Aikaansaamattomuuden huippu!

On pitänyt ostaa uusi peite. Sama peite v 80.

[quote author="Vierailija" time="14.04.2012 klo 21:48"]ja muutosta on ½ vuotta...
[/quote]

Muutama purkamaton muuttolaatikko on siltä ajalta kun muutin kotoa. Siitä on nyt 15 vuotta.

Elämänhallinta hukassa

Joululiina pyykkikorissa on sentään piilossa, mulla joulukappa keittiössä jo kolmatta vuotta. Muut joulukoristelut saatu talteen aina viimeistään maaliskuussa, tuo kappa on vaikea tapaus. Onneksi tai onnettomuudeksi  ei ole räikeä väritykseltään.

Luin ketjun ja siivosin vaatehuoneen. Kiitos!!!

Eivät olleet ihme kyllä edes homehtuneet. Jäivät sinne, kun satoi yhtäkkiä ihan hirveästi lunta, enkä viitsinyt koko talvena etsiä kumppareita tms. että voisin hakea ne. Pääsinkö kärkikahinoihin? :)

toisaalta seurasin erään perheen mattotelinettä, oli ainakin puoli vuotta samat matot pihalla.

Avasin viimeisen avaamattoman, nurkkiin unohtuneen häälahjan vasta 2v avioeron jälkeen.. Ja oltiin siis kuitenkin 6v naimisissa ;)

Eivät olleet ihme kyllä edes homehtuneet. Jäivät sinne, kun satoi yhtäkkiä ihan hirveästi lunta, enkä viitsinyt koko talvena etsiä kumppareita tms. että voisin hakea ne. Pääsinkö kärkikahinoihin? :)

En muista enkä saa aikaiseksi etsiä uutta miestä

ja nyt aika ajaa ohi, liian myöhäistä alkaa olla.



Olen elämässäni laittanut vain kerran kuvia

albumiin, viimeks v. 1986.



Vauvakirja täyttämättä, vauva täytti 13v.

Kaksi vuotta naimisissa eikä kummallakaan sormuksia hankittuna (edes kihla). Piti hoitaa heti häiden jälkeen.. Sillon tällön käy mielessä

odottaa edelleen järjestämistä isossa muuttolaatikossa. On odottanut jo 6 vuotta. Valokuvia en ole saanut teetettyä paperille yli 4 vuoteen..

että heinäkuun Ranskan matkasta asti makkarissa lojunut matkalaukku, jatkakoot makaamistaan. Kohtahan jo uusi reissukin jo tiedossa.

Tässä ekana mieleen tulleet:



- En saa aikaiseksi täyttää vakuutuslappuja ajoissa, ja kuitit lapsen lääkärikäynneistä vanhenevat, enkä saa rahoja



- En saa aikaiseksi rasvata jalkoja, vaikka ne ovat niin kuivat, että sukkahousuihin jää valkoinen ihokerros ja iho pöllyää



- Joulukoristeet ovat yhä paikallaan, vaikka laitoin pääsiäiskoristeet

3 vuotta aikaa tästä.

Ihanaa huomata, että määhän taidan ollakin ihan tavallinen :D



Mullakin muuttolaatikot, kirpparitavarat ja matkalaukut jäävät pitkiksi ajoiksi odottamaan purkua/lajittelua tai pois vientiä.



Ikkunoita olen elämäni aikana tainnut pestä kaksi kertaa.



Aloitan neulomaan sukkaa tms. ja homma jää AINA puolitiehen. Tyyliin saan toisen sukan valmiiksi ja toisesta varren. Tai lapsen neulepaidasta jää saumat ja napit ompelematta eli siis homma jäätyy ihan viime metreillä.



En vain yksinkertaisesti saa laitettua valokuvia järjestykseen enkä teetettyä. Enkä kehystettyä mitään saati seinälle asti.



Minun pitäisi mennä yhden terveydellinen pulman vuoksi lääkäriin mutta en ole saanut hoidettua asiaa parin vuoden aikana.



