Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

Voi jumalauta... Mies, muutto ja huonekalujen myynti.

Vierailija
25.04.2012 |

Ollaan myymässä huonekaluja muuton alta. Mies soitti äsken, että työkaveri ostaa yhden tällä ja tällä hinnalla... Joka on alempi kuin mitä oltiin puhuttu. En ymmärrä miks pitää antaa helvetti ilmaiseksi noita!!

Kommentit (49)

Vierailija
1/49 |
25.04.2012 |
Näytä aiemmat lainaukset

Millä perusteella kuvittelet, että kyse on mistään mun tietämättömyydestä? En vieläkään ole sanonut halaistua sanaa sen huonekalun omistussuhteista.

Musta on aika surullista jos sun perhe-elämä on tuollaista sun ja mun -jaottelua ja automaattisesti oletat, että se on sitä kaikilla muillakin.

Miksi olet suuttunut?

Vaikka miehesi lupasi työkaverilleen sen siis itse hankkimansa tai perimänsä huonekalun liian halvalla, niin sinä teet toki siinä tappiota, koska se mahdollisesti isompi rahamäärä ei olekaan käytettävissä teidän yhteisesti ostettaviin uusiin huonekaluihin tai muuhun yhteiseen käyttöön. Toki se huonekalusta saatu raha olisi virallisesti edelleenkin ollut miehesi rahaa, koska hänen huonekalusta oli kyse, mutta yhteiseen käyttöön se olisi mennyt ja ehkä lopulta alkuperäistä omistajaa sillä ei olisi enää selvitettävissä (rahanpesu).

Tuntuu nyt viimeisen kommenttisi perusteella, että raha-asiat ovat teillä arka asia. Oliko miehesi kyllästynyt antamaan sinulle sitäkin rahaa? Vai oliko miehesi vain halunnut olla avulias ja selvittää homman mahdollisimman nopeasti ja vähän hölmöyttään antoi liian halvalla (se kaveri ehkä jää kiitollisuudenvelkaan ja tekee joskus vastaavan tarjouksen tai tulee muuttoon avuksi tms.).

Paitsi jos se todellakin oli sinun huonekalu. Silloin sinulla on syytä ollakin suuttunut.

Etkö voi sanoa miehellesi, että sanoo kaverilleen että vaimolla olikin jo sille suunnitelma ja kauppoja ei voi tehdä? Vai onko jo liian myöhäistä?

t. joku muu

Vau.

Ihan on meidän yhteinen huonekalu. Emme ole pitäneet tapanamme liimata omistusta ilmaisevia lappuja tavaroihimme. Mieheni ei myöskään voi olla kyllästynyt antamaan mulle rahaa, sillä sitä ei ole koskaan tapahtunut.

Saitte tästä aikaan niin uskomattoman farssin noiden vänkäämisten kanssa että siinä: minä ostin kyseisen huonekalun. Itse asiassa se oli ensimmäinen kallis ostokseni, ostin opiskeluaikoina ihan itse tienaamillani rahoilla. Se on kulkenut mukanani tähän myöskin mun omistamaan asuntoon, josta ollaan nyt muuttamassa yhteiseen huoneistoon, jonka omistamme puoliksi.

Silti en ala vaatimaan että mies kaupat peruu. Meillä ei todellakaan ole mun ja sun tavaroita ja jos mies mieluummin pitää hyvät välit työkaveriinsa ja tekee itsestään ihan pässin sekä mun että mainitun kaverin silmissä, mä annan sen tehdä niin ja ihmettelen asiaa täällä.

Jumalauta.

Vierailija
2/49 |
25.04.2012 |
Näytä aiemmat lainaukset

Itse olet kovin salamyhkäinen "arvokkasta design-tavarasta". Sanoisit suoraan mikä tuote Esim. Kartellin lamppu ovh 750 euroa ja sen millä hinnalla mies sen lupautui puolestasi myymään esim 20 euroa. Se että et kerro koko juttua tai edes tarvittavia yksityikohtia asian tiimoilta, pakottaa ihmiset päättelemään itse ja arvuuttelemaan.



