ti 17.4.2012 Voimala: vanhoillislestadiolaisnaisten paikka

että suurin osa VL:istä on on ihan tavallisia ihmisiä, lakiakunnioittavia kansalaisia jne. Mutta uskon myös että VL-yhteisössä on suuria ongelmia jotka oikeasti pitäisi nostaa pöydälle. Alkaen niinkin "pienestä" asiasta kuin lapsiluku. On ihan turha väittää kenelläkään etteikö monilapsisten perheen äidit ole väsyneitä jatkuviin arjen vaatimuksiin (kotitöihin) ja isä väsynyt jatkuvaan työntekoon. Silkka fakta on että 10 lasta vie enemmän aikaa, rahaa ja voimavaroja kuin 2 lasta. Arki ihan varmasti on väsyttävämpää kuin vähälapsisessa perheessä.



Toki jokaisella ihmisellä on omat voimavaransa, toinen jaksaa stressiä paremmin kuin toinen, mutta oman tuttavapiirin äideistä väsyneimpiä ovat ne joissa lapsia on paljon. Osa heistä VL-perheitä, osa meitä muita.

Kyllä lähes puolet perheistä joissa kävimme oli lestadiolaisperheitä. Lapsia oli paljon ja äidit täysin väsyneitä. Parissa perheessä äidillä selkeitä mielenterveysongelmia.



Se mikä näissä perheissä eniten ihmetytti oli halutun avun sisältö. Itse olisin kokenut tarpeelliseksi olla lasten kanssa, auttaa kodin perustöissä. Osa äideistä halusi leivottavan 10litran pullataikinan! Kulissien vuoksi.

hirveitä, täysin sairasta ja kuvottavaa ja olen iloinen että Hurtig on selvittänyt asiaa. Toivon että joka ikinen tekijä on paljastunut/paljastuu ja ennen kaikkea että uhrit saavat kaiken tarvitsemansa tuen. Ei tuollaista olisi koskaan saanut tapahtua. Joten näilla lapsilla ei kyllä ole ollut hyvät oltavat uskovaisessa perheessä. Voiko pedofiili olla uskovainen? t. se 42v

Heidän kauttaan näen ja kuulen paljon asioita vl-elämästä. Olen sitä mieltä, että heitäkin on laidasta laitaan, niinkuin meitä muitakin, että ei heitä voi niputtaa kaikkia samanlaisiksi. Ihan niinkuin ei meitä toisella tavalla uskoviakaan tai uskonnottomia. Ikävä kyllä niinkuin me yleistämme lestoista (anteeksi sana en käytä sitä nimittelynä) hekin yleistävät meistä muista. Vain pienenpieni osa lestoista on pedofiileja ja samoin meistä muista vain pienenpieni osa on esim. alkoholisteja.



Minun mielestäni lestadiolaisuudessa on paljon hyvääkin, perhearvot vaikkapa. Mutta sitten on se kääntöpuolikin ja minusta niihin pitäisi nyt yhteisön hanakasti puuttua. Onhan vl-liike ennenkin kehittynyt, miksei nytkin? Ennenhän ehkäisy ei ollut sallittua missään olosuhteissa, nyt aika monet käyttää jos äiti esim. on masentunut eikä jaksa uutta raskautta. Samoin sallittua on netin käyttö, joten tv-kielto on siihen nähden aika outo. Samoin nämä turhat säännöt alkaen korvakoruista ja päättyen siihen että huulipunaa ei saa käyttää, mutta huulikiilto on ok. Ne eivät elämää mullista, mutta antavat kyllä liikkeestä oudon kuvan.



Tärkein korjattava asia on kyllä tuo ehkäisy ja siihen liikkeen johdon pitäisi kiireesti ottaa myönteinen kanta. Eikö vl-liikkeessäkin voitaisi ajatella, että Jumala on antanut meille aivot ja varmaan toivoo että niitä käytettäisiin? Voihan lapsia olla monta, itseasiassa minusta monilapsisissa perheissä oppii monia asioita paljon paremmin kuin 1- tai 2-lapsisissa. Mutta kun ihmisen aika ja voimavarat ovat kuitenkin rajalliset. Ei kukaan voi oikeasti väittää, että pystyy hoitamaan kodin ja 12 lasta mallikkaasti. Että on aikaa paitsi huolehtia perushoidosta, niin myös antaa syliaikaa, kuunnella lapsen asioita, keskustella, tehdä yhdessä asioita, tukea koulutyössä ja harrastuksissa, pohtia yhdessä elämää ja antaa jokaiselle lapselle myös ihan kahdenkeskistä aikaa. Selittäkää miten se on mahdollista?



