Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Mikä äitejä vaivaa? Opettakaa kakarat käyttäytymään? Vihon viimeinen kerta, kun kylään enää menen..
16.05.2012 |
Koiranpentuani näyttämään. Olimme mieheni kanssa hänen äitinsä ja aviomiehensä luona ja siellä oli tämän aviomiehen lapsenlapsi 2.5v kylässä. Ei sillai kauheen usein nähdä tätä perhettä, kun asuvat kauempana, toisin kuin mieheni äidin luona viikottain.
Me kävimme näyttämässä heille heidän pyynnöstään 3kk ikäistä koiranpentuamme ja tämä heidän adhd kakara kiusas tätä meidän pentua jatkuvasti. Vanhemmat vaan nauro, kun se veti korvista sitä ja siinävaiheessa, kun penti vikisi, otin pennun syliin ja sanoin aika tiukkan sävyyn kakaralle, että "lopeta! Toi sattuu sitä, jos et osaa nätisti silittää, niin älä koske siihen ollenkaan"
Mä en vaan voi hyväksyä niin omahyväistä ja törkeää käytöstä, en pahemmin hymyilly sille lapselle enää ja pidin pentua kokoajan mun ja mieheni läheisyydessä. Miehellänikin kiehui savut korvista.
En kaipaa kommentteja" se on lapsi, vähän ymmärrystä"
Joo, ymmärtäisikö joku lapsen vanhempi, jos mun koira näykkisi ja purisi vaikka sitä lasta, ja en kieltäis pentua ollenkaan, vaan sallisin ei toivotun käytöksen.
Vanhemmat on aina vastuussa oman kakaransa tekemisistä, oli minkäikäinen tahansa. Lapsella ei ole oikeutta ikänsä puolesta satuttaa toista, oli kyseessä koiranpentu tai vaikka ihminen. Mikä siinä on vaikea ymmärtää?
Anteeksi jos en pystynyt pitämään hermoja, kun pentumme vingahti kivusta, siinävaiheessa koiranomistaja puolustaa rakastaan, se kakara ei muutenkaa ole sulattanu huonolla käytöksellä ja ärsyttävyydellään meidän sydäntä, joten en jaksa ymmärtää tollasta. Onneks se katto vähä ihmeissään, kun näki mun ilmeestä ja sanoista, että Oho, joku laittaa niitä rajoja tälle kurittomalle kersalle.
No meillä on suunnitteilla lapsi tässä puolenvuoden sisällä, kunhan koiranpentumme kasvaa ja kylläpä tämä itsekäs ja ilkeä 2v saa ansionsa, kun huomion varastaakin meidän lapsi. Noh, seuraavalla kerralla jos ei koiramme kiusaaminen lopu niin sanotaan entistäkin ärhäkämmin jos vanhemmat sen nauraen sallivat!
Sori vuodatukseni, mikään ei saa niin paljon kiehumaan, kun välinpitämättömät vanhemmat, sillon joutuu itse puolustamaan omia rakkaitaan ja tekee ihan hyvää uhmaikäisellekkin jonkun oheistaa ja suuttua, jos omat vanhemmat vaan paapovat. Sellainen lapsi ei ihailua saa ja tulee varmasti sen huomaamaan.
Onko muilla tällaisia kokemuksia, kun on mennyt hermo jonkun tutun lapseen ja vanhempiin?
Kommentit (104)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
kirjoituksessasi on kyllä pointtiakin, mutta puhut "adhd" ja "ilkeästä" taaperoikäisestä????????????
Vika tosiaan lienee kyllä niissä aikuisissa, valitettavasti. Jos mietit "kostoa" tuon ikäiselle.... niin äläpä hanki lasta vielä moneen vuoteen itse!