En ihmettele miehesi käytöstä, taidat olla melkoisen hankala tapaus mielenilmaisujesi valossa tarkasteltuna. Voi voi sinua. Jos tuote on yhteinen, ei sitä tarvitse myydä jos molemmat osapuolet ei ole halukkaita. Sano miehelle, että alihintaan et myy ja piste. Jos joku maksaa joskus hyvän hinnan niin myy pois. Muutoin pidä arvokas design-tavarasi.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
3/49 |
25.04.2012 |
Näytä aiemmat lainaukset

Harmi että teet ihmisistä luonneanalyysia av-palstan kirjoitusten perusteella. Myönnettäköön, että itse sanoin tuota vänkkääjää kovapäiseksi, mutten sentään mennyt arvailemaan mitä kyseisen henkilön puoliso on hänestä mieltä.



Miksi mun pitäisi kertoa huonekalusta tarkemmin? Se ei muuta asiaa mitenkään. Mieheni ei lupautunut myymään yhtään mitään mun puolesta (kuten olen useasti kirjoittanut) vaan teimme yhdessä myyntipäätökset ja mä laitoin myyntiin. Mies mainitsi asiasta työkaverilleen ja tämä kiinnostui. Mulla oli lähtöhintana useampi satanen sillä tota on viime aikoina näkynyt myytävän tonnin pintaan, mies sanoi hinnaksi Ikean hyllyn 80€. Eikä siis kehtaa ilmoittaa että teki virheen ja peruu kaupat.



Sellaista, mutta olkoon.

Vierailija
4/49 |
25.04.2012 |
Näytä aiemmat lainaukset

Mihin nyt katosi ne jotka vittuili ettei Ap:lla ole mitään sanomista myynnissä?

Vierailija
5/49 |
25.04.2012 |
Näytä aiemmat lainaukset

pitäis sun tietää, et tuollaiset epämääräiset jaarituelut saa aikaan palautetulvan, eli kaivataan lisätietoa.



Itse ruokit karjuvaa kitaa, kun et voinut tarkempia tietoja antaa. Mitä ihmettelen kummasti, koska ei niistä sua voi kukaan tunnistaa. Tuntuu, et tahallasi teit aloituksen joka aiheuttaa "huutotulvan"



Vierailija
6/49 |
25.04.2012 |
Näytä aiemmat lainaukset

pitäis sun tietää, et tuollaiset epämääräiset jaarituelut saa aikaan palautetulvan, eli kaivataan lisätietoa.

Itse ruokit karjuvaa kitaa, kun et voinut tarkempia tietoja antaa. Mitä ihmettelen kummasti, koska ei niistä sua voi kukaan tunnistaa. Tuntuu, et tahallasi teit aloituksen joka aiheuttaa "huutotulvan"

Mitä se auttaa jos vaikka linkitän sen huonekalun tänne? Pääsette sanomaan että onpa ruma, en olisi mäkään enempää maksanut? Kun tiedän miten täällä palstalla järki juoksee.

Enkä voi olla varma etteikö työkaverin vaimokin olisi vakkari täällä. Tosin terveiset hälle jos näin on, tällaisia ei voi päivittäin tapahtua...

Mutta mä olen jo rauhoittunut. Vapaapäivä meni oikein rattoisasti tästä aiheesta kiehuessa. Rahaahan se vain on (ja törkeitä työkavereita jos soittaisin ja se pitäisi kiinni jostain suullisesta sopimuksesta kuten joku aiemmin sanoi).

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
7/49 |
25.04.2012 |
Näytä aiemmat lainaukset

Millä perusteella kuvittelet, että kyse on mistään mun tietämättömyydestä? En vieläkään ole sanonut halaistua sanaa sen huonekalun omistussuhteista. Musta on aika surullista jos sun perhe-elämä on tuollaista sun ja mun -jaottelua ja automaattisesti oletat, että se on sitä kaikilla muillakin.