Minusta on aika kamalaa, että eräässäkin isossa vl-perheessä on jo 3 vaikeasti vammaista lasta, mutta lisää näyttää taas olevan tulossa. Vanhemmat eivät nytkään selviä lasten hoidosta ilman jatkuvaa ulkopuolista apua, mitä he oikein ajattelevat?



Muuten minusta kukin saa uskoa miten haluaa, jos sen tekee omasta vapaasta tahdostaan, ilman mitään ulkopuolista ohjailua.

olen itsekin 90-luvulla käynyt työni puolesta näissä jättiperheissä avustamassa uupunutta äitiä. Ja toivomus oli, että leivottaisiin ristiäisrieskat ja täytekakkupohjat!

sai kyllä kuvan että on yleisempää niissä piireissä. Jotankin tyttöä oli isosiskojen poikakaverit käyttäneet hyväkseen 7v alkaen:(

kaksosista tuli molemmista narkomaaneja ja eräs pojista on homo. Kyllä voi jättää jälkensä lapseen..



Kyllä kuuli eräältä näistä virkkeitä "synnin palkka on kuolema", "huoruuden perkele" jne.

Kaikki ilmitullut luo epäilyksiä, että mitä kaikkea onkaan kätkettynä vielä. Varmasti heissä on onnellisiakin ja hyvääkin elämää, mutta sitä suuremmalla syyllä pitäisi nyt käynnistää muutokset. Vai onko tämä natinaa loppunsa edellä olevasta liikkeestä? Voi niinkin olla, nykyaikana vaan ei tuollainen sääntökeskeinen liike taida enää menestyä.

Oli mielenkiintoinen ohjelma. Aihe oli periaatteessa synkkä, mutta minusta siinä oli myös ihana toivonpilkahdus, kun kerrottiin siitä miten lestadiolaiset naiset ovat alkaneet netissä puhumaan sellaisistakin asioista joista ennen ei ole puhuttu ja että suuntaus olisi siihen suuntaan että naisetkin alkavat enemmän ja enemmän osallistua päätöksentekoon ja että naisten mielipiteet alkaisivat tulla esille esimerkiksi sellaisissa tapauksissa joissa mahdollinen raskaus vaarantaa äidin terveyden.



Itse muuten kysyin mieheltäni tuon ohjelman jälkeen, että haluaisiko hän harrastaa kanssani seksiä, jos ehkäisyä ei olisi ja mahdollinen raskaus olisi erittäin vaarallinen (esim. kohtu on vaarassa revetä liian monen lapsen jälkeen, kuten sillä Maijalla). Ja varsinkin jos olisi ennestään esimerkiksi kymmenen lasta joiden kanssa miehen pitäisi selvitä, jos minulta lähtisi henki. Mies oli kyllä sitä mieltä, että pystyisi pidättäytymään seksistä tuollaisessa tapauksessa. Lestadiolaiset ei sitten ehkä?

mitä mun mies sanoo vl miehistä.

mitä mun mies sanoo vl miehistä.

Mun mies taas ei niputa vl-miehiä yhteen sen enempää kuin ei-vl-miehiäkään.

sitä, että miksi jotkut sitte roikkuu väkisillä

yhteisössä, jos haluaa elää eri tavalla?

sitä, että miksi jotkut sitte roikkuu väkisillä

yhteisössä, jos haluaa elää eri tavalla?

Voihan se uskonto tuntua itsestä sopivalta, ja siellä on kaikki läheiset. Onko se oikein että muutama vanha äijä sanoo että ehkäisyä ei saa käyttää ja jos sitten haluaa käyttää niin ei voi kuulua koko yhteisöön? Nehän on ihmisiä jotka tulkitsee noita raamatun oppeja ja ne voidaan tulkita useammalla tavalla, mutta helpompaa vissiin pulauttaa ulos sellaiset jotka haluaa keskustella niistä erilaisista tulkinnoista, niin pysyy se valta siellä missä ennenkin. Vallankäytöstähän tuossa on kyse, eikä uskosta niinkään.

mutta ei ole helppoa erota yhteisöstä, johon on ikänsä kuulunut, melkein koko suku kuuluu ja kaikki ystävät. Tuttuus, turvallisuus, yhteenkuuluvuus, yhteisöllisyys...jättää kaikki se taakse, se on vaikeaa, vaikka ei kaikesta olekaan samaa mieltä kuin muut. Ja kun ei omassa piirissä ole mitään pahaa tapahtunut, niin tai ainakaan siitä ei tiiä.