Mutta kyllä tosiaan aikuisten pitää puuttua siihen, jos lapsi kiusaa eläintä. Vaikka kyseessä olisi ihan pienikin lapsi, se on aikuisen velvollisuus. Tulee mieleen pari lehtijuttua tässä muutaman vuoden sisällä, joissa lemmikki on hyökännyt lapsen kimppuun (kyseessä on tosin ollut kouluikäinen lapsi)... ainakin siinä yhdessä missä koira sitten lopetettiin- oli hyökännyt 9-v pojan kimppuun- omistaja vati koiralle ruumiinavauksen. Koiran korvasta löytyi niittejä :( Joten syy käytökseen löytyi :(
JOTEN kasvatetaan vaan lapsemme kunnioittamaan kaikkia luontokappaleita. Ja kunnioitetaan myös me aikuiset myös toisten lapsia.
osaa suojella koiraasi, et neuvoa 2-vuotiasta ja lisäksi puhut todella vihamieliseen sävyyn pikkulapsesta.
Nyt vaan vauvanhankintaan!
Naura vierestä, toisin kuin varmaan sinä, kun lapsi satuttaa toista. Voivoi, tiesitkö, että kiusaajalapsista voi hyvin kasvaa narsistisia ja koulukiusaajia? Sellaisen lapsen sinä ilmeisesti haluat ja puollat.
Tottakai opetan ja etenkin ohjaan omaa lasta aen kasvaessa ja kehittyessä, ja valvon kokoajan miten koiraa ja eläintä ylipäätään käsitellään. Se ei ole täydellisyyden tavoittelua vaan normaalia käytöstapojen ja elämisentaidon opettelua. Kyllä tuol näkee, ketkä ovat saaneet tehdä mitä vain ja ketkä ei.
Enkä suunnittele kostoa, se lapsi ei vain ole mun mielestä ihana. Eikä sen enempää, vai pitäiskö mun tykätä nyt siitä? Että olisin parempi ihminen. Kaikki ihmispersoonat ei vaan miellytä ja varsinkin toi silmitön koiranrääkkäys ja muutenkin huonokäytös ei anna mitään syytä tämän lapsen ihailulle. Katos kun se lapsi ei meidän elämässä merkkaa yhtään mitään. Pidimme vain oman rakkan pentumme puolia, kun kukaan muu ei sitä pitänyt.
Millä tavalla meidän vauvan hankkiminen on kosto 2.5vuotiaalle, eikö sen ikäisen lapsen ole ihan hyvä oppia, ettei ole huomion keskipiste jokapaikassa ja on tosiaan muitakin lapsia, kuin hän. Teemme lapsemme ihan perheenperustamismielessä, ei jonkun 2v kiusaamis mielessä :D se 2v ei kuule kiinnosta meitä pätkääkään, niinkauan kun in oppinut käytöstavat ja antamaan jotain iloakin vieraille ihmisille.
Ap
No, siitä kostosta.. Aika naurettavalta tämä kyllä kuulosti:
"No meillä on suunnitteilla lapsi tässä puolenvuoden sisällä, kunhan koiranpentumme kasvaa ja kylläpä tämä itsekäs ja ilkeä 2v saa ansionsa, kun huomion varastaakin meidän lapsi."
JA miksi ihmeessä itse katsoit vierestä kunnees koiraasi sattui?
Kyllähän sitä nyt jumaliste itse pitää pennustaan huolta, jos antaa lapsen silittää näyttää että näin varovasti pitää koiraa silittää.
Miksi annoit lapsen rääkätä penuta, mikset ollut vieressä?
Ja miten olisi niin vaikeaa sanoa lapsen vanhemille että hei, en voi luvata ettei pentu pure, voisitteko vahtia mitä lapsenne tekee.
Sinulla vastuu pennusta, heillä vastuu lapsesta.
Jos olisi lapselle jtn sattunut, olisi vanhempien oma vika kun eivät kattoneet mitä lapsi teki, ja kun pentuun sattui niin omistajan vika kun salli sen.
Katso peiliin hyvä aloittaja.