Miksi olet suuttunut? Vaikka miehesi lupasi työkaverilleen sen siis itse hankkimansa tai perimänsä huonekalun liian halvalla, niin sinä teet toki siinä tappiota, koska se mahdollisesti isompi rahamäärä ei olekaan käytettävissä teidän yhteisesti ostettaviin uusiin huonekaluihin tai muuhun yhteiseen käyttöön. Toki se huonekalusta saatu raha olisi virallisesti edelleenkin ollut miehesi rahaa, koska hänen huonekalusta oli kyse, mutta yhteiseen käyttöön se olisi mennyt ja ehkä lopulta alkuperäistä omistajaa sillä ei olisi enää selvitettävissä (rahanpesu). Tuntuu nyt viimeisen kommenttisi perusteella, että raha-asiat ovat teillä arka asia. Oliko miehesi kyllästynyt antamaan sinulle sitäkin rahaa? Vai oliko miehesi vain halunnut olla avulias ja selvittää homman mahdollisimman nopeasti ja vähän hölmöyttään antoi liian halvalla (se kaveri ehkä jää kiitollisuudenvelkaan ja tekee joskus vastaavan tarjouksen tai tulee muuttoon avuksi tms.). Paitsi jos se todellakin oli sinun huonekalu. Silloin sinulla on syytä ollakin suuttunut. Etkö voi sanoa miehellesi, että sanoo kaverilleen että vaimolla olikin jo sille suunnitelma ja kauppoja ei voi tehdä? Vai onko jo liian myöhäistä? t. joku muu

Vau. Ihan on meidän yhteinen huonekalu. Emme ole pitäneet tapanamme liimata omistusta ilmaisevia lappuja tavaroihimme. Mieheni ei myöskään voi olla kyllästynyt antamaan mulle rahaa, sillä sitä ei ole koskaan tapahtunut. Saitte tästä aikaan niin uskomattoman farssin noiden vänkäämisten kanssa että siinä: minä ostin kyseisen huonekalun. Itse asiassa se oli ensimmäinen kallis ostokseni, ostin opiskeluaikoina ihan itse tienaamillani rahoilla. Se on kulkenut mukanani tähän myöskin mun omistamaan asuntoon, josta ollaan nyt muuttamassa yhteiseen huoneistoon, jonka omistamme puoliksi. Silti en ala vaatimaan että mies kaupat peruu. Meillä ei todellakaan ole mun ja sun tavaroita ja jos mies mieluummin pitää hyvät välit työkaveriinsa ja tekee itsestään ihan pässin sekä mun että mainitun kaverin silmissä, mä annan sen tehdä niin ja ihmettelen asiaa täällä. Jumalauta.


jos ette erikseen ole jokaista hankintaa tehneet yhteiseltä tililtä. Kannattaa nyt erottaa tosielämä ja se, mitä laki asiasta sanoo. Voit kokea jonkun asian yhteiseksi, mutta jos et ole sitä ostanut ja maksanut, se ei ole sinun.

Vierailija
8/49 |
25.04.2012 |
Näytä aiemmat lainaukset

Mistä sä tiedät kellä tässä on oikeus tehdä mitäkin?

ja koska ap ei ole sanallakaan kertonut, että sohva olisi ap:n , ei hänellä ole mitään sanomista siihen, mitä mies sillä tekee.

Olenko mä sanallakaan kertonut paitsi omistussuhteista, myöskään siitä mikä huonekalu on kyseessä? Unohdetaan nyt se kuka mitäkin omistaa (surullista sun elämä varmasti jos kaiken noin ajattelette puolisosi kanssa) ja keskitytään vaikka siihen, että millä logiikalla on ok ihan _vahingossa_ sanoa naurettava hinta ja sitten kieltäytyä korjaamasta asiaa kun ei kehtaa?

Jos se on miehen ostama ja maksama, ei ap:lla ole mitään sanomista siihen, millä hinnalla vai ilmaiseksi mies sen pois antaa. Minusta on aika surullista, että ap ei tunne lakia sen vertaa että tietäisi, että avioliitossa ei synny automaattista omistusoikeutta toisen omaisuuteen. Tietämättömyys on paljon pahempi asia kuin ap:n julkituoma närä siitä, että mies haluaa miellyttää.