...Tärkein korjattava asia on kyllä tuo ehkäisy ja siihen liikkeen johdon pitäisi kiireesti ottaa myönteinen kanta. Eikö vl-liikkeessäkin voitaisi ajatella, että Jumala on antanut meille aivot ja varmaan toivoo että niitä käytettäisiin? Voihan lapsia olla monta, itseasiassa minusta monilapsisissa perheissä oppii monia asioita paljon paremmin kuin 1- tai 2-lapsisissa. Mutta kun ihmisen aika ja voimavarat ovat kuitenkin rajalliset. Ei kukaan voi oikeasti väittää, että pystyy hoitamaan kodin ja 12 lasta mallikkaasti. Että on aikaa paitsi huolehtia perushoidosta, niin myös antaa syliaikaa, kuunnella lapsen asioita, keskustella, tehdä yhdessä asioita, tukea koulutyössä ja harrastuksissa, pohtia yhdessä elämää ja antaa jokaiselle lapselle myös ihan kahdenkeskistä aikaa. Selittäkää miten se on mahdollista?

Minusta on aika kamalaa, että eräässäkin isossa vl-perheessä on jo 3 vaikeasti vammaista lasta, mutta lisää näyttää taas olevan tulossa. Vanhemmat eivät nytkään selviä lasten hoidosta ilman jatkuvaa ulkopuolista apua, mitä he oikein ajattelevat?...

Suurissa perheissä aika menee arjen pyöritykseen, vanhempien aika ei riitä kahdenkeskiseen aikaan lapsille. Meillä on kaksi lasta ja joka ilta nukkumaanmennessä jutellaan 10-15 minuuttia lasta mietityttävistä asioista (päivän aikana tietysti huomioidaan muutenkin). Mutta jos lapsia on 12, 10 minuutin juttelu vie yhdeltä vanhemmalta 2 tuntia joka ilta. Ja kyllä ne murrosikäisetkin tarvitsee vanhempien huomiota. Lisäksi lapsi tarvitsee muutakin huomiota päivän aikana kuin 10 minuutin jutustelun nukkumaan mennessä.

Toivoisinkin että joku (jolla paljon lapsia) kertoisi miten pystyy ottamaan huomioon kaikki lapset päivän aikana. Miten aika riittää?

Asumme alueella jossa asuu paljon lestoja. Naapuri perheen isä pidätettiin lasten hyväksi käytöstä muutama vuosi sitten. selvisi syy lasten häiriö käyttäytymiseen koulussa ym. Mutta mitä tekee tämä yhteisö..Yrittää hyssytellä asian hiljaiseksi ja selitellä että kaikki on jo anteeksi annettu..No ei pelkoa ei ole paikalliset unohtaneet ja pitävät asian esillä. Sen verran onneksi oli lasten äidillä älliä että avioero tuli ja isää ei ole näillä kulmilla enään näkynyt. Tosin saattoi olla että asia johtuu ennemmin siitä että lastensuojelu meinasi viedä lapset äidiltäkin jos ei ala ajattelemaan lasten etua eikä omaa kuviteltua taivaspaikkaansa.



No tulos on ollut tämä tästä kaikesta. Kyseiset lapset joutuivat vaihtamaan koulua. Muita lahkoon kuuluvia lapsia kiusataan jatkuvasti koulussa. Eiväthän lapset pysty ymmärtämään miksi toiset haluavat olla tekemisissä pedofiilien ja niiden puolustajien kanssa. Omat vanhemmat kun tuomitsee pedot, ei yritä ymmärtää niitä sillä perusteella että liha on heikko. Sillä ei

liha heikkoa ole, vaan sukurutsalla aikaan saatu mieli.



Luojalle kiitos muutama fiksu nainen on ottanut täälläkin ryhdikkäästi osaa julkiseen keskusteluun ja tuominnut pedofiilit ja lasten ja naisten hakkaajat alimpaan helvettiin. On jopa ääneen sanottu että jumala voi armahtaa, valtion ei tarvitse.

Se että itselläsi on asiat onnellisesti, ei oikeuta sua mitätöimään toisten uskovaisten kokemaa kärsimystä. Ymmärrätö itse tämän?

Johanna Hurtigin ukaan kärsimyksen syyt ovat yhteisön tietyissä uskomuksissa ja mekanismeissa.

Vahvemaman valta, "miehen liha on heikko", naisen pitää alistua jne. vaikak sinun elämääsi ei tällaiset uskomukset varjostaisikkaan, sinulta voisi uskovaisena odottaa myötätuntoa uhreilla ja tukea asian tutkijoille niin että sairaat mekanismit korjattaisiin.