Mikä tulee olemaan reakstiosi, kun maailma ei pyörikkään sen tulevan lapsesi ympärillä.
Voi lapsi kulta, voisitko vähän aikuistua ensin, sitten vasta niitä lapsia, kiitos.
Ihan vaan siitä syystä, että ehtisit oppimaan miten lapsia kohdellaan, miten heille puhutaan, ohjataan, opastetaan ja miten heitä rakastetaan ehdoitta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mieheni sukulaiset toi meille pentukoiransa kylään, ja kun lapsemme pelkäsivät koiraa, joka juoksi perässä ja näykki (niin kuin pennut tekee), sukulaiset vain sanoi "se on vielä pentu, se haluaa vain leikkiä" jne eivätkä tehneet elettäkään koiran hillitsemiseksi. Eihän pienet lapset sellaista ymmärrä, että onpa kiva kuin tuo koira puree pikkuhampaillaan meitä, kun se vain leikkii. ELi ihmisten kannattaisi kasvattaa koiriaan paremmin! Heti pennusta, etteivät vaan pure lapsia kun haluavat leikkiä.
me jouduttiin jättään lähisukulaisilla vierailut kokonaan siksi aikaa kun heillä oli koiria (otimme ihanan pennun, mutta kun se kasvoi ei se ollutkaan enää niin kivaa ja annettiin pois). Sen vuoksi kun nämä omistajien mielestä ihanat kiltit koirat sai vapaasti mennä lapsia tutkimaan. Tästä meidän taapero sai semmoisen kammon, että edelleenkin jos vaikka ulkona näkee koiran saattaa rueta huutamaan kauhusta ja menee vaikka ojaan piiloon.
mun mielestä lapselta tai lapsen vanhemmilta, jotka ei itse omista koiraa, ei kenties ole koskaan omistaneet koiraa, eivätkä missään tapauksessa tunne juuri tätä yksilöä yksilöllisine tarpeineen, EI voi olettaa, että he osaavat tai opettavat toisiaan koiran käsittelyssä. Eivät he välttämättä tiedä eivätkä osaa siitä koirasta lukea, että koska se vinkuu kun sillä on kivaa ja koska se vinkuu kun sitä sattuu. Ja niin edelleen.
Minusta koiran käsittelystä vastuullinen on AINA sen koiran omistaja ja HÄNEN on neuvottava muita ihmisiä koiran oikeassa käsittelyssä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
enää mene sinne kylään silloin kun tuo lähes piruksi kertomasi 2-vuotias on paikalla.
Menkää sitten toisena päivänä niin koirasi saa kaiken huomion. Niin helppoa!
ja ellei ap ole provo,niin kovin,kovin lapsellinen ainakin.
Tää pointti joiltakin ihmisiltä meni ihan ohi. Minkä takia unohtaisin vauvahaaveet? Sen vuoksiko, että puolustin kivusta vinkaisevaa koiranpentuani?
Älkää viittikö, naurettavaa. Tälle lapselle sanottiin monta kertaa, myös appivanhemmat, kunnes koira vikisi, niin suutuin, anteeksi jos puolustan, kun toista sattuu.
Huvittavaa joidenkin minäminä-asenteisien äitien kommentit, mutta se ei ole oikeasti edes huvittavaa, kun sallivat oman lapsen kiusaamisen muita ihmisiä ja eläimiä kohtaan. Se on vakava asia.
Tottakai lapsi kokeilee rajoja, mutta kertomassani jutussa, rajoja ei laittaneet sen omat vanhemmat. Mun tuleva lapsi varmasti kokeilee rajoja ja rutistelee koiraamme, mutta olen valppaana ja ohjaan lasta. Aina! Niin, että koira ei siitä tule kärsimään. Jokaisen laumassaan, on opittava lauman tavoille, ja siitä vanhemmat pitävät huolen. Tää oli vertauskuva, mutta edelleenkin pidän vanhempia, jotka nauravat toisen kustannuksella tai sallivat vapaan käytöksen, ovat erittäin vastuuttomia ja epäkypsiä vanhempia, joilta pitäis ottaa lapset pois.
