Rv12, sikiöllä 21-trisomia (downin syndrooma)
Sain tänään puhelun kätilöltä. Nyt en tiedä, mitä ajatella. Lääkärin vastaanotolla en ole vielä käynyt, ja jouduin ottamaan ajan vasta yli 2 viikon päähän, koska sitä ennen en vain pysty käsittelemään tällaista asiaa.
Kertokaa kohtalotoverit, miten omat ajatuskulkunne ovat tässä tilanteessa edenneet, ja päädyittekö pitämään lapsen?
Kommentit (210)
Jos joku ei abortoi downiaan, se on hänen asiansa. Jos tuntee olevansa valmis vammaiseen lapseen, niin ei siihen ole muilla sanomista.
mutta olen kuullut että yleensä päädytään aborttiin ja Down-sikiöllä mahdollisuus keskenmenoon on muutenkin kai aika suuri koko raskauden ajan.
asuvia ole, päin vastoin, down-lapset itsenäistyvät varhaisemmin kuin muut, kun eskarikin alkaa jo vuotta aikaisemmin.
Minä juttelin pienen n. 5-6 vuotiaan venäläisen down-pojan kanssa vähän aikaa sitten. Hänellä oli sympaattisen tuntuiset vanhemmat ja minusta oli liikuttavaa jotenkin, että poika oli mukana ulkomaanmatkalla ja vaikutti ihan "tavalliselta" pojalta piirteistään huolimatta. Halusi antaa käsipäivää ihan ehdottomasti :)
Joku ehkä ihmettelee, että mikä tuossa oli erikoista, mutta Venäjällä on neuvostoaikaan ja sen jälkeenkin ollut maan tapa työntää vammaiset laitoksiin, pois silmistä. Olisin halunnut kertoa vanhemmille, miten rohkeina ja hienoina vanhempina heitä pidän, vaikka varmasti kotimaassaan saavat arvostelevia katseita koko ajan.
aloitusta. Tietääkö joku miten menetellään abortoidun downsikiön kohdalla? Tutkitaanko oliko tällä todella down? Ja jos kävisi niin, että sikiö olisikin ei-down, kerrottaisiinko se vanhemmille?
ap
Down syndrome / downin syndrooma (millä kielellä haluat ), ja lue mitä löytyy. Englanniksi löytyy enemmän. Lääketieteelliset tekstit, ihmisten omat kotisivut, eri järjestöjen sivut (vertaistuki ym). Lue, katso kuvat, jne. Mieti. Itse en abortoisi. Jos sinulla ei ole vielä lasta, et voi aavistaakaan kuinka paljon tulet häntä rakastamaan. Siihen ei vammat vaikuta, jos pidät lapsesi niin se tulee olemaan kaikkein ihanin ja söpöin lapsi minkä voit kuvitella. Down sitten yksi lapsen monista ominaisuuksista, joka tuottaa kyllä työtä ja huolta, mutta se kaikki kyllä palkitaan :) Hymyjä ja haleja kyllä saat, iloa lapsen kehityksestä , hauskoja yhteisiä hetkiä.
hän kuolikin kohtuun loppuraskaudessa. Downsikiöillä on tosiaan suurentunut keskenmenon ja kohtukuoleman vaara. Omista ajatuskuluista en sen kummemmin osaa kertoa, koska en vakavissani harkinnut abortin tekemistä. Mutta jokainen tekee itse omat päätöksensä omien voimavarojensa pohjalta. Kuulostaa tietysti aika hankalalta, jos harkitsit pitkään jopa normaalin terveen lapsen hoitamisen jaksamista.
Jos joku ei abortoi downiaan, se on hänen asiansa. Jos tuntee olevansa valmis vammaiseen lapseen, niin ei siihen ole muilla sanomista.
...vaan toitottavat sitä muillekin ainoana oikeana vaihtoehtona.
Toinen rasittava kategoria on ihmiset, joilla ei ole omaa kokemusta asiasta, mutta suuri tarve käännyttää muita. Mm. itse olen aina pitänyt suht. selvänä, että en abortoisi down-sikiötä. Olin jopa vähällä jäädä pois seulonnoista, ja oikeastaan menin ultraan vain saadakseni nähdä sen sikiön.
