jo lapsen kasvatus on minusta rakettitiedettä, ainakin sellaisen lapsen jolla on paljon huonon temperamentin piirteitä. (Miksei myös muidenkinlaisten). Lasten kasvatus on loppujen lopuksi aika vaikeaa.
Kaivat omaa kuoppaasi moisilla ennakkoluuloilla. Vaikutat siksi itse ihmiseltä, jota en haluaisi lasteni lto:ksi, oli koulutuksesi mikä hyvänsä.
En minäkään halua olla lapsesi lto, sillä minulla ei siihen ole pätevyyttä, enkä ole motivoitunut työskentelemään päivähoidossa tai varhaiskasvatuksessa. Siksi en ole hankkinut koulutusta, jolla lto:ksi pääsisi.
"Taistelen" oli heittomerkeissä, tarkasta heittomerkkien merkitys.
Itseasiassa tällä hetkellä en edes itse "taistele", vaan olen unelmatyössäni vakituisena, enpä taida hakea töitä vuosiin. Ihmettelen vain kovasti saman koulutuksen käyneiden tuttujeni puolesta, miksi he eivät saa paikkoja, joihin heillä on täsmäkoulutus ja tiedän omasta kokemuksesta heidän olevan todella päteviä. Meidän koulutuksella pääsee todella harovin haastatteluun, kun jo haastattelut täyttyvät sosionomeista.
Tämän tilanteen ymmärrän hyvin silloin, kun työpaikka on selkeästi sosionomille suunnattu, mutta en silloin, kun toisella koulutuksella työhön on pätevämpi.
Työparina sosionomista minulla taas ei ole pahaa sanottavaa.
Päiväkotityöhön en juurikaan puuttunut, koska motivaationi ei tosiaan liity ko työhön, joten en ole siitä maallikkoa enemmän selvää ottanut. Olettaisin, että työpari KK + sosionomi voisi olla hyvä, ehkäpä parempi kuin sosionomi + sosionomi.
Oman lapseni päiväkodissa on vain kasvatustieteen kandeja tai maistereita lastentarhanopettajina. Monessa työhaastattelussa ole itse saanut kuulla, että haastattelija (pk:n johtaja) arvostaa että olen yliopistosta valmistunut lastentarhanopettaja. Esiopetuspätevyyttä sosionomeilla harvemmin on (jokunen vuosi sitten heillä oli mahdollisuus suorittaa esiopetusopinnot yliopistossa). On siis kätevämpää palkata sellainen henkilö joka voi toimia missä ryhmässä tahansa.
Itse olisin mieluusti myös sosionomin työparina, ideaalitapauksessa ammattitaidot tukisivat toisiaan.. Käytännössä ei näin varmaankaan aina ole.
Omien lasten kohdalla arvostan eniten hoitajien ja opettajien persoonaa ja sitä miten kohtaa lapsen.
mutta lastenhoitaja (pk.ssa lähihoitajan tai lastenohjaajan koulutuksella) ei vastaa lto:n tehtävistä. Tekee kyllä samoja asioita yhdessä tiimin kanssa. Lastenhoitaja osallistuu toiminnan suunnitteluun, toteutukseen, arviointiin, dokumentointiin jne, mutta lto on vastuussa toiminnasta.
Koulutus on kaiken a ja o, mutta todellisessa elämässä päiväkodissa tehdään työtä hyvin paljon persoonalla. Mitä itse olen nähnyt, niin kk-opettaja on opetettu valjastamaan persoona hyvään ammattitaitoon. Lastenhoitajilla persoona tulee enemmän näkyviin, mikä voi olla todella hyvä juttu tai sitten tod. huono juttu. Voisin kuvitella että sosionomit joutuvat käyttämään persoonaansa ammattiosaamisen tueksi, mikä voi toimia tai sitten ei.
Sillä ei ole tuossa vaiheessa mitään väliä! Minun mielestäni lapsia "koulutetaan" jo muutenkin ihan liian varhain ja päiväkotikin on liian koulumaista jo liian varhain. Lasten pitää antaa olla lapsia!
Tietysti sitten eri asia on jos on jollakin tapaa erityislapsi, mutta omani on ihan normaali, joten siksi ajattelen näin.
Minä olen ollut hoidossa perhepäivähoitajalla jolla ei ollut mitään koulutusta alalle ja se oli maailman paras hoitopaikka!