Mutta sinä - miten kannat vastuusi siitä että yhteisö muuttuu? Tätä sinulta kysytään viimeisenä päivänä, sillä heikompia ei ole lupa alistaa.

huomaan aina lukevani näitä juttuja, vaikka aina tulee paha mieli. Onko se niin väärin, jos vanhoillislestadiolaisena ison perheen äitinä on onnellinen ja tyytyväinen elämäänsä, nauttii parisuhteesta ja puolisonsa läheisyydestä, ei pelkää raskautta, ei koe tätä elämän tilannetta uuvuttavana, eikä taakkana? Miksi aina pitää yleistää, että kaikki lestadiolaisnaiset ja -lapset on alistettuja. On ihan oikeasti meitäkin, uskovaisia äitejä ja isiä, perheitä, jotka halutaan elää näin ja ollaan oikeasti tyytyväisiä tilanteeseen.

Nämä tällaiset aloitukset leimaa vaan koko porukan. Pidetään lähinnä hulluna, jos ei tunneta henkilökohtaisesti. Mutta itse olen päättänyt, että en selittele mitenkään meidän lapsilukumäärää kenellekään, en myöskään odota perusteluja toisin ajattelevien toisenlaisisiin ratkaisuihin.

Sekin tässä on kurjaa, että suuri osa meistä lestadiolaisista uskoo samalla tavalla kuin "ennen", ajattelee, että aika muuttuu, Jumalan sana ja usko ei. Sitten on äänekäs vähemmistö, joka "likaa omaa pesäänsä", kun ei halua "pois yhteisöstä" mutta ei halua uskoa ja elää yhteisön oppien mukaan. Raamatussa sanotaankin jotain siihen tapaan, että tunnustakaa meidät, niin kyllä me itse itsemme puetamme. Ja sillä siis tarkoitetaan sitä, että kaikki pitäis hyväksyä samanlaisina uskovina vaikka he itse "muokkaisivat" uskon omiin tarpeisiinsa sopivaksi.

Ja nyt kun kuitenkin kritisoidaan "ainoa oikea usko" -oppia niin Raamatussa sanotaan, että on vain yksi lammashuone. Jos en usko, että tämä on ainoa oikea usko, niin silloihan minun ei ole järkevä pitäytyä tämän uskon opetuksessa.

Mutta lohduttaudun niillä sanoilla, jotka jäivät niin syvästi mieleeni suviseurapuheesta viimekesän viimeiseltä seurapäivältä: "Jumalan valtakunnan arkkia tervataan ulkoapäin."

Ymmärrän, että ihmiset ihmettelevät, miksi haluamme kuulua yhteisöön joka näyttäisi alistavan perheet hallitsemattomaan kasvuun jne. Siinä uskossa on todella monen uskovaisen elämän perusta. Itse mietin, että jos en uskoisi siihen, että on Jumala, joka on ihmisen luonut ja antanut ihmiselle tehtävän, niin aika tarkoituksetonta olisi elämä. Synnytään, eletään, tehdään töitä kuin heikkopäiset, lisäännytään vain sitä päivää odottaen että kuollaan ja kadotaan. Mulla ei olis iteselläni mitään erityistä syytä elää, jos mulla ei olis tätä uskoa siihen, että Jumalalla on jokin erityinen tarkoitus tässä, vaikka en sitä itse ymmärräkään.

Näin siis ajattelee 31v viiden pienen lapsen äiti

...Tärkein korjattava asia on kyllä tuo ehkäisy ja siihen liikkeen johdon pitäisi kiireesti ottaa myönteinen kanta. Eikö vl-liikkeessäkin voitaisi ajatella, että Jumala on antanut meille aivot ja varmaan toivoo että niitä käytettäisiin? Voihan lapsia olla monta, itseasiassa minusta monilapsisissa perheissä oppii monia asioita paljon paremmin kuin 1- tai 2-lapsisissa. Mutta kun ihmisen aika ja voimavarat ovat kuitenkin rajalliset. Ei kukaan voi oikeasti väittää, että pystyy hoitamaan kodin ja 12 lasta mallikkaasti. Että on aikaa paitsi huolehtia perushoidosta, niin myös antaa syliaikaa, kuunnella lapsen asioita, keskustella, tehdä yhdessä asioita, tukea koulutyössä ja harrastuksissa, pohtia yhdessä elämää ja antaa jokaiselle lapselle myös ihan kahdenkeskistä aikaa. Selittäkää miten se on mahdollista?