Millä perusteella kuvittelet, että kyse on mistään mun tietämättömyydestä? En vieläkään ole sanonut halaistua sanaa sen huonekalun omistussuhteista. Musta on aika surullista jos sun perhe-elämä on tuollaista sun ja mun -jaottelua ja automaattisesti oletat, että se on sitä kaikilla muillakin.

Ei minulla ole mitään ongelmia tiedostaa sitä, että mies saa myydä omia tavaroitaan, jos tahtoo. Sinulla se ongelma on, koska et anna miehen tehdä omaisuudellaan sitä, mitä hän lain perusteella saa ihan rauhassa tehdä.

Näytä mulle missä kohtaa lukee kenen omaisuutta toi on.

muutenhan se olisi ap:n, silloin hän olisi myyjä.

Mähän sitä myin. En tiedä luitko vain mitä halusit nähdä, sillä kirjoitin kyllä ettälaitoin sen aamulla myyntiin mutta piti ottaa pois kun mies soitti että työkaveri innostui ostamaan kun olivat muutosta jutelleet. Luuletko todella, että designhuonekalun ostaja myisi sen vahingossa eteenpäin murto-osalla todellisesta arvosta?


Äsken teillä oli kaikki yhteistä. Sitten sinä myit netissä ja mies myi jossain muualla. Mies kertoi hinnan, työkaveri sanoi, että tehdään kaupat ja nyt hän luulee saavansa huonekalun, jonka luulee ostaneensa mieheltäsi, joka luulee sen myyneensä. Josta myynnistä sinä alunperin ryhdyit kirjoittamaan.

Tosiasiassa siis sinä myyt nyt esinettä, joka on jo myyty toiselle. Haiskahtaa petokselta.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
9/49 |
25.04.2012 |
Näytä aiemmat lainaukset

täällä kyllä käsittämättömän urpoa sakkia! :D



Ja sympatiseeraan ap sinua, jos meillä ukko olisi noin toilaillut niin sitä huonekalua ei todellakaan myytäisi vaan saisi selittää mokansa työkaverilleen.

Vierailija
10/49 |
25.04.2012 |
Näytä aiemmat lainaukset

että helvetin yksinkertaisesta asiasta tehdään helvetin vaikeaa.



Siis ihan oikeasti ap, mitä sä itket täällä jotain tavaraa. Joko annat ukkos myydä tai otat itse luurin kauniiseen käteen ja ilmoitat tälle ukkosi työkaverille, että tavara ei sillä hinnalla liiku mitä miehesi lupasi. Ei kukaan voi olla tollanen nössykkä, kuin sun miehesi. No et ole itsekkään kyllä kummempi kun täällä palstalla purat kiukkuasi, etkä ota omasta osastasi vastuuta ilmoittamalla ukolle että peruu kaupat ja sassiin. Ihmeellistä itkua aikuisilta ihmisiltä.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
11/49 |
25.04.2012 |
Näytä aiemmat lainaukset

Juu ihan on yhteistä meillä kaikki vaikka laki sanoisi mitä.



Mä laitoin nettiin myyntiin ja mies luuli auttavansa kun kahvitauolla työkaverin kanssa keskusteli ja se ilmaisi kiinnostuksensa ostaa toi. Tosiaan kun me ei erotella mikä kenenkin on niin miehellä on ihan samanlainen oikeus myydä kuin mulla, korpeaa vaan että ei sitten tajunnut sen vertaa että nyt meni väärin eikä kaverille enää asiaa korjannut. Mä otin huonekalun tietysti heti pois myynnistä kun tästä kuulin vaikka kuinka vitutti. Siinä sulle petosta joo...



Sehän nyt oli toki tiedossa että täällä mistään ei saa valittaa, kaikki on aloittajan syytä ja muilla menee huonommin, ettäs kehtaatkin mieltäsi purkaa! :D

Vierailija
12/49 |
25.04.2012 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vaikka tältä joka nyt sen ostaa jos mies ois tajunnut sanoa oikean hinnan. Ei tässä mitään tarjouskisaa käyty... Ite laitoin aamulla erääseen paikkaan ilmoituksen noista ja sieltäkin oisi joku sen saattanut ostaa mutta nyt on pakko antaa ihan naurettavalla hinnalla työkaverille.