Koulussa ehtii sitten niiden opettajien opissa olemaan AIVAN TARPEEKSI.
sosionomin koulutuksesta hyvin pieni osa liittyy lapsiin ja lapsen kehityksen tukemiseen.
mitä lapsi päiväkotiolosuhteissa tarvitsee hyvään kehitykseen. Sosionomilla en voi olettaa tällaista ymmärrystä olevan
psykologin olettaisi tietävän, että sosionomin koko koulutus käsittelee kasvua ja kasvatusta: ihmisenä kasvua, persoonakeskeistä kasvatusta, yhteisön jäseneksi kasvamista ja kasvattamista. Tästä näkökulmasta ikä on sivuseikka.Sosiaalipedagoginen kasvatus on pääaineena niillä, jotka saavat kelpoisuuden lto:n tehtäviin. Näin kasvatusta opiskellaan läpi opintojen.
Huomauttaisin, että se myös "muu" lapsiin suoraan liittymätön oppimateriaali on täysin käyttökelpoista myös varhaiskasvatuskontekstissa. Esimerkiksi "kirjallisuus ohjaustyön välineenä" -> saduttaminen, ryhmätarinointi... Näin sosionomi osaa sellaista, mitä KK ei. Tai päihde- ja mielenterveystyö -> ymmärrys vanhempien kohtaamisesta eri elämäntilanteissa kasvaa, eikä sosionomi pelkää ottaa haastavia aiheita puheeksi/ tehdä moniammatillista yhteistyötä.
Joo'o, tällä logiikalla on hyödyllistä myös osata erilaisia lääketieteellisiä termejä ja sairauksia, jotta vain ymmärtäisi lapsen vanhempaa paremmin jos jollain lapsella sellainen vanhempi sattuisi olemaan.. :) Mihin se lapsi oikein unohtui?
Päivähoidolla on lain mukaan kaksi tehtävää: lapsen kehityksen kokonaisvaltainen tukeminen ja perheiden kotikasvatuksen tukeminen. Näistä jälkimmäinen on tutkitusti kasvatustieteitä opiskelleille vieraampaa ja sosionomeille tutumpaa.
Minkä tutkimusten perusteella? :)
Sosionomikoulutuksessa käytetään oppimateriaalina samaa kirjallisuutta kuin yliopistossa.
Pelkällä kirjallisuudellahan OKL:ssä opiskellaankin :)
suurimman osan ajasta lastasi hoitaa kuitenkin lähihoitaja?
No huh huh mikä ketju. En viitsinyt lukea kaikkia kommentteja.
Siis mä haluan että mun lapset saa olla ihan lapsia sinne 7-vuotiaaksi asti jolloin aloittavat koulun. Juu, vaikka aivot kuinka kehittyisivätkin ja mitä tahansa. Ihan hullua mihin mennään.
En halua lastani hoitoon ennen koulua sellaiseen paikkaan missä ajatellaan joka asiasta mitä ne siitä oppii. Ei niiden tarvi sen ikäisenä oppia mitään ihmeellistä vielä. Vapaasti laulavat ja leikkivät ja oppivat käytöstapoja. Siinä se, en halua että asioita ajatellaan niin monimutkaisesti.
Ihme hössöttämistä nykyään.
Ap:lle sanoisin että tietysti harmittaa kun olet itse opiskellut noin paljon ja työkaverit on päässyt helpommalla. Tietysti sun pidempää ja syvempiä opintoja aiheesta pitäis arvostaa enemmän.
En vaan ymmärrä miksi lukea noin pitkälle tollaseen ammattiin kun sen pitäisi mun mielestä olla ihan vaan sitä et istutaan lattialla ja kootaan tyyliin leegoja tai laulellaan jotain. Systeemi on pielessä. Ei lasten pidä suorittaa vielä mitään, olla vaan lapsia. Ärsyttävä yhteiskunta, prkl.
jossa toinen kasvatustieteen kandi ja toinen sosionomi.
Nämä koulutukset täydentävät toisiaan.