Nyt kun tämän tiedon sain, en yllättäen olekaan yhtään varma, miten suhtautua. Olen iloinen, että en ole koskaan kenellekään suureen ääneen toitottanut (enkä edes pieneen ääneen väittänyt), kuinka itse en ainakaan edes harkitsisi aborttia tässä tilanteessa.
ap
Jos sinulla ei ole vielä lasta, et voi aavistaakaan kuinka paljon tulet häntä rakastamaan. Siihen ei vammat vaikuta, jos pidät lapsesi niin se tulee olemaan kaikkein ihanin ja söpöin lapsi minkä voit kuvitella.
Huolenaiheeni on toisenlainen, ja kerroin sen tuossa hieman aiemmin.
ap
Ei siis ole vielä kuullut uutista. Oletan, että ei sano mitään lopullista ennen kuin olemme käyneet juttelemassa lääkärille.
ap
Ei kromosominäyteet valehtele. Pelkästä veriseulasta voi saada väärän tuloksen mutta ei kromosominäytteestä. Tuskin abortoituja sikiöitä sen enempää tutkitaan.
Kaikki downin syndroomaa "sairastavat" eivät todellakaan kykene itsenäiseen elämään tai työelämään edes vahvasti tuettuna. Osa toki pärjäilee ihan kivasti vahvasti tuettuna mutta kehitysvamman astetta ei voi mitenkään tietää etukäteen.
Itse tekisin abortin mutta kukin perhe tekee omat ratkaisunsa. Pitää miettiä omat voimavarat ja jaksaminen.
se päiväkeskusken joukossa syömään kulkeva, nelikymppisenä dementoituva kieli ulkona kuljeva lihava vanhus, jota vanhemmat eivät vahuuttaan enää jaksa hoitaa. Valitan. Itse keskeyttäisin :'(
Otan osaa. Voimia päätöksentekoon ja muutenkin koko tilanteeseen.
Virheen mahdollisuus on pieni, mutta kuitenkin olemassa.
Mutta jos abortoit saatat syyllistää itseäsi jossain elämän tilanteessa asiasta.
Minä itse ajattelisin, että kumman oikeus: lapsen oikeus elämään sairaanakin vai aikuisen oikeus elämään ilman sairaan lapsen haasteita. kummatkin pointit on yhtä päteviä, eikä asioita voi arvottaa.
Itselläni on sairaslapsi, ei tosin down mutta useita leikkauksia ja hoitoa vaativa. On ollut rankkaa mutta koen saaneeni tästä kuitenkin paljon enemmän kuin olen joutunut antamaan pois.
Itse olen töissä nähnyt käytännössä lyövän huonekasvin tasoisia downeja, jotka eivät tee muuta kuin istuvat ja huutavat. Näillä on siis mukana myös autismi. Toinen puoli on sitten tuetusti asuva varsin itsenäinen töissäkäyvä henkilö. Ja kaikkea tuolta väliltä.
Perheen oma päätös, en itse ainakaan ole mikään tuomitsemaan vaikka keskeytykseen päätyisittekin. Itse tod. näk. keskeyttäisin, SILLÄ olen alalla ja tiedän mitkä ovat kauhuskenaariot livenä.
"Tervettä" lasta seurataan ja jos joku kehityksen osa-alue viivästyy, joudut kulkemaan tutkimuksissa ja stressaannut ja väsyt. Lapsen kuuluu tehdä asioita tietyssä järjestyksessä. Sinä joudut huolehtimaan, että niin tapahtuu. Opetat lapsen vaikka väkisin ajamaan pyörällä ja uimaan tietyn ikäisenä. Mutta kehitysvammainen saa kehittyä omaan tahtiinsa. Häneltä ei vaadita samoja asioita kuin muilta. Jossain määrin jaksamisen kannalta voi olla helpompaakin vammaisen lapsen kanssa. Tätä ei varmaankaan saisi sanoa.
Down voi olla myös vaikeasti vammainen.
asuvia ole, päin vastoin, down-lapset itsenäistyvät varhaisemmin kuin muut, kun eskarikin alkaa jo vuotta aikaisemmin.
aloitusta. Tietääkö joku miten menetellään abortoidun downsikiön kohdalla? Tutkitaanko oliko tällä todella down? Ja jos kävisi niin, että sikiö olisikin ei-down, kerrottaisiinko se vanhemmille?