Suako ei vituttaisi jos olisit myymässä jotain ja oma miehesi unohtaisi nollan hinnan perästä?

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
13/49 |
25.04.2012 |
Näytä aiemmat lainaukset

Kertokoon kaverilleen erehtyneensä ja pahoitelkoon.

Jos taas puhutaan parista kympistä, niin anna olla. Hyvä kun meni helpolla.

Vierailija
14/49 |
25.04.2012 |
Näytä aiemmat lainaukset

Olisikin parikymppiä vaan kyseessä. En tajua miten se mies on niin putkiaivo joissain asioissa... Kai sitä työkaveri innoissaan sanoo että ostaa kun tämä kahvitunnilla alkaa jutella et eilen kateltiin mitä myydään enne muuttoa ja sitten että "kun ei voi uuteen olkkariin viedä sitä yhtä design-huonekalua, toivottavasti menee kaupaksi" ja hintaa kysyttäessä että "me ajateltiin et kahdeksankymppiä".



Joo siitä viereisestä hyllystä.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
15/49 |
25.04.2012 |
Näytä aiemmat lainaukset

eli ihan oma valintasi

Vierailija
16/49 |
25.04.2012 |
Näytä aiemmat lainaukset

Tuosta saa kyllä mies soittaa ja selittää työkaverille että meni huonekalut sekaisin ja oikea hinta onkin tonni kaksisataa (tai mitä sitten onkin)

Olisikin parikymppiä vaan kyseessä. En tajua miten se mies on niin putkiaivo joissain asioissa... Kai sitä työkaveri innoissaan sanoo että ostaa kun tämä kahvitunnilla alkaa jutella et eilen kateltiin mitä myydään enne muuttoa ja sitten että "kun ei voi uuteen olkkariin viedä sitä yhtä design-huonekalua, toivottavasti menee kaupaksi" ja hintaa kysyttäessä että "me ajateltiin et kahdeksankymppiä".

Joo siitä viereisestä hyllystä.

Vierailija
17/49 |
25.04.2012 |
Näytä aiemmat lainaukset

avioliitossakin hankittu omaisuus on sen, joka on maksaja ja vasta ero tai kuolema saattaa omaisuuden avio-oikeuden piiriin. Jos mies sen aikanaan maksoi, saa mies sen myydäkin.

Vierailija
18/49 |
25.04.2012 |
Näytä aiemmat lainaukset

Useammasta satasesta aloitin myynnin. Pois piti nyt ottaa kun ei voi enää olla myymättä työkaverille. Hienoa... Miehen mielestä ei voi myöntää virhettä kun pitää hamaan loppuun asti työskennellä sen tyypin kanssa.



Ja sille joka käski kärsiä kun "on yhteiset rahat": kommentoi johonkin sellaiseen aiheeseen josta jotakin tiedät.

Vierailija
19/49 |
25.04.2012 |
Näytä aiemmat lainaukset

...kun kerran on jotain sanottu tai sovittu, sitä ei muuteta oli sen sitten kuinka huono päätös tahansa.



Ei kai sun auta kuin sopeutua asiaan. Kyllä se ohi menee. Tai sitten ei: vieläkin kadun yhden kaapin myymistä yhdelle kaverille ihan pilkkahinnalla.

Vierailija
20/49 |
25.04.2012 |
Näytä aiemmat lainaukset

Mikähän siinäkin on ettei voi myöntää omaa mokaansa ja korjata sitä? Mä olisin kyllä kaverillekin sanonut että hupsista, nyt mulla meni huonekalut sekaisin ja jos haluat tämän vielä ostaa niin oikea hinta on tämä ja tämä. Hemmetti kun satun tietämään että mun ajattelemallakin hinnalla se olisi kaupaksi mennyt...

Kirjoita seuraavat numerot peräkkäin: viisi neljä viisi