Katsoisitteko oikeesi hölmänä ja huvittuneena? Kun kaksivuotiaanne lyö bussissa mummoa, potkii toisen koiraa, raapii jonkun toisen lasta tai hakkaa vaikka teitä itseänne? Ei kukaan vaan voi olla niin idiootti vanhempi. Kyllä muut ihmiset siinä vaiheessa puuttuu lapsenne hirviökäytökseen!
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
ymmärrän, että ap:ta harmitti, että hänen suloista pentuaan satutettiin, mutta se on tosiaan koiran omistajan tehtävä suojata koiraa.
Vanhemmat käyttäytyivät tosiaan tyhmästi, mutta ehkäpä tietämättömyydestä. Pikkulapsi ei ole vastuussa tekemisistään, eikä häneen sovi määreet itsekäs tai ilkeä. Sitten kun vauvanne syntyy tuon suunnitellun 6kk raskauden jälkeen niin ymmärrät asian =)
mun mielestä lapselta tai lapsen vanhemmilta, jotka ei itse omista koiraa, ei kenties ole koskaan omistaneet koiraa, eivätkä missään tapauksessa tunne juuri tätä yksilöä yksilöllisine tarpeineen, EI voi olettaa, että he osaavat tai opettavat toisiaan koiran käsittelyssä. Eivät he välttämättä tiedä eivätkä osaa siitä koirasta lukea, että koska se vinkuu kun sillä on kivaa ja koska se vinkuu kun sitä sattuu. Ja niin edelleen.
Minusta koiran käsittelystä vastuullinen on AINA sen koiran omistaja ja HÄNEN on neuvottava muita ihmisiä koiran oikeassa käsittelyssä.
Uskomatonta puolustella tuollaista "lapset ovat lapsia"-kitinällä tai kateuskorteilla. Puolustuskyvytöntä eläintä ei kiinnosta, satuttaako sitä aikuinen vai pieni lapsi.
Säälittää katsella esimerkiksi joidenkin talouksien lemmikkejä, jotka ovat selvästi jo pakon edessä tottuneet siihen, että riepotellaan ja revitään - ja kohtahan koittaakin jo kesä ja esimerkiksi vanhempien luvalla lintuja toreilla säikyttelevät ja jahtaavat lapsukaiset. Vanhemman vastuulla on opettaa, miten muita eläimiä kohdellaan ja mikä on ehdoton ei. On todella huolestuttavaa, että aina löytyy niitä tapauksia, joiden mielestä lapsen eläimelle aiheuttama kipu tai kiusanteko on jotenkin "suloista" tai vain täysin normaalia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
suurin osa vastanneista on ihan samaa mieltä ap:n kanssa siitä että lasta tulee ohjata olemaan varovasti ja nätisti koiran kanssa ja tässä tapauksessa vanhemmat eivät sitä ymmärtäneet tehdä.
Mutta kiihtymystä aiheuttaa nyt ap:n raivo lasta kohtaan, kun hänen olisi pitänyt tilanteessa jo selkeämmin vaatia lapsen vanhempia puuttumaan asiaan. Tuo purkaus lapselle kostamisesta ja hirviöksi haukkuminen kuulostaa kyllä hyvin epäkypsältä.
Toivon todellakin että aikatauluttamasi raskaus tuottaa sinulle kiltin ja ei-hirviömäisen lapsen koska kuulostat aika helposti hermostuvalta.
Uskomatonta puolustella tuollaista "lapset ovat lapsia"-kitinällä tai kateuskorteilla. Puolustuskyvytöntä eläintä ei kiinnosta, satuttaako sitä aikuinen vai pieni lapsi.