Itse asiassa pedagogisen osaamisen merkitys on tärkeä alle kouluikäisilläkin. On havaittu, että lasten matemaattisen ajattelun laadussa voi olla parinkin vuoden kehityksellinen ero riippuen siitä, onko päiväkodissa ollut pätevä opettaja vai ei. Ja toisin kuin lukutaidon kohdalla, matematiikassa oppilaiden väliset osaamisero ei kutistu peruskoulussa, vaan eriytyminen lisääntyy. Eli on tärkeää, että jo varhaiskasvatuksen aikana lapsen lukukäsite ja matemaattisen ajattelun perustaidot kehittyvät ja niihin osataan kiinnittää huomiota ns. riskilapsilla, jotka eivät mm. itse huomioi ympäristönsä lukumääriä. On myös todettu, että "hyvä persoonallisuus", mitä tässäkin ketjussa moni peräänkuuluttaa, liittyy osaltaan koulutukseen, ja että mitä parempi koulutus, sitä paremmin henkilö osaa huomioida erilaisten lasten tarpeet ja temperamenttierot, ja sopeuttaa omaa toimintaansa sopimaan lapsen vastaavaan. Varmasti henkilökunnassa on eroja eikä vain koulutukseen liittyen, mutta keskimäärin kuitenkin tutkimukset osoittavat, että mitä korkeampi koulutus henkilökunnalla, eli myös pedagoginen koulutus, sitä laadukkaampaa kohtaamista ja kasvatusta lapset saavat.
[quote author="Vierailija" time="04.08.2014 klo 01:24"]Minulle on tärkeää, että lapseni saa päiväkodissa osallistua toimintaan, jonka on suunnitellut ihminen jolla on ymmärrys siitä, kuinka lapsi oppii erilaisia asioita toimimalla ja tekemällä. Mielestäni pedagogisen koulutuksen saaneella henkilöllä on siihen parhaat edellytykset. Uskon myöskin, että lto-koulutuksen pääsykokeiden haastattelut ja lapsiryhmän kanssa toimimista mittaava koeosuus seuloo alalle sopivimmat henkilöt, AMK:hon ei seula ole yhtä tiukka, ja hakeekohan sinne ne, jotka eivät yliopistoon pääse - yliopistoonhan pääsee vain noin 10-20% hakijoista? Yksittäiset persoonat voivat toki olla aivan mahtavia, oli sitten lto tai sosionomi, mutta koulutuksena arvostan enemmän yliopistokoulutusta opettajalle sopivana koulutuksena.
[/quote]
Heh, esim. TAMKiin lukiopohjaisessa haussa pääsee sosionomiksi opiskelemaan n.3 (!) % hakijoista. Tilastot ovat julkisia, joten ssopii tarkistaa asia, mikäli et usko.
Itse pääsin ko. paikkaan vasta kolmannella yrittämällä, vaikka minulla on jo yksi yliopistotutkinto pohjalla ja hyvät "paperit" lukiosta.
t. alanvaihtaja
[quote author="Vierailija" time="20.05.2012 klo 09:29"]
voin sanoa, että jos olet päässyt yliopistoon opiskelemaan LTO:ksi, olet painanut 3 vuotta tiukkaa tahtia ja saanut maan parasta koulutusta, sulla on OLTAVA asenne kohdallaan. et sä näkisi sellaista VAIVAA, jos ei halu tähän työhön olisi kova!
Itse olisin huolissani lähihoitajista sun muista, jotka 'pakon sanelemana' tulevat päiväkotiin töihin kun eivät muuta paikkaa saa. Luulevat, että pääsee helpolla.
KK-Lto ei varmasti luule. Se tietää, että homma on raskasta ja että vaivaa pitää nähdä.
Kivalla luonteella ei lapsia kuitenkaan kasvateta.
[/quote]
Aha, kumma juttu, läpi historian on lapset kasvatettu, tai ehkä peremminkin kasvaneet. Ja he ovat aikuiseksi tultuaan rakentaneet tämän maan. Jota nyt sitten nämä lastentarhaopejen kasvattamat penskat kovaa kyytiä tuhoavat. Esim. tämän palstan kielenkäyttö ja asenteet oiva esimerkki.
Totuus on että lastentarhan opea turhempaa ammattia ei ole. Päiväkodeissa työskentelevät ovat usein pikkusieluusia sievistelijöitä. Ennen oli lastenhoitajia, jotka pääsääntöisesti olivat oivallisia käytännön ihmisiä. MOT
[quote author="Vierailija" time="05.08.2014 klo 01:02"]
[quote author="Vierailija" time="20.05.2012 klo 09:29"]
voin sanoa, että jos olet päässyt yliopistoon opiskelemaan LTO:ksi, olet painanut 3 vuotta tiukkaa tahtia ja saanut maan parasta koulutusta, sulla on OLTAVA asenne kohdallaan. et sä näkisi sellaista VAIVAA, jos ei halu tähän työhön olisi kova!
Itse olisin huolissani lähihoitajista sun muista, jotka 'pakon sanelemana' tulevat päiväkotiin töihin kun eivät muuta paikkaa saa. Luulevat, että pääsee helpolla.