Jostain syystä oma aikaansaamattomuus ei haittaa lainkaan yhtä paljon kuin kumppanin. Miehellä on joissain asioissa samaa vikaa ja huomauttelen hänelle asiasta ja yritän potkia toimimaan. Sparraisipa mieskin minua samalla tavalla. ;)

vuosi takaperin asuntoomme. En ole saanut vieläkään aikaiseksi niitä etsiä....

Mun on pakko kirjottaa tähän ketjuun, että ehkä sitten tiedostan, mitä mulla on rästissä.



Mulla on yksi vaatekaapin yläkaappi täynnä vaatetta, joka odottaa korjausta. Tyyliin puuttuu nappi, tai olen ostanut housut, jotka pitäisi lyhentää. Oikeasti, kestäisi kaksi minuuttia, mutta ei saa aikaiseksi. Varmaan paljon lapsen vaatteita, jotka eivät ole pariin vuoteen mahtunu päälle...



Ylipäätään olen saamaton. Joskus olen miettinyt, onko tämä jotain uupumusta. On aivan mahdotonta laittaa tavaroita paikoilleen. Hyllyjen reunoilla on jotain lappuja ja muuta kuukausitolkulla. Kirjaston kirjoja olen laiska palauttamaan. Uusin aina niin monta kertaa kuin voin. Ja tänäkin vuonna olen maksanut jo 150 euroa sakkoja. (Yliopiston kirjastossa kun on 20 kirjaa sen 4 päivää myöhässä, tulee jo aika hyvä potti.) Ärsyttävää laiskuutta ja saamattomuutta, kun kyllähän sähköpostiin tulee se ilmoituskin.



Erityisen saamaton olen kirjoittamaan mitään lomakkeita. Kaikki kela-hommat ym. pistän aina viimeisenä päivänä. En ole liittynyt työttömyyskassaan, koska en ole saanut aikaiseksi täyttää sitä lappua kesätöiden aikaan. Kun kerrankin olisin hoitanut homman, minulla ei ollut työsopparia, joten en voinut liittyä. Olisin voinut liittyä sinne kassaan jo kolme vuotta sitten.



Saamattomuus käy mulle välillä kyllä kalliiksi. Paljon menee myös ruokaa roskiin, kun en vaan jaksa kokata jotain jahelijapakettia tai laittaa vaikka pakkaseen ennen kuin se mätänee...

Turha yrittääkkään.



Mietin valintoja uuteen asuntoon vuosia, en halua ostaa huonoa.



Aurinkolasit vahvuuksilla oli hukassa reilun vuoden, löytyivät sitten kahden Vuoden jälkeen kesäkassista, kuinka loogista.

sovitellusta päivärahasta helmikuun alusta saakka. Ei kai se niin päivän päälle ole?

Erityisen saamaton olen kirjoittamaan mitään lomakkeita. Kaikki kela-hommat ym. pistän aina viimeisenä päivänä.

että sitä oman mukavuudenhalun vuoksi lykkää niin pitkään, että pitää tehä hirveellä kiireellä ja stressillä, että ehtiikö tää nyt ja miten tää asia taas menikään ja mihin asti se kela onkaan auki... Kun jos vaikka viikkoa aiemmin olisi aloittanut, ei olisi mitään hätää vaikka etsiäkin vielä jotain lippusta ja viedä lappusta postilaatikkoon ihan minä päivänä tahansa.

Oon aatellu, että se johtuu siitä, että oma oikea elämä on liian tylsää. Sitten pitää väkisin sabotoida omat asiansa niin pitkälle, että tulee jännitystä ja sydämentykytyksiä siitä kun joku on unohtunut ja sakko raksuttaa ja miten mä kehtaan mennä sinne ja mitä mä sanon... Paljon parempi idea olisi aloittaa vaikka benji-hyppyharrastus ja maksaa se niillä rahoilla, jotka säästyy kun tekee muut turhanpäiväiset asiat ajoissa :D.