Säälittää katsella esimerkiksi joidenkin talouksien lemmikkejä, jotka ovat selvästi jo pakon edessä tottuneet siihen, että riepotellaan ja revitään - ja kohtahan koittaakin jo kesä ja esimerkiksi vanhempien luvalla lintuja toreilla säikyttelevät ja jahtaavat lapsukaiset. Vanhemman vastuulla on opettaa, miten muita eläimiä kohdellaan ja mikä on ehdoton ei. On todella huolestuttavaa, että aina löytyy niitä tapauksia, joiden mielestä lapsen eläimelle aiheuttama kipu tai kiusanteko on jotenkin "suloista" tai vain täysin normaalia.
KUKAAN ei ole täällä ollut sitä mieltä että eläimen satuttaminen olisi oikein.
Kukaan ei ole myöskään sanonut että vanhemmat toimivat täysin oikein kun eivät puuttuneet asiaan.
Täällä on tuotu esiin että aloittajallakin on vastuu koirastaan, miksi salii sen että lapsi satuttaa, odottaa kunnes pentu vinkuu kivusta ennekuin viheltää pelin poikki?
Miksi aloittaja ei sanonut lapsen vanhemmille että huolehtisivat siitä että pais ei saa satuttaa pentua?
Miksi haukutaan lasta?
Missä helvetissä kukaan on ollut sitä mieltä että kivun tuottaminen eläimelle olisi suloista!!!???
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Menee vähän asia ohi, kun kiukuttelet, kuin 2v. adhd uhmaikäinen kakara.
Aikuinen vastuullinen koiran omistaja olisi mennyt ns. lapsen tasolle ja opastanut, miten pentua käsitellään, eikä olisi edes päättänyt tilannet tuolle tasolle.
Vaikka et kaipaa kommentteja, että se on lapsi ja vähän ymmärrystä, saat sen silti, ap et voi valita vastauksia.
Lapsi on aina lapsi. Saatta olla, että hän ei ole aiemmin ollut pentujen kanssa tekemisissä, silloin on omistajan vastuulla esimerkillään opastaa, miten HEIDÄN koiraansa tulee käsitellä.
Lapsen vanhemmat eivät sitä voi tietää, kaikki koiranomistajat eivät vaadi kuninkaallista kohtelua koiralleen, koira voi olla tottunut vähän rajumpaakin käsittelyyn, eihän tässä kuitenkaan ollut mistään rääkkäämisestä kysy, ihan vaan ajattelemaatoman lapsen varomattomuudesta.
Itseasiassa minun appivanhemmat taistelee siitä, milloin viemme pentumme heille hoitoon ja kyllä hekin puuttui käytökseen, joten en sinun narsistisia herjoja kaipaile, mulla on hyvin asiat, toisin kuin sinulla ;)
Ap
ensin luin mielenkiinnolla mutta sitten tajusin että ap on hullu. Ja mitä te aina kuvittelette tietävänne muiden elämästä? sen paremmuudesta tai huonommuudesta? pösilöt
Ensinnäkään noin pienille ei vielä edes pysty tekemään diagnoosia neurologisesta sairaudesta. Jos sinusta noin hauskaa haukkua sairaita ihmisiä niin kai se on toivottava että sinun koirastasi tulee sairas.
Miksi muuten yleensäkkään ADHD-lapsi kiusaisi koiraa eikä osaisi olla koirien kanssa? Inhottavaa ajattelua sinulla.
Että emme mieheni kanssa vihaa tätä lasta, emme vain pidä hänestä. Onko siinä jotain ihmeellistä? Mieheni vanhemmat on ihania, aina meidän puolellamme, varsinkin mieheni oma äiti. Se ei hyvällä katso hänen aviomiehensä vastuuttomia vanhempia, eikä kuritonta, toisia satuttavaa penikkaa.