KK-Lto ei varmasti luule. Se tietää, että homma on raskasta ja että vaivaa pitää nähdä.
Kivalla luonteella ei lapsia kuitenkaan kasvateta.
[/quote]
Aha, kumma juttu, läpi historian on lapset kasvatettu, tai ehkä peremminkin kasvaneet. Ja he ovat aikuiseksi tultuaan rakentaneet tämän maan. Jota nyt sitten nämä lastentarhaopejen kasvattamat penskat kovaa kyytiä tuhoavat. Esim. tämän palstan kielenkäyttö ja asenteet oiva esimerkki.
Totuus on että lastentarhan opea turhempaa ammattia ei ole. Päiväkodeissa työskentelevät ovat usein pikkusieluusia sievistelijöitä. Ennen oli lastenhoitajia, jotka pääsääntöisesti olivat oivallisia käytännön ihmisiä. MOT
[/quote] olen täysin samaa mieltä!
Toinen sosionomi täällä, joka työskentelee lastentarhaopen toimessa.
Aloittaessani työt tiedotin, etten yritäkään olla lto, vaan sosionomi :) Meillä on KK ryhmässä ja olen hänen työpari. Moniammatillisuus on nykyään päivän sana terveydenhuollossa, esim. neuvoloissa. Samoin monessa päiväkodissa tämä on vihdoin alettu ymmärtää. Sosionomi työskentelee lastentarhanopettajan nimikkeellä. Nykyään perheiden tilanteet ovat hyvin monimuotoisia ja ongelmiakin löytyy hyvin eri tavalla. Huolilapsia on ryhmässä paljon. Sosionomi osaa sosiaalipedagogiselta pohjaltaa huomioida eri asiat, kuin pelkkään lapsen kasvatukseen suuntautunut lto.
Monesti sosionomin kohdalla tujotetaan vain niitä 60 opintopisteen varhaiskasvatusopintoja. Todellisuudessa koko sosionomin tutkinto valmentaa varhaiskasvatukseen. Kaikille pakollisena on sosiaalipedagogiikka, ryhmä ja ryhmätoiminta, ryhmäohjauksen harjoittelu, asiakastyön harjoittelu, kehityspsykologia,erityisliikunta,toimintakyvyn tukeminen, sosiaalilainsäädäntö sisältäen lastensuojelulain jne jne...vain muutamia mainitakseni !
Eli hyvin monipuolinen paketti.
Mä en tiedä, varmaan hyvin persoonakohtainen juttu on se, kuinka suhtaudut kollegoihin eli lähihoitajiin. Meillä kaikki ovat kasvattajia,niin ltot kuin lähihoitajat. Kasvatustahan tapahtuu ihan koko ajan, päiväkodin arkisissa rutiineissa ja niistä vastuu on myös lastenhoitajilla! Toimintatuokiot yms. ovat toki lastentarhanopejen vastuulla.
Itse arvostan suuresti tiimimme lastenhoitajia, joilla on vuosien kokemus alalta. Tulin siis työhön nuorempana ja olen oppinut paljon heiltä.
Mielestäni lastenhoitotyössä ei voida enää palata 1970-luvulle, jolloin lastentarhanope ei tainnut edes lasten pyllyjä pyyhkiä, suunnitteli vain ja toetutti tuokioita :) Nykyään on hiukan hankalaa jos olet yksin ltona vuorossa, huutaa lapselle että "oota, haen toiselta osastolta lastenhoitajan pyyhkimään sun pyllyä kun mä oon lastentarhanope" :)
Tässä sosionomi, joka työskentelee lastentarhanopettajana.
Oletko tutustunut vastuualueisiisi? Lastentarhanopettajana SINULLA on vastuu mm. työnjaon toimivuudesta ja sen seurannasta, tiimin vetämisestä, pedagogisen keskustelun ylläpitämisestä, työn organisoinnista ja suunnittelusta... Samoin kuin minulla omassa tiimissäni, jossa toista lto:ta ei ole.
Ohjeistaisin sinua tutustumaan niihin edellytyksiin, jotka antavat sosinomille pätevyyden toimia lastentarhjanopettajana. Opiskelemme sosiaalipedagogiikkaa ja sosiaalisen asiantuntijuus on siten vahvuutemme: yksilön kasvun tukeminen yhteisön jäsenyyteen ja toisaalta yhteisön sensitiivisyyden vaaliminen jokaisen yksilöllisyyttä kohtaan. Tosin yksilöllisyyteen kannustamisen sijaan puhutaan mieluiten persoonakeskeisestä kasvatuksesta.
Lapsen äänen kuuleminen ja kasvatuskumppanuus ovat meille lähtökohtia. Toimimme ratkaisukeskeisesti ja voimavarasuuntautuneesti ja osaamme aivan varmasti vaikuttaa myönteisesti lapsiryhmän ilmapiiriin sekä siihen, että jokainen tulee huomioiduksi ja tuetuksi omana itsenään.
Pedagogiset valmiudet ovat kasvatustieteiden kandilla epäilemättä paremmat, mutta sosionomeillakin on omat vahvuutensa, eikä mikään estä syventämästä omaa osaamistaan.
Yliopistosta valmistuneen lto:n otteissa painottuu ehkä opetus, kasvatus ja hoito tässä järjestyksessä ja sosionomilla taas kasvatus, opetus ja hoito. Herättelemme lapsen luontaista kiinnostusta oppimiseen ja osaamme kyllä kysyä heiltä oikeita kysymyksiä.
Hyvää kevään jatkoa!
Lapseni oli perhepäivähoidossa! Liekö vuonna 50 syntyneellä rouvalla edes koulutusta!
myös ihan ihmisestä, ei täysin koulutuksesta.
mutta ei koulutuseroista pääse eroon. Minä kyllä toivoisin että lapseni eskariopettajalla olisi kasvatustieteen kandi. Ei lähihoitaja voi opettaa esikouluikäisiä!
Joka ikinen kerta näissä amk-yliopisto-keskusteluissa ammattikorkean käyneet puolustavat opinahjoaan henkeen ja vereen. Fakta kun on se, että ammattikorkeaan menee ihmiset, jotka eivät vain yksinkertaisesti pääse yliopistoon.
Luuletteko te sosionomit oikeasti, että teille pikaisesti räätälöity ja kovaan lto-pulaan kyhäisty koulutus peittoaisi kasvatustieteen kandin opinnot??! Siis oikeastiko?? Sitä sosiaalihömppää on ihan riittävästi kk-koulutuksessakin. Ja fakta on se, että kk-lto ei tee sosiaalityötä vaan on kasvatuksen ja opetuksen ammattilainen. Tässä on se ero.
Pääkaupunkiseudun kunnat (paitsi Helsinki vielä vuoden ajan) sekä 75% Suomen kunnista on siirtänyt varhaiskasvatuksen sivistytoimeen, pois sosiaalitoimesta. Tämä kertonee jo jotain. Sosiaalityöntekijät ovat erikseen, niitä ei tarvita päiväkotiin. Toisekseen, suurin osa päiväkodeista ei enää palkkaa sosionomeja lainkaan. Tiedän useita kuntia, jotka ovat tehneet periaatepäätöksen olla palkkaamatta sosionomeja lto:ksi. Kasvatustieteen kandi menee joka tapauksessa aina ohi sosionomin, mikäli nämä kaksi ovat paikkaa hakemassa.
Sosionomi-lto:hon siis tyydytään, kandeja halutaan.
Joten nielkää nyt tämä asia hyvt ammattikorkealaiset. kaikki tietävät, että amk-opetus Suomessa on on todella kirjavaa ja opetuksen taso vaihtelevaa. Itse arvostan taas Helsingin yliopistoa ja opettajakorkeakoulua ja sieltä valmistuvia lto:a. Viime vuonna OKL:n pyrki lto-linjalle tuhat ihmistä, joista vajaa sata valittiin sisään.
Monissa maissa varhaiskasvatuksen piirissä vaaditaan maisterin tutkinto. Esim Norjassa kaikki lastentarhanopettajat ovat kasvatustieteen maistereita. Saisi Suomi ottaa tästä vähän mallia.
Jos katsoisit LTO-koulutusta samanlaisten lasien läpi, niin sanoisit "LTO:t keskittyvät vain opettamiseen ja unohtavat, että lapset viettävät kuitenkin suurimman osan ajastaan vanhempiensa luona. LTO kiinnittää huomiota vain asioihin, joita lapset eivät osaa, vaikka sosionomina näen selvästi, että kyseessä on vain perheen kannustamattomuus. Perheessä ei osata kannustaa ja kehua lasta akateemisten taitojen saralla."
Kolikolla on kaksi puolta. Eikö rakentavinta olisi kuitenkin arvostaa molempia puolia?