Minusta on aika kamalaa, että eräässäkin isossa vl-perheessä on jo 3 vaikeasti vammaista lasta, mutta lisää näyttää taas olevan tulossa. Vanhemmat eivät nytkään selviä lasten hoidosta ilman jatkuvaa ulkopuolista apua, mitä he oikein ajattelevat?...

Suurissa perheissä aika menee arjen pyöritykseen, vanhempien aika ei riitä kahdenkeskiseen aikaan lapsille. Meillä on kaksi lasta ja joka ilta nukkumaanmennessä jutellaan 10-15 minuuttia lasta mietityttävistä asioista (päivän aikana tietysti huomioidaan muutenkin). Mutta jos lapsia on 12, 10 minuutin juttelu vie yhdeltä vanhemmalta 2 tuntia joka ilta. Ja kyllä ne murrosikäisetkin tarvitsee vanhempien huomiota. Lisäksi lapsi tarvitsee muutakin huomiota päivän aikana kuin 10 minuutin jutustelun nukkumaan mennessä.

Toivoisinkin että joku (jolla paljon lapsia) kertoisi miten pystyy ottamaan huomioon kaikki lapset päivän aikana. Miten aika riittää?

Ei varmaan pystykkään ja todennäköisesti tuntevat siitä syyllisyyttä. Heille on opetettu että kaikki lapset jotka on tullakseen pitää ottaa vastaan, yrittävät elää näiden sääntöjen mukaan niin hyvin kuin pystyvät ja luulen että on kyllä varmasti äärettömän rankkaa sekä niille vanhemmille että lapsille. Luulen että moni lestadiolainen nainen tuntee itsensä aika nurkkaan ajetuksi tässä, kun toisaalta pitäisi synnyttää ja synnyttää, mutta toisaalta itsekkin ymmärtää että omat resurssit huolehtia lapsista parhaalla mahdollisella tavalla ovat rajalliset. Varmaan keskustelevat näistä asioista niillä omilla palstoillaan, missä ei saa kuraa niskaan.

Toivoisinkin heille rohkeutta kertoa niistä omista kokemuksistaan avoimesti edes omassa yhteisössään ja ottaa kantaa siihen, onko tuo määrätön lasten saaminen tosiaan se paras tapa omalle perheelle. Nämä ehkäisysäännöt eivät tule Jumalalta, vaan lestadiolaisten omilta vallanpitäjiltä, ja niistä pitäisi pystyä puhumaan ja myös kyseenalaistamaan ne.

Ilmeisesti olet VL? Onko teitä kielletty kommentoimasta nettikeskusteluihin?

Tiiän ettei sais kommentoida...

mutta ei ole helppoa erota yhteisöstä, johon on ikänsä kuulunut, melkein koko suku kuuluu ja kaikki ystävät. Tuttuus, turvallisuus, yhteenkuuluvuus, yhteisöllisyys...jättää kaikki se taakse, se on vaikeaa, vaikka ei kaikesta olekaan samaa mieltä kuin muut. Ja kun ei omassa piirissä ole mitään pahaa tapahtunut, niin tai ainakaan siitä ei tiiä.

että suurin osa VL:istä on on ihan tavallisia ihmisiä, lakiakunnioittavia kansalaisia jne. Mutta uskon myös että VL-yhteisössä on suuria ongelmia jotka oikeasti pitäisi nostaa pöydälle. Alkaen niinkin "pienestä" asiasta kuin lapsiluku. On ihan turha väittää kenelläkään etteikö monilapsisten perheen äidit ole väsyneitä jatkuviin arjen vaatimuksiin (kotitöihin) ja isä väsynyt jatkuvaan työntekoon. Silkka fakta on että 10 lasta vie enemmän aikaa, rahaa ja voimavaroja kuin 2 lasta. Arki ihan varmasti on väsyttävämpää kuin vähälapsisessa perheessä.

Toki jokaisella ihmisellä on omat voimavaransa, toinen jaksaa stressiä paremmin kuin toinen, mutta oman tuttavapiirin äideistä väsyneimpiä ovat ne joissa lapsia on paljon. Osa heistä VL-perheitä, osa meitä muita.

Ja suurin erottava tekijä on se, onko suurperhe ihan oikeasti äidin ja isän toive, jokainen lapsi harkittu ja omasta tahdosta tehty.

Vai onko tilanne se, mikä monella pakkolisääntyjällä, että uutta raskautta pelätään, uudesta vauvasta masennutaan, voimia ja rakkautta ei riitä sellaiseen, mitä ei ole itse sydämestään halunnut. Ei vaikka kuinka yrittäisi olla hyvä uskovainen.