Silti se ei tarkoita sitä, ettenkö voisi antaa omalle perheelle kaikkeni :) meidän perheeseen ei kuulu appipuoleni lapsenlapsi, niinkauan, kuin osaa olla nätimmin. Se lapsi ymmärsi puhetta, tiedoksi vain. Se vaan nauro ja jatkoi kiusaamista. Ei kiitos narsisteja meidän sukuun! Tämän lapsen vanhemmat ovat kyllä muutoin kivoja, mutta kiusaaminen ja välinpitämättömyys laski pisteitä.
Minä ja mieheni puututtiin käytökseen ja anoppi kun tuli kotiin, sai kyllä kuulla siitä. Hän rakastaa koiraamme hulluna.
Kysymys oli monien kieltojen ja ensiksi nätisti sanomisen summa. Kauhukakara vaan jatkoi, ei välittänyt kielloista, kunnes meillä meni hermot ja ärähdettiin, loppu tältä lapselta se kiusaaninen ja melkein itkua väänti! Ihan oikein! Sen vanhemmatkin tajus kyl sit..pyysi anteeksi jne. Ehkä lapsi tulee vielä joskus saamaan sympatiat, mutta ei kyl vähääaikaa kiinnosta nähdä sitä.
Ap
Tässä keskustelussa kukaan ei ole onneksi pitänyt sitä mitenkään suloisena, mutta tuli yleisesti ottaen tästä aloituksesta mieleen. Itse olen ollut sellaisissa tilanteissa, joissa vanhemmat ovat puolinaureskelleet esimerkiksi sille, että lapset säikyttelevät tai jahtaavat eläimiä. Pieni lapsi ei tietenkään luonnostaan osaa lemmikkien kanssa kommunikoida, vaan tarvitsee opetusta ja neuvoja.
Aloittaja kieltämättä puhuu kyseisestä lapsesta epäreilusti ja olisi voinut itsekin aikaisemmin viheltää pelin poikki, mutta kitinä tyyliin "kasvatatkos itse sitten lapsistasi täydellisiä" ei liity aiheeseen mitenkään.
Meillä on iso aikuinen koira helisemässä harvase päivä, kun taapero vähän pitää hyvänä (ja aina puututaan, mutku muistissa pysyy sen kolme sekunttia jos sitäkään...)
Eipä tulisi mieleenkään laskea tuota "silittämään" pentua ilman että olen vieressä vahtimassa ja ohjaamassa (tai että sen tekee koiran omistaja). Taaperon silitys kun on kaikkea muuta kuin hellää, vaikka olis mitä sanottu.
Viimeksi omani nappasi koiraamme viiksikarvoista kiinni ja huusi "pusu" ja pussasi koiraa kuonolle. Onneksi on kiltti koira... Taapero laskee koiran hampaat, halaa sitä, pöllii sen lelut. Ja aina puututaan. EI kyse ole vain lapsen opettamisesta vaan myös koiran opettamisesta.
Isommat lapset jo osaa olla koirankin kanssa nätisti, mutta samanlaista showta se oli heidän ollessaan pieniä.
Koiranpentua tässä käy sääliksi. Ap:n tosiaan pitää nyt pitää sen pennun puolia, eli joko kyläilette taaperon kanssa eri aikaan TAI valvotte sitten itse koiranpentua koko ajan taaperon läsnäollessa. Pentu ei saa juosta lasten perässä (eikä näykkiä niitä), sitä pitää heti kieltää. Ja toisaalta lapset eivät saa kiusata koiraa, vaan niille pitää kädestä pitäen näyttää kuinka homma toimii ja kiusaamisesta pitää komentaa lapsia heti.
Juu, lapsen vanhemmissa on vikaa, muttei nyt kyllä mennyt ihan putkeen ap:ltakaan.
Alue: Aihe vapaa
enää mene sinne kylään silloin kun tuo lähes piruksi kertomasi 2-vuotias on paikalla.
Menkää sitten toisena päivänä niin koirasi saa kaiken huomion. Niin